Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Transkriptio

1 Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula Sivu

2 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin liittyvä laskutehtävä kastelu- ja lannoitusratkaisut Marjanviljelyn koetilalla Sivu

3 Ravinteet Pääravinteet kasvit tarvitsevat kg/ha: 1. Typpi (N) 2. Fosfori (P) 3. Kalium (K) Sivuravinteita 1-50 kg/ha: 1. Rikki (S) 2. Kalsium (Ca) 3. Magnesium Hivenravinteita 0,01-1 kg/ha: Mangaani (Mn), Sinkki (Zn), Kupari (Cu), Boori (B), Rauta (Fe), Kloori (Cl), Molybdeeni (Mo) Sivu

4 Veden ja ravinteiden kulkeutuminen kasvin juureen; kaksi eri tapaa Sivu

5 Lehden poikkileikkaus Sivu

6 sivuravinteet: Rikki (S) nimetty alkuaineeksi v.1809 jos jokin haisee pahalta, siinä on luultavasti rikkiä kasvi ottaa sulfaatti-anionina SO4(2-) sisältyy eräisiin valkuaisaineiden rakenneosina oleviin aminohappoihin, entsyymeihin jne. parantaa sadon kehitystä liikkuvuus kasvissa keskinkertainen, oireet nuorissa lehdissä (muuttuvat vaalean vihreiksi) puutos muistuttaa typen puutosta, puutetta harvoin, maassa ja lannoitteissa yleensä riittävästi puutosta pahentaa hapan maa, matala org.aineen määrä Sivu

7 Kalsium (Ca) löydetty v.1808; nimi tulee latinan kalkkia tarkoittavasta sanasta calx ihmisruumiin yleisin metalli (suurin osa luissa) kasvi ottaa Ca2+ kationina toimii monien entsyymien aktivoijana, edistää solukalvon läpäisevyyttä. On pääosin sitoutumattomana ionina mm.solunesteessä, ylläpitää osmoottista imua jne. liikkuvuus kasvissa hyvä, puutosoireet vanhimmissa lehdissä oireet: lehtien reunat tai kärjet kellastuvat tai ruskettuvat nestejännitys tavallista heikompi, marjat pieniä, siemenet tiheästi marjan kärjessä. Marjan rakenne kova ja maku hapan. metallikationeista eniten tarvittava. Lujittaa solukkoa, lisää talvenkestävyyttä. Sivu

8 Magnesium (Mg) vihertää -lehtivihreän keskusatomi-> yhteyttäminen kasvissa: sisältyy myös soluseinän pektiiniaineeseen, säätää K + vastavaikuttajana soluliman kelmujen läpäisevyyttä, toimii entsyymien aktivoijana liikkuvuus huono, oireet nuorissa lehdissä oireet: lehdenreunapolte mm.salaatti lehden reunat kloroottiset ja myöhemmin palaneita, raakileiden ja kasvupisteiden kuoleminen, heikko juuristo jne. sitoutuu ja jää sinne, minne on veden mukana kulkeutunut. Osa puutosoireista johtuukin vesitalouden häiriöistä Sivu

9 Mikroravinteet: jos kasvit kärsivät niiden puutteesta, voi syynä olla niiden vähyys maassa tai ne ovat heikosti liukenevassa muodossa hyvin karkeilla kivennäismailla tai paksuissa turvemaissa voi olla luontaisesti vähän monien mikroravinteiden hyväksikäyttöaste jää hyvin alhaiseksi maan kautta annettuna -> lehtilannoitus maan ph vaikuttaa voimakkaasti kaikkien mikroravinteiden liukoisuuteen Sivu

10 Boori (B) kasvi ottaa boori-anionina H2BO3- toimintatapa epäselvä, vaikka välttämättömyys ilmeinen merkitystä mm. yhteyttämistuotteiden kuljetukselle, solunjakautumiselle jne. liikkuvuus kasvissa huono; oireet nuorissa kasvinosissa oireet: kasvupisteiden ym. paikallisten solukkojen kuoleminen tarpeellinen mm. siementen, hedelmien ja siitepölyn normaalille kehitykselle Sivu

11 Rauta (Fe) ja Mangaani (Mn) käyttäytyvät hyvin samalla tavalla Raudasta ei yleensä Suomen peltoviljelyssä ole puutetta, ei myöskään liian korkeita pitoisuuksia (maaperässä runsaasti) kasvissa 2+ tai 3+ kationina; sisältyy yhteyttämisessä ja hengityksessä toimiviin hapetus-pelkistys-entsyymeihin tarvitaan myös lehtivihreän muodostukseen liikkuu huonosti, puutosoireet ensin nuorissa lehdissä oireet: alkavat nuorimpien lehtien lehtisuonien välisenä vaaleankeltaisena kloroosina; pitkittyneessä puutoksessa lehtisuonet kellastuvat ja kuoliolaikkuja lehden reunaan Sivu

12 Sinkki (Zn) ja kupari (Cu) Sinkki Zn2+, Kupari Cu2+ -kationina Sinkki toimii eräiden entsyymien aktivoijana (auksiini synteesi) Kupari sisältyy yhteyttämisessä ja soluhengityksessä toimiviin entsyymeihin liikkuvat huonosti; puutosoireet nuorissa lehdissä Sinkki: kasvuhäiriöitä, pienet lehdet Kupari: lehdet keltakärkisiä Sivu

13 tehtävä: viime viikon koulutuksessa esimerkkinä viljavuustutkimuksen tulos: (näyte nro 11) maalaji HkMr Magnesium 100 mg/l (välttävä O) Haluamme nostaa sen viljavuusluokkaan tyydyttävä yläraja 200 mg/l Paljonko biotiittiä (10 % Mg) pitäisi/ha lisätä? Sivu