- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

2 0 0 9 Kaupunkirakennepalvelut - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - Toimintakertomus 2 0 0 9

Toimintakertomus 2009 -------------------------- Sisällysluettelo 1 Apulaiskaupunginjohtajan katsaus 1 2 Kaupunkirakennepalvelut ja liiketoiminta toiminnan perusteet 2 Toimintakertomus 2 0 0 9 3 KRP:n tavoitteiden toteutuminen 3 3.1 Palvelualueen yhteiset strategiset tavoitteet 3 3.2 Palvelualueen yhteiset kehittämistavoitteet 3 3.3 Kaupunkirakenne -määrärahan tavoitteet 4 3.4 Rakennus- ja ympäristövalvonta -määrärahan 6 tavoitteet 3.5 Palvelualueen merkittävimmät plussat ja 7 miinukset 3.6 Talouden toteutuminen määrärahoittain ja tiliryhmittäin 8 KAUPUNKIRAKENNE Yhdyskuntatekniikan vastuualue 4 Katupalvelut 10 4.1 Toimintaympäristön muutokset 10 4.2 Palveluprosessin hallinta 10 4.3 Investoinnit palveluun 14 4.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 16 4.5 Näkymät vuodelle 2010 16 5 Viherpalvelut 17 5.1 Toimintaympäristön muutokset 17 5.2 Palveluprosessin hallinta 17 5.3 Investoinnit palveluun 19 5.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 19 5.5 Näkymät vuodelle 2010 20 6 Satamapalvelut 20 6.1 Toimintaympäristön muutokset 21 6.2 Palveluprosessin hallinta 21 6.3 Investoinnit palveluun 21 6.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 22 6.5 Näkymät vuodelle 2010 22 7 Jätehuoltopalvelut 22 7.1 Toimintaympäristön muutokset 22 7.2 Palveluprosessin hallinta 22 7.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 23 7.4 Näkymät vuodelle 2010 24 8 Pysäköinninvalvontapalvelut 24 8.1 Toimintaympäristön muutokset 24 8.2 Palveluprosessin hallinta 24 8.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 25 8.4 Näkymät vuodelle 2010 25

Tonttituotannon vastuualue 9 Tonttipalvelut 26 9.1 Toimintaympäristön muutokset 26 9.2 Palveluprosessin hallinta 26 9.3 Investoinnit palveluun 26 9.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 26 9.5 Näkymät vuodelle 2010 27 Toimintakertomus 2 0 0 9 10 Paikkatietopalvelut 27 10.1 Toimintaympäristön muutokset 27 10.2 Palveluprosessin hallinta 27 10.3 Investoinnit palveluun 27 10.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 28 10.4 Näkymät vuodelle 2010 28 11 Kiinteistöinsinöörin viranomaispalvelut 28 11.1 Toimintaympäristön muutokset 28 11.2 Palveluprosessin hallinta 28 11.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 28 11.4 Näkymät vuodelle 2010 29 12 Metsäpalvelut 29 12.1 Toimintaympäristön muutokset 29 12.2 Palveluprosessin hallinta 29 12.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 29 12.4 Näkymät vuodelle 2010 29 13 Kantakartta- ja maastomittauspalvelut 30 13.1 Toimintaympäristön muutokset 30 13.2 Palveluprosessin hallinta 30 13.3 Investoinnit palveluun 30 13.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 30 13.5 Näkymät vuodelle 2010 30 Kaavoituksen vastuualue 14 Kaavoituspalvelut 31 14.1 Toimintaympäristön muutokset 31 14.2 Palveluprosessin hallinta 31 14.3 Investoinnit palveluun 31 14.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 31 14.5 Näkymät vuodelle 2010 31 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖVALVONTA Rakennusvalvonnan vastuualue 15 Rakennusvalvonta 32 15.1 Toimintaympäristön muutokset 32 15.2 Palveluprosessin hallinta 32 15.3 Investoinnit palveluun 32 15.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 32 15.5 Näkymät vuodelle 2010 33

Ympäristötoimen vastuualue 16 Ympäristönsuojelupalvelut 34 16.1 Toimintaympäristön muutokset 34 16.2 Palveluprosessin hallinta 34 16.3 Investoinnit palveluun 34 16.4 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 34 16.5 Näkymät vuodelle 2010 34 Toimintakertomus 2 0 0 9 17 Laboratoriopalvelut 35 17.1 Toimintaympäristön muutokset 35 17.2 Palveluprosessin hallinta 35 17.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 35 17.4 Näkymät vuodelle 2010 35 18 Ympäristöjärjestelmä 35 18.1 Toimintaympäristön muutokset 35 18.2 Palveluprosessin hallinta 36 18.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 36 18.4 Näkymät vuodelle 2010 36 Hallinnon ja kehittämisen vastuualue 19 Johto ja hallinto 37 19.1 Toimintaympäristön muutokset 37 19.2 Palveluprosessin hallinta 37 19.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 40 19.4 Näkymät vuodelle 2010 40 20 Asuntotoimi 40 20.1 Toimintaympäristön muutokset 40 20.2 Palveluprosessin hallinta 41 20.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 41 20.4 Näkymät vuodelle 2010 41 21 Joukko- ja palveluliikenne sekä 42 pelastuspalvelut 21.1 Toimintaympäristön muutokset 42 21.2 Palveluprosessin hallinta 42 21.3 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 42 21.4 Näkymät vuodelle 2010 42 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 43 22 Henkilöstötilinpäätös 43 22.1 Vuosi uudessa organisaatiossa 43 22.2 Henkilöstövoimavarat 44 22.2.1 Henkilöstön määrä 44 22.2.2 Henkilöstön rakenne 46 22.2.3 Eläkkeelle siirtyminen 46 22.3 Henkilöstön kehittäminen 47 22.4 Työtyytyväisyys 48 22.5 Tyky-toiminta 48 22.6 Palkkaus ja kannustaminen 49 22.7 Työturvallisuus ja valmiusasiat 50

TALOUDEN TILINPÄÄTÖS 51 23 Talouden tilinpäätös 51 23.1 Tulo- / menolaskelmat 51 23.2 Vastuualueiden tulo- / menolaskelmat 53 23.3 Käyttöomaisuus 61 23.4 Investoinnit 63 23.5 Kunnallistekniikan investoinnit 64 Toimintakertomus 2 0 0 9 TILASTOLIITTEET 67 24 Tilastoliitteet 67

1 APULAISKAUPUNGINJOHTA- JAN KATSAUS Vuosi 2009 oli kaupunkirakennepalveluiden palvelualueella kuten koko kaupungissakin uuden organisaation rakentamisen ja toimintakulttuurin luomisen aikaa. Tähän vaativaan tehtävään meillä piti olla mahdollisuus keskittyä. Heti alkuvuodesta kävi kuitenkin selväksi, että lähes yhtä tärkeäksi teemaksi nousee kaupungin talouden tasapainottaminen. Tietysti näiden kahden toimintaa ohjaavan teeman ohella piti myös hoitaa se tärkein: tuottaa kaupunkilaisille mahdollisimman hyvät palvelut. Uuden rakentaminen ja resursseista tinkiminen eivät tietenkään parhaalla mahdollisella tavalla tukeneet toisiaan. Onneksi nyt voi todeta, että molemmissa onnistuttiin vähintäänkin kohtuullisesti. Työtyytyväisyyttä mitanneessa kyselyssä kaupunkirakennepalvelut sai selvästi kaupungin keskiarvoa paremman tuloksen. Talousarvion nettotulos taas toteutui lähes puoli miljoonaa alkuperäistä parempana. Toki siellä, missä virkojen täyttämisestä jouduttiin tiukimmin tinkimään, myös työtyytyväisyys kärsi. Organisaation rakentamisen ja talouden tasapainottamisen lisäksi päästiin pureutumaan myös sisältökysymyksiin. Palvelualueen toimintakertomusvuoden ja koko valtuustokaudenkin tärkein tavoite uuden Jyväskylän maankäyttöpolitiikan linjojen vetäminen ja käytännön toteuttaminen - ei onneksi ensisijaisesti ole määrärahoista kiinni. Tämä työ saatiin viime vuonna käyntiin useammalla rintamalla. Maankäytön rakennemalli 20X0 linjaa koko seudun maankäyttöä. Se antaa pohjaa kaupungin uudelle yleiskaavalle, jonka käynnistämisestä valtuusto päätti joulukuussa. Timo Koivisto Apulaiskaupunginjohtaja Uuden kaupungin yhdyskuntarakenteen haltuun otto ja maapolitiikan linjanveto käynnistyi kuitenkin jo syksyn alussa maankäytön toteuttamisohjelman käsittelyllä. Siinä määriteltiin tulevan kolmen vuoden osalta alueiden toteuttamisjärjestys siten, että kaavoitus, tonttien luovutus ja yhdyskuntatekniikan ja palveluiden rakentuminen ajoitetaan oikein. Kaiken kaikkiaan toimintavuosi 2009 oli kaupunkirakennepalveluiden näkökulmasta erittäin haastava ja työntäyteinen, mutta myös onnistunut. Tästä haluan kiittää koko palvelualueen henkilöstöä, jonka ansiota tavoitteiden saavuttaminen oli! 1

2 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA TOIMINNAN PERUSTEET Kaupunkirakennepalveluiden ja liiketoiminnan palvelualue vastaa Kaupunkirakennelautakunnan alaisista tehtävistä: * yleis- ja asemakaavoituksen sisältävästä alueiden käytön ja kaupunkikuvan suunnittelusta * kaupungin maa- ja vesialueiden, katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, suunnittelusta, rakentamisesta, ylläpidosta, jätehuollosta sekä vesihuoltolaissa kunnalle määrätyistä tehtävistä Rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisista tehtävistä: * rakentamisen ja muiden ympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kunnallisesta viranomaisvalvonnasta * ympäristönsuojelun kunnallisesta viranomaisvalvonnasta ja ympäristönsuojelun edistämisestä kunnassa * kunnalle lainsäädännössä osoitetuista asuntotoimen ja kiinteistöinsinöörin viranomaistehtävistä * kunnallisesta pysäköinninvalvonnasta Palvelualueeseen kuuluvat kaupungin hallituksen alaisina seuraavat liikelaitokset: - Altek Aluetekniikka - Jyväskylän Seudun Työterveys - Keski-Suomen Pelastuslaitos - Kylän Kattaus KAUPUNKIRAKENNE- LAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA APULAISKAUPUNGINJOHTAJA HALLINTO JA KEHITTÄMINEN KAAVOITUS YHDYSKUNTA- TEKNIIKKA TONTTI- TUOTANTO YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUS- VALVONTA 2

3 KRP:N TAVOITTEIDEN TO- TEUTUMINEN 3.1 PALVELUALUEEN YHTEISET STRATEGISET TAVOITTEET Kaupunkirakennepalvelujen yhteisiksi strategisiksi tavoitteiksi oli vuoden 2009 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Ammattimaisella esimiestyöllä varmistetaan palveluiden sujuvuus kuntien yhdistyessä 2. Kaupungin kasvuedellytysten turvaaminen huolehtimalla kaupunkiympäristön vetovoimaisuudesta 3. Omaisuuden pitkäjännitteinen hallinta ja omaisuuden tuoton varmistaminen Ammattimaisella esimiestyöllä varmistetaan palveluiden sujuvuus kuntien yhdistyessä. Ammattimaisen esimiestyön varmistamiseksi palvelualueella käynnistettiin sisäinen esimiesvalmennus, joka koostuu sarjasta esimiehille suunnattuja koulutustilaisuuksia. Vuoden 2009 aikana esimiesten taitoja hiottiin mm. sopimushallintaan, hankintoihin, palkka- ja palvelussuhdeasioihin sekä viestintään liittyvissä asioissa. Valmennus jatkuu vuonna 2010. Kaupungin kasvuedellytysten turvaaminen huolehtimalla kaupunkiympäristön vetovoimaisuudesta. Kaupunkirakennepalveluiden pitkäjänteinen työ kaupunkivalaistuksessa sai merkittävän tunnustuksen vuonna 2009, kun Jyväskylä sai kansainvälisen city.people.light kaupunkivalaistuspalkinnon. Voitto lisää kaupungin tunnettuutta Suomen Valon kaupunkina. Kansallista näkyvyyttä saatiin Vaajakosken keskustan arkkitehtuurikilpailulla, joka perustui uuden Jyväskylän juhlapäätökseen. Lutakko valittiin TV-2:n Suomen paras asuinalue ehdokkaaksi. Akateemikko Juha Leiviskän luonnos hallintokorttelin kehittämiseksi Alvar Aallon suunnitelmien pohjalta valmistui. Vuonna 2009 tehdyt maakaupat edesauttavat varautumista tulevaisuuden asunto- ja teollisuusrakentamiseen. Maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2010-2012 turvaa lähivuosien asumistonttituotannon. Omaisuuden pitkäjännitteinen hallinta ja omaisuuden tuoton varmistaminen Vuoden 2009 keskeisenä haasteena oli uuden Jyväskylän omaisuuden haltuunotto ja omaisuusrekisterien saattaminen ajan tasalle. Maaomaisuusrekisteri saatiin kuntoon vuoden 2009 aikana, katu- ja viheralueiden osalta työ jatkuu vielä vuonna 2010. 3.2 PALVELUALUEEN YHTEISET KEHITTÄMISTAVOITTEET Kaupunkirakennepalvelujen yhteisiksi kehittämistavoitteiksi oli vuoden 2009 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Toimintajärjestelmän (laatu-, ympäristöja turvallisuusjärjestelmä) päivittäminen 2. Palvelualueen sisäinen esimiesvalmennus 3. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto Toimintajärjestelmän (laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmä) päivittäminen Tavoite toteutui. Toimintajärjestelmä on päivitetty uuden organisaation mukaiseksi, prosessien ympäristö- ja turvallisuusosiot kartoitettu ja ne lisätään toimintajärjestelmään uuden sovelluksen käyttöönoton yhteydessä 2010. Palvelualueen sisäinen esimiesvalmennus Tavoite toteutui. Vuoden 2009 talousarviossa palvelualueelle asetettiin strateginen tavoite Ammattimaisella esimiestyöllä varmistetaan palveluiden sujuvuus kuntien yhdistyessä. Tavoitteen toteutumisen varmistamiseksi palvelualueella käynnistettiin esimiesvalmennus, jonka perustana toimi kaupungin esimieskoulutusohjelma täydennettynä palvelualueen omilla keskeisillä osioilla. Esimiesvalmennuksia toteutettiin koulutussuunnitelman ja kaupungin yhteisten osioiden mukaisesti ja valmennukset saatettaneen päätökseen vuoden 2010 loppuun mennessä. Vuoden 2009 aikana 3

kaupunkirakennepalveluiden esimiehet osallistuivat kaupungin yhteisiin coachingryhmiin, sopimusklinikoihin ja palvelussuhdetyöpajaan. Palvelualueen omina osioina toteutettiin mm. työehtosopimuskoulutus, rasitekoulutus, hankintalain muutokset - koulutus, sekä Minä viestijänä - koulutusiltapäivä. Asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto Tavoite ei toteutunut. Palvelualueella on käytössä väliaikainen palautejärjestelmä. Uusi palautejärjestelmä otetaan käyttöön keväällä 2010. 3.3 KAUPUNKIRAKENNE - MÄÄRÄRAHAN TAVOITTEET Kaupunkirakennemäärärahan kehittämistavoitteeksi oli vuoden 2009 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Yleisten alueiden hallintajärjestelmän käyttöönotto 2. Viherpalveluohjelman laajentaminen 3. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen laajentaminen koko kaupungin alueelle 4. Liittymärajapinnan rakentaminen kuvapankkiohjelmiston ja paikkatietojärjestelmän välille 5. Koordinaattijärjestelmän muuttaminen Euref-fin järjestelmään 6. Ajantasa-asemakaavakannan rakentaminen uuden kunnan alueelle 7. Seudullisen rakennemallin laatiminen 8. Liikennetutkimuksen toteuttaminen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen käynnistäminen Yleisten alueiden hallintajärjestelmän käyttöönotto Katualueiden päällystetyt osat on tallennettu kokonaan. Katuviheralueista on tallennettu 32 %. Viheralueiden valmius on arviolta 55 %. Viherpalveluohjelman laajentaminen Viherpalveluohjelma on vuoden 2009 aikana laajentunut kattamaan koko Jyväskylän alueen leikkipuistot, kentät, uimarannat sekä matonpesupaikat. Yleisötilaisuudet on pidetty syksyllä 2009 ja kaupunkirakennelautakunnan käsittelyyn viherpalveluohjelma tulee helmikuussa 2010. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen laajentaminen koko kaupungin alueelle Kaupunkirakennelautakunta vahvisti urakkaalueet ja kilpailuttamisaikataulun koko kaupungin alueelle. Kaksi urakka-aluetta kilpailutettiin ja urakat käynnistyvät keväällä 2010. Viimeisillä sopimusperusteisilla alueilla siirrytään kunnan kilpailuttamaan kuljetukseen keväällä 2011. Liittymärajapinnan rakentaminen kuvapankkiohjelmiston ja paikkatietojärjestelmän välille Tavoite ei toteutunut. Hanketta siirrettiin, koska dokumenttien hallinta ja arkistointi on valtakunnallisesti kehitystyön alla. Koordinaattijärjestelmän muuttaminen Euref-fin järjestelmään Tavoite toteutui. Uuteen koordinaattijärjestelmään ETRS-GK26 siirryttiin 1.6.2009. Mittavan valmistelutyön ansiosta muunnos sujui hyvin ja toiminta on jatkunut normaalisti. Ajantasa-asemakaavakannan rakentaminen uuden kunnan alueelle Tavoite toteutui. Tietokanta valmistui marraskuussa 2009. Seudullisen rakennemallin laatiminen Tavoite toteutui. Seudullinen rakennemallityö eteni asetetun aikataulun mukaisesti. Vaihtoehdot valmistuivat joulukuussa 2009 ja niiden käsittely luottamuselimissä käynnistyy vuoden 2010 alussa. Liikennetutkimuksen toteuttaminen ja liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen käynnistäminen Tavoite toteutui. Liikennetutkimukset tehtiin syys- lokakuussa 2009 ja raportit valmistuvat helmikuun 2010 aikana. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään käynnissä olevassa käynnissä olevassa Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, joka valmistuu vuoden 4

2010 lopussa. Molemmat hankkeet toteutetaan seudun kuntien, Keski-Suomen liiton ja valtion tie- ja liikenneviranomaisten yhteistyönä. Kaupunkirakenne -määrärahan toiminnallisiksi tavoitteiksi oli vuoden 2009 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Liikenteen henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.) 2. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2008 tasolla (vuoden 2008 arvo 3,35). 3. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2008 tasolla (vuoden 2008 arvo 3,64). 4. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2008 tasolla (vuoden 2008 arvo 3,36). 5. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. 6. Tontin lohkomiset kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. 7. Kaavan pohjakartan ylläpito maankäytön toteuttamis- ja kaavoitusohjelman mukaisesti. 8. Metsienhoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti: hoitopinta-ala 450 ha, hakkuut 27 000 m³, energiapuun korjuu 10 000 MWh. 9. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius rivi- ja kerrostalotonteille 160 000 k-m2 / 2 vuotta. 10. Vuosittain toteutuvaa rakentamista vastaavat aluevaraukset 8 vuoden rakentamiselle kaupungin omistamalla maalla. 11. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius kaupungin luovutukseen tuleville omakotitalotonteille 400 kpl /2v. 12. 50% kaupunkirakennelautakunnan hyväksymistä asemakaavan muutoksista käsitellään alle 8 kuukaudessa. Liikenteen henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 20 %:lla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2015 mennessä. (3 vuoden liukuva ka. 2007: 130 onn. ja 2015: 104 onn.) Vuonna 2009 tapahtui kaupungin alueella 122 henkilövahinko-onnettomuutta eli 14 enemmän kuin v. 2008. Henkilövahinkoonnettomuuksien määrä on vaihdellut viime vuosina 159 ja 104 välillä. Kolmen viime vuoden keskiarvo on 111, joten tavoitteeseen pääsy on mahdollista. Käyttäjien tyytyväisyys puistojen hoitoon säilyy vuoden 2008 tasolla (vuoden 2008 arvo 3,35). Tavoite toteutui, tyytyväisyys säilyi lähes ennallaan ollen 3,33. Käyttäjien tyytyväisyys jätehuoltopalveluihin säilyy vuoden 2008 tasolla (vuoden 2008 arvo 3,64). Tyytyväisyys säilyi lähes ennallaan ollen 3,60. Käyttäjien tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon säilyy vuoden 2008 tasolla (vuoden 2008 arvo 3,36). Tavoite toteutui, tyytyväisyys säilyi lähes ennallaan ollen 3,33. Tarjotaan asuntotontteja varattavaksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Tavoite toteutui. Omakotitonttien tarjolle asettamisessa ylitettiin vuotuinen tavoite. Uusia tonttialueita avattiin Terttumäessä, Tunnelinmäessä ja Pysäkkivuorella, yhteensä 68 tonttia. Tonttivarantoa oli eri puolilla kaupunkia 122 tonttia vuoden 2009 lopussa. Laskusuhdanne vaikutti kerros- ja rivitalotonttien kysyntään, mutta tavoite saavutettiin vilkkaan ARA-tuotannon ansiosta. Uusia tonttialueita avattiin Korteniityssä, Terttumäessä ja Mankolassa. Tontin lohkomiset kolmen kuukauden sisällä toimitusmääräyksestä ja rakennuspaikan merkintä asemakaava-alueilla viiden työpäivän kuluessa tilauksesta. Tavoite toteutui osittain. Lohkomiset toteutuivat tavoitteen mukaisessa ajassa, joskin läpimenoajat kasvoivat merkittävästi työmäärän lisäännyttyä kaksinkertaiseksi. Rakennus- 5

paikan merkintöjä oli 1167 kpl, joista kahdessa määräaika ylittyi. Kaavan pohjakartan ylläpito maankäytön toteuttamis- ja kaavoitusohjelman mukaisesti. Tavoite toteutui. Kesämittausryhmien tekemällä täydennyskartoituksella pystyttiin vastaamaan maankäytön toteuttamis- ja kaavoitusohjelman vaatimuksiin kaavanpohjakartan ylläpidosta. (70 kohdetta n. 800 ha). Metsienhoito metsäsuunnitelman ja lähimetsien hoito-ohjelman mukaisesti: hoitopintaala 450 ha, hakkuut 27 000 m³, energiapuun korjuu 10 000 MWh. Tavoite toteutui - hoidettu pinta-ala 475 ha (sisältää lähimetsät 65 ha) - hakkuumäärä 31 104 m³ - energiapuun myynti 10 323 MWh Kahden vuoden asemakaavallinen valmius rivi- ja kerrostalotonteille 160 000 k-m2 / 2 vuotta. Tavoite toteutui. Kerrostaloille asemakaavoitettua varantoa löytyy 270 000 km 2 ja rivitaloille 110 000 k-m 2. Vuosittain toteutuvaa rakentamista vastaavat aluevaraukset 8 vuoden rakentamiselle kaupungin omistamalla maalla. Tavoite ei toteutunut. Edellytyksiä toteutumiselle luotiin asettamalla selkeät tavoitteet KymppiR -ohjelman mukaisille maankäytön selvitysalueille. Kahden vuoden asemakaavallinen valmius kaupungin luovutukseen tuleville omakotitalotonteille 400 kpl /2v. Tavoite toteutui. Vuonna 2009 vahvistuneissa asemakaavoissa on 352 omakotitalotonttia. 50% kaupunkirakennelautakunnan hyväksymistä asemakaavan muutoksista käsitellään alle 8 kuukaudessa. Tavoite toteutui. Hyväksyttyjen lautakuntakaavojen keston mediaani oli kuusi kuukautta. 3.4 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖ- VALVONTA -MÄÄRÄRAHAN TA- VOITTEET Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahan kehittämistavoitteeksi oli vuoden 2009 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojektin käynnistäminen 2. Sähköisen rakennuslupahakemuksen käyttöönotto 3. Uusien lupapäätösten ja liiteasiakirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon. 4. Kaupungin henkilöstöstä 5% koulutetaan ympäristöasioihin vuosittain. Kuntalaisille suunnataan ympäristökoulutusta (5 tilaisuutta). 5. Laaditaan ilmastostrategia uudelle Jyväskylälle. Rakennuslupa-arkiston digitalisointiprojektin käynnistäminen Tavoite ei toteutunut. Säästötoimien (- 100 000 ) vuoksi projektia ei käynnistetty vuonna 2009. Sähköisen rakennuslupahakemuksen käyttöönotto Tavoite toteutui. Sähköinen rakennuslupahakemus otettiin käyttöön kesäkuussa 2009. Uusien lupapäätösten ja liiteasiakirjojen muuttaminen sähköiseen muotoon. Tavoite toteutui. Uusien lupapäätösten piirustusten muuttaminen sähköiseen muotoon aloitettiin 1.1.2009. Kaupungin henkilöstöstä 5% koulutetaan ympäristöasioihin vuosittain. Kuntalaisille suunnataan ympäristökoulutusta (5 tilaisuutta). Tavoite toteutui osittain. 5,2 % kaupungin henkilöstöstä sai ympäristökoulutusta. Kuntalaisilla oli mahdollisuus osallistua syksyllä järjestetyn ympäristöpäivän yhteen työpajoista. Laaditaan ilmastostrategia uudelle Jyväskylälle. 6

Tavoite ei toteutunut. Ilmastostrategian laatimista varten varattiin vuoden 2010 talousarvioon määräraha ja ilmastostrategian laatiminen siirtyi vuodelle 2010. Rakennus- ja ympäristövalvonnan määrärahan toiminnallisiksi tavoitteiksi oli vuoden 2009 talousarviossa asetettu seuraavat tavoitteet: 1. Asemakaavoitetulle alueelle rakennettavien uusien pientalojen lupa-asioista on 50 % ennakko-ohjattu. 2. Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 5 viikkoa 85 %:ssa myönnetyistä rakennusluvista. 3. Maa-aines- ja ympäristölupien käsittelyaika on enintään 4 kuukautta 80 %:ssa luvista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa luvista. 4. Ympäristölupien valvontasuunnitelman toteuttaminen: 15 suunnitelmallista valvontakäyntiä ympäristölupakohteisiin. Voimassaolevien ympäristölupien määrä talousarvioesityksen laatimishetkellä on 105 kpl. Asemakaavoitetulle alueelle rakennettavien uusien pientalojen lupa-asioista on 50 % ennakko-ohjattu. Tavoite toteutui. Ennakko-ohjauksessa oli tammi-joulukuun aikana 64 % arvioidusta vuotuisesta pientalojen lupamäärästä (arvio 225 kpl/vuosi). Uusien asuin- ja lomarakennusten rakennuslupien käsittelyaika on enintään 5 viikkoa 85 %:ssa myönnetyistä rakennusluvista. Tavoite toteutui. Uusien asuin- ja lomarakennusten käsittelyaika oli enintään 6 viikkoa 98%:ssa myönnetyistä luvista. Asuinrakennusten pisin yksittäinen käsittelyaika oli 9 viikkoa ja lomarakennuksen 6,1 viikkoa. Maa-aines- ja ympäristölupien käsittelyaika on enintään 4 kuukautta 80 %:ssa luvista ja enintään 8 kuukautta 20 %:ssa luvista. Tavoite toteutui. Maa-aineslupapäätöksiä tehtiin 10 kpl ja niiden keskimääräinen käsittelyaika oli 2,5 kk. Ympäristölupapäätöksiä tehtiin 12 kpl ja niiden käsittelyaika oli keskimäärin 3,5 kk. Kolmen ympäristölupapäätöksen käsittelyaika oli enintään 8 kk. Ympäristölupien valvontasuunnitelman toteuttaminen: 15 suunnitelmallista valvontakäyntiä ympäristölupakohteisiin. Voimassaolevien ympäristölupien määrä talousarvioesityksen laatimishetkellä on 105 kpl. Tavoite toteutui. Ympäristölupavelvollisia kohteita oli 108 kpl vuoden 2009 lopussa. Valvontasuunnitelman mukaisia valvontakäyntejä tehtiin 25 ympäristölupakohteeseen ja 6 valvontakäyntiä lupavalmisteluun liittyen. 3.5 PALVELUALUEEN MERKITTÄ- VIMMÄT PLUSSAT JA MIINUK- SET PLUSSAT: + Talous toteutui muutettua talousarviota parempana + Maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2010-2012 turvaa lähivuosien asumistonttituotannon + Uuden Jyväskylän maankäytön haltuunotto käynnistyi hyvin (Tikkalan osayleiskaava, yleiskaavan esiselvitys, 38 vahvistunutta asemakaavamuutosta) + Onnistuttiin maanhankinnassa kaupungin kasvun kannalta keskeisiltä alueilta + Jyväskylä vahvisti asemaansa Suomen Valon kaupunkina voittamalla pääpalkinnon kansainvälisessä city.people.light kaupunkivalaistuskilpailussa. + Palveluiltaan monipuolinen Kangaslammen toimintapuisto vihittiin elokuussa käyttöön ja 30-vuotista taivaltaan juhlineen Mäki-Matin perhepuiston peruskorjaus käynnistettiin + Sähköistä asiointia lisättiin ottamalla käyttöön uusia kuntalaisille suunnattuja sähköisiä palveluita MIINUKSET: - Isojen hankkeiden (Eteläportti, Kirkkopuisto, Cygnaeuspuiston asuinkortteli) käynnistyminen viivästyi - Yhdyskuntarakenteen eheyttä koskevien strategisten linjausten tekeminen viivästyi - Yritystonttivaranto on pieni ja uusista kerrostalotonteista on pulaa - Pientalotonttien luovutusmäärät putosivat selkeästi - Henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia sattui 13 % edellisvuotta enemmän. - Ilmastostrategian laatiminen siirtyi vuodelle 2010 7

3.6 TALOUDEN TOTEUTUMINEN MÄÄRÄRAHOITTAIN JA TILIRYHMITTÄIN Tulot, menot ja toimintakate määrärahoittain TALOUS, 1 000 euroa TA 2009 TAmuutokset TAM 2009 TP 2009 Ero TP - TAM % Määrärahat: Hallinto ja kehittäminen 30,5 30,5 71,3 40,8 133,8 % Kaupunkirakenne 13 196,4 400,0 13 596,4 14 950,1 1 353,7 10,0 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 2 195,8 2 195,8 2 278,1 82,3 3,7 % Joukko- ja palveluliikenne 1 185,0 1 185,0 1 102,1-82,9-7,0 % Pelastuspalvelut 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 % Maan myyntiv. ja maankäyttösop. 16 660,0-3 014,0 13 646,0 14 029,0 383,0 2,8 % Toimintatulot yhteensä 33 267,7-2 614,0 30 653,7 32 430,6 1 776,9 5,8 % Hallinto ja kehittäminen 2 388,3-120,7 2 267,6 2 184,6-83,0-3,7 % Kaupunkirakenne 28 444,4-214,4 28 230,0 27 681,9-548,1-1,9 % Rakennus- ja ympäristövalvonta 3 383,8-191,3 3 192,5 2 943,0-249,5-7,8 % Joukko- ja palveluliikenne 4 171,8 4 171,8 4 084,3-87,5-2,1 % Pelastuspalvelut 8 269,8 8 269,8 8 258,6-11,2-0,1 % Toimintamenot yhteensä 46 658,1-526,4 46 131,7 45 152,4-979,3-2,1 % Hallinto ja kehittäminen -2 357,8 120,7-2 237,1-2 113,3 123,8 5,5 % Kaupunkirakenne -15 248,0 614,4-14 633,6-12 731,8 1 901,8 13,0 % Rakennus- ja ympäristövalvonta -1 188,0-996,7-664,9 331,8 33,3 % Joukko- ja palveluliikenne -2 986,8-2 986,8-2 982,2 4,6 0,2 % Pelastuspalvelut -8 269,8 0,0-8 269,8-8 258,6 11,2 0,1 % Maan myyntiv. ja maankäyttösop. 16 660,0-3 014,0 13 646,0 14 029,0 383,0 2,8 % Toimintakate yhteensä -13 390,4-2 278,9-15 478,0-12 721,8 2 756,2 17,8 % Tulot ja menot tiliryhmittäin TAM 2009 TP 2009 Ero TP - TAM % Toimintakate -15 478,0-12 721,8 2 756,2 17,8 % Toimintatulot 30 653,7 32 430,6 1 776,9 5,8 % Myyntitulot 7 828,7 8 099,9 271,2 3,5 % Maksutulot 5 711,0 5 716,9 5,9 0,1 % Tuet ja avustukset 1 185,0 1 150,1-34,9-2,9 % Muut toimintatulot 15 929,0 17 463,7 1 534,7 9,6 % Toimintamenot 46 131,7 45 152,3-979,4-2,1 % Henkilöstömenot 11 052,4 10 606,5-445,9-4,0 % Palvelujen ostot 27 492,4 26 925,3-567,1-2,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 291,8 2 157,9-133,9-5,8 % Avustukset 3 501,8 3 838,2 336,4 9,6 % Muut toimintamenot 1 793,3 1 624,4-168,8-9,4 % 8

Valtuustoon nähden sitova toimintakate toteutui kaikkien kaupunkirakennepalveluiden käyttötalousmäärärahojen osalta budjetoitua parempana. Rakentamisen hiljentymisestä huolimatta kaupunkirakennepalveluiden käyttötaloustulot ylittyivät lähes kuusi prosenttia (1,8 Me) budjetoidusta. Arvioitua suuremmat tulot kertyivät mm. ennakoitua korkeammasta puutavaran hinnasta, hakkuumäärien ylittymisestä, kiinteistöinsinöörin viranomais- ja kantakarttapalvelutuloista sekä tonttien ja Jyväskylän Vuokra-asunnoille välivuokrattujen asuntojen vuokratuloista. Pysäköinninvalvonnasta ja katutyöluvista saadut tulot ylittyivät huomattavasti arvioidusta. Myös maa-aineslupien valvonnan tulokertymä oli ennakoitua suurempi. Jonkun verran budjetoimattomia tuloja kertyi lisäksi seudullisen rakennemallityön kustannusten laskuttamisesta ympäristökunnilta. Käyttötalousmenot alittuivat 2,2 prosenttia (1 Me) budjetoidusta. Menojen alittumiseen johtivat tiukka taloudenpito ja henkilöstömenosäästöt sekä erityisesti uudesta laajentuneesta toiminta-alueesta johtuva varovaisuus talouden ennustamisessa. Yhdyskuntatekniikan palveluiden osalta ei aiempien vuosien vertailutietoja ollut käytettävissä. Palveluiden ostoja rajoitettiin vuoden aikana, koska suuri osa töistä tehtiin yksikköhintaisena ja toteutuneet kustannukset selvisivät vasta loppuvuodesta. Talousarvio olisi kuitenkin mahdollistanut joidenkin suunniteltujen, mutta nyt toteuttamatta jääneiden kunnossapitotoimenpiteiden toteuttamisen. 9

4 KATUPALVELUT 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUU- TOKSET Henkilöautotiheyden kasvu on viime vuosina hidastunut. 520 500 480 460 440 420 400 380 360 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Kuvio 4.1: Henkilöautotiheys Jyväskylässä (henkilöauto/1000 asukasta) Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat useiden vuosien laskun jälkeen kääntyneet kasvuun. 9 8 7 6 PLUSSAT: + Jyväskylä vahvisti asemaansa Suomen Valon kaupunkina voittamalla pääpalkinnon kansainvälisessä city.people.light - kaupunkivalaistuskilpailussa. + Asukkaiden tyytyväisyys keskustan katujen hoitoon ja kunnossapitoon on selvästi lisääntynyt. MIINUKSET: - Henkilövahinkoihin johtaneita liikenneonnettomuuksia sattui 13 % edellisvuotta enemmän. - Keskusta-alueen asukkaiden arvio katupalveluista tiedottamisesta on edelleen huono. 5-84 -86-88 -90-92 -94-96 -98 2000 2002 2004 2006 2008 Kuvio 4.2: Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylässä (milj. matkaa/vuosi) Henkilövahinko-onnettomuuksien määrä vaihtelee vuosittain melko paljon. Pitkän aikavälin trendi on laskeva vuoden 2009 määrän lisäyksestä huolimatta. kpl 180 160 140 120 100 80 60 40 2005 2006 2007 Kuvio 4.3: Henkilövahinko-onnettomuuksien määrän kehitys Jyväskylässä Kadut, puistot ja liikenne olivat edellisvuosien tapaan selvästi suosituin aihealue Jyväskylän internetsivujen kysymyspalstalla. Katu-, puisto- ja liikenneaiheisten kysymysten määrä on kuitenkin vähentynyt vilkkaimmasta kyselyvuodesta 2007 noin 20 %. kysymyksiä kpl 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Kadut, puistot, liikenne Jyväskyläneuvonta Liikunta Päivähoito Ympäristö ja ympäristöterveys 2008 Koulu- ja opetuspalvelut Kuvio 4.4: Jyväskylän nettisivujen kysymyspalstalle vuonna 2009 tulleet kysymykset, kymmenen yleisintä aihealuetta. 4.2 PALVELUPROSESSIN HALLINTA Kaupunkirakennepalvelut osallistui valtakunnalliseen teknisen sektorin asiakaskyselyyn (Efeko-kysely), jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä mm. yhdyskuntatekniikan palveluista. Kuntalaisten tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon on hiukan laskenut. Tyytyväisyys jää alle vertailukaupunkien keskiarvon. 2009 Rakennusvalvonta Jätehuolto 2010 Energia 2011 Viestintä Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 10

5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Jyväskylä JKL mlk vertailukaup. ka. ARVIOT KAUPUNGIN TOIMINNASTA JA PALVELUSTA Kiinteistöjen j ätehuollon j ärj estäminen Puistojen hoito ja kunnossapito Katuj en hoito j a kunnossapito Asukasfoorumi 2009, Keskusta Erittäin huonosti Melko huonosti Erittäin hyvin Melko hyvin 12% 20% 27% 79% 76% 72% Puistojen rakentamisen laatu 16% 71% Vertailukaupunkien k.a. Katujen rakentamisen laatu 20% 70% Kuopio Oulu Pori Joensuu JKL mlk Jyväskylä Lappeenranta Tiedottaminen em. asioissa Asiakaspalvelu em. asioissa 31% 8% 40% 52% 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Kokonaisarv io em. asioissa 16% 81% 2004 2006 2008 2009 Kuviot 4.5 ja 4.6: Asukkaiden tyytyväisyys liikennealueiden ylläpitoon Asukkaita kohdattiin ja asiakaspalautetta kerättiin kahdessa katu- ja puistofoorumissa. Keväällä foorumi järjestettiin jo kolmatta kertaa keskustassa ja syksyllä kokoonnuttiin ensimmäistä kertaa Vaajakoskella. Keskustan asukkaista 81 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä yhdyskuntatekniikan palveluihin, kun vastaava luku vuoden 2005 kyselyssä oli 73 %. Tyytyväisten määrän kasvu on merkille pantava. Tyytymättömien osuus pysyi edellisen kyselyn tasolla. Vaajakoskella tyytyväisten osuus oli 75 %, mitä voidaan pitää varsin kohtuullisena verrattuna vanhan kaupungin aluekyselyihin. 100% 80% 60% 40% 20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin/ Melko huonosti Erittäin/ Melko hyvin Kuvio 4.7: Keskustan asukkaiden arvio yhdyskuntatekniikan toiminnasta Tyytyväisyyden jakautuminen eri palveluissa on varsin samankaltainen keskustassa ja Vaajakoskella. Keskustassa katujen hoitoon tyytyväisten prosenttiosuus on kasvanut 51:stä 72:ään. Lisäksi tyytymättömien osuus on pudonnut 44:stä 20 prosenttiin. Muutos on merkittävä etenkin Lutakon alueella. Jätehuolto on molemmilla kyselyalueilla arvioitu parhaiten järjestetyksi, tiedottaminen huonoimmin hoidetuksi. Tiedottamisen arvioi huonoksi sekä keskustan alueen että vaajakoskelaisista vastaajista melko suuri osuus eli 31 % - 35 %. Asiakaspalvelusta jätti mielipiteensä lausumatta suhteellisen suuri vastaajajoukko, mikä kaaviossa antaa ehkä hieman virheellisen kuvan vertailtaessa sitä muihin. Keskeisinä toiminnan painopistealueina asukkaat pitävät molemmilla alueilla kevytväylien Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 11

talvihoitoa, päällysteiden kunnossapitoa sekä risteysten turvallisuuden kohentamista. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET -Kadut- Asukasfoorumi 2009, Vaajakoski Keskustan päällysteiden kuntoon ja puhtaanapitoon toivoo panostettavan useampi, risteysten turvallisuuteen harvempi vastaaja kuin aiemmissa foorumikyselyissä. TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET -Kadut- Asukasfoorumi 2009, Keskusta Asfaltin kunto Kevytväylien auraus ja hiekoitus Ajoratojen auraus ja hiekoitus Risteysten turvallisuus Ajoratojen ja kevytväylien puhtaanapito 46% 45% 40% 37% 27% Kevytväylien auraus ja hiekoitus 52% Autojen nopeuksien hidastaminen 24% Ajoratojen ja kevytväylien puhtaanapito 51% Katujen valaistus 23% Asfaltin kunto 39% Joukkoliikennejärjestelyt 19% Risteysten turvallisuus 33% Katu- ja aluepysäköinnin lisääminen 11% Ajoratojen auraus ja hiekoitus 31% Muu 12% Katu- ja aluepysäköinnin lisääminen 30% Ei osaa sanoa 8% Joukkoliikennejärjestelyt Autojen nopeuksien hidastaminen Katujen valaistus Muu Ei osaa sanoa 5% 4% 10% 22% 21% 0% 20% 40% 60% 80% 100% KAIKKI (n=300) Kuvio 4.8: Asukkaiden näkemys katupalveluiden painopistealueista keskustassa Vaajakoskella päällysteiden kunnostamisessa on asukkaiden mielestä muita toimenpiteitä enemmän kohentamisen varaa. Myös ajoratojen talvihoitoon toivotaan kiinnitettävän huomiota. 0% 20% 40% 60% 80% 100% KAIKKI (n=302) Kuvio 4.9: Asukkaiden näkemys katupalveluiden painopistealueista Vaajakoskella Joukkoliikenteessä arvioinnit eri osa-alueiden tärkeysjärjestyksestä ovat samansuuntaiset keskustassa ja Vaajakoskella. Tyytyväisimpiä vastaajat ovat pysäkkien sijoitteluun ja tyytymättömimpiä pysäkkivarustuksiin. Vaajakosken alueella pysäkit sijaitsevat merkittävältä osin Tiehallinnon ylläpitämillä väylillä. Keskustassa kaikilla osa-alueilla huonoimman arvosanan saa Nisulan-Viitaniemen alue. Varsinkin pysäkkivarustelun osalta huonoja arvosanoja annettiin paljon. Vastaavasti Vaajakoskella Haapaniemen- Varaslahden alueen pysäkkivarustelu on arvioitu varsin huonoksi. Bussireittien kattavuus ja vuoroväli on arvioitu heikoksi etenkin Kanavuori-Hupeli alueella. Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 12

Pysäkkien sijoittelu ARVIOT JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESTÄ Asukasfoorumi 2009, Keskusta Erittäin huonosti Erittäin hyvin 7% Melko huonosti Melko hyvin 57% Vuoden 2009 aikana harmonisoitiin uuden kaupungin katu-, viher- ja satamapalvelut sekä yksityisteiden tukiperusteet. Luokitukset, hoitotasot, taksat ja maksut yhtenäistettiin. Harmonisoinnin lähtökohtana oli kuntalaisten tasapuolinen kohtelu. Bussireittien kattavuus 14% 55% Laki ajoneuvojen siirrosta tuli voimaan 1.4.2009. Hylättyjen ajoneuvojen siirtoa ja säilytystä koskeva palvelu kilpailutettiin ja prosessiin liittyvät ohjeet ja lomakkeet uudistettiin. Vuoroväli 14% 46% Kaupunkirakennelautakunta päätti kaupungin hoidossa olleiden yksityisteiden hoidosta luopumisesta, ellei niiden hoidon jatkamiselle ollut erityisiä perusteita. Pysäkkivarustus 22% 100% 80% 60% 40% 20% Erittäin/ Melko huonosti Kuvio 4.10: Asukkaiden arvio keskustan joukkoliikennepalveluista. ARVIOT JOUKKOLIIKENTEEN JÄRJESTÄMISESTÄ Asukasfoorumi 2009, Vaajakoski 40% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Erittäin/ Melko hyvin Tiehallinnon kanssa yhteistyössä teetettiin hoitorajaselvitys entisen Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden alueella olevan verkoston osalta. Keskustan pyöräpysäköintiä valvottiin järjestyksen ja viihtyisyyden turvaamiseksi. Hylättyjä pyöriä siivottiin keskustan alueelta kaksi kertaa vuoden aikana. Pysäkkien sijoittelu Bussireittien kattavuus Melko huonosti Erittäin hyvin 6% 14% Erittäin huonosti Melko hyvin 74% 81% Kevyen liikenteen edistämiseksi organisoitiin valtakunnallinen pyöräilyviikkotapahtuma yhdessä Jyväskylän pyöräilyseuran, poliisin, Liikenneturvan, opetuspalveluiden, liikuntapalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kanssa. Samoin koordinoitiin Liikkujan viikkoa ja Autotonta päivää. Vuoroväli 17% 68% Anottavien katutyölupien määrä kasvoi kuntien yhdistymisen myötä huomattavasti eli 38 %. Käsittely- ja valvontatyöstä kyettiin kuitenkin suoriutumaan katumestarien määrän lisääntymisen myötä. Pysäkkivarustus 100% 80% 60% 27% 59% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kuvio 4.11: Asukkaiden arvio Vaajakosken joukkoliikennepalveluista. 40% Erittäin/ Melko huonosti 20% Erittäin/ Melko hyvin Jyväskylä sai merkittävän tunnustuksen voittaessaan kansainvälisen city.people.light kaupunkivalaistuspalkinnon. Voitto lisää kaupungin tunnettuutta Suomen Valon kaupunkina. Palkinto ja siihen liittyvä 10 000 euron rahasumma luovutettiin Jyväskylän edustajille Etelä-Koreassa, LUCI:n (Lighting Urban Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 13

Community International) yleiskokouksen yhteydessä. Kansainvälinen tunnustuspalkinto toimi yhtenä sysäyksenä Valon kaupungin ilmeen ja internetsivujen uudistamisen käynnistämiseen syksyllä 2009. Uudistunut visuaalinen ilme on 3.2.2010 alkaen esillä Valon kaupungin tapahtumissa, esitysmateriaaleissa ja uusilla internetsivuilla. Jyväskylän keskustaan saatiin syksyllä uusi nähtävyys, valoa, ääntä ja kuvaa ainutlaatuisella tavalla yhdistävä Valotrilogia-teos, jota on tarkoitus esittää Jyväskylän keskustassa usean vuoden ajan. Teoksen hankinnasta vastasi Valon kaupunki yhdessä Kompassin alueen kiinteistöjen kanssa. Ulkovalaistuksen energiakulutuksen vähentämiseksi käynnistettiin Ympäristöystävällisen ulkovalaistusprojektin kakkosvaihe. Tavoitteena on säästää 20 % ulkovalaistukseen kuluvasta energiasta. Keski-Suomen Työ- ja Elinkeinokeskus myönsi hankkeelle 642 000 euron avustuksen. Yhdyskuntatekniikan lupa-asioiden käsittelyssä otettiin syksyllä käyttöön sähköinen asiointisovellus. Erikseen hankittiin ohjelmistotoimittajalta asentamiseen liittyvät tarpeelliset palvelut. Altek Aluetekniikka liikelaitos otti alkutalvesta käyttöön kunnossapidon seurantajärjestelmän. Sovelluksella helpotetaan kunnossapitotöiden ohjausta, valvontaa ja raportointia. Sovelluksen käyttöä laajennetaan jatkossa myös yhdyskuntatekniikan ylläpidon rakennuttamistehtäviin. Jalankulkijoille sattuvien liukastumisonnettomuuksien vähentämiseksi otettiin syksyllä 2009 käyttöön liukkaudesta varoittava tekstiviestivaroituspalvelu. Yhteistyössä käyttäjäkaupunkien kanssa käynnistettiin ohjelmistohanke yleisten alueiden hallintajärjestelmän laajentamiseksi kuntotiedoilla. Hanke valmistuu vuoden 2010 puolella. Lisäksi aloitettiin hanke yhdessä priorisoitujen kehittämiskohteiden toteuttamiseksi järjestelmään. 15000 10000 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 ulkoiset 2663 3338 3839 4271 5530 sisäiset 3598 3821 3849 3884 5355 Kuvio 4.12: Palvelun ostot (1000 ), käyttötalous Ulkoisten ostojen osuus ilman henkilöstömenoja oli 45 %. 20000 15000 10000 5000 0 2005 2006 2007 2008 2009 Ulkoiset 3313 5276 5312 6268 9238 Sisäiset 5007 4093 4883 5306 8178 Kuvio 4.13: Palvelun ostot (1000 ), investoinnit Ulkoisten ostojen osuus oli 53 %. 4.3 INVESTOINNIT PALVELUUN Investoinneissa Lutakon aukion rakentaminen ei käynnistynyt suunnitellun hotellihankkeen siirtymisen takia. Keljonrannantien silta ei valmistunut sääolosuhteiden aiheuttaman viivästyksen vuoksi eikä Vaajatien saneerausta ei voitu käynnistää valitusprosessin vuoksi. Muutoin investointiohjelma toteutui lähes suunnitellun mukaisesti ja kokonaismenot alittuivat. Merkittävimmät alitukset johtuivat edellä mainituista hankkeista. Vastaavasti merkittävimmät ylitykset olivat suunnittelussa, Terttumäki II:ssa ja vanhan Kuokkalanpellon saneerauksessa hankkeiden laajentumisen ja lisätöiden takia. Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 14

Tulojen merkittävin muutos johtui Keljonrannantien sillan tulojen pienentymisestä, koska hanke ei edennyt suunnitelman mukaisesti. Budjetoimattomia tuloja kertyi mm. Jyväskylän Energia Oy:n osuuksista yhteishankkeiden suunnittelussa ja rakennuttamisessa sekä muiden osapuolten osuuksista hankkeiden rahoituksissa. Lutakon aukion rahoitusta tullaan esittämään uudelleen budjetoitavaksi vuodelle 2010. Maankäyttösopimustulot muodostivat noin 20 % investoinneista. Taulukko 4.1 (1 000 e) TP -07 TP -08 TAM-09 TP -09 Inv.tulot * 376 403 1 707 1 804 Inv.menot 10 195 11 564 18 403 17 416 Nettoinv. -9 819-11 161-16 696-15 612 * Ei sisällä maankäyttösopimusten tuloja Asuin- ja työpaikka-alueiden ensimmäinen rakennusvaihe toteutettiin seuraavilla alueilla: - Salmiranta - Sääksvuorenranta II - Mankola IB - Vääräjärvi - Haapaniemi IA - Kaunisharju eteläinen I - Elovainio II - Terttumäki II Lisäksi rakennettiin seuraavat kadut. - Vesikonkuja - Kaviouran loppuosa - Palokärjentien loppuosa - Akkalankuja - Hupelinkuja Käynnistettiin Ruokosaaren alueen (Kanavuori) rakentaminen yhteishankkeena Tiehallinnon kanssa. Mustalampi 3 A ja B:n, Haukkalanranta A:n, Elovainio I:en, Hupelin sekä Ritoniemen keskeneräiset kadut viimeisteltiin. Liikenneturvallisuutta parannettiin rakentamalla Keskussairaalantien Kramsunkadun suojatielle liikennevalot, rakentamalla puuttuva kevyen liikenteen väyläosuus Keljonkadulle sekä Vaajakoskentien tehdyillä hidasteilla. Lisäksi Kumputielle tehtiin kevyen liikenteen väylä. Pyöräpysäköintiä lisättiin Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun liittymään. Kevyen liikenteen olosuhteita parannettiin Valtterintien ja terveyskeskuksen välillä, Halssilanmäessä (ylikulkukäytävä) ja Tikkalan koulun ympäristössä. Pääliikenneväylien toimivuutta parannettiin Seppäläntien Vaajakoskentien sekä Keskussairaalantien Rautpohjankadun liittymien osalta. Ajantasainen pysäköinninopastusjärjestelmä laajeni kattamaan P-Paviljongin järjestelyt. Saneeraushankkeista valmistuivat: - Isokatu - Auratie - Telkäntie - Kaivurintie - Korkeakoskentie väli Keljonkatu Korkeakoski - Juurikantie - Korpikallentie - Kalliokummuntie - Vaajalinnantie - Vattaansuontie - Korppumäen kadut - Rovastintie - Pohjanniementie Käynnistettiin Heikkilän alueen katujen saneeraus Sötkönmutkan ja -kujan osalta. Suunnitteluhankkeista valmistuivat mm. - Pysäkkivuoren, Vääräjärven, Terttumäki IIB:n, Haapaniemen ja Tunnelimäki II:n asuntoalueiden rakennussuunnitelmat - Korppumäen saneeraussuunnitelmat - Kuokkalan kehäväylän ja Keljonrannantien rakennussuunnitelmat Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 15

- Sääksvuoren, Tanhukaaren, Kaijanlammentien itäpuolen ja Kangasvuoren asuntoalueiden yleissuunnitelmat - Jyväskylän alueen valuma-alueselvitys - Palokankaan hulevesien yleissuunnitelma Lisäksi käynnistettiin Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (JYSELI) laatiminen. Irtain käyttöomaisuus Taulukko 4.2 (1 000 e) TP -07 TP -08 TAM -09 TP -09 Inv.menot 32,5 0 73 63 Yhdyskuntatekniikan vastuualueen osittain rahoittama kunnossapidon seurantajärjestelmä otettiin käyttöön alkutalvesta Altek Aluetekniikassa. Sovelluksella helpotetaan kunnossapitotöiden ohjausta, valvontaa ja raportointia. Sovelluksen käyttöä laajennetaan jatkossa myös yhdyskuntatekniikan ylläpidon rakennuttamistehtäviin. Yhteistyössä käyttäjäkaupunkien kanssa käynnistettiin ohjelmistohanke yleisten alueiden hallintajärjestelmän laajentamiseksi kuntotiedoilla. Hanke valmistuu vuoden 2010 puolella. Lisäksi aloitettiin hanke yhdessä priorisoitujen kehittämiskohteiden toteuttamiseksi järjestelmään. Yhdyskuntatekniikan lupa-asioiden sähköinen asiointisovellus otettiin käyttöön syksyllä. Erikseen hankittiin ohjelmistotoimittajalta asentamiseen liittyvät tarpeelliset palvelut. 4.4 TALOUDELLISTEN TAVOITTEI- DEN TOTEUTUMINEN Katupalveluiden tulot ylittivät talousarvion mukaisen arvion eli noin 240 000 euroa. Tuloja saatiin ennakoitua enemmän investoinneista tuloutetuista palkoista (145 000 ), katutyöluvista (35 000 ), kaupungin omaisuudelle tapahtuneiden vahinkojen laskutuksesta (20 000 ), tapahtumaluvista (10 000 ) sekä kiinteistöjen maksamista valotrilogian kuluista (30 000 ). Menot alittivat talousarvion mukaisen varauksen noin 200 000 eurolla. Altek Aluetekniikka liikelaitos laskutti entisen maalaiskunnan ja Korpilahden alueiden hoitotyöt toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Toteutuneet kustannukset alittivat talousarvion mukaisen varauksen. Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalle ei maksettu 80 000 euron hulevesimaksua, johon oli varauduttu. Taulukko 4.3 (1 000 e) TP 2007 TP 2008 Tuotot Kulut Tuotot Kulut Tulot 1 189 1 184 Talvihoito 3 374 3 431 Kesähoito 1 441 1 062 Liikenteenohjaus 733 717 Puhtaanapito 425 490 Valaistus 1 656 1 922 Perusparannus 1 005 1 579 YHTEENSÄ 1 189 8 634 1 184 9 201 TA/M 2009 TP 2009 Tuotot Kulut Tuotot Kulut Tulot 1 167 1 405 Katujen kunn.pito 1 424 1 563 Katujen hoito 7 475 6 476 Katujen muu ylläp. 3 687 4 360 Ajoneuvoj. siirrot 24 16 YHTEENSÄ 1 167 12 611 1 405 12 415 4.5 NÄKYMÄT VUODELLE 2010 Investointitaso laskee vuodesta 2009 noin 30 %. Tämä merkitsee kilpailutettujen hankkeiden osuuden vähenemistä. Lisäksi päätöksentekoon tulee useamman suuren hankkeen suunnitelmia, mm. Lutakon satama-aukio ja Väinönkatu. Vuoden 2009 aikana suunniteltuja kunnossapitotöitä jätettiin toteuttamatta, koska rahoituksen riittävyydestä ei ollut varmuutta. Vuo- Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 16

den 2010 rahoitusmäärillä voidaan palvelut järjestää suunnitellun tasoisina ja poistaa osa kunnossapidon jälkeenjääneisyydestä. Päätös jalkakäytävien talvihoidosta ja laskutuksesta on viivästynyt. Kiinteistöiltä voidaan vuonna 2010 laskuttaa enintään keskustaalueen syyskauden talvihoitokustannukset. Tulot vähenevät noin 200 000 eurolla, mikä pyritään hoitamaan muilla säästöillä. Ulkovalaistuksen uusi ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön. Yhteistyössä asukkaiden kanssa kokeillaan viidellä asuinalueella eri valaistustapoja (määrä ja laatu). Tavoitteena on säästää 20 % ulkovalaistukseen kuluvasta energiasta. EU-direktiivillä on kielletty elohopeahöyrylamppujen ja ns. korvaavien suurpainenatriumlamppujen valmistus maaliskuusta 2015 alkaen. Näitä lampputyyppejä on Jyväskylässä noin 15 000 kappaletta. Korvaavaa lampputekniikkaa ei ole kehitteillä, joten valaisimet joudutaan uusimaan lähivuosina. Vuoden 2010 aikana vaihdetaan 3 500 valaisinta. Muutosten kustannukset ovat 2,14 miljoonaa euroa ja ne rahoitetaan leasingrahoitusmallilla. Vesihuoltolain muutostyö on meneillään. Yhtenä merkittävänä asiana on hulevesiasioiden vastuunjako, joka on edelleen epäselvä valtakunnallisesti sekä paikallisesti. Lain voimantulon (arviolta vuonna 2011) jälkeen voidaan sopia käytänteistä ja vastuista, joka on edellytys sujuvalle asiakaspalvelulle. 5 VIHERPALVELUT PLUSSAT: + Palveluiltaan monipuolinen Kangaslammen toimintapuisto vihittiin elokuussa käyttöön asukkaiden järjestämin juhlamenoin. + 30-vuotista taivaltaan juhlineen Mäki- Matin perhepuiston peruskorjaus aloitettiin kaupunginvaltuuston myöntämän juhlarahoituksen turvin. + Ympäristökasvatuksen nimissä järjestettiin toukokuussa siivoustalkoopäivä, johon Jyväskylän koulut osallistuivat erittäin aktiivisesti. + Liikennepuiston kävijämäärä kaksinkertaistui. MIINUKSET: - Edustuspuistojen sotkeminen lisääntyi. 5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUU- TOKSET Jääkenttien hoitovastuut saatiin sovittua Tilapalvelun ja liikuntapalveluiden kanssa. Siirtymäaikana eri tahojen vastuulla olleiden kenttien hoitotaso vaihteli. 5.2 PALVELUPROSESSIN HALLINTA Valtakunnallisen Efeko-kyselyn mukaan kuntalaisten tyytyväisyys puistojen hoitoon on viime vuosina säilynyt lähes ennallaan. Se on kuitenkin edelleen alle vertailukaupunkien keskiarvon. 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 2000 2002 2004 2006 2008 Jyväskylä vertailukaup. ka. JKL mlk Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 17

Vertailukaupunkien k.a. Kuopio Joensuu Pori Oulu Lappeenranta Jyväskylä JKL mlk TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET -Puistot- Puistojen penkit ja istuimet Puistojen kasvillisuus Lasten leikkipaikat Asukasfoorumi 2009, Keskusta 30% 27% 41% 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Puistojen valaistus 25% 2004 2006 2008 2009 Kuviot 5.1 ja 5.2: Asukkaiden tyytyväisyys viheralueiden ylläpitoon Keskustan ja Vaajakosken katu- ja puistofoorumien kyselyissä puistopalvelut saivat keskimäärin parempia arvioita kuin katupalvelut. Keskustassa arviot ovat aiemmista kyselyistä hieman huonontuneet varsinkin puistojen valaistuksen osalta. Koirapuistot Lähimetsien hoito asuntoalueella Palloilualueet Puistojen käytävät Jääkentät Vesirakennelmat Viljelypalstat Skeittipaikat 21% 19% 18% 17% 14% 11% 11% 11% Lutakon valmistuminen on kohentanut selvästi niin puistojen rakentamisen kuin hoidonkin laatuarvioita. Sen sijaan Tourulassa arvosanat ovat alhaisimmat. Vaajakoskella arviot eri alueiden välillä ovat tasaisemmat. Keskeiset panostusta vaativat toiminnot ovat molemmilla kyselyalueilla samankaltaiset. Puistojen valaistusta lukuun ottamatta tärkeysjärjestys on keskustassa säilynyt samanlaisena. Painotukset keskustassa ja Vaajakoskella eroavat mm. lähimetsien, jääkenttien ja koirapuistojen tärkeydessä. Muu Ei osaa sanoa Kuvio 5.3: Asukkaiden näkemys puistopalvelujen painopistealueista keskustassa TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET -Puistot- Lasten leikkipaikat Puistojen penkit ja istuimet Lähimetsien hoito asuntoalueella Puistojen valaistus 12% 21% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Asukasfoorumi 2009, Vaajakoski 26% 24% 21% KAIKKI (n=300) 31% Jääkentät 21% Palloilualueet 21% Koirapuistot 19% Puistojen kasvillisuus 16% Puistojen käytävät 13% Skeittipaikat 13% Viljelypalstat 11% Vesirakennelmat 8% Muu 10% Ei osaa sanoa 34% 0% 20% 40% 60% 80% 100% KAIKKI (n=302) Kuvio 5.4: Asukkaiden näkemys puistopalvelujen painopistealueista Vaajakoskella Kaikki kertomuksessa ennen vuotta 2009 olevat luvut ovat vanhan Jyväskylän lukuja. 18