VAKKA SUOMEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖSSUUNNITELMA

VAKKA SUOMEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖSSUUNNITELMA 1

1. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteet ja toimintatavat Uudistunut opetustoimen lainsäädäntö korostaa kodin ja koulun yhteistyötä. Yhteistyöhön kuuluvat yhteiset keskustelut lapsen ja nuoren kasvusta ja kehityksestä, oppimisen ohjaamisesta ja oppilaan arvioinnista sekä koulun kehittämiseen, suunnitteluun ja toiminnan arviointiin osallistuminen. Kodin ja koulun yhteistyö kuuluu opettajan tehtäviin ja ammattietiikkaan. Toimiva ja lähtökohdiltaan myönteinen kodin ja koulun yhteistyö on keskeinen lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen ja oppimisen tuki. Opetus, ohjaus ja kasvatus kuuluvat opettajan perustehtäviin, mutta lisäksi opettajilta edellytetään myös taitoa opastaa ja tukea vanhempia. Yhteistyölle on tärkeää, että vanhemmat ja opettajat löytävät keskinäisen luottamuksen kasvatuskumppaneina. Opettajan työhön kuuluu sellaisen toimintakulttuurin ja ilmapiirin välittäminen, jossa vanhemmat otetaan todellisiksi kumppaneiksi. Opettajan ammattietiikkaan kuuluu, että lähestymistapa on vanhempia kunnioittava ja heidän tilannettaan ymmärtävä. Koulun tehtävänä on olla aloitteellinen yhteistyöhön liittyvissä asioissa. Vakka-Suomen kouluissa tehdään tiivistä ja monipuolista yhteistyötä kotien kanssa. Koulun ja kodin välinen yhteistyö edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja kouluhyvinvointia. Yhteistyö edellyttää koulun henkilöstön aktiivisuutta ja aloitteellisuutta sekä tiedottamista huoltajan, oppilaan ja opettajan oikeuksista ja velvollisuuksista. Koulun toimintakulttuuri tukee vuorovaikutusta ja avoimuutta. Yhteistyön lähtökohtana on osapuolien keskinäinen kunnioitus ja luottamus. Kodin ja koulun yhteistyössä otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet sekä perheen kielija kulttuuritausta. Suullisessa viestinnässä ja erityisesti kohtaamisissa myös nonverbaalilla viestinnällä on suuri merkitys: eleet, ilmeet ja äänensävyt puhuvat omaa kieltään. Viestinnän kielen tulee olla ymmärrettävää ja toista kunnioittavaa ja myös sähköisten välineiden osalta tyyliin tulee kiinnittävää erityistä huomiota. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan kasvatuskumppanuuden periaatteella. Kasvatuskumppanuus on jatkoa päivähoidossa ja esiopetuksessa toteutetulle yhteistyölle. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä kasvatuskumppanuutta ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen ja oppimisprosessien tukemiseen. Kasvatuskumppanuudella varmistetaan jaetun kasvatustehtävän yhdistäminen ja molemminpuolinen vuorovaikutus. Kasvatuskumppanuudessa yhdistyvät vanhempien ja opetushenkilökunnan tiedot ja kokemukset. Näin luodaan yhdessä parhaat edellytykset oppilaan hyvinvoinnin turvaamiselle. Tämä edellyttää keskinäistä luottamusta, tasavertaisuutta ja toinen toistensa kunnioittamista. Vanhemmilla on lapsensa ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu sekä oman lapsensa tuntemus. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää sekä vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Huoltajat vastaavasti tukevat lastensa tavoitteellista koulunkäyntiä ja opiskelua. Opetushenkilöstöllä on koulutuksen antama ammatillinen tieto ja osaaminen sekä vastuu kasvatuskumppanuuden ja yhteistyön edellytysten luomisessa. Vanhempien vastuullinen osallisuus parantaa kokonaisvaltaisen kehittymisen ja oppimistulosten laatua ja vanhempien kasvatusajattelun tunteminen ohjaa ja vahvistaa ammattilaisten pedagogista työtä. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Opettajan ja huoltajan yhteistyö mahdollistaa ongelmien varhaisen havaitsemisen ja niihin puuttumisen ja tuen tarjoamisen mahdollisimman 2

varhain. Yhteistyö järjestetään siten, että opettajien, oppilaan, huoltajien, oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan oppimista, koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea mahdollisimman hyvin ja tuloksellisesti. Vanhemmat ovat aiempaa kiinnostuneempia koulusta, mutta tyytyvät usein yksisuuntaiseen osallistumiseen eli koulusta tulevan informaation vastaanottamiseen. Yhteistyö on opettajan ja vanhempien yhteistä tekemistä esimerkiksi koulu-koti yhdistyksissä. Yhteistoiminta on vaativinta niin opettajalle kuin vanhemmillekin, koska siinä toiminnalle asetetaan tavoitteita, joihin yhteisvoimin pyritään. Yhteistoimintaan pyrittäessä opettajan ja vanhempien on etsittävä ja löydettävä yhteinen kieli, jota molemmat puhuvat ja ymmärtävät. Tämän päivän lapset elävät monenlaisissa perheissä: lapsella voi olla kaksi kotia tai vanhempia kahdessa paikassa, uusperheen kautta lapsella saattaa olla virallisten huoltajien lisäksi kakkosisiä ja äitejä tai vanhemmat voivat olla samaa sukupuolta. Monikulttuuristen perheiden yleistyminen, perherakenteissa tapahtuneet muutokset ja huono-osaisuuden lisääntyminen edellyttävät, että kodin ja koulun yhteistyössä käytetään erilaisia, perheiden tarpeita palvelevia toimintamuotoja Koteihin pidetään yhteyttä ennen kaikkea positiivisissa asioissa. Aktiivinen tiedottaminen ja välitön yhteydenpito kotiin ongelmien ilmetessä kuuluvat kodin ja koulun yhteistyöhön. Yhteydenpitotapa ja väline valitaan aina tarpeen ja tilanteen mukaan. Arkaluontoiset tai monimutkaiset asiat edellyttävät henkilökohtaista tapaamista tai vähintään puhelinkeskustelua. Kahdenkeskisissä tapaamisissa keskustellaan rakentavassa hengessä lähinnä yksilötason asioista ja ryhmätapaamisissa suurempaa joukkoa koskevista asioista. Sähköiset välineet kuten internet ja Wilma soveltuvat rutiiniasioiden viestintään, mutta käyvät harvoin vuorovaikutteisuutta tarvitsevien asioiden kommunikointiin. Kodin ja koulun yhteistyötä tarvitaan yksittäisen oppilaan oppimisen ja kasvun tukemisen lisäksi myös koulun yleisessä kehittämisessä. Opetussuunnitelma linjaa koulun toimintaa. Vanhemmille annetaan tietoa ja välineitä, jotta he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Useimmille vanhemmille koulussa käytetty kieli on vierasta. Siihen sisältyy suuri määrä pedagogisia käsitteitä ja ammattitermejä. Vanhemmat myös tarvitsevat tietoa ja mahdollisuuksia keskustella koulun hallinto- ja päätöksentekokysymyksistä. Vanhempien on tärkeää tietää hyvissä ajoin koulun kehittämiseen liittyvistä asioista ja muista muutoksista. Koulun tulee aktiivisesti pohtia erilaisia yhteistyön muotoja, jotta vanhemmille taataan mahdollisuus osallistua koulutyön suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Yhdessä kehitettäviä asioita ovat mm. koulun kasvatustavoitteet, arvot, arviointi sekä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävä toiminta. Opettajien ja koulun johdon ammattitaitoa on, että vanhemmat otetaan mukaan ja nähdään heidät voimavarana. Vanhempien tulee tietää ne toimielimet, joiden kautta he voivat vaikuttaa koulun toimintaan. Kodin ja koulun yhteistyölle tarvitaan myös rakenteellisia puitteita esimerkiksi rauhallista tilaa ja riittävää aikaa. On tärkeää, miten vanhemmat otetaan koulussa vastaan ja missä heitä tavataan ja että vanhemmat kokevat itsensä tervetulleiksi koulun toimintaan. Kodin kanssa tehtävä yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esiopetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa kodin ja oppilaitoksen yhteistyönä. On tärkeää ymmärtää yhteistyön jatkumoa myös siitä näkökulmasta, että vanhempien kokemukset edellisen vaiheen yhteistyöstä vaikuttavat yhteistyön onnistumiseen seuraavilla kouluasteilla. 3

2. Kodin ja koulun yhteistyö kouluyhteisön ja luokan tasolla 2.1. Vanhempainillat Vanhempainillat ovat rehtorin, opettajan tai opettajien koolle kutsumia tilaisuuksia, joissa kerrotaan ajankohtaisista koulunkäyntiin tai oppilaiden kehitysvaiheeseen liittyvistä asioista. Onnistuakseen vanhempainilta vaatii hyvää suunnittelua. Illan tavoitteet ja rakenne käydään läpi. Puheenvuorot ja niiden pituus suunnitellaan ennakolta ja varmistetaan teknisten välineiden toimivuus. Kutsu rakennetaan houkuttelevaksi siten, että huoltajat ymmärtävät kuinka tärkeää läsnäolo tilaisuudessa on. Kutsu sisältää esillä olevat asiat ja se kannattaa lähettää mahdollisimman hyvissä ajoin. Alkamisajankohdan lisäksi merkitään myös päättymisaika, josta on hyvä pitää kiinni. Vanhempainiltojen tulee olla napakoita. Erityisesti jos perheellä on useita lapsia, muodostuvat tilaisuudet helposti itseään toistaviksi ja tylsiksi. Kutsun perillemeno kannattaa varmistaa, sillä etenkin reppupostissa ne jäävät helposti matkalle. Vanhempainillat ja muutkin vanhemmille tarkoitetut tilaisuudet kannattaa rakentaa sellaisiksi, että myös harvemmin osallistuvat kiinnostuisivat tulemaan paikalle. Vanhempien mielipiteille ja kysymyksille varataan aikaa ja joitain asioita voi käsitellä vaikka paneeleissa tai ryhmätöinä luokissa. Hyviä kokemuksia on vanhempainilloista, joihin huoltajat voivat tulla tapaamaan myös aineenopettajia esimerkiksi juhlasaliin tai vaikka luokkatiloihin, joissa jokaisella opettajalla on oma tapaamispisteensä. Vanhempainiltoihin kannattaa pyytää myös ulkopuolisia asiantuntijoita (esim. MLL ja SPR:n toimijat, poliisi, nuorisotyöntekijä). Vanhempainiltojen sisältöjen suunnitteluun kannattaa ottaa huoltajat ja oppilaat mukaan. Sisältötoiveita kysytään huoltajilta, vanhempainyhdistykseltä ja oppilaskunnalta. Koko koulun vanhempainiltoja suositaan silloin, jos kyseessä on yhteinen teema, joka koskettaa useampia luokkia tai luokka-asteita. Vanhempainilloista ja muissa kokoontumisissa huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Koulu antaa huoltajille tietoa myös oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Huoltajille tiedotetaan myös kerhotoiminnasta sekä koulun aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Erityisen tärkeitä vanhempainillat ovat ns. nivelvaiheissa eli oppilaan siirtyessä esiopetuksesta alakouluun, alakoulusta yläkouluun sekä yläkoulusta toiselle asteelle. Tärkeitä vanhempainillat ovat myös silloin, jos suunnitteilla on suuria muutoksia esimerkiksi taloudellisen tilanteen tai kouluverkon muutosten suhteen. Myös erilaisten arviointien tulokset kiinnostavat huoltajia (esim. kouluterveyskysely, kouluruokakysely, opetuksen arvioinnin tulokset). Suuret vanhempainillat eivät juurikaan mahdollista vuorovaikutusta, jota monet huoltajat toivovat. Vuorovaikutus voidaan toteuttaa esimerkiksi siten, että ensin on yhteinen alustus, jonka jälkeen mennään keskustelemaan aiheesta pienempiin ryhmiin vaikka oman luokanopettajan tai luokanvalvojan johdolla. 4

Luokan vanhempainillan keskeinen tavoite on opettajien ja huoltajien keskinäinen tutustuminen. Ensimmäinen vanhempainilta pidetään mahdollisimman varhain syksyllä, jolloin vanhemmilla on mahdollisuus verkottua keskenään ja jakaa yhteystietoja ja sopia vuorovaikutuksen periaatteista. Opettajat ja huoltajat voivat esittää toiveitaan viestintään ja vuorovaikutukseen liittyen ja asiaa voidaan pohtia vaikka pienissä ryhmissä ja sopia yhteisistä toimintatavoista. Luokanvalvoja valmistautuu tilaisuuksiin esimerkiksi keräämällä muilta opettajilta tietoa luokan kuulumisista ja dynamiikasta tai pyytää tarvittaessa aineenopettajia mukaan luokan vanhempainiltaan. Myös opinto-ohjaajan tapaaminen vanhempainilloissa on tärkeää. Vanhempainillat voivat olla myös toiminnallisia, vapaamuotoisempia tapahtumia opettajien, huoltajien ja oppilaiden yhteisiä tilaisuuksia esimerkiksi retkiä, näyttelyitä tai tapahtumia. 2.2. Avointen ovien päivät, juhlat ja tapahtumat Koulu voi viettää avointen ovien päivää joko kutsumalla huoltajia seuraamaan tyypillistä koulupäivää tai järjestämällä toiminnallista yhteistyötä. Tilaisuudet, joissa huoltajat ovat pelkästään passiivisia seuraajia, eivät välttämättä kiinnosta. Kunnan sivistyslautakunta päättää lauantaina tehtävistä työpäivistä. Erityisesti lauantaityöpäivät voi suunnitella kodin ja koulun yhteistyöpäiviksi, joiden aikana koetaan yhteistä tekemistä, toiminnallisuutta ja osallisuutta. Sisältö voi olla myös koulun toimintaan osallistavaa esimerkiksi kasvatustyön tavoitteiden asettamista, kiusaamisen vastaisen toiminnan suunnittelua tai opetussuunnitelman käsittelyä. Avointen ovien päivän sisältöjä voi vuosittain vaihdella ja etsiä yhdessä huoltajien kanssa kiinnostavia muotoja ja sisältöjä. Päivän vaihtoehtona voi olla myös yhteinen ilta. Päivä voi olla myös sellainen että kukin luokka suunnittelee sisällön itse tai huoltajien kanssa yhdessä. Avointen ovien päivän markkinointiin kannattaa panostaa. Kutsusta tehdään houkutteleva ja siinä kerrotaan päivän tavoitteista, sisällöstä ja kulusta mahdollisimman tarkkaan. Myös oppilaskunta ja vanhempainyhdistys voivat osallistua päivän suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaat voivat suunnitella esimerkiksi erilaisia työpajoja, valmistaa näyttelyitä ja esityksiä tai pitää kahvilaa. Tärkeää on huomioida vanhempien mukanaolo, jotta se ei ole vain oleskelua koulun tiloissa. Huoltajat kutsutaan koulun yhteisiin juhliin ja tapahtumiin. Myös yksittäiset luokat voivat pitää omia juhlia, tapahtumia ja retkiä ja kutsua niihin huoltajat mukaan. 2.3. Kouluhyvinvoinnin kehittäminen Vakka-Suomen seutukunnalliseen oppilashuoltoryhmien toiminnan ohjeistukseen on kirjattu, että jokaisessa koulussa pidetään vähintään kerran vuodessa koulun yleistä hyvinvointia käsittelevä oppilashuoltoryhmän kokous, johon osallistuu myös vanhempainyhdistyksen edustajia. Lisäksi vanhemmat toimivat myös kunta- ja seutukuntatason erilaisissa kouluhyvinvointia lisäävissä työ- ja toimintaryhmissä. Kouluhyvinvoinnin kehittämiseen kuuluu vanhempien aktiivinen osallisuus ja toiminta myös erilaisissa kehittämishankkeissa ja ohjelmissa kuten esimerkiksi KiVa-koulu tai Friends -ohjelmissa. 5

2.4. Vanhempainyhdistyksen toiminta Vanhempainyhdistyksen tarkoituksena on tukea lasten kasvua ja oppimista kehittämällä kodin ja koulun yhteistoimintaa, tukea koteja ja koulua niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä oppimis- ja kasvuympäristö, tuoda koulussa työskentelevien lasten ja aikuisten arkeen vaihtelevia tapahtumia sekä tutustuttaa vanhempia toisiinsa. Yhdistykset tuovat myös esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä. Koulujen vanhempainyhdistykset toimivat ennen kaikkea yhteisöllisyyttä ja henkistä kouluhyvinvointia lisäävinä foorumeina. Koulun on hyvä tukea vanhempainyhdistyksen toimintaa ainakin alkuvaiheessa Vanhempainyhdistyksen toiminnan avulla voi edistää luokkakohtaisesti oppilaiden, opettajien ja vanhempien yhteisön muodostumista. Mielipiteiden vaihdon avulla löydetään yhteisiä periaatteita esimerkiksi kotiintuloaikoihin, taskurahojen määrään, luokkajuhlien valmisteluun ja valvontaan sekä suhtautumiseen päihteiden käyttöön. Vanhempainyhdistyksen kanssa sovittavaa yhteistyötä voivat olla esim. pelisäännöistä sopiminen, erilaiset sopimukset esim. kännykän käyttö, luokkakäytänteet, koulun järjestyssäännöistä yhdessä sopiminen. Toiminnallisena yhteistyönä esim. leirit, retket, juhlat, lauantaityöpäivien teematapahtumat ym., 2.5. Kouluvaarit ja -mummot Kouluvaarit ja mummot ovat joukko vapaaehtoisia, pääosin eläkkeellä olevia henkilöitä, jotka haluavat olla koulun oppilaiden ja opettajien apuna koulun arjessa. Kouluvaarit ja mummot ovat koulussa erityisesti pienimpien oppilaiden apuna ja tukena. Monen oppilaan isovanhemmat asuvat kaukana tai ovat muuten poissa lapsen elämästä. Monet lapset myös kaipaavat elämäänsä lisää turvallisia aikuisia. Kouluvaarit ja mummot ovat omalta osaltaan tukemassa kasvatustoimintaa sekä kehittämässä hyvää ja turvallista kouluympäristöä. He tuovat oppimiseen lisäarvoa omalla erikoisosaamisellaan ja elämänkokemuksellaan. Kouluvaari- ja mummo hyväksyy koulun säännöt ja määräykset ja sitoutuu noudattamaan niitä, suhtautuu kaikkiin oppilaisiin sukupuoleen ja kulttuuritaustaan katsomatta samalla positiivisella asenteella, sitoutuu kouluasioiden salassapitoon ja työskentelemään opettajakunnan alaisuudessa. Kouluvaarit ja mummot voivat tehdä tehtäviä yhdessä oppilaiden kanssa, keskustella ja kuulla ja lukea tarinoita, osallistua luokan retkiin, auttaa liikuntatunneilla ja muissa toiminnallisissa tehtävissä sekä ruokailla yhdessä oppilaiden kanssa. Kouluvaarien ja mummojen roolista ja toimintatavoista sovitaan kussakin koulussa erikseen. 6

3. Kodin ja koulun yhteistyö yksittäistä oppilasta koskien Yksittäistä oppilasta koskevat keskustelut voivat olla kahden, kolmen tai useamman henkilön keskeisiä palavereita tai neuvotteluita. Hyvät vuorovaikutus- ja neuvottelutaidot lähtevät myönteisestä ajattelusta ja ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta. Aito kuunteleminen ja läsnäolo sekä keskustelukumppanin asemaan asettuminen luovat myönteisen ilmapiirin. Huoltajien ja koulun henkilöstön väliltä saattaa puuttua yhteinen kieli ja keskinäisessä ymmärryksessä saattaa olla eroavuuksia. Keskusteluissa on hyvä pyrkiä varmistamaan oman viestin perillemeno, toisen sanoman ymmärtäminen ja väärinkäsitysten estäminen. Keskustelukumppaneiden arvomaailma, taustat ja näkemykset saattavat poiketa toisistaan merkittävästi ja yhteisen ratkaisun löytäminen saattaa olla toisinaan haasteellista. Hyvä keskustelu syntyy mm. haasteiden ja ongelmien tunnistamisesta nonverbaalin viestinnän huomioimisesta empatiasta ja kohteliaisuudesta kuuntelemisesta ja kuulemisesta ilmaisutaidosta ja oikeista kysymyksistä optimistisesta asenteesta ja ratkaisulähtöisyydestä rajojen tuntemisesta ja asettamisesta keskustelun suunnan kääntämisestä, jos asia lähtee väärään suuntaan. 3.1. Vanhempainvartti Vanhempainvartin käyminen jokaisella vuosiluokalla edistää toimivaa yhteistyötä ja ratkaisujen löytämistä mahdollisten vaikeuksien ilmaannuttua, kun toimiva keskusteluyhteys on jo luotu. Vanhempainvarttien keskustelun tarkoituksena on tutustumisen lisäksi oppilaan kehityksen ja koulunkäynnin tukeminen. Varteissa keskustellaan ajankohtaisista oppilasta koskevista asioista kuten oppimisesta ja koulunkäynnin sujumisesta, arvioinneista, mahdollisista oppimisvaikeuksista, oppilaan erityisistä kiinnostuksenkohteista, vahvuuksista ja tukea tarvitsevista alueista. Varteissa voidaan yhdessä työstää esimerkiksi yleisen tuen oppimissuunnitelma. Luokanvalvojalla, joka opettaa lasta vain vähän tai toisinaan ei ollenkaan, ei voi olla kaikkia tarpeellisia tietoja keskustelun käymiseen, jos hän ei saa niitä muilta opettajilta. Tarkoitusta varten voidaan laatia lomake tai siinä voidaan hyödyntää sähköisiä toimintaympäristöjä (esim. Fronterin kehityssuunnitelma-työkalua). Kun kukin aineenopettaja vastaa arvioinnista vain oman aineensa kohdalta, ei luokanvalvoja välttämättä havaitse, että oppilaan opinnoissa on tapahtumassa muutosta suuntaan tai toiseen, jos hän ei aktiivisesti seuraa oppilaan menestymistä kokonaisuutena. Vanhempainvartissa keskustelu sujuu parhaiten toista kunnioittavassa ilmapiirissä. Vaikka opettaja on keskustelussa ammattinsa puolesta se, joka johdattelee keskustelua ja useimmiten esittää kysymyksiä, tulee myös huoltajalla olla yhtäläinen mahdollisuus kysymyksiin ja vastauksiin. Tärkeää myös on, että oppilas ja huoltaja ovat jollain tavalla voineet valmistautua tilanteeseen. Huoltajalta kannattaa heti ensimmäisessä keskustelussa tiedustella tämän omia kokemuksia koulusta. Tämä saattaa auttaa hahmottamaan sitä, millainen käsitys vanhemmilla on koulusta. Lisäksi kannattaa kertoa nykykoulun opetusmenetelmistä ja muista kouluun liittyvistä asioista. Asenne on 7

ratkaisevassa asemassa keskustelun onnistumisessa. Positiivisesti suhtautuvat keskustelijat päätyvät todennäköisesti hyvään lopputulokseen ja keskustelu koetaan hyödylliseksi. Muutamia ohjeita vanhempainvartin suunnitteluun ja toteuttamiseen onnistuakseen vanhempainvartti edellyttää huolellista valmistautumista kaikilta osapuolilta keskustelulla on selkeät tavoitteet keskustelu dokumentoidaan keskustelussa voi hyödyntää valmiita lomakkeita ja menetelmiä kutsussa kannattaa mainita, että huoltaja voi jo valmiiksi pohtia itseään askarruttavia asioita ja esittää kysymyksiään jo etukäteen esim. sähköpostilla 3.2. Yhteistyö oppilaan tarvitsemissa tukitoimissa Huoltajille annetaan tietoa koulun järjestämistä tukitoimista kirjallisen koulutiedotteen ja vanhempainiltojen välityksellä sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti lapsensa tukitoimien suunnitteluun ja huolehtivat kotona tehtäväksi sovituista asioista. Yhdessä toimien tukitoimien vaikuttavuus on tehokkaampaa ja tuloksellisempaa. Kun koulussa huomataan, että oppilas ei saavuta riittävän hyviä oppimistuloksia yleisen tuen avulla, oppilaan lähiaikuinen eli luokanopettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajiin. Opettaja, oppilas ja huoltaja käyvät keskustelun, jossa käydään läpi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne ja pohditaan, millaisia tukitoimin oppilaan oppiminen edistyisi paremmin. Mikäli tässä yhteistyöpalaverissa päädytään siihen, että oppilaan tilanteesta tehdään pedagoginen arvio, opettaja valmistelee asian koulun moniammatilliseen oppilashuoltoryhmään. Oppilas ja huoltaja osallistuvat asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. Samanlainen yhteistyömenettely käydään myös oppimissuunnitelman, pedagogisen selvityksen ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelman osalta. Huoltajien kanssa keskustellaan ja heidän näkemyksensä kuullaan tuen järjestämisen kaikissa vaiheissa: yleisen tuen järjestämisessä (mm. tukiopetuksen ja osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisessä) tehostetun tuen järjestämisessä pedagogista arviota tehtäessä pedagogista selvitystä tehtäessä ennen erityisen tuen päätöstä oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä henkilökohtaista opintojen järjestämissuunnitelmaa (hojksia) laadittaessa oppimäärän yksilöllistämisen yhteydessä tulkitsemis- ja avustajapalveluita suunniteltaessa pidennetyn oppivelvollisuuden osalta huoltaja päättää osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen 8

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle annetaan tietoa oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa käydään läpi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Huoltajan suostumus tietojen siirtoon käsitellään ao. lomakkeen avulla. 3.3. Tiedotteet Koulut lähettävät koteihin sekä laajempia, koulun toimintaa yleisesti käsitteleviä tiedotteita että yksittäistä asiaa tai tapahtumaa koskevia tiedotteita. Syksyllä koteihin jaetaan lukuvuositiedote, jossa kuvataan koulun toimintaa ja käytäntöjä. Lukuvuositiedotteesta löytyvät myös kaikki tarpeelliset yhteystiedot, tapahtumat ja aikataulut. Lyhyet tiedotteet koskevat lähinnä yksittäisiä koulun tapahtumia (esim. liikunta- /kulttuuripäivän järjestelyt). Hyvä tiedote vastaa esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: kuka, mitä, missä, miten, milloin, miksi, mitä mukaan ja millaisin seurauksin. Tiedotteeseen merkitään päivämäärä ja kohderyhmä kenelle se on tarkoitettu. Otsikkoon kannattaa kiinnittää huomiota ja tiedote aloitetaan tärkeimmällä asialla eli sen tulee mennä suoraan asiaan. Sen jälkeen kirjoitetaan perustelut, taustat ja lisätiedot. Teksti jaetaan lyhyisiin, ytimekkäisiin kappaleisiin. Tiedotteen loppuu tulee allekirjoitus ja yhteystiedot. Joskus tiedote voi koskea myös koulussa jo tapahtunutta (esim. laajempaa keskustelua aiheuttanut kiusaamistilanne, asiaton käytös koulussa). Asiatiedotteen sävy on neutraali ja ystävällisen kohtelias. Tiedotteen kohderyhmä tai ryhmät huomioidaan kirjoittaessa ja teksti kannattaa lukea lukijan silmälaseilla ennen sen lähettämistä. Jos tiedotettavana on hankala asia tai jos kirjoittaja on ärsyyntynyt, kannattaa nukkua yön yli ja lisäksi luetuttaa teksti jollain toisella. Tiedotteet käännetään tarpeellisille kielille. 3.4. Reissuvihko Reissuvihko on perinteinen koulun ja kodin tapa pitää yhteyttä. Se on yleensä ruutupaperivihko, johon puolin ja toisin kirjataan viestejä ja tapahtumia. Reissuvihko voi olla myös yleisnimi erilaisille sähköisille viestimille. 3.5. Puhelut, kirjeet ja sähköposti Huoltaja saa yhteyden opettajaan myös puhelimen, kirjeiden tai sähköpostin avulla. Opettajien ja muun henkilökunnan yhteystiedot ja mahdolliset yhteydenottoajat selviävät koulun lukuvuositiedotteesta.. Opettajalla ei ole velvollisuutta antaa omaa henkilökohtaista puhelinnumeroaan huoltajille, mutta hän voi halutessaan niin tehdä. Tällöin myös tekstiviestit ovat hyvä yhteydenpitotapa, mutta opettajan kannattaa numeron antamisen yhteydessä myös muistuttaa niistä ajoista, jolloin hän ei ole tavoittavissa. Omien työvälineiden kuten matkapuhelimen ja tietokoneen käytöstä työtehtäviin voi saada verovähennyksiä. Kriteerit kannattaa tarkistaa verottajan sivuilta. 9

3.6. Poissaoloista ilmoittaminen Luokanopettaja ja luokanvalvoja tai tarvittaessa aineenopettaja ilmoittaa huoltajalle välittömästi oppilaan luvattomasta poissaolosta. Poissaolot kirjataan reaaliaikaisesti myös wilma-oppilashallintojärjestelmään. Vastaavasti huoltajat ilmoittavat välittömästi opettajalle oppilaan poissaolosta. 3.7. Opintojen ohjaukseen liittyvä yhteistyö Opintojen ohjaus kuuluu kaikkeen koulun opetukseen ja toimintaan. Opintojen ohjaukseen liittyvistä asioista keskustellaan niin yhteisissä kuin yksityisissäkin kohtaamisissa. Huoltajille varataan mahdollisuus keskustella opinto-ohjaajan kanssa kaikissa oppilaan oppimisen yleiseen tukeen ja erilaisiin valintoihin liittyvissä tilanteissa. Valinnaisaineisiin ja toisen asteen opintoihin liittyvistä asioista järjestetään vanhempainilta, minkä lisäksi oppilaalle ja huoltajalle varataan mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opintoohjaajan kanssa valintoihin liittyvistä asioista. Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan oppimispolun siirtymä- ja nivelvaiheissa. 3.8. Huoltajien kuuleminen ja suostumus Vanhemmilla on aina oikeus tulla kuulluksi omaa lastaan koskevissa asioissa. Oikeus tulla kuulluksi on yksilön oikeusturvan perusta. Kuulemisella tarkoitetaan sitä, että sekä lapselle että huoltajalle varataan mahdollisuus tutustua oppilasta koskevan päätöksen perusteena olevaan aineistoon ja annetaan mahdollisuus oman mielipiteen esittämiseen. Tämä on välttämätöntä silloin, kun koulutuksen järjestäjä tekee yksittäisen oppilaan oikeuksia tai velvollisuuksia koskevia päätöksiä. Huoltajan kuulemista edellyttävät mm. päätökset, jotka koskevat oppilaan koulupaikan määräytymistä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta, erityisopetusta, erityisiä opetusjärjestelyjä, oppilaan arviointia, oikeutta esiopetukseen, oikeutta saada opetusta, menettelyä kurinpitoasioissa ja erottamisen täytäntöönpanoa tai muutoksenhakua. Kuuleminen ilmenee aitona, rehellisenä kiinnostuksena toisen ihmisen ajatuksia, asiaa ja puhetta kohtaan. Kuuleminen edellyttää turvallista ja avointa keskusteluilmapiiriä ja kykyä ottaa toisen osapuolen viestejä vastaan tavalla, joka vahvistaa yhteisymmärryksen rakentumista ja eri näkökulmien yhteensovittamista. Kuulluksi tulemisen kokemus on erityisen tärkeä kodin ja koulun ensimmäisissä tapaamisissa ja lapsen koulunaloituksen ja kouluasteelta toiselle siirtymisen yhteydessä. Kuulemisen lisäksi on tärkeää kiinnittää huomiota tapaan, jolla keskustelua käydään. Huoltajien suostumus tarvitaan oppilaan arkaluontoisten ja salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen ja siirtämiseen niiltä osin, kun kysymyksessä ei ole oppilaan asianmukaisen opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto. Huoltajan suostumus tarvitaan myös oppilaan kuvaamiseen, kuvien julkaisuun ja tuotosten julkaisemiseen esimerkiksi painotuotteessa tai internetissä. Suostumus tarvitaan myös tutkimukseen osallistumiseen ja oppilaan haastatteluun. Jos oppilaalle jaetaan kaupallista materiaalia, tulee siihen olla huoltajan suostumus. Huoltajia tulee kuulla, jos kuuleminen on tarpeen oppilaan edun vuoksi tai asian selvittämiseksi, ainevalinnoissa ja kurinpitorangaistusten yhteydessä ennen päätöksentekoa. 10

4. Sähköinen viestintä Sähköiset välineet ovat ekologisia ja usein viesti menee perille varmemmin ja nopeammin eikä huku, kuten lappusille saattaa käydä. Sähköinen viestintä on myös helppoa ja nopeaa ja tavoittaa suuret joukot yhdellä napin painalluksella. Toistaiseksi kaikilla huoltajilla ei ole internet-yhteyttä, joten paperisista tiedotteista ei ole mahdollista kokonaan luopua. Laajat asiakokonaisuudet, kuten lukuvuositiedotteet, on myös miellyttävämpi lukea paperisina. Vaikeat asiat kannattaa viestiä henkilökohtaisesti kasvotusten. Myös puhelin on vuorovaikutteisempi väline kuin sähköposti tai esim. Wilma. Henkilökohtaista yhteydenottoa edellyttävän ikävän tilanteen satuttua (esim. koulukiusaaminen, vahingonteko, häirintä) huoltajalle kannattaa soittaa yhdessä oppilaan kanssa ja antaa oppilaan itse kertoa tapahtuneesta. Tällöin ei synny tilannetta, että oppilaan ja koulun kertomukset ovat ristiriitaisia Sähköinen viestintä toimii parhaiten kannustavana positiivisen palautteen antajana. Positiivisen palautteen antaminen kannattaa ottaa tavaksi ja antaa sitä aina silloin, kun siihen on aihetta. Negatiivinen palaute sähköisen välineen kautta toimii huonosti ja sen antamisessa kannattaa olla hyvin hienotunteinen. Jos korjaavaa palautetta kuitenkin joutuu laittamaan sähköisen välineen kautta, on hyvä luetuttaa teksti ensin jollakin toisella. 4.1. Koulun internet-sivut Koulun www-sivut ovat koulun käyntikortti. Sinne talletetaan ne tiedot, jotka halutaan näyttää nykyisille ja tuleville oppilaille ja heidän huoltajilleen. Koululla linjataan, mitkä asiat tallennetaan internetiin ja mitkä julkaistaan esimerkiksi Wilmassa. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla, että internetiin tallennetaan suhteellisen pysyvät asiat, jotka halutaan koko maailman tietävän ja Wilman kautta hoidetaan ajankohtaisten asioiden viestintä, lukujärjestykset, lukuvuosisuunnitelmat jne. Internetsivujen rakenteen tulee olla selkeä ja tietojen ajantasaisuudesta huolehditaan. Nettisivuilla on hyvä olla ainakin seuraavat asiat: yhteystiedot lukuvuoden tärkeät päivämäärät ja ajankohtaiset asiat työ- ja loma-ajat tuntijako ja jaksot opetuksen sisällöt, kielitarjonta, valinnaisaineet opetussuunnitelma, lukuvuosisuunnitelma arviointi ja sen periaatteet oppilaalle tarjottavat tukitoimet, oppilaanohjaus, tukiopetusjärjestelyt, erityisopetus, oppilashuolto ja kouluterveydenhuolto kodin ja koulun yhteistyö, johtokunta ja vanhempainyhdistys kerhot oppilaskunnan toiminta Lisäksi voi olla keskustelupalsta (käyttäjätunnuksellinen estää häiriköintiä ja epäasiallista kirjoittelua) oppilaiden omat sivut sähköinen palautekanava 11

rehtorin, erityisopettajan, opinto-ohjaajan tms. blogi Linkkejä kunnan yhteisille sivuille kouluruokailu kouluterveydenhuolto opetustoimen ajankohtaiset asiat koulukyyditykseen liittyvät asiat esitteet ja oppaat sähköiset järjestelmät (esim. Wilma) Koulun kotisivut voi tehdä myös ns. Wiki-järjestelmällä, jonka vahvuutena on helppous ja nopeus. Wikissä sisällöntuottajana voi toimia kuka tahansa tai oikeuksia voidaan antaa tietyille henkilöille. Kun sisällöntuottajia on useita, mahdollistaa se sivujen päivityksen jakamisen monelle taholle. Tämä mahdollistaa myös esimerkiksi vanhempien omien sivujen ylläpidon vaikkapa vanhempainyhdistyksen asioista. 4.2. Wilma Wilma on Primus-oppilashallinto-ohjelman nettiversio ja se toimii kodin ja koulun välisen viestinnän perustyökaluna. Wilmassa on paljon erilaisia toimintoja. Pikaviesteinä voi lähettää viestejä huoltajien ja koulun henkilöstön kesken. Kukin luokka on koottu omaksi ryhmäkseen ja koulun järjestelmänylläpitäjä voi tehdä myös muita ryhmiä. Viesti voidaan lähettää näin koko ryhmälle samanaikaisesti. Järjestelmässä on toiminto, jossa heräte viestistä tulee vastaanottajan sähköpostiin tai matkapuhelimeen. Kaikille voidaan laittaa pikaviesti samaan aikaan esimerkiksi kriisitilanteessa, jos huoltajat, oppilaat ja henkilöstö on koottu yhdeksi ryhmäksi. Wilmaan voi laittaa myös lukujärjestyksen. Suoritukset-osiosta voi tarkastella eri aineiden ja kurssien arvosanoja. Poissaolot-näkymästä voi katsoa ja selvittää oppilaan poissaoloja. Kun opettaja tekee poissaolomerkinnän, se näkyy välittömästi huoltajalle ja siitä tulee huoltajan kännykkään tai sähköpostiin viesti (jos toiminto on kytketty päälle ja huoltaja on itse rastittanut kyseisen kohdan). Samaan kohtaan voi merkitä myös myöhästymiset. Vastaavasti huoltaja voi tehdä poissaoloilmoituksen tai anomuksen Wilman kautta. Tulosteet osiossa voi olla vaikkapa koulun lomakkeita ja kooste oppilaan saamista arvosanoista. Kysely-työkalulla voi tehdä kyselyitä huoltajille ja huoltajat voivat vastata niihin. Kyselyt voivat olla avoimia tai tietylle kohderyhmälle suunnattuja. Tiedotteille varattuun tilaan voi tallentaa huoltajille, henkilöstölle tai kaikille tarkoitettuja tiedotteita esimerkiksi kertaluontoisista tapahtumista kuten retkistä, matkoista, liikuntapäivistä tai kulttuuritapahtumista. Wilmasta voi nähdä listan koulun opetustiloista ja niiden työjärjestykset sekä opinto-oppaan, josta näkee mitä oppiaineita voi opiskella ja mitä aiheita milläkin kurssilla tai vuosiluokalla käsitellään. Opettaja-listassa näkyy luettelo koulun opettajista ja muista henkilöistä, joille voi lähettää viestejä. Sivulta näkyy myös minkä luokan luokanopettaja /-valvoja kukin on. Huoltaja voi itse päivittää osoite-, sähköposti- ja puhelinnumerotietonsa. Sivulla voi olla myös lomakkeita, joiden avulla voi päivittää oppilasta koskevia tietoja. Salasanan voi vaihtaa itse ja viestiasetuksissa voi valita, miten ja milloin huoltaja haluaa tiedon uusista pikaviesteistä ja poissaolomerkinnöistä. Kouluilla on sähköinen wilma-oppilashallintojärjestelmä, jonne huoltajat saavat tunnukset. Näin huoltajat pystyvät seuraamaan reaaliaikaisesti oppilaan poissaoloja, opettajien kommentteja oppilaan koulupäivään liittyen sekä vastaanottamaan opettajien viestejä ja 12

lähettämään viestejä opettajille. Wilma-ohjelmassa on nähtävillä myös oppilaan arviointiin liittyvä ajantasainen tieto. Wilmaa kannattaa hyödyntää mahdollisimman laajasti ja sinne kannattaa tallentaa esimerkiksi kokeiden päivämäärät ja aihealueet, arvosanat sekä erilaiset tiedotteet. 4.3. Peda.net Peda.net on Jyväskylän yliopiston kehittämä ja ylläpitämä kouluverkko, joka tarjoaa verkkotyövälineitä ja koulutus-, tuki-, kehittämis- ja tutkimuspalveluita. Peda.netin verkkotyövälineitä ovat Veräjä, Oppimappi, Verkkolehti ja OPS-pro. Veräjä toimii materiaalin kokoamis- ja jakelualustana, jota opettaja ylläpitää ja oppilas käyttää. Opettaja voi ylläpitää linkkilistoja, siirtää tiedostoja oppilaiden käyttöön, saada palautuksia opiskelijoilta, avata verkkokeskusteluja sekä tiedottaa ja muistuttaa eri asioista. Oppimappi on oppilaitoksen verkko-opiskeluympäristö. Työväline kannattaa ottaa käyttöön, kun ympäristöltä vaadittavia ominaisuuksia ovat mm. käyttäjien hallinta ryhminä, materiaalin keskitetty jakaminen sekä kurssien ja materiaalien vapaa järjestäminen. Verkkolehti on tuotantoväline, jolla voidaan helposti tuottaa ja julkaista materiaalia verkkoon. Lehteen voi liittää linkkejä, kuvia, videonpätkiä ja ääntä. Verkkolehti taipuu käyttäjien ja käyttötarpeen mukaan. Verkkolehti voi toimia esimerkiksi oppilaan työkirjana. OPS-pro on työväline opetussuunnitelmien tekemiseen, ylläpitämiseen ja julkaisemiseen. Työväline mahdollistaa mm. asiantuntijoiden ja vanhempien osallistumisen sekä hallinnon lomakkeiden ja asiakirjojen jakamisen. OPS-prossa voi monipuolistaa ulkoasua ja sisältöä sekä kuvilla että videoleikkeillä. 4.4. Fronter Fronter on opiskeluun ja oppimiseen suunniteltu työväline, mutta siinä on myös viestintään ja kodin ja koulun yhteistyöhön soveltuvia elementtejä. Fronter sisältää tiedote- ja ryhmäviestipalveluiden lisäksi mm. chat-palvelun, rss-syötteet, videokokouksen pitämisen sekä opintojen seuraamisen. Fronter mahdollistaa massatekstiviestien tai sähköpostien lähettämisen valikoidulle kohderyhmälle ja siihen voidaan hakea tietokenttiä muista järjestelmistä kuten Primus-oppilashallintojärjestelmästä. Fronteriin voi perustaa myös luokan yhteisen huoneen, jossa voi jokaisella oppilaalla olla oma kolo, jossa hän voi esitellä haluamiaan asioita. Sinne voi säilöä myös luokan yhteistä materiaalia esim. valokuvia tai käydä yhteistä keskustelua. Pääsy huoneeseen voidaan rajata halutun mukaisesti. Fronterissa on myös työkalu, jolla vanhempainvartteja varten kukin osapuoli, myös toiset opettajat, voivat tehdä merkintöjä keskustelun pohjaksi. Palvelun voi saada toimimaan siten, että kaikkien merkinnät näkyvät kaikille osapuolille tai siten, että ne näkyvät vain valituille, jolloin toisten merkinnät eivät ohjaa omia merkintöjä. 4.5. Sosiaalinen media Kiireisen elämänmenon takia vanhemmat eivät tahdo ehtiä koulun tilaisuuksiin eikä tilaisuuksien aika aina sovi kaikille. Eräänä yhteydenpidon vaihtoehtona ovat sosiaalisen median eri välineet. Sosiaalinen media on teknologiasidonnainen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta. 13

Koululla voi olla esimerkiksi oma blogisivusto, jolle tunnusomaista on vuorovaikutteisuus. Koulun blogi voi toimia vaikkapa niin, että rehtori, opettaja tai huoltaja kirjoittaa tekstin jostakin ajankohtaisesta aiheesta ja muut voivat kommentoida sitä. Aihe voi olla vaikkapa koulun yhteistyöpäivän suunnitelma tai koulun järjestyssääntöjen päivitys. Myös keskusteluryhmät vanhemmille ja oppilaille voivat kuulua koulujen valikoimaan. Esimerkiksi facebookiin voi perustaa luokan huoltajille tai vaikkapa johtokunnan jäsenille yhteisen, muilta suljetun ryhmän. Facebook-ryhmän voi perustaa myös jonkun teeman ympärille (esim. lukudiplomi). Nuoret ja monet huoltajatkin ovat tottuneita facebookiin, joten facebookin kautta tehty viestintä tavoittaa hyvinkin helposti sekä oppilaat että huoltajat. Facebookissa myös keskustelu yleensä toimii hyvinkin hedelmällisesti. Facebookissa käyty keskustelu on tyyliltään hyvin epävirallista. Opettajan tuleekin muistaa, että käyttäessään facebookia kodin ja koulun yhteistyöhön, opettaja säilyttää ympäristössä opettajan roolinsa. Facebookissa yksityisyyden ja työelämän rajat saattavat hämärtyä ja tästä saattaa syntyä ongelmia. Esimerkiksi opettajien ja oppilaiden väliset kaverisuhteet saattavat aiheuttaa hankaluuksia. 5. Moniammatillinen yhteistyö Kasvatustehtävä kuuluu jokaiselle koulussa työskentelevälle aikuiselle, kasvatusvastuu puolestaan on lasten vanhemmilla. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen osallistuvat tarvittaessa opettajien ja huoltajien lisäksi moniammatillisen oppilashuollon toimijat kuten kouluterveydenhoitaja, lääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori, koulunkäyntiavustaja tai sosiaalityön työntekijä. Opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla oppilasta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaan ja hänen huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Osalla oppilaista ei ole riittävää tukea jokapäiväisessä arjessa. Oppilashuollon merkitys korostuu kodin ja koulun välisessä yhteistyössä, kun vanhempien kyky huolehtia omasta kasvatusvastuustaan on heikentynyt. Oppilashuoltotyössä useimmiten esiin nousevat ongelmat liittyvät luvattomiin poissaoloihin, kiusaamiseen, väkivaltaan, häirintään, mielenterveyskysymyksiin, päihteiden käyttöön sekä erilaisiin tapaturmiin ja onnettomuuksiin. Kodin ja koulun yhteistyössä voi tulla eteen myös tilanteita, joissa lapsen etu vaatii lastensuojeluilmoituksen tekemistä. 6. Oppilaiden osuus yhteistyössä Oppilas on kodin ja koulun yhteistyön tärkein osapuoli. Yhteistyötä ei tule tehdä lasten ja nuorten ohi, vaan heitä tulee kuulla ja heidän tulee voida osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn. Oppilasta kuullaan kaikissa häntä koskevissa päätöksissä ja hän osallistuu mm. oppimisen ja koulunkäynnin tukitoimien suunnitteluun. Yhteistyömenetelmät suunnitellaan oppilaan ikä huomioon ottaen. 14

Oppilaat voivat osallistua kodin ja koulun yhteistyöhön suunnittelemalla vanhempainiltoja ja erilaisia tapahtumia. Oppilailla voi olla myös erilaisia rooleja tapahtumien järjestelyissä. Oppilaat otetaan mukaan myös koulunkäynnin ja kouluhyvinvoinnin suunnitteluun ja arviointiin mm. nimeämällä oppilaita erilaisiin työryhmiin, antamalla tehtäviä, joiden avulla päättäjät saavat arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi (oppilaat voivat esimerkiksi valokuvata koulutien vaaralliset kohdat) tai pyytämällä lausuntoja ja näkemyksiä esimerkiksi oppilaskunnan kautta. 7. Vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken Rehtori Opettaja Koulutaso Luokkataso Yksilötaso Vastaa viestinnän periaatteista Viestii mahdollisista ja käytännön muutoksista luokka- toteuttamisesta. jakoihin. Perehdyttää henkilöstön Järjestää huoltajien koulun ja kodin väliseen kuulemisen viestintään ja huolehtii muutostilanteissa. osaamisen ylläpidosta. Vierailee luokkien Vastaa YT-ajan käytön vanhempainilloissa. linjauksista ja seuraa Tukee luokanopettajaa YT-ajan käyttöä kodin ja ja valvojaa haasteellisten koulun yhteistyöhön. asioiden viestin- Vastaa sähköisen viestinnän nässä. periaatteista ja työkalujen käytöstä. Vastaa koulutasoisista tiedotteista. Vastaa koulutasoisten vanhempainiltojen ja yhteistyöpäivien järjestelyistä. Mahdollistaa huoltajien osallistumisen. Osallistuu koulun yhteisiin vanhempainiltoihin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Osallistuu kodin ja koulun yhteistyötilaisuuksien suunnitteluun. Perehtyy koulun yhteisiin periaatteisiin ja osallistuu niiden valmisteluun ja kehittämiseen. Pitää tarvittavan määrän vanhempainiltoja. Auttaa vanhempia verkostoitumisessa. Sopii yhteydenpidon periaatteista. Viestii luokan asioista,, tulevista kokeista ja tapahtumista, oppiaineen tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnin perusteista. Huolehtii tärkeiden asioiden viestinnästä niin, että myös poissaolijat saavat tiedon. Osallistuu koulun yhteisiin tilaisuuksiin ja tutustuu aktiivisesti vanhempiin. Viestii sähköisissä viestimissä koulun Viestii yksittäisten perheiden kanssa koulun tai luokan vaihtoa koskevissa asioissa, erityisopetusjärjestelyissä, kiusaamistapausten, väkivaltatapausten, tapaturmien ym. selvittämisessä ja ratkaisujen hakemisessa silloin, kun ratkaisu kuuluu rehtorin tehtäviin ja/tai opettaja tarvitsee apua. Kutsuu huoltajat tarvittaessa palaveriin tai oppilashuollon kokoukseen. Tukee opettajaa haasteellisissa tilanteissa. Pitää vanhempainvartteja ja muita arviointikeskusteluja. Seuraa oppilaiden edistymistä ja informoi siitä vanhempia myös väliarviointien ulkopuolella. Seuraa poissaoloja ja ilmoittaa niistä välittömästi huoltajalle. Ottaa välittömästi yhteyttä kotiin, jos oppilaan oppimisessa tai koulunkäynnissä ilmenee vaikeuksia. Muista antaa myös positiivista palautetta riittävän usein. 15

Huoltaja Kaikki Osallistuu johtokunnan, vanhempainyhdistyksen ym. toimintaan. Osallistuu vanhempainiltoihin. Osallistuu yhteiseen suunnitteluun (esim. ops-työ, päihdestrategia, kiusaamisen ehkäisy) Tutustuu koulun toimintaan esim. internetsivujen kautta. Esittää toiveita vanhempainiltojen ja muiden yhteisten tilaisuuksien suhteen. Luo yhteistä, hyvää ilmapiiriä kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä sopii yhteisistä käytännöistä. Vuorovaikutteinen ilmapiiri rakennetaan yhdessä. päätösten mukaisesti. Osallistuu luokan vanhempainiltoihin ja muihin tilaisuuksiin sekä retkien ja tapahtumien järjestelyihin. Osallistuu vanhempien yhteiseen verkostoon, vuorovaikutuksen periaatteista sopimiseen ja tarvittaviin vuorovaikutustilanteisiin (esim. keskustelu häiriötilanteiden ehkäisemiseksi) Luo yhteistä, hyvää ilmapiiriä kodin ja luokan tasoiseen yhteistyöhön sekä sopii yhteisistä käytännöistä. Huolehtii, että oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kannalta tarpeellinen tieto siirtyy kouluun mahdollisimman varhain. Ilmoittaa välittömästi poissaolosta. Huolehtii tarvittavista loma-anomuksista ja että oppilas ei jää loman takia jälkeen opinnoissa. Ottaa pikaisesti yhteyttä kouluun, jos huomaa lapsen oppimisessa tai koulunkäynnissä vaikeuksia. Seuraa aktiivisesti koulun sähköistä viestintää mm. Wilmaa. Antaa palautetta koululle. Osallistuu ja valmistautuu vanhempainvartteihin. Vastaa saamiinsa viesteihin viivyttelemättä. Osallistuu viestinnän periaatteiden valmisteluun ja noudattaa niitä. Rakentaa toimivaa ja vuorovaikutteista yhteistyötä toista osapuolta kunnioittaen. Ottaa viivyttelemättä yhteyttä, jos on huolestunut lapsen koulunkäynnistä tai hyvinvoinnista. 8. Yhteistyö monikulttuuristen perheiden kanssa Koulussa tulee ottaa huomioon myös monikulttuuristen perheiden erilaiset tarpeet. Monikulttuuristen perheiden kirjo on laaja. Yhdenlaista tapaa tehdä yhteistyötä maahanmuuttajavanhempien kanssa on vaikea määritellä. Koulujärjestelmät, opettajan ja oppilaan roolit, opetusmenetelmät ja opetussuunnitelmat sekä kodin ja koulun välisen yhteydenpidon tavat ovat hyvin erilaisia eri maissa. Vanhemmilla voi olla erilaiset odotukset koulunkäynnistä, sillä lähtömaan koulun toimintakulttuuri voi olla hyvinkin erilainen kuin suomalainen. Kodin ja koulun yhteistyötä edistää, mikäli opettaja tuntee mahdollisimman hyvin oppilaidensa kulttuuriset tavat ja taustat. On tärkeää kuulla vanhempien näkemyksiä siitä, millaisia odotuksia heillä on koulun suhteen, miten he 16

näkevät lastensa tulevaisuuden, mitä he toivovat ja mitä he itse ovat valmiita tekemään. Kodin ja koulun välisen molemminpuolisen tiedonkulun varmistaminen on tärkeää erityisesti, jos koululla ja huoltajille ei ole vielä yhteistä kieltä. Tulkkia käytetään etenkin niissä tilanteissa, joissa viestin perillemeno on ensiarvoisen tärkeää. Tärkeimmät tiedotteet ja oppaat pyritään kääntämään. Oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää kielen lisäksi visuaalisuuteen pohjautuvia arvioinnin menetelmiä. Toiminnalliset työskentelytavat voivat auttaa tutustumisessa ja ymmärtämisessä. Monikulttuurisissa perheissä arvostetaan erityisesti henkilökohtaista yhteydenpitoa. Vanhempainillat tai vanhempainryhmät voivat olla vain tietylle tai tietyille kulttuuriryhmille ja monikulttuurisia huoltajia kannustetaan mukaan vanhempainyhdistyksen toimintaan. Koulussa voi pohtia myös vertaistuen ja ryhmien tarvetta. Romaniperheiden kanssa toimii parhaiten samat henkilökohtaisuutta painottavat vuorovaikutusmallit kuin maahanmuuttajataustaisten kanssa. Kirjalliset viestintävälineet eivät tavoita romaniperheitä kovin hyvin. Arvostus ja luottamus syntyvät vain kohtaamisen ja tuntemisen avulla. Romaniväestön koulutustaso on vielä keskimääräistä heikompi, joten vanhemmat eivät välttämättä itse osaa tukea lapsiaan koulutehtävissä ja omat koulukokemukset voivat olla huonoja. Romanivanhemmat tulisi houkutella vahvemmin kodin ja koulun vuorovaikutusfoorumeille, jotta vanhemmat tulisivat tutuksi keskenään ja jotta myös heillä olisi aitoja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Esimerkiksi henkilökohtainen kutsuminen vanhempainillan tai muun tapahtuman järjestelyihin käytännön toimijaksi tai kertomaan kulttuuristaan voisi lisätä keskinäistä vuorovaikutusta. 9. Yhteistyöhön liittyviä ongelmatilanteita Vanhemmat eivät ole yhtenäinen joukko ja heidän valmiutensa tukea lapsensa oppimista ja koulunkäyntiä ovat hyvin erilaiset. Vanhemmat katsovat asioita oman lapsensa näkökulmasta ja ongelmatilanteissa siihen sisältyy myös voimakkaita pelon ja huolen aiheita. Opettajan tehtävänä on arvioida tilannetta kouluyhteisön ja pedagogisen asiantuntemuksen näkökulmasta. Opettajan rooli oppilaaseen nähden ei ole ensisijaisesti tunne- ja kiintymyssuhde vaan ammatilliseen asiantuntemukseen perustuva vuorovaikutussuhde. Yhteistyöhön voi sisältyä monenlaisia vaikeuksia. Opettajan ja vanhempien suhde ei ole täysin tasa-arvoinen. Opettajalla on aina virkaansa liittyvä valta-asema. Kodin ja koulun tulee tunnistaa valta-asemasta aiheutuvat jännitteet, jotka saattavat myös olla esteenä sille, että asioista puhuttaisiin avoimesti. Opettajan ammattietiikkaan kuuluu, että vanhempien ei tarvitse pelätä, että ristiriidat vieritetään lapsen kannettavaksi. Vanhemmilla itsellään saattaa olla sellaisia vaikeuksia, jotka heijastuvat lapsen koulunkäyntiin ja kodin ja koulun yhteistyöhön. Ongelmien ratkaisuun tarvitaan tällöin useiden asiantuntijoiden apua. Koulu voi toimia lapsen perusvoimavarojen lisääjänä ja suojaavana tekijänä silloin, kun oppilaalla on vaikeat kotiolot. Suojaavat vaikutteet voivat liittyä sosiaalisiin taitoihin, turvallisiin ja lämpimiin ihmissuhteisiin, taitojen oppimisen kautta itsetunnon vahvistamiseen ja menestyksen kokemuksiin sekä turvalliseen ja luonnolliseen auktoriteettiin nojautuvaan kasvatukseen. On myös vanhempia, jotka eivät halua tai jaksa osallistua kodin ja koulun yhteistyöhön. Se voi olla merkki siitä, että he ovat tyytyväisiä koulun toimintaan. Joskus osallistumattomuuteen liittyy muita esteitä. Etnisissä ja valtakulttuurista poikkeavissa 17

ryhmissä saattaa olla vanhempia, jotka arkailevat osallistua esimerkiksi puutteellisen suomenkielen takia tai heillä ei ole riittävästi tietoa suomalaisesta koulujärjestelmästä. Tärkeää on, että lapsi ei joudu kärsimään vanhempien osallistumisesta tai osallistumattomuudesta. On tärkeää, että molemminpuolinen kunnioitus säilyy myös ongelmatilanteissa. Kunnioitus ilmenee kaikkien yhteistoimintaan osallistuvien osapuolien arvostamisena ja hyväksymisenä. Molemminpuolinen kunnioittava ja arvostava asenne luo kohtaamisiin myönteisyyden ja avoimuuden ilmapiirin. Kunnioitus ilmenee mm. siten, että jokaisella on mahdollisuus ilmaista ja kertoa oma tarinansa ja näkemyksensä puheena olevasta asiasta. Kunnioituksen puute ilmenee asioiden salaamisena, peittelemisenä, toisen osapuolen mitätöimisenä ja ohittamisena. Kunnioituksen ilmapiirin ylläpitäminen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa kodin ja koulun arvo- ja kokemusmaailmat ja kulttuurit ovat kaukana toisistaan. Laatua ei ole ristiriidaton koulu, vaan se, miten ristiriidat ratkaistaan. Koululla ja vanhemmilla on yhteinen tavoite: oppilaan hyvä oppiminen ja kouluhyvinvointi. Yhteisen tavoitteen toteutumisen takaa parhaiten avoin ja rakentava yhteistyö. Keskustelulla ja kohtaamisella vähennetään väärinkäsityksiä ja ennakkoluuloja. Mikäli oppilaalla, perheellä ja vanhemmilla kuitenkin tulee ongelmatilanne, jota he eivät pysty keskenään ratkaisemaan, koulukuraattori toimii tällaisissa tilanteissa objektiivisena selvittelijänä. Peruslähtökohta on, että mikäli huoltaja kokee ongelmia oppilaan koulutilanteessa, hän aina ensin keskustelee asianomaisen opettajan kanssa. Tarvittaessa koulukuraattori on keskustelussa mukana. Jos asia ei tällä ratkea ja ongelma jatkuu, huoltaja ottaa yhteyttä opettajan esimieheen eli rehtoriin ja rehtorin kyseessäollen opetusja kulttuuritoimenjohtajaan. Mahdolliset virheet ja laiminlyönnit korjataan normaalin hallintomenettelyn avulla. Koulu ilmoittaa huoltajille ne tavat, joilla päätöksiin voi hakea muutosta. Koulutusta koskeviin päätöksiin muutosta haetaan hallinto-oikeudelta. Tällaisia asioita ovat mm. uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus, oppilaalle annettu varoitus, oppilaan määräaikainen erottaminen sekä opetuksen maksuttomuutta, oppilashuoltoa, koulumatkoja, majoitusta tai tapaturman hoitoa koskevat etuudet ja oikeudet. Aluehallintoviranomaiselta haetaan muutosta päätöksiin, jotka koskevat oppilaaksiottamista, vastoin huoltajan tahtoa tehtyä erityisopetuspäätöstä, erityisiä opetusjärjestelyjä tai opetuksen poikkeavaa aloittamisaikaa. Viranomaispäätöksistä voi hakea muutosta päätöksessä mukana olevan muutoksenhakuohjeistuksen mukaisesti. Kuntalain mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä kunnan jäsen. Päätökseen tyytymätön tekee oikaisuvaatimuksen, joka käsitellään lautakunnassa. Tämän jälkeen päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeudelta ja sen päätöksestä vielä korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Opetushallitus ei ole kantelu- tai valitusviranomainen. 18

10. Kodin ja koulun yhteistyön arviointi, seuranta ja kehittäminen Millaiset ovat suunnitteluun, arviointiin, seurantaan ja kehittämiseen liittyvät konkreettiset yhteistyömuodot? Millaiset palaute- ja arviointijärjestelmät ovat? Palautekyselyt ja palautteen purkaminen? Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee arvioida, seurata ja kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Kodin ja koulun yhteistyötä ja viestintää sääteleviä normeja Perusopetuslaki 3 Opetuksen järjestämisen perusteet Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa 6 Oppilaan koulupaikan määräytyminen Lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, josta peritään oppilaalta maksuja eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää. 12 Äidinkielen opetus Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä. 13 Uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista uskonnon opetusta. Opetus järjestetään tällöin sen mukaan, mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan oppilaiden enemmistö kuuluu. Tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Oppilas, joka ei kuulu tähän uskonnolliseen yhdyskuntaan, voi huoltajan ilmoitettua asiasta perusopetuksen järjestäjälle, osallistua mainittuun uskonnon opetukseen. Muuhun kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu uskonnon opetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät. Jos oppilas kuuluu useampaan kuin yhteen uskonnolliseen yhdyskuntaan, oppilaan huoltaja päättää, minkä uskonnon opetukseen oppilas osallistuu. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvalle oppilaalle, jolle ei järjestetä hän oman uskontonsa opetusta, opetetaan huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua myös sellaiseen perusopetuksen järjestäjän järjestämään uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella ilmeisesti vastaa hänen uskonnollista katsomustaan. 19

16a Tehostettu tuki Oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. 17 Erityinen tuki Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa siten kuin hallintolaissa säädetään. 17a Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. 18 Erityiset opetusjärjestelyt Opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa säädetään, jos a. oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot b. peruskoulun oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta c. se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 mom tarkoitetulla tavalla, on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 19 Opetuksen julkisuus Tässä laissa tarkoitettu opetus on julkista. Perustellusta syystä voidaan oikeutta päästä seuraamaan opetusta rajoittaa. 22 Oppilaan arviointi Jollei oppilaan huoltaja ole tehnyt esitystä oppilaan jättämisestä vuosiluokalle oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi, huoltajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. 26 Oppivelvollisuuden suorittaminen Opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. 26a Oikeus esiopetukseen Esiopetukseen osallistumisesta päättää oppilaan huoltaja. 27 Opetuksen poikkeava aloittamisajankohta Lapselle on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella on psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella edellytykset suoriutua opiskelusta. 28 Koulutuspaikka Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin koulutuksen järjestäjän osoittamaan kouluun. 20