YM:n ja KHO:n maakuntakaavapäätökset
Maakuntakaavojen vahvistuspäätökset 11/2013-9/2014 Keski-Suomi 4. vmk (kauppa, taajamat, virkistys, melu- ja suojaalueet) 24.9.2014 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihekaava 9.9.2014 Kymenlaakson energiamaakuntakaava 10.4.2014 Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava (asuminen, elinkeinot, logistiikka) 2.4.2014 Pohjois-Karjalan 3. vaihemaakuntakaava (tuulivoima, kiviainekset, arvokkaat kallioalueet) 5.3.2014 Länsi-Lapin maakuntakaava 19.2.2014 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava 15.1.2014 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava (logistiikka, liikenne) 25.11.2013 Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (kauppa) 4.10.2013 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 2
KHO:n maakuntakaavoja koskevat päätökset Salo-Lohja -ratalinjan vaihemaakuntakaava 19.6.2014 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turve) 1.4.2014 Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava (Blominmäen jätevedenpuhdistamo) 1.4.2014 KHO ei muuttanut YM ratkaisua em. kaavojen osalta Esittäjän nimi alatunnisteeseen 3
Salo-Lohja ratalinjan vaihemaakuntakaava KHO 19.6.2014 YM vahvisti kaavan 4.12.2012 KHO:een 2 jatkovalitusta Valitusperusteita YM:lle: Perustuslain vastaisuus, kansalaisten vaikutusmahdollisuus ei toteudu, puutteellinen tiedottaminen, ratavarauksen ulottuvuudet eivät selviä joten ei voida tietää kuka on asianosainen Selvitysten puutteellisuus, mm. radan suunnitteluperusteet, muinaisjäännösten selvittämättömyys, kustannusten selvittäminen, Rantaradan parantamisen ja uuden linjauksen puutteellinen vertailu YVA-menettelyn vaihtoehtotarkastelun virheellisyys, mukana toteuttamiskelvoton vaihtoehto, valittajat vaativat kaavaratkaisun muuttamista prosessin aikana hylätyn YJ1-linjausvaihtoehdon mukaiseksi Viranomaisten menettelyvirheet (Salon kaupunki, ELY) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4
KHO 19.6.2014: Valitusperusteissa painottuivat: YVA-menettelyn vaihtoehtotarkastelun virheellisyys ja puutteellisuus, josta YM on ratkaisussaan irtisanoutunut Linjausvaihtoehtoja vertailtu virheellisin perustein YJ1 -linjaus valittava kaavaratkaisun perustaksi Kohtuuttomuus maanomistajalle Ratavarauksen ulottuvuus ei ole tiedossa Muodostaa salaisen rasitteen KHO:n ratkaisuperusteet: YM ei voi muuttaa maakuntakaavan ratkaisua tarkoituksenmukaisuusperusteella Kaavaratkaisu perustuu selvityksiin, joiden perusteella on voitu arvioida sen lainmukaisuus Otettu huomioon maakuntakaavan yleispiirteisyys ja tarkentuminen jatkosuunnittelussa sekä vaihemaakuntakaavan ratalinjaukseen liittyvän rakentamisrajoituksen ehdollisuus Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava / Humppilan lentokenttä YM 2.4.2014 Kaavassa osoitettiin aluevaraus lentokentälle (LL-1) Humppilan kuntakeskuksen itäpuolelle, vt 2 ja Turku-Toijala -radan risteämiskohtaan Lisäksi kaavassa osoitettiin 55 db lentomelualue Lentokenttä: Selvitysten mukaan tarkoitus toimia pääasiassa kansainvälisen rahtiliikenteen kenttänä, jossain määrin myös tilauslentotoiminta sekä Malmin kenttää korvaavia toimintoja (toisaalta erään selvityksen mukaan Humppila ei sovellu Malmin toimintojen sijoituspaikaksi) Selvityksissä tutkittu alueen soveltuvuutta lentokentän sijoituspaikaksi, Forssan seudulla tarkasteltiin kolmea vaihtoehtoista sijaintia Selvitysten painopiste lentokentän liiketoimintamallissa ja rahoituksessa Melualue: Perustui melumallinnukseen Oletus 20 operaatiota vuorokaudessa, ei operaatioita välillä 22-07 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
VAT-päätöksessä asiaan liittyvää: Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan ensisijaisesti kehittämällä olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja Kiinnitettävä huomiota ihmisen terveydelle aiheutuvien haittojen ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen Ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä otettava huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot Maakuntakaavan sisältövaatimukset: VAT otettava huomioon Maakunnan tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenne Ympäristön ja talouden kannalta kestävät liikenteen järjestelyt Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
YM ratkaisun perustelut: Lentokentän tarvetta ei ole selvitetty Selvitykset eivät perustele uuden rahtikentän tarvetta, lausuntojen (LVM/Finavia) mukaan olemassa olevilla kentillä on vapaata kapasiteettia Myöskään liikennehallinnonalan strategiat ja suunnitelmat eivät puolla ajatusta uudesta lentokentästä (liikennepoliittinen selonteko, lentoliikennestrategia), ennemminkin todetaan nykyisen verkon olevan väestömäärään nähden tiheä ja sen säilyttämisessä olevan haasteita Lentomelualue määritelty sillä oletuksella, että lentotoimintaa ei ole yöaikaan Lentokenttää koskevissa selvityksissä yöaikaista toimintaa pidetään kuitenkin edellytyksenä rahtikentän toiminnalle Yöaikainen lentotoiminta johtaisi melualueen merkittävään laajenemiseen Maakuntakaavan melualuemerkintä ei sido ympäristölupaa Johtopäätös: puutteellisten selvitysten (ensisijaisesti kentän tarve ja asema suomen lentoasemaverkostossa sekä melu) johdosta ei voida arvioida valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista Esittäjän nimi alatunnisteeseen 8
Keski-Suomen 4. vaihekaava / YM 24.9.2014 - Laskennallinen liiketilan kokonaistarve vuonna 2030, perustuen Keski-Suomen väestön omaan ostovoimaan: - Yhteensä 1.195.000 k-m2, josta - Pt 200.000 k-m2 - Muu erikoiskauppa 516.000 k-m2 - Tiva + autokauppa ja huoltamot 479.000 k-m2 - Maakuntakaavassa osoitetaan seudullisesti merkittäville yksiköille enimmäismitoitusta: - Yhteensä noin 800.000 k-m2 (67% liiketilan tarpeesta) - Keskustatoimintojen alueille ja alakeskuksiin 340.000 k-m2 (Jyväskylän keskusta ilman enimmäismitoitusta) - Vähittäiskaupan suuryksiköille ja vyöhykkeille 455.000 k-m2 (josta uusi kauppa pelkästään tivaa pl Kyyjärven Paletti) Esittäjän nimi alatunnisteeseen 9
Seudullisesti merkittävän suuryksikön rajan määrittely: Päivittäistavarakauppa: 3000 m2 koko maakunnan alueella Erikoistavarakauppa: 3000 m2 koko maakunnan alueella, paitsi 5000 m2 eräiden kuntakeskustaajamien yhtenäisellä asemakaava-alueella 10 000 m2: Jyväskylän yhtenäinen keskustaajama-alue, osoitettu kaavassa KM-2 vyöhyke - merkinnällä Esittäjän nimi alatunnisteeseen 10
Keskustatoimintojen alueita (C) 8 kpl Jyväskylän keskustalle ei enimmäismitoitusta Muutoin mitoitukset välillä 10.000 50.000 k-m2 Alakeskuksia (ca) 18 kpl 10 alakeskusta, joihin ei voi sijoittua seudullisesti merkittäviä suuryksiköitä Muutoin mitoitukset välillä 10.000 35.000 k-m2 Vähittäiskaupan suuryksiköitä (km) 11 kpl 9 olemassa olevaa, 2 uutta Uusi seudullisesti merkittävä kauppa ei-keskustahakuista kauppaa (paitsi Kyyjärven paletti) Mitoitukset välillä 10.000 70.000 k-m2 Kaupallisia vyöhykkeitä (KM-1) 5 kpl Mitoitukset välillä 10.000 60.000 k-m2 Uusi seudullisesti merkittävä kauppa ei-keskustahakuista kauppaa Suunnittelumääräys: ei merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustojen kaupallisiin palveluihin, toteuttamisen ajoitus tulee yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sitoa muun taajamarakenteen ja liikennejärjestelmien toteuttamiseen Esittäjän nimi alatunnisteeseen 11
Kanta-Hämeen 1.vaihemaakuntakaava / kaupan ratkaisu YM 2.4.2014 Kaavan sisältö - vähittäiskaupan mitoitus Kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan liiketilan lisätarve koko maakunnassa 458 000-500 000 k-m 2 Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen keskusta-alueille ei ole määritelty mitoitusta 21 seudullista alakeskusta, joiden mitoitus on yhteensä 247 500 k-m 2 (sisältää myös olemassa olevan liiketilan) Vähittäiskaupan suuryksiköt keskusta-alueiden ulkopuolella, mitoitus yhteensä 462 500 k-m 2 josta uutta liiketilaa 327 400 k-m 2 3 KM- ja km-merkintää (kaikki kaupan laadut) 9 KMe- ja kme-merkintää (erikoistavarakauppa) 3 kme-merkintää (erikoistavarakauppa + TIVA) Em. lisäksi kaava mahdollistaa olemassa olevan TIVA -kaupan kehittymistä erikoistavarakaupaksi 53 200 k-m 2 Agneta Nylund 2.10.2014 12
Ympäristöministeriön ratkaisu Vahvistettu Hämeenlinnan, Riihimäen ja Forssan keskustatoimintojen alueet (ei kaupan mitoitusta) Alakeskukset, mitoitus yhteensä 247 500 k-m 2 (sisältää olemassa olevan liiketilan) Yhdeksän keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvaa vähittäiskaupan suuryksikköä sekä yksi suuryksikkö osittain. Mitoitus yhteensä 306 500 k-m 2, josta 222 100 k-m 2 uutta liiketilaa Vahvistamatta jätetty Viisi keskusta-alueiden ulkopuolelle sijoittuvaa vähittäiskaupan suuryksikköä sekä yksi suuryksikkö osittain. Mitoitus yhteensä 156 000 k-m 2, josta 104 400 k-m 2 uutta liiketilaa Hämeenlinnan seudulla Rastkangas 5 000 k-m 2 /uutta 5 000 k-m 2 (keskustojen kanssa kilpaileva erikoistavarakauppa) Kirstula 51 000 k-m 2 /uutta 51 000 k-m 2 (keskustojen kanssa kilpailevan erikoistavarakaupan osuus) Riihimäen seudulla Merkos-P 50 000 k-m 2 /uutta 26 800 k-m 2 (kaikki kaupan laadut) Merkos-L 10 000 k-m 2 /uutta 10 000 k-m 2 (keskustojen kanssa kilpaileva erikoistavarakauppa) Forssan seudulla Autokeitaan alue 20 000 k-m 2 /uutta 1 600 (+ 11 000) k-m 2 (keskustojen kilpaileva e-kauppa) Lasitehtaan alue 20 000 k-m 2 /uutta 10 000 k-m 2 (keskustojen kanssa kilpaileva erikoistavarakauppa) Agneta Nylund 2.10.2014 13
Hämeenlinnan seutu Vahvistettu Jätetty vahvistamatta Jätetty vahvistamatta kaavamääräys, osittain Tuulonen (km) Parola Kirstula (KMe) Hätilä (km) Keskusta Harvialantie (KMe) Rastikangas (kme) Turenki Kirstula Hämeenlinna Hätilä Harvialantie Tuulonen Lammi Rastikangas Turenki Vahvistamatta jätetyt suuryksiköt sijaitsevat autovyöhykkeellä Agneta Nylund 2.10.2014 14
Riihimäen seutu Vahvistettu Jätetty vahvistamatta Riihimäen Portti (KMe) Kt 54 Loppi (kme) Merkos-P (KM) Merkos-L (kme) Merkos-I (kme) Launonen Riihimäen Portti (KMe) Kt 54 Loppi (kme) Riihimäki Merkos-P (KM) Merkos-L (kme) Merkos-I (kme) Vahvistamatta jätetyt suuryksiköt sijaitsevat autovyöhykkeellä Agneta Nylund 2.10.2014 15
Forssan seutu Lasitehtaan alue (kme) Vahvistettu Jätetty vahvistamatta Autokeidas (kme) Sortohaka (kme) Ypäjän Forssantie (kme) Pilvenmäki (kme) Autokeidas Sortohaka Lasitehtaan alue Pilvenmäki Ypäjän Forssantie Vahvistamatta jätetyt suuryksiköt sijaitsevat autovyöhykkeellä Agneta Nylund 2.10.2014 16
Ratkaisun laillisuusperusteet Vähittäiskaupan suuryksikköön olisi mahdollista sijoittaa merkittävästi muuta kuin sellaista vähittäiskauppaa, joka sen laatu huomioon ottaen voi sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle Vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella olisi todennäköisesti haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Vähittäiskaupan suuryksikön sijainti irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja asutuksen painopistealueista ei tukisi yhdyskuntarakennetta ja sen eheyttämistä Suuryksikön toteuttaminen lisäisi henkilöautoliikenteen tarvetta eikä tukisi joukkoliikennettä, kävelyä eikä pyöräilyä edistävää liikennejärjestelmää Tarve- ja vaikutusselvityksin ei ole osoitettu, että vähittäiskaupan suuryksikön toteuttaminen olisi kestävän kehityksen mukaista Vaihemaakuntakaava ei tältä osin täytä MRL 28 :n tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen vaatimuksia MRL 71 b :n vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä sisältövaatimuksia MRL 71 c :n sijoittumista koskevaa keskusta-alueen ensisijaisuusvaatimusta Kaava ei edistä VAT:ien toteuttamista Agneta Nylund 2.10.2014 17
Varsinais-Suomen tuulivoimavmk (9.9.2014) Tutkimatta jätetyt valitukset 2 valitusta jätettiin tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen vuoksi Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä valitusoikeus jäsenkunnan jäsenellä (kuntalain 92 :n 2 mom.)
Raaseporilaiset valittajat eivät jäsenkunnan jäseniä, myös kiinteistöt Raaseporissa Ei jäsenkunnan jäsenyyteen perustuvaa valitusoikeutta Valitusoikeus myös sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen, kuntalain 92 :n 1 mom.) Tuulivoimavaihemaakuntakaavan hyväksymispäätös ei kohdistunut valittajiin 19
Maakuntakaava yhteen sovitettava maakunta-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa (MRL 28 :n 1 mom.) Maakuntakaava yleispiirteinen alueiden käyttöä koskeva suunnitelma Ei ratkaistu tuulivoimaloiden sijaintia, määrää tai tehoa eikä muita niiden toteuttamiseen liittyviä yksityiskohtia kuten suhdetta asutukseen Tuulivoimavaihemaakuntakaavalla ei välittömiä vaikutuksia valittajien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun Pelkästään asumisen tai kiinteistön omistamisen tahi hallitsemisen vaikutusalueella naapurimaakunnan puolella ei muodosta asianosaisasemaa 20
Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava, YM 15.1.2014 Nilsiän Etelä-Kinahmin tuulivoima-alue tv 43.801 Etelä-Kinahmin tuulivoima-alueelle on mahdollista sijoittaa 8 tuulivoimalaa. Alue on selkeästi ympäristöään korkeampi hyvin kapea ja pitkä vaara, korkeuserot jopa 180 metriä. Alue kuuluu maakunnallisesti merkittävään Nilsiän mäkikylien maisema-alueeseen. Alueen länsipuolella 4-7 kilometrin päässä sijaitsee valtakunnallisesti arvokas Pohjois- Sänkimäki - Sänkimäen maisema-alue. Maisema-alueet muodostavat yhdessä maisemakokonaisuuden, jolle vuonna 2010 valmistuneessa arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa on ehdotettu valtakunnallista arvoluokkaa. 21
22
Maisemaselvityksen arvio ja YMn johtopäätös Kinahmi on selvästi erottuva, pohjois-eteläsuuntainen metsäinen selänne, joka on hallitseva elementti sekä lähi- että kaukomaisemassa. Selänne on myös Pohjois- Sänkimäen - Sänkimäen alueen maisemakuvassa hallitseva tekijä. Tuulivoimaloiden merkittävin maisemavaikutus kohdistuu Kinahmin kyläalueelle, johon voimalat näkyvät lähes esteettä ja ovat selvästi maisemakuvaa dominoiva elementti. Sänkimäen ja Pohjois-Sänkimäen kyläalueille voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat selänteiden korkeimmilla kohdilla sijaitseville peltoaukeille. Etäisyys Kinahmin selänteestä vähentää hieman maisemavaikutuksen merkittävyyttä, mutta Kinahmin selänne on kaukomaisemaa nykyisellään hallitseva elementti, jota tuulivoimalat voimakkaasti muuttaisivat. > YM katsoi, että Etelä-Kinahmin tuulivoima-alue ei täyttänyt MRL 28 :n ja 24 :n vaatimuksia. 23
Erityisiä näkökohtia Vaikka maisemainventoinnilla ei ole VATtien mukaista statusta, se on kaavan lainmukaisuuden arvioinnin kannalta keskeinen ja ajantasainen MRL 9 :n mukainen selvitysaineisto. MRL 28 :ssa sisältövaatimusta ei ole rajattu koskemaan pelkästään valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kaavan laillisuuden arvioinnissa oli ratkaisevaa tuulivoima-alueen merkittävät vaikutukset Sänkimäen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan. Alueen ja sen ympäristön ominaispiirteiden vuoksi maisemaan kohdistuvaa vaikutusta ei voi käytännössä vähentää kaavamääräyksin. YM ei ottanut päätöksessä kantaa siihen, voisiko Etelä-Kinahmin alueelle sijoittaa merkitykseltään paikallisen tuulivoima-alueen. 24