LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN- NETTAVAT VASTINEET

3. VMK (KAAVALUONNOS) TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO SEKÄ TUULIVOIMA (NÄHTÄVILLÄ 14.11 30.12.2011) MH 14.2.2012 18 LIITE Vastine 9.2.2012 LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN- NETTAVAT VASTINEET YLEISVASTINEET (nrot 1-9 ja niiden johtopäätöksissä ehdotukset kaavamuutoksiksi) 1. SELVITYSTEN TASO JA KAAVAN SISÄLTÖ 2. ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA 3. TURVETUOTANTO 4. SL (luonnonsuojelualue), LUO (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue), TUO (turvetuotannon kannalta tärkeä suoalue) 5. TUULIVOIMA 6. TIEDOTUS 7. JÄÄVIYS JA KAAVAN VALMISTELU 8. KOHTUUTON HAITTA 9. KORVAUSKYSYMYS LYHENNELMÄ LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA VASTINEINEEN KUNNAT NAAPURIMAAKUNNAT NAAPURIKUNNAT VIRANOMAISET YRITYKSET YHDISTYKSET YKSITYISET MYÖHÄSSÄ TULLEET KOMMENTIT JA LAUSUNNOT MUUT KOMMENTIT (lausuntoajan ulkopuolella tulleet) 1

JOHDANTO Keski-Suomen metsätieteellinen suopinta-ala on 343 100 ha. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan ojitettu suoala on 244 400 ha ja ojittamaton 43 800 ha. Syken mukaan turvetuotannossa oli vuonna 2010 5 500 ha. Vuosittainen turvetuotantoalan poistuma on 270 ha. Suojelussa tai suojeluun varattuna on 14 000 ha. Keski-Suomen ns. geologiset turvevarat (>20 ha) ovat 137 300 ha, josta teknisesti käyttökelpoista turvetuotantoon soveltuvaa on 43 800 ha. Näistä soista on tutkittu 83 100 ha. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) arvioin mukaan lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot on tutkittu. Turvepohjaisia peltoja on 9 500 ha mutta pääsääntöisesti ne eivät sovellu turvetuotantoon mm. mineraaliaineksen vuoksi. Kaavan turvetuotantoa ja suoluontoa koskevan taustaselvityksen (Turva-projekti) lähtökohtana vuonna 2007 oli Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimukset vuodesta 1980 lähtien. Tästä alkaen turvevaratutkimukset on viety paikkatietoon. Lähtökohtana olivat sellaiset turvetuotantoon soveltuvat suot, joissa yli 1,5 metrin turvepaksuus on vähintään 30 ha alueella. Näiden soiden yli 1,5 metrin syvyisen alueen pinta-ala oli 19 100 ha. Turva-projektissa tutkittiin 10 100 ha ja tuotantoon soveltuva pinta-ala oli 3 600 ha. Keski-Suomessa käytettään turvetta merkittävässä määrin 7 kunnassa. Vuotuinen nykykäyttö on noin 3,2 milj. irto-m 3. Tuotantotasolla 400 irto-m 3 /ha nykykäytön tarvitsema tuotantoala on noin 8 000 ha. VTT:n (2009) laskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitaan uutta tuotantopintaalaa 6 000 ha. Turpeen käytön suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 500 htv ja liikevaihto oli vuonna 2010 17,4 milj.. Ehdotuksessa soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011, s.85) arvioidaan Suomen turvemaiden käytöstä turvetuotannon kiintoainepäästön osuudeksi vesistökuormituksesta noin 4 %, turvepeltojen viljelyn noin 33 % ja turvemaiden metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %. Keski-Suomessa on ojia noin 103 600 km, joista suo-ojia noin 68 700 km. Keski-Suomessa ei ole teollisesti merkittäviä tuulivoimaloita tai tuulivoimapuistoja. Valtakunnan tasolla tavoitteeksi on asetettu, että vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 2 % valtakunnan energiakulutuksesta. Tavoite tarkoittaa noin 650-700 uutta tuulivoimalaa. Keski-Suomen ilmastostrategiassa asetetaan maakunnalle sama 2 %:n tavoite. 3. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitetyt turvetuotannon ja suoluonnon pinta-alat ovat selvitysalueiden pinta-aloja. Kaavassa on turvetuotantoaluevarauksia 17 000 ha, josta GTK:n arvioin mukaan noin 1/3 on turvetuotantoon soveltuvaa. Turvetuotannon kannalta tärkeät suoalueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet ovat ominaisuutta ilmentävällä merkinnällä ja niitä on vastaavasti 6 100 ha ja 4 700 ha. Myös niistä vain osa soveltuu tuotantoon. Suojelualueet ovat aluevarauksia ja niitä on 5 000 ha. Tuulivoimapuistojen alueet osoitetaan kaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla osaaluemerkinnällä. Alueiden päämaankäyttöluokka on muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, pää- 2

sääntöisesti maa- ja metsätalous. Puistojen tarvitsemat voimalinjat ovat yhteystarpeena eli kehittämisperiaatteena. Muihin kuin suojelualuemerkintään ei sisälly rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavan määräykset eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan nojalla. Asemakaavalla ohjataan yksityiskohtaisesti tuulivoimarakentamista ja muuta maankäyttöä, kun ilmenee yhteensovittamistarvetta. Turvetuotantoa säädellään ensisijaisesti ympäristösuojelulain nojalla. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella myös alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon maakuntakaavassa tutkittuja valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä. Kaavaluonnos on luonnonvarainventointien tuloksena valmisteltu esitys. Kaava on aina kompromissi jossa sovitetaan yhteen eri intressejä. Yhden näkökulman perusteella ei voida edetä. Jos kaavaprosessi keskeytetään, turvetuotanto ja sen lupakäytännöt jatkuvat niin kuin tähänkin asti. Lupia haetaan ympäri maakuntaa ilman minkäänlaista kokonaisvaltaista maankäytöllistä ohjausta. Kaavaluonnoksen alueet muuttuvat ns. valkoisiksi alueiksi joihin ei kohdistu maakunnallista intressiä. Turvevarojen ja tuulivoiman kestävää käyttöä koskevan sisältövaatimuksen mukainen ajantasainen maakuntakaava on tärkeä arviointiperuste lupaharkinnassa. Tällöin kaavan suunnittelumääräykset on huomioitava lupaprosesseissa. Tämä johtaa turvetuotannon vesistökuormituksen vähenemiseen koko maakunnan alueella. Kaava varaa soita myös luonnonsuojelualueiksi. Myös tuulivoimapuistojen toteutuksessa on huomioitava suunnittelumääräyksessä esitetyt asiat. 1. SELVITYSTEN TASO JA KAAVAN SISÄLTÖ Soiden tutkimukset (turvevarat, turvepohjaiset pellot, kasvillisuus, linnusto, ojitus) ovat olleet perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavalta edellytetään. Selvitysten lähtökohtana oli, että ne ovat vähintään samaa tasoa kuin jo luvan saaneiden turvetuotantoalueiden selvitykset. Turvetuotannon ja suoluonnon osalta kaavan taustaselvityksen, Turva-projektin, lähtökohtana vuonna 2007 oli Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimukset vuodesta 1980 lähtien. Tästä alkaen turvevaratutkimukset on viety paikkatietoon. Selvitykseen otettiin mukaan sellaiset turvetuotantoon soveltuvat suot, joissa turpeen paksuus on yli 1,5 metriä vähintään 30 hehtaarin alueella. Näitä soita oli 311 kpl ja yli 1,5 metrin syvyisen alueen pinta-ala oli 19 100 ha. Turva-projektissa tutkittiin 118 suota keskipinta-alaltaan 84 ha. Vuoden 2009 loppuun mennessä on Keski-Suomen soista tutkittu 83 100 ha (1 096 suota), mikä on 60 % maakunnan geologisten soiden kokonaispinta-alasta. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot on tutkittu, joka on myös maakuntakaavallinen lähtökohta. Mikäli maakuntakaavassa halutaan esittää lisää turvetuotantoalueita aluevarauksia, pitää vaikutusten arvioinnin tasoa laskea. 3

Kasvillisuusselvitykset suunnattiin soille, jotka GTK:n aikaisempien tutkimusten ja harvapistekartoituksen perusteella olisivat soveliaita turvetuotantoon. Kunkin suon kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä. Tutkimussoiden kasvillisuus selvitettiin vuosittain kesäkuun toisen viikon ja syyskuun ensimmäisen viikon välisenä aikana, mikä katsottiin putkilokasvien tunnistamiseen sopivaksi ajanjaksoksi. Selvitystyö toteutettiin kävelemällä selvitysalue läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Soiden pesimälinnusto selvitettiin yhdellä tai kahdella maastokäynnillä linnuston parhaimpaan pesimäaikaan toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Alueen läpi kuljettiin kartoituslaskentamenetelmän ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) soveltaen siten, ettei mikään kartoitettavana olleen alueen kohta jäänyt 100-150 metriä kauemmaksi laskijasta. Pesimälinnuston kannalta selvitysalueen arvokkaammissa osissa (esim. ojittamattomat suoalueet, suolammet, puronvarret jne.) kartoituksen tarkkuutta vielä nostettiin, jotta suon linnustollisen arvon kannalta merkittävien lajien esiintyminen alueella pystyttiin mahdollisimman luotettavasti selvittämään. Geologian tutkimuskeskus selvitti Keski-Suomen turvepohjaiset pellot. Selvityksen tuloksena Keski- Suomessa on noin 9 500 hehtaaria mahdollisia turvepohjaisia peltoja. Eniten niitä löytyy pohjoisesta ja luoteisesta Keski-Suomesta. Suurin havaittu yhtenäinen turvepelto on 105 hehtaaria. Yli 30 hehtaarin turvepeltoja on 784 hehtaaria. Turvepohjaisten peltojen käyttöä haittaavat mm. peltojen lukuisat maanomistajat, peltojen lannoitus sekä mineraaliaines. Turvetuotantomahdollisuudet turvepelloilta ovat olemattomat. Ojitustilanteen kartoitus tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla. Tietokannassa olevaan maastotietokannan oja-aineistoon yhdistettiin numeerinen suo- ja turvetuotantoalue aineisto. Jokaisen ojan ympärille muodostettiin 50 metrin puskurivyöhyke ojan molemmin puolin kuvaamaan ojan vaikutusaluetta. Tuulivoiman selvitykset on tehty ympäristöministeriön oppaassa esitetyllä tasolla (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöministeriön raportteja 19/2011) ja eri aihepiirit huomioiden. Selvitysten lähtökohtana oli Tuuliatlas ja sen antama tieto alueen tuulisuudesta lisättynä korkeustiedoilla. Osa selvityksistä, mm. teknistaloudelliset, ovat perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavoituksen taustaselvityksiltä vaaditaan. Muu vaikutusten arviointi kohdistui rakennettuun ympäristöön (asutus, sähköverkko, tiestö), voimassa oleviin kaavoihin, elinkeinotoimintaan, lentoturvallisuuteen, linnustoon ja eläimistöön, suojelua- ja Natura-alueisiin, matkailuun ja virkistykseen, kulttuuriympäristöihin sekä viestiliikenteeseen ml puolustusvoimien tutkavaikutus. Vaikutusten arviointi on suoritettu keskittyen merkittävimpiin kaavan vaikutuksiin ympäristöministeriön linjausten mukaisesti (Opas 8: Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa). Vaikutusten arvioinnin painopisteet ovat strategisten tavoitteiden toteutuminen, naapurimaakunnat, vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen, vaikutukset maakunnan energiahuoltoon, ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, Naturan tarveharkinta ja kokonaisvaikutukset. Turvetuotannon vesistövaikutusarviointi on valtakunnallinen pilotti. Se huomioi sekä vesistön arvon (virkistys, matkailu, suojelu, kalatalous) että herkkyyden kuormitukselle (veden väri, VPD 4

kuormitusalenematavoite, erämaisuus, muu kuormitus), menetelmä on selostettu kaavaselostuksen s. 24-25. Yksityiskohtaisemmat laskelmat, esimerkiksi kiintoaine- tai humushuuhtoutumien osalta, olisivat maakuntakaavan mittakaavassa liian tarkkoja: riittävää tutkimustietoa ei ole mm. humuksesta eikä tiedetä mitkä kaavan soista ja miltä osin lopulta tulevat turvetuotantoon. 3. vaihemaakuntakaavan internet-sivuilla (www.keskisuomi.fi/3.vmk) on erilaisia yhdistelmäkarttoja, mm. kaavaluonnoskartta jossa pohjalla on lainvoimainen maakuntakaava sekä kaavaluonnoskartta, johon on merkitty valuma-alueet purkupaikkoineen. Kaavan sisällöksi ovat maakuntahallitus ja -valtuusto hyväksyneet turvetuotannon, suoluonnon ja tuulivoiman, ei uusiutuvia bioenergiamuotoja. Johtopäätös Selvitysten taso on tarkempi kuin mitä maakuntakaavaa varten tarvitaan. 2. ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden ilmasto- ja energiastrategian, joka käsittelee ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 ja viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti. Linjaukset ovat EU:n asettamien tavoitteiden mukaisia. Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- ja poikkeusaikojen varmuuden ja energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Turve korvaa tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä ja kaasua. Turpeen tuotanto- ja käyttöketjua on kehitetty valtiovallan toimenpitein määrätietoisesti useiden vuosikymmenten ajan. Turpeen käytöllä on huomattavaa työllisyys- ja aluepoliittista merkitystä Keski-Suomen lisäksi Pohjois- ja Itä- Suomessa. Tavoitteeksi asetetaan, että turpeen tuotantoon ja käyttöön panostetut voimavarat voitaisiin jatkossakin hyödyntää työllisyyttä ja alueellista kehitystä edistäen. Edelleen strategiassa todetaan, että tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lisääntyvän metsäenergian käytöstä sekä vesivoiman ja turpeen käytön lisäämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset, mukaan lukien luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat, voidaan arvioida ja rajoittaa vähäisiksi. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- ja energiapolitiikasta (Kohti vähäpäästöistä Suomea, 15.10.2009) todetaan, että tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Soiden hiilitasetta tulee parantaa kohdentamalla turpeenotto valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa menettäneille soille, joissa kuivunut pintaturve on alkanut hajota. Tuulivoimasta strategiassa todetaan, että tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Tämä tavoite on 2 % valtakunnan energiakulutuksesta. Tavoite edellyttää noin 650 uutta tuulivoimalaa. Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoi- 5

hin. Tuuliatlaksen uudistaminen loi osaltaan edellytyksiä tuulivoiman merkittävälle lisärakentamiselle ja tehokkaalle sijoittamiselle. Kaavaluonnos on em. valtioneuvoston linjausten mukainen. Kaavaluonnos on myös maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen (ks. nro 3. turvetuotanto, ja nro 4. tuulivoima, kaavaselostus s. 6-8). Kaavaluonnos ei ole ristiriidassa Keski-Suomen maakuntasuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa todetaan, että turvetuotannon tulevaisuuden haasteita ovat turpeen saatavuuden ja ilmastokysymysten lisäksi vesistöjen ja suoluonnon tila. Maakuntasuunnitelma ei siis esitä luopumista turpeen käytöstä. Keski-Suomen ilmastostrategiassa todetaan, että ilmastopoliittisesti ja ympäristön kannalta ongelmallisen turpeen käyttöä tulee vähentää lämmön ja sähkön tuotannossa sekä samalla lisätä puun osuutta. Turvetuotantoalueiden merkitseminen kaavaan ei tarkoita että ne tulisivat heti käyttöön. Kaavaluonnoksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin turvetuotannon osalta on käsitelty selostuksen s. 55-56. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan nyt on tutkittu Keski- Suomen lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot. Niiden mahdollista käyttöönottoajankohtaa ei voida maakuntakaavassa määrittää. Huoltovarmuus on huomioitu yhtenä lähtökohtana (kaavaselostus s. 8). Keski-Suomen energiahuollon ja huoltovarmuuden kannalta turvetuotannon pitää olla mahdollista koko maakunnassa. Kaavan suunnittelumääräyksillä vaikutetaan siihen, että tuotannon ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman vähäiset. Keski-Suomen liitto on selvittänyt muutamia vuosia sitten jätteenpolton mahdollisuuksia. Maakunnan oma jätemäärä ei laitoksen ylläpitoon riitä, vaan polttojätettä tulisi tuoda maakunnan ulkopuolelta. Keski-Suomesta ei ole löytynyt toimijaa jätteenpolttoon. Siksi polttolaitos/polttolaitoksia on tulossa maakunnan ulkopuolelle, ja Keski-Suomen polttojäte tultaneen ajamaan sinne. Turvetuotannon asemasta Suomen energiapolitiikassa on näkemyseroja ministeriöiden välillä. Ympäristöpolitiikasta vastaa ympäristöministeriö ja energiapolitiikasta työvoima- ja elinkeinoministeriö. Kaavaluonnos sovittaa yhteen myös näitä näkemyseroja. Johtopäätös Maakuntakaavalla ei voida muuttaa kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa. Kaava huomioi EU:n sekä kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan, maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaava luo edellytyksiä parantaa maakunnan energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta ja tukee maakunnan elinkeinoelämää, työllisyyttä ja aluepolitiikkaa. Maakuntakaavalla ei päätetä siitä, missä laajuudessa ja kuinka kauan turvetuotanto maakunnassa jatkuu tai minne tuulivoimapuistot on toteutettava. 3. TURVETUOTANTO 6

Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti kaikkia turvetuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joiden laajuus ja määrä riippuvat suurelta osin aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Maakuntakaavalla ei ratkaista suon mahdollista käyttöön ottoa turvetuotantoon, vaan siihen tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Tässä yhteydessä selvitetään yksityiskohtaisemmin turvetuotannon ympäristövaikutukset mukaan lukien muun muassa melu- ja pölyvaikutukset ympäröivään asutukseen, arvioidaan turvetuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset alueella sekä asetetaan ympäristövaikutuksia mahdollisesti koskevia rajoituksia. Maakuntakaava ja yleiskaava otetaan huomioon ympäristölupamenettelyyn kuuluvassa sijoituspaikkaharkinnassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 :n mukaisella tavalla. Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, ja sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Siten esimerkiksi vaatimukset siitä, että valmisteltua kaavaluonnosta ei tulisi hyväksyä ja valmistelu olisi lopetettava ennen kuin turvetuotannolle saadaan käyttöön mm. toimivat ravinteiden ja liuenneen humuksen poistomenetelmät, ovat ympäristölupaviranomaisen asia. Yhteisvaikutusten osalta on sovittu Ely-keskuksen ja Syken kanssa, että ne tulevat mukaan kaavaehdotusvaiheessa, kun luonnosvaiheen palautteen perusteella kaavaan on tehty tarpeellisia muutoksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellä mainittua erityistavoitetta on täsmennetty ehdotuksessa soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011:1), lyhyesti kansallisessa suo- ja turvestrategiassa. Kaavaluonnoksessa turvetuotantoon esitetyt suot (EO/tu, tuo) ovat kaikki ojitettuja ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita. Kaavaluonnos toteuttaa siten edellä mainittuja valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja kansallista suo- ja turvestrategiaa. Kaavaselostuksessa todetaan VTT:n laskelmien mukainen turpeen tuleva tarve (s. 17, VTT 2009). Nykyiset tuotantoalueet eivät tule riittämään, jo vuoteen 2020 mennessä tarvitaan uutta tuotantopinta-alaa noin 6 000 ha turvaamaan tuotannosta poistuvat suot. Kaavan taustaselvityksen mukaan turvetuotantomahdollisuudet turvepelloilta ovat olemattomat. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) ovat jo mukana lähes kaikki turvetuotannossa olevat ja luvan saaneet suot. Se, että kaavan varaukset keskittyvät tietyille alueille, johtuu luonnonolosuhteista. Kaavan vesistövaikutusraportissa Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus ja tulokset todetaan (s. 34): Tulokset kuvaavat suon käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuvaa haitallisten vesistövaikutusten riskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Riskinarviointi perustuu kahteen päätekijään: 1) Soiden alapuolisten vesistöjen nykyiset käyttö- ja suojeluarvot. Oletus: mitä suuremmat käyttöja suojeluarvot, sitä suurempi on mahdollisten kielteisten vaikutusten todennäköisyys ja määrä. 7

2) Soiden alapuolisten vesistöjen herkkyys turvetuotannon kuormitukselle. Toisin sanoen kuinka suuri mahdollisuus on sille, että kuormituslisäys aiheuttaa kielteisiä näkyviä tai vesienhoidon tavoitteille vastakkaisia vaikutuksia. Soiden käyttöönoton vesistövaikutusriskiä on verrattu aiemmin arvioituihin soihin. Turvetuotantoalueiden vesistötarkkailuista saatavien keskiarvotietojen perusteella on joissakin maakunnissa laskettu kuormitustietoja. Lasse Svahnbäck osoitti kuitenkin väitöskirjassaan (Precipitation-induced runoff and leaching from milled peat mining mires by peat types: a comparative method for estimating the loading of water bodies during peat production. Publications of the Department of Geology D 13, Helsinki University 2007), että turpeen maatuneisuudella ja turvelajilla on ratkaiseva merkitys millaista ja kuinka paljon turvetuotantoalueelta huuhtoutuu ojiin. Soiden rakenne tulisi siis tietää tarkalleen eikä niin tarkkaa tutkimusta ja tietoa edellytetä yleispiirteiseltä maakuntakaavalta. Asiaa on pohdittu kaavan vesistövaikutusarvioinnissa (s. 7). Vesistövaikutusarvion tekijöiden kanssa on sovittu, että yhteisvaikutukset arvioidaan luonnosvaiheen jälkeen kun tiedetään mihin suuntaan kaavaprosessi kehittyy. Arvioinnissa todetaan (s. 35), että Jos arviointi olisi tehty yksittäisten soiden sijaan potentiaalisten tuotantoalueiden kokonaisriskien arviointina, ei tuloksesta olisi ollut hyötyä tilanteesta, jossa kaavaratkaisuun päätyvä materiaali ei vastaa arviointiaineistoa. Arviointi sovellettiin kaavatyössä koko maakuntaa ja kolmea valuma-aluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä, antamalla aluekohtainen suunnittelumääräys kahdeksalle suolle sekä jättämällä Turva-projektin yhteensovituksessa haittariskeiltään merkittävimmiksi arvioidut suot kaavaluonnoksen ulkopuolelle (kaavaselostus s. 71). Edelleen vesistövaikutusarvioinnissa todetaan (s. 35), että työ tarjoaa kaavoittajalle laaja-alaisen arviointiaineiston, jota hyödyntäen aluevarauksissa voidaan välttää kohteita, joissa on suurin haitallisten vesistövaikutusten riski. Ennen kaavan luonnosvaihetta ja vesistövaikutusten arviointia poistettiin Turva-hankkeen hieman yli 300 suosta noin 100 pois, koska ne eivät teknis-taloudellisesti, suolinnuston tai suokasvillisuuden perusteella sovellu turvetuotantoalueiksi. Ehdotuksessa soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011) arvioidaan (s. 85) Suomen turvemaiden käytöstä aiheutuvasta vuosittaisesta vesistökuormituksesta seuraavaa (t/v): Saadussa palautteessa ongelmallisimmaksi on nähty humuksen ja kiintoaineen vesistövaikutukset. Edellä olevan taulukon mukaan turvetuotannon kiintoainepäästön osuus vesistökuormituksesta on noin 4%, turvepeltojen viljelyn noin 33 % ja turvemaiden metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %. Vaikutuksia tarkastellaan tavallisimmin pienemmässä mittakaavassa kuten järven tai joen valumaalueella ja kuormitusosuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Turvetuotannon kuormitus voi jollakin valuma-alueella olla isompi kuten esimerkiksi Vahankajoen vesistö-alueella (Keski-Suomen pinta- 8

vesien toimenpideohjelman (2009) tausta-aineisto). Vaikuttaisi siltä, että turvetuotannon osuus vesistökuormituksesta ei ole edellä olevan lähteen perusteella niin merkittävä kuin useissa lausunnoissa ja muistutuksissa todetaan. Tämä koskee todennäköisesti myös ongelmallista humusta, koska myös metsäojitukset ovat turvemaiden tai soistumassa olevien maiden ojituksia. Humuksen selvittäminen ja vesiensuojelumenetelmien kehittäminen eivät kuulu yleispiirteiseen maakuntakaavoitukseen eivätkä Keski-Suomen liiton tehtäviin. Humuksen alkuperä tulee selvittää tarkasti Taso-hankkeessa. Taso-hankkeen selvitys ei kuitenkaan valmistu kaavan aikataulussa ja sen tulokset ovat hyödynnettävissä vasta tulevaisuudessa maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä. Kaavaselostuksen pinta-alat ovat selvitysalueen pinta-aloja, eivät mahdollisten turpeen tuotantoalojen pinta-aloja. Arvio on että tuotantoon tulee noin 1/3 em. pinta-alasta. Turpeen tarvelaskelmat on esitetty kaavaselostuksen sivulla 17 ja 53. Ennallistamiskelpoiset suot on huomioitu Turva-projektin yhteensovituksessa. Lainvoimaisesta maakuntakaavasta esitetään kumottavaksi ne soiden aluevaraukset, joilla turvetuotanto on loppunut. Johtopäätös Koko maakuntaa koskevaa suunnittelumääräystä tiukennetaan. Korostetaan turvetuotannon vesistövaikutusten ehkäisyä ja viitataan Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaan. Vesistövaikutustarkastelun lopullisen version perusteella arvioidaan vahvistetaanko Puulan sekä Pihlajaveden ja Saarijärven reittien turvetuotannon suunnittelumääräystä ja lisätäänkö mukaan Elyn lausunnossa esittämät vesistöalueet sekä vesistövaikutusselvityksessä nousevat mahdolliset muut vesistöalueet. Muutetaan turvetuotannon aluevaraus kohdemerkinnäksi/alueeksi (osa-alueeksi) ja nimeksi Turvetuotantoon soveltuva alue. Merkintä on alueen ominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä. Perustelu: alueet eivät vielä ole tuotannossa, turvetuotannon laajuus yms. ratkaistaan ympäristöluvassa, aluevarauksen pinta-ala on selvitysalueen pinta-ala mikä on aiheuttanut sekaannusta, merkintä kuvaa maakuntakaavan yleispiirteisyyttä. Lisätään kaavaselostuksen suoluetteloihin selvitysten mukainen arvio turvetuotantoon soveltuvasta yli 1,5 m syvyistä suoalasta, mikä kuvaa paremmin suon turvetuotantopotentiaalia. Poistetaan luonnosvaiheeseen jo karsittujen soiden lisäksi vielä muitakin soita mm. lopullisen vesistövaikutusriskiarvioinnin perusteella ja otetaan kaavaratkaisussa huomioon turvetuotannon yhteisvaikutustarkastelun tulokset. Tehdään seuraavat muutokset: Poistetaan kaavasta seuraavat 12 tuo-kohdetta ja 26 EO/tu -kohdetta tuo 5 Jukkosuo Kannonkoski vesistövaikutustarkastelu, ei myönnetty lupaa KHO / Hilmonjoen kalataloudellinen ja suojelullinen merkitys 9

tuo 10 Ukonsuo Karstula Natura-arvioinnin tarve, pohjavesialueen läheisyys tuo 12 Ahvenneva Keuruu tuo-kriteerit eivät täyty; luontoarvot keskeisellä osalla, vesistövaikutustarkastelu tuo 17 Pitkäneva Kinnula Natura-arvioinnin tarve tuo 25 Marjosuo Multia vesistövaikutustarkastelu, ei myönnetty lupaa AVI / melu, pöly, ls tuo 28 Saikansuo Multia tuo-kriteerit eivät täyty; luontoarvot keskeisellä osalla tuo 36 Riihisuo Saarijärvi vesistövaikutustarkastelu, merkittävä luonnontilainen osa-alue; luonnontilaisuusluokka 2 tuo 38 Kantesuo Uurainen ls-alueen läheisyys, asutus, vesistövaikutustarkastelu tuo 41 Iso Valkeislampi Äänekoski yhtenäinen valtionmaakokonaisuus, runsaasti Metsähallituksen (Mh) AESkohteita, Mh:n esitys, turvepotentiaali vähäinen 6-26 ha tuo 42 Mustalmminneva Äänekoski yhtenäinen valtionmaakokonaisuus, runsaasti Mh:n AES-kohteita, Mh:n esitys, turvepotentiaali vähäinen 10-23 ha tuo 43 Talvineva Äänekoski yhtenäinen valtionmaakokonaisuus, runsaasti Mh:n AES-kohteita, Mh:n esitys, turvepotentiaali vähäinen 4-13 ha, vesistövaikutustarkastelu tuo 44 Valkeisneva Äänekoski vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin tarve EO/tu 112 EO/tu 115 Teerisuo 2 Utrusuo Hankasalmi Hankasalmi vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin tarve vesistövaikutustarkastelu EO/tu 116 Karasuo Joutsa Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu EO/tu 117 Martinsuo Joutsa Natura-arvioinnin tarve EO/tu 118 Pohjoissuo 1 Joutsa Natura-arvioinnin tarve EO/tu 120 Kaakkosuo 2 Jkl/Jämsä Natura-arvioinnin tarve, (vesistövaikutustarkastelu) EO/tu 125 Kynnyssuo Jämsä vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin tarve / ei myönnetty lupaa HO EO/tu 130 Suurisuo 1 Kannonkoski vesistövaikutustarkastelu, Hilmonjoen kalataloudellinen ja suojelullinen merkitys, vrt. Jukkosuo EO/tu 162 Kuikkaneva Keuruu Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu 10

EO/tu 171 Ranta-ahonsuo Keuruu Natura-arvioinnin tarve EO/tu 179 Nevolamminneva Kinnula Natura-arvioinnin tarve EO/tu 189 EO/tu 190 Nollinneva Rantinsuo Konnevesi Konnevesi Natura-arvioinnin tarve vesistövaikutustarkastelu EO/tu 191 Riisisuo Konnevesi Natura-arvioinnin tarve EO/tu 203 Koirasuo Multia Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu EO/tu 207 Lehtosuo Multia Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu EO/tu 218 Pieni Joensuo Multia Natura-arvioinnin tarve EO/tu 220 EO/tu 238 Pirttijärvensuo Oravakorpi Multia Pihtipudas Natura-arvioinnin tarve sijoittuu maisema-alueelle, vesistövaikutustarkastelu EO/tu 241 Kalalampi Saarijärvi lähes kokonaan Mh:n omistuksessa; riistaelinympäristöä ja reunakorvet METSO-ohjelman kohteina (AES) EO/tu 245 Leukunneva Saarijärvi vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin tarve EO/tu 247 Soidinsuo Saarijärvi vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin tarve EO/tu 250 EO/tu 259 EO/tu 260 Teerisuo 4 Rumma Iso Kelloneva Toivakka Uurainen Viitasaari vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin tarve vesistövaikutustarkastelu Tuotantoalueen pieni koko (5-16 ha), on alle maakuntakaavatason EO/tu 262 Suurisuo 3 Viitasaari Alueen keskellä yksityismaan luonnonsuojelualue (METSO) Muutetaan seuraava tuo-kohde osittain EO/tu -kohteeksi tuo 14 Nevasuo-Koppelokorpi Keuruu Koppelokorpi, joka on ojitettu (luonnontilaisuusluokka 1), muutetaan EO/tu-kohteeksi Muutetaan seuraavat tuo-kohteet luokohteiksi tuo 1 Leväsensuo Hankasalmi linnustoarvot, vesistövaikutustarkastelu tuo 32 Heinäsuo 7 Pihtipudas merkittäviä luontoarvoja, arvokkaita Mh:n AES-kohteita, ennallistettavissa, Mh:n esitys tuo 14 Nevasuo-Koppelokorpi Keuruu Nevasuo, jonka luonnontilaisuusluokka on 2 ja jolla on erityisiä luontoarvoja, muutetaan luo-kohteeksi tuo 29 Teerisuo A Multia luonnontilaisuusluokka 2 ja erityiset luontoarvot 11

Muutetaan seuraavat EO/tu kohteet tuokohteiksi EO/tu122 Kelkkasuo-Sammalsuo Jämsä koillisosan kaakkurilampi EO/tu123 Keltasuo Jämsä lounaisosan kaakkurilampi EO/tu 128 Pesäneva Kannonkoski itäosan luonnontilaisen laikun uhanalainen kasvisto EO/tu 219 Pihtisuo Multia lampien linnustoarvot (suosta osa nykyisin turvetuotannossa) 4. SL (luonnonsuojelualue), LUO (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue), TUO (turvetuotannon kannalta tärkeä suoalue) Kansalliseen suo- ja turvemaastrategiaehdotukseen sisältyy soiden luonnontilaisuutta kuvaava kuusiluokkainen luonnontilaisuusluokittelu. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) tarkoitettu luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneiden soiden määritelmä on sidottu ko. luonnontilaisuusasteikkoon. Asteikon luokkarajojen määrittely ja luokituksen soveltaminen on parhaillaan valtakunnallisesti työstettävänä. Strategian mukaan Keski-Suomessa turvetuotanto tulisi kohdentaa luokkien 0 ja 1 soille. Turva-hankkeen yhteydessä tehtyä alustavaa luonnontilaisuusluokitusta on tarkistettu valtakunnallisen työn etenemisen mukaan. Luonnontilaisuudeltaan luokkiin 2 ja 3 kuuluvaksi arvioidut suot ovat vaihekaavassa SL- (luonnonsuojelualue) tai luo-soina (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue). Yhdeksän tuo-kohdetta (turvetuotannon kannalta tärkeä suoalue) on arvioitu luonnontilaisuudeltaan luokkaan 1-2. Näillä kohteilla luonnontilaisuus ei sulje turvetuotantoa pois, ja kaavamerkintä (tuo) korostaa jäljellä olevien pienialaisten luontoarvojen huomioon ottamista. SL-kohteet toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla. Suojelu voidaan toteuttaa vapaaehtoisin sopimuksin, rauhoituspäätöksin, kaupoin ja vaihdoin. SL-merkinnän käyttö edellyttää, että valtio on valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Tällä hetkellä ympäristöministeriö on tähän valmis. Korvauksessa huomioidaan puuston ja turpeen arvot. Paikallinen Ely-keskus sopii maanomistajan kanssa rauhoittamisen ehdoista ja maanomistajalle aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamisesta. Liitto tarkentaa kaavan aluerajauksia yhdessä Ely-keskuksen kanssa, jolloin metsätalouden piiriin kuuluvia ojitettuja alueita ja kivennäismaakankaita, joilla ei ole suojelutavoitteiden kannalta merkitystä, jätetään SL-rajausten ulkopuolelle. SL-kohteiden lopullinen, tarkka rajaus tapahtuu toteutuksen yhteydessä. SL-kohteiden suojelullinen arvo perustuu sekä yleiseen luontoarvoon eli luonnontilaiseen suoluontoon että erityisiin luontoarvoihin, joita ovat mm. uhanalaiset suoyhdistymät ja suotyypit sekä uhanalaiset kasvi- ja lintulajit. Laillinen metsästys ei uhkaa kaavan luonnonsuojelutavoitteen toteutumista. Suojelun toteuttamisen yhteydessä sovituissa ehdoissa kuvataan alueella kielletyt ja sallitut toimenpiteet sekä mahdollisuus poiketa rauhoitusmääräyksistä. Luo- ja tuo-merkintöjen osoittaminen kaavaluonnoksessa on yhteensovituksen tulos. Näkemyerot luo- ja tuo-merkinnöistä samoin kuin turvetuotannosta ovat eri toimijoiden ja viranomaisten välillä 12

suuret. Luo-merkintä painottaa alueen luontoarvoja, mutta ei välttämättä sulje pois muita maankäyttömuotoja, jos maankäyttö ei vaaranna kohteen luontoarvojen säilymistä. Tuo-merkintä painottaa alueen turvearvoja pienialaiset luontoarvot huomioiden. Molempien merkintöjen alueilla on sellaisia luontoarvoja jotka täytyy turvata muun maankäytön toteutuksessa. Kaavaratkaisun perustana on Turva-projekti sekä siinä tehty kohteiden arvottaminen ja yhteensovitus. Tällöin on tarkasteltu koko maakuntaa yhteneväisin kriteerein. Muutos kaavamerkinnästä toiseen, esimerkiksi EO/tu merkinnästä tuo merkintään tai tuo-merkinnästä luo-merkintään tai toisin päin, vaatii kriteerien mukaiset perustelut. Muussa tapauksessa muutokset merkitsisivät asiantuntijatyön mitätöintiä ja koko kaavaratkaisun avaamista. Soiden ennallistettavuus oli yksi tarkasteltavista kriteereistä. Ennallistaminen vaatii maastotyötä ja rahoitusta. Kaavaratkaisussa ennallistettavuus otettiin huomioon ennen kaikkea SL-alueiden valinnassa ja rajauksissa - tavoitteena kohteiden vesitalouden parantaminen ja turvaaminen. Uusien kohteiden lisääminen kaavaan vaatii riittävien selvitysten olemassa olon. Maakuntakaavalla ei ratkaista suon mahdollista käyttöön ottoa turvetuotantoon, vaan tämä tapahtuu ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Tässä yhteydessä selvitetään yksityiskohtaisemmin muun muassa turvetuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset alueella sekä asetetaan ympäristövaikutuksia mahdollisesti koskevia rajoituksia. Maakuntakaava otetaan huomioon ympäristölupamenettelyyn kuuluvassa sijoituspaikkaharkinnassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 :n mukaisella tavalla. Johtopäätös Tarkistetaan SL-merkintöjen rajauksia. Poistetaan luonnosvaiheeseen jo karsittujen soiden lisäksi vielä muitakin soita mm. vesistövaikutusriskiarvioinnin perusteella. Lisätään kaavaselostukseen metsästystä koskeva teksti, jossa todetaan, että mahdollinen metsästys ei vaaranna maakuntakaavan suojelutavoitetta kaavassa osoitetuilla luonnonsuojelualueilla. Tehdään seuraavat muutokset: Muutetaan seuraavat luokohteet SL-kohteiksi luo 10 Niskaneva Kinnula kahden Natura-alueen välinen suoalue, ennallistettavissa, Ely puoltaa luo 11 Koivulamminneva Kivijärvi rajautuu suoraan Kirkkonevan Naturaalueeseen, ennallistettavissa, Ely puoltaa luo 24 Teerisuo 1 Multia suon luonnontilainen osa-alue yhdistetään Kivisuo 3:n SL-alueeseen, Ely puoltaa 13

luo 36 Vasikkaneva Saarijärvi luonnontilaisuudeltaan ja erityisiltä luontoarvoiltaan merkittävä, rajautuu Aittosuon soidensuojelurajaukseen (Natura), Ely puoltaa Lisätään kaavaan seuraavat SLkohteet SL Mörninsuo Pihtipudas luonontilainen osa suojelullisesti valtakunnallisesti arvokas, erityisiä luontoarvoja, selvitykset olemassa, Ely puoltaa SL Lehmisuo Pihtipudas laaja ojittamaton suoalue, erityisiä luontoarvoja, selvitykset olemassa, Ely puoltaa 5. TUULIVOIMA Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kaavaluonnos perustuu näihin tavoitteisiin. Tavoitteet koskevat myös kuntakaavoitusta. Lausuntojen perusteella Keski-Suomen kunnat suhtautuvat tuulivoimaan myönteisesti Kuhmoista lukuun ottamatta. Toisaalta Kuhmoinen on mukana hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeessa, johon tuulivoima sopisi erinomaisesti. Tuulivoimalla on selkeästi positiivinen imago. Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti tuulivoiman aiheuttamia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu), ympäristöön sekä luontoarvoihin, joiden laajuus ja määrä riippuvat aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Tuulivoimapuistojen vaikutuksia on selvitetty kaikista teemoista siten kuin maakuntakaavoitukselta edellytetään. Yleispiirteisyys voidaan tulkita siten, että tehdyt analyysit ja vaikutustarkastelut antavat perusteet tuulivoima-alueiden osoittamiselle maakuntakaavassa, mutta samalla ne muodostavat kattavan lähtöpohjan tarkemmalle jatkosuunnittelulle kunnissa. Tuulivoima-alueet osoitetaan alueen erityisominaisuutta kuvaavalla karttamerkinnällä. Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaavan ratkaisut täsmentyvät yksityiskohtaisen suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä (ks. suunnittelumääräys). Suunnittelumääräys huomioi lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tulleet seikat ja välittää ne yksityiskohtaisempaan suunnitteluun huomioitavaksi. Kaavan taustaselvityksistä löytyvät tiedot tuulivoimaloiden alustavaksi sijoitteluksi. Nämä eivät ole lopullisia paikkoja, vaan ne täsmentyvät mahdollisen tuulivoimapuiston toteutuksessa. Tällöin on otettava huomioon mitä suunnittelumääräyksessä sanotaan. Usean voimalan alueita ei siis perusteta pelkän maakuntakaavan perusteella tai sen perustaksi 14

valmistuneilla selvityksillä. Maakuntakaava osoittaa ne potentiaaliset alueet, joihin ison tuulivoimalamäärän keskittäminen olisi usean kriteerin perusteella järkevää. Kaavan tuulivoimapuistojen merkintä kuvaa alueen erityisominaisuutta eikä sulje pois muita maankäyttömuotoja. Merkityilläkin alueilla voi edelleen marjastaa, sienestää ja ulkoilla. Talvella liikkumista aivan voimalaitosten lähettyvilla on syytä välttää, koska lavoista voi lentää irtoavaa jäätä. Rakentamisvaiheen jälkeen tuulivoimapuistoalueella voi harjoittaa maa- ja metsätaloutta normaalisti aivan voimalaitosten vierustoja lukuun ottamatta. Lapoja ei tiettävästi tarvitse käsitellä talvisin millään aineilla. Yksityiskohtaisemmat tarkastelut tuulipuistojen liittämisestä yleiseen sähköverkkoon (tiedot tuulipuistojen liityntätehoista, toteutusaikatauluista, jne) kuuluvat tarkemman suunnittelun piiriin, ei maakuntakaavaan. Taustaselvityksissä on esitetty tuulivoimaloille mahdolliset paikat eikä se tarkoita, että ne sijoittuisivat tarkasti esitetyille paikoille. Voimalan/voimaloiden perustamiset vaativat vielä noin vuoden kestäviä tarkentavia tuulimittauksia ym. tutkimuksia mm. maaperästä. Lisäksi sijoittelussa tulee huomioida kaavan suunnittelumääräyksessä todetut asiat, kuten rakentamisen vaikutukset asutukseen, maisemaan kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus. Maakuntakaavallisena mittakaavana tuulivoimapuistolle on noin 10 tai useamman voimalan alue. BalticClimate hankkeessa tutkitaan pienempiä tuulivoimala-alueita, joihin kunta voi ottaa kantaa omalla kaavoituksellaan. Suomen tuuliatlaksessa on esitetty keskimääräinen tuulennopeus 2,5x2,5 km ruuduilla. Kaavan taustaselvityksen perusteella (tarkempi tuulisuuden analysointi, 50X50 metrin hilaruutu ja maaston rosoisuus) tuulivoimapuiston alueita voi sijaita myös tuuliatlaksen tuulisuudeltaan parhaiden alueiden ulkopuolella. Tarkemmin tämä on kuvattu Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen yleisessä osassa (www.keskisuomi.fi/3.vmk > Selvitykset ja tutkimukset). Tuulivoimapuistoja ei sijoiteta alueelle, jolla on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi todettua rakennusperintöä, kulttuurimaisemia, perinnebiotooppeja tai muinaismuistoja. Lisäksi tuulivoimapuiston suunnittelumääräyksessä huomioidaan kulttuuriperinnön turvaaminen jatkosuunnittelussa. Muinaismuistot kuuluvat ns. automaattisen suojelun piiriin eli kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa on turvattava muinaismuistot ilman erillistä harkintaa tai hallinnollista päätöstä. Keski-Suomen liitto on selvittänyt myös yksityiskohtaisemman kaavoitustilanteen tuulivoimapuistojen alueilta ja niiden läheisyydestä ja ne on huomioitu merkinnöissä. Tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Maakuntakaavatasolla tarkastelun keskiössä ovat valtakunnallisten ja maakunnallisten kulttuurimaisemien säilyminen ja toimintojen yhteensovittaminen siten, etteivät niiden arvot vaarannu. Tuulivoima-alueita ei ole sijoitettu kulttuurimaisema-alueille tai alueille, joilla on todettuja luontoympäristöön liittyviä maisema-arvoja. Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty tuulivoima-alueita myöskään Natura-alueille. Tuulivoima-alueiden sijoittamisessa on tarkasteltu relatiivisten korkeuserojen, topografian ja puuston vaikutuksia näkymälinjoihin eri sijoituspaikoissa. Muutamissa muistutuksissa viitataan kansallismaisema-käsitteeseen. Keski-Suomessa ei ole virallisia kansallismaisema-statuksen saaneita alueita. Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta toiset pitävät hyvänä ja lisäarvoa tuovana, toiset huonona ja maisemaa pilaavana. Kaavaluonnoksen kokoluokan tuulivoimaloiden maisemaa hallitsevan vai- 15

kutuksen on todettu vähenevän 5-7 km etäisyydellä. Arvokas kallioalue ei Korkeimman hallintooikeuden mukaan estä tuulivoiman rakentamista (KHO 25.10.2010 T 2824). Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistoalueet perustuvat kuuden maakuntaliiton yhteiseen Sisä-Suomen tuulivoimaselvitykseen. Sisä-Suomen selvityksessä taajamien ja kylien ympärille katsottiin riittäväksi noin yhden kilometrin puskuri ja yksittäisten haja-asutusalueen asuinkiinteistöillä noin puolen kilometrin puskuri. Selvitys aloitettiin keväällä 2010, jolloin ei ollut tietoa ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen oppaasta Tuulivoimarakentamisen suunnittelu (Ympäristöministeriön raportteja 19/2011). Keski-Suomen liitto on todennut lausunnossaan ympäristöministeriön raportista (19/2011) Tuulivoimarakentamisen suunnittelu : Työryhmän ehdotuksessa tuulivoima-alueen esittäminen alle 2 km etäisyydelle asutuksesta tai muusta meluvaikutuksille herkästä kohteesta edellyttää yksityiskohtaisia selvityksiä maakuntakaavoituksessa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat ääni- ja välkevaikutukset sekä joissakin tapauksissa koetut esteettiset ja muut haittavaikutukset lähiympäristössä ovat sellaisia tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimaloiden rakentamista asutuksen yhteyteen. Eri selvityksissä onkin käytetty erilaisia puskureita tai ns. suojavyöhykkeitä asustukselle. Liiton mielestä taajamien ja kylien ympärillä on riittävänä nähty noin yhden kilometrin puskuri ja yksittäisten haja-asutusalueen asuinkiinteistöillä noin puolen kilometrin puskuri. Tapauskohtainen harkinta on paikallaan, koska esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla asuntoja jää tyhjäksi ja asutusverkko harvenee (MH 22.6.2011, 88 ). Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisestä aiheutuu lähialueella varjon vilkkumista, kun aurinko paistaa voimalan takaa. Ilmiö syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina, jolloin voimala voidaan pysäyttää. Tuulivoimaloiden äänivaikutus riippuu itse voimalan aiheuttamasta äänestä sekä voimaloiden lukumäärästä, maaston muodoista, sääoloista ja alueen taustaäänistä eli on tapauskohtainen. Tuulen nopeuden ollessa yli 8 m/s taustakohina kasvaa nopeammin kuin käyntiääni. Kovalla tuulella käyntiääni erottuu ainoastaan voimalan välittömässä läheisyydessä. BalticClimate hankkeessa, jossa on selvitetty maakuntakaavatasoa pienempiä tuulivoimala-alueita ja joka on yksi kaavan taustaselvityksistä, on mallinnettu tuulivoimaloiden melua ja varjon vilkkumista. Liitto on tehnyt myös kokonaismaakuntakaavan yhteydessä kartan potentiaalisista hiljaisista alueista paikkatietoaineiston avulla. Se ei osoita varsinaisia hiljaisia alueita eikä sitä voida käyttää osoittamaan maakunnan hiljaisia alueita, koska se kuvastaa 7-tasoisen selvityksen kolmea ensimmäistä tasoa eikä mm. asiantuntija-arvioita ole tehty. Kuitenkin voidaan todeta, että tuulivoimapuistojen alueista Jämsänniemi, Häähninmäki, Vehkoo ja Toulat sivuavat hieman potentiaalisia hiljaisia alueita. Keski-Suomen lintutieteelliseltä yhdistykseltä saatiin selvitys linnustoarvoista suhteessa tuulivoimapuistoihin (alustava luonnos keväällä 2011). Tämä on esitetty Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen Keski-Suomen osassa (s. 93). Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys teki linnustoselvityksen niiden kohteiden osalta, jotka nousivat esille työneuvottelussa Ely-keskuksen kanssa kesäkuussa 2011. Tarkentavien linnustoselvitysten mukaan vesilintujen muuttoreitit kulkevat Tehinselällä tehtyjen havaintojen perusteella pääasiassa vesialueiden päällä. Ranta-alueiden puolella muutto on melko vähäistä. Sen sijaan erityisesti keväisin maalintumuutto voi ohjautua Pihlajakosken ja Jämsänniemen tuulivoima-alueiden kautta. Kumpumäen ja Toulatin tuulivoimapuistoilla voisi olla jopa 16

suuret haittavaikutukset Naturaan ja linnustoon. Luonnontieteellisen keskusmuseon lepakkotietokannan mukaan Keski-Suomessa ei ole tiedossa tärkeitä lepakkoalueita. Tuulivoimapuistojen kytkentä valtakunnan sähköverkkoon on esitetty yhteystarvemerkinnällä. Ohjeellinen merkintä olisi jo sidottu maastokäytävään ja se sallisi vain pientä liikkumavaraa. Yhteystarve ei ole sidottu mihinkään paikkaan, vaan se ilmaisee kehittämistarpeen. Tuulivoimapuistojen merkintä on ominaisuutta ilmentävä, ei siis aluevaraus. Merkintä ei estä alueen käyttöä maaja metsätalouteen. Tuulivoiman taustaselvityksissä on selvitetty etäisyyden 110 kv:n voimajohtoihin ja verkkoliitynnän kustannukset. Maakuntakaavassa tuulivoimapuiston merkintä ei ole teollisuusaluemerkintä. Johtopäätös Vesistöiltä avautuva näkymä maalle ei ole este tuulivoiman rakentamiselle. Teknistaloudellisten (pitkä voimalinjayhteys) ja valtakunnallista tasoa olevien kulttuuriympäristöja luontoarvojen vuoksi poistetaan Kärpänkylän tuulivoimapuiston alue. Asutuksen laajenemisen vuoksi Keltinmäen tuulivoimapuiston alue on jäämässä maakuntakaavatasoa pienemmäksi, joten alue poistetaan. Pihlajakosken tuulivoimapuiston osalta tehdään Naturan tarveharkinta (Kaitajärvi FI0900115). Tarveharkinnasta sovittiin liiton, ympäristöministeriön ja Ely-keskuksen työneuvottelussa 2.2.2012. Pihlajakosken tuulivoimapuiston rajausta siirrettiin taustaselvityksen rajauksesta luoteeseen jo luonnosvaiheeseen asutuksen ja Natura-alueen vuoksi. Nyt rajausta siirretään noin kilometrin päähän Natura-alueesta ja tehdään Naturan tarveharkinta. Kumpumäen ja Toulatin tuulivoimapuistojen alueet poistetaan Naturan ja maakunnan arvokkaimman lintualueen ja lintuvesien suojeluohjelman kansainvälisesti merkittävän kosteikon vuoksi (Heinä-Suvanto). Kumpumäessä voimaloiden lukumäärä on jäämässä maakuntakaavatasoa pienemmäksi. Muilla tuulivoimapuistojen alueilla suunnittelumääräys tulee ohjaamaan tuulivoimapuistojen toteutusta niin asutuksen kuin myös melun, välkkeen, linnuston jne. osalta (ks. suunnittelumääräys). 6. TIEDOTUS Kaavan tiedotuksessa on noudatettu lakisääteisiä menettelytapoja. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin 1.11.2007 Keskisuomalaisessa ja Keski-Suomen Viikossa, jotka ovat Keski-Suomen liiton viralliset ilmoituslehdet. Kaavaa käsittelevä internet-sivusto osoitteessa www.keskisuomi.fi/3.vmk avattiin samanaikaisesti. Kaavasta on siten ollut mahdollista antaa palautetta koko ajan 1.11.2007 lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (s. 13) todetaan, että kaavan osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. 17

Suunnitelma oli nähtävillä 15.11.2007 14.12.2007. Maakuntahallitus hyväksyi toimiston ehdotuksen kaavaluonnokseksi 14.10.2011. Kaavaluonnos oli nähtävillä Keski-Suomen liiton toimistossa ja kunnissa 14.11. 30.12.2011. Maakuntahallituksen päätöksestä lähetettiin mediatiedote 14.10.2011 ja se julkaistiin samaan aikaan liiton internetsivulla. 7.11.2011 kaikille Keski-Suomen kunnille postitettiin paperipostissa (Dro 314/51/2007) lausuntopyyntö kolmannen vaihekaavan luonnoksesta, kuulutus ja ohje kuulutuksen nähtävilläolosta sekä kaavakartta ja selostus. Kunnilla on nähtävilläolosta ja tiedottamisesta omat käytänteensä. Kaavaluonnosta päätettiin esitellä kansalaisille seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla maakuntaa marras-joulukuun 2011 aikana. 8.11. lähti sähköpostissa lehdistötiedote kaavan yleisötilaisuuksien paikoista ja ajoista kaikille maakunnan lehdille ja sähköisille viestimille. Tiedote laitettiin myös Keski-Suomen liiton nettisivujen etusivulle Ajankohtaista palstalle pääjutuksi (kuvan kanssa), jossa se oli vuoden loppuun asti. 10.11. oli erilliset maksulliset ilmoitukset 3. VMK:n kuulutuksesta ja yleisötilaisuuksista Keskisuomalaisessa ja Keski-Suomen Viikossa, jotka ovat Keski-Suomen liiton viralliset ilmoituslehdet. 11.11., 21.11., 28.11. ja 2.12. lähetettiin muistutustiedotteet seutukuntien lehdille kyseisten seutujen yleisötilaisuuksista. Maakunnan viestimissä on ollut aiheesta satoja juttuja sekä toimitusten että yleisön kirjoittamina. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei edellytä maakuntakaavan yhteydessä maanomistajakohtaista tiedottamista. Taustaselvityksen, Turva-hankkeen, osalta päätettiin yhdessä Metsänomistajien liitto Keski- Suomen kanssa tehdä pilottihanke, jossa soiden selvitysalueiden kartat toimitettiin maanomistajille (noin 2 000 kpl). Samassa yhteydessä kerrottiin tehdyistä tutkimuksista, kaavoituksen etenemisestä ja kaavan sisällöstä. Tämä kokeiluluontoinen tiedotus tuotti hyvän tuloksen. Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja muistutukset ovat maakuntahallituksen käsittelyssä keväällä 2012. Lausuntojen ja muistutusten lyhennelmät ovat ko. pykälän liitteenä ja alkuperäiset lausunnot ja muistutukset nähtävänä maakuntahallituksen kokouksessa.. Maakuntahallituksen esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia asiapapereita ja luettavissa esimerkiksi osoitteessa www.keskisuomi.ktweb.fi. Ne lähetetään myös maakunnan viestimille normaalina tiedotustoimenpiteenä. Maakuntahallituksen päätös toimitetaan kaikille lausunnon tai muistutuksen antaneille. Johtopäätös Tiedotus on tapahtunut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. 7. JÄÄVIYS JA KAAVAN VALMISTELU 18

3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan valmistelusta vastaa Keski Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 ). Kaavan valmistelua johti kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja 1.1.2010 lukien suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan esittelee ja sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohtaja Anita Mikkonen. Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoa ja suoluontoa varten perustettiin selvitysryhmä, jonka nimenä oli turvemaa ja suoluontotutkimusten selvitysryhmä. Se ei ollut kunnallinen toimielin vaan asiantuntijaryhmä. Selvitysryhmä ei osallistunut vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon. Selvitysryhmä ohjasi Turva-projektia. Turva-projekti loppui 31.12.2010 ja selvitysryhmä piti viimeisen kokouksen 9.6.2011. Selvitysryhmän kokoonpano: Heli Korhonen (varaedustaja Teijo Peltonen) Jukka Kivitalo (varaedustaja Maija-Liisa Jokinen) Kimmo Virtanen Ansa Selänne Päivi Halinen Antti Maukonen Tuomas Haapalehto Pauli Rintala (varaedustaja Aulikki Kallio) Irma Toikkanen (varaedustaja Mikko Survo) Risto Sulkava (varaedustaja Markku Julkunen) Jaakko Silpola (varaedustaja Pirkko Selin) Satu Helynen (varaedustaja Arvo Leinonen) Harri Pitkäranta Pekka Salminen Seppo Kahilainen (varaedustaja Tuija Mäkinen) Helena Pihlajasaari (varaedustaja Ulla Lauttamus) Kauko Lehtonen (varaedustaja Pekka Lankia) Kari Yksjärvi (varaedustaja Marja-Leena Makkonen) Ahti Weijo (varaedustaja Tapo Lehtoranta) Lauri Ijäs Arto Heinjoki (varaedustaja Jorma Pienimaa) Karstulan kunta Multian kunta Geologian tutkimuskeskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Metsähallitus Metsähallitus Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MTK Keski-Suomi SLL Keski-Suomen piiri Turveteollisuusliitto VTT Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö Maakuntahallitus Maakuntahallitus (pj.) Maakuntahallitus Maakuntahallitus Jyväskylän Energia Vapo UPM 19

Vastaavalla tavalla tuulivoimaselvityksestä on vastannut kuuden maakunnan liiton henkilöiden muodostama ohjausryhmä. Ohjausryhmässä olivat mukana Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski- Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun liitot. Kaavan tuulivoimaosuudesta on vastannut edellä mainittu Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä. Valmisteluun liittyvästä jääviysväitteestä on olemassa KHO:n päätös Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan osalta (www.keskisuomi.fi/1.vmk). Johtopäätös 3. vaihemaakuntakaavan Turva-projektin selvitysryhmän, tuulivoimaselvityksen ohjausryhmän ja kaavan valmistelun välillä ei ole jääviyttä. 8. KOHTUUTON HAITTA Vaihemaakuntakaavassa on esitetty tuulivoimapuistojen alueet merkinnällä tv, turvetuotannon kannalta tärkeät suoalueet (tuo) ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo). Käytetyt osa-aluemerkinnät eivät ole suojelualuevarauksia, eikä niihin liity suojelumääräyksiä tai maankäyttö- ja rakennuslain 33 tarkoittamaa rakentamisrajoitusta. Tuo- ja luo-merkinnät eivät sulje kohteiden, varsinkaan koko suon kaikkea maankäyttöä pois. Mahdollisen maankäytön ja kaavamerkintöjen tavoitteiden yhteen sopivuus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Luo-kohteet voivat olla vapaa-ehtoiseen suojeluun (esim. METSO) soveltuvia kohteita. Vaihemaakuntakaavassa on esitetty soita luonnonsuojelusuojelualueiksi (SL). SL-merkinnän käyttö edellyttää, että valtio on valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Tällä hetkellä ympäristöministeriö on tähän valmis. Toteutusvaiheessa korvauksessa huomioidaan puuston ja turpeen arvot. Liitto tarkentaa aluerajaukset yhdessä Elykeskuksen kanssa jolloin ojitettuja alueita ja kivennäismaakankaita, joilla ei ole suojelutavoitteiden kannalta merkitystä, jätetään SL-rajausten ulkopuolelle. SL-kohteiden lopullinen, tarkka rajaus tapahtuu toteutuksen yhteydessä. Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, ja sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavaa laadittaessa on kaavalle asetettujen sisältövaatimusten ohella maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 4 momentin edellyttämällä tavalla otettu huomioon myös se, ettei siitä aiheudu maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Turvetuotantoalueiden ja tuulivoimapuistojen merkitseminen kaavaan ei tarkoita että ne pakkolunastettaisiin tai otettaisiin heti käyttöön. Maanomistaja päättää edelleen omien alueiden käytöstä. Johtopäätös 3. vaihemaakuntakaavassa kohtuuttoman haitan kynnys ei täyty. 20