Ontojärven etelärannan rantaasemakaava Kuhmo Ranta-asemakaava Asemakaavan selostus, joka liittyy 17.6.2011 päivättyyn ja 10.1.2012 muutettuun kaavakarttaan. Mäkelininkatu 17 A 90100 Oulu Puh. 010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi Vireilletulosta on ilmoitettu 10.5.2010 Hyväksytty kaupunginhallituksessa.. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa..
tyhjä sivu
Kuhmo Ontojärven etelärannan ranta-asemakaava 1 Perustiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen sijainti. Kaava-alueiden rajaukset. Suunnittelualue sijaitsee Kuhmon kaupungin Ontojärven etelärannalla ja käsittää UMPKymmen omistamat ranta-alueet. Suunnittelualue sijaitsevat n. 18 km Kuhmon kaupungin keskustaajamasta länteen. Alue koostuu neljästä erillisestä rantapalstasta, jotka sijaitsevat Ontojärven rannalla noin 5 kilometrin pituisella rantaosuudella. Ranta-asemakaavan koskee Kuhmon kaupungin Ontojärven etelärannalla sijaitsevia Katerman kylän tiloja 404:14:15, 404:22:17, 404:22:20, 404:31:35, 404:32:6, 404:32:8, 404:32:12, 404:32:14-17, 404:32:19-22 ja 404:32:24-25. Ranta-asemakaavalla muodostuvat Kuhmon kaupungin Ontojärven etelärannan rantaasemakaavan korttelit 1-11 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. 1
Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT...1 1.1 Kaava-alueen sijainti...1 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...3 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista...3 2 TIIVISTELMÄ...4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...4 2.2 Asemakaava...4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen...4 3 LÄHTÖKOHDAT...4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista...4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus...4 3.1.2 Luonnonympäristö...5 3.1.3 Rakennettuympäristö...5 3.1.4 Muinaismuistot ja sotahistoria...5 3.1.5 Maanomistus...6 3.2 Suunnittelutilanne...6 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset...6 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET...8 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve...8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö...8 4.2.1 Osalliset...8 4.2.2 Vireilletulo...9 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt...9 4.2.4 Viranomaisyhteistyö...9 4.3 Asemakaavan tavoitteet...9 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...9 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset...9 4.4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus...9 4.5 Asemakaavoituksen vaiheet...9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...10 5.1 Kaavan rakenne...10 5.1.1 Mitoitus...10 5.1.2 Palvelut...11 5.2 Aluevaraukset...11 5.2.1 Korttelialueet...11 5.2.2 Muut alueet...11 5.3 Kaavan vaikutukset...12 5.3.1 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin...12 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...12 5.3.3.Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...12 5.3.4 Muut vaikutukset...12 2
5.4 Ympäristön häiriötekijät...13 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset...13 5.6 Nimistö...14 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus...14 6.4 Toteutuksen seuranta...14 1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Luontoselvitys 2. Kuvia suunnittelualueelta 3. Mitoituslaskelma 4. Viranomaisneuvottelujen muistiot (selostuksen liite) 1.3 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 3
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke käynnistyi vuonna 2007 jolloin tehtiin ensimmäiset maastokäynnit ja luontoselvitykset. Viranomaisneuvottelu pidettiin 30.10.2007. Kaavaluonnos ja OAS asetettiin nähtäville 10.5.2010 alkaen. Ranta-asemakaava oli virallisesti ehdotuksena nähtävillä 31.8.-30.9.2011. 2.2 Asemakaava Tavoitteena on laatia ranta-alueille ranta-asemakaavat, jotka mahdollista loma-asuntojen rakentamisen. Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonympäristö, maisema, kulttuurihistoria, muinaismuistot ja olevat rakennuspaikat (mitoitus). Alueelle on laadittu sovellettu kantatilatutkimus siten, että on selvitetty olevat rakennuspaikat ja muunnettu rantaviiva suunnittelualuetta hieman laajemmalta alueelta. Kaavan rakenne perustuu loma-asutukseen. Pysyvien asuinrakennusten rakennuspaikkoja kaava ei osoiteta. Tonttien sijoittelussa on huomioitu luonnonympäristö, oleva rakenne, muinaismuistot, kokonaismitoitus ja vapaaksi jäävän rannan osuus. Kaava on Tuuliniemen venevalkama-aluetta lukuun ottamatta varattu lomarakentamiseen ja maa- ja metsätaloudelle. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteutus voi käynnistyä heti kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kuhmon Ontojärven etelärannalla noin 5 kilometrin mittaisella rantajaksolla. Kaava-alue on jaettu kolmeen osaan. Tuuliniemi Tuuliniemi on kaava-alueen läntisin osa-alue. Alue on kulttuurivaikutteista aluetta, jossa pellot ja metsät vuorottelevat. Varsinainen kaava-alue koostuu pääasiassa metsistä. Alueen keskivaiheilla on laajahko avohakkuu. Rannat ovat kivikkoisia, mutta loivarinteisiä. Pienet lahden poukamat jaksottavat erityisesti pohjoisrantaa. Pikku Kalliolahti, Hakolahti ja Levälahti Kaava-alueen keskivaiheilla sijaitseva n. 2 km pitkä rantajakso. Osa-alue on pääsoin metsää. Rannassa on 8 olevaa lomarakennuksen rakennuspaikkaa, jotka aikoinaan ostettu UPM- Kymmeneltä. Järven ranta on pienehköjen lahtien kuvioima. Rakennuskelpoiset ja osin kivikkoiset pienet niemet työntyvät lahtien välissä järvelle. Rannan edustalla on muutama pieni saari/kari. 4
Rakennuslahti Osa-alue on kaava-alueen itäisin osa. Metsäinen niemi rajautuu idässä rakennuslahteen ja pohjoisessa pieneltä osaltaan Ontojärven ulappaan. Osa-alue on rakennettuja kohtia lukuun ottamatta metsää. 3.1.2 Luonnonympäristö Ks. luontoselvitys Liite 1. 3.1.3 Rakennettuympäristö Tuuliniemen osa-alueen välittömässä läheisyydessä on olevaa loma-asustusta. Pikku Kalliolahden, Hakolahden, Levälahden ja Rakennuslahden rannoilla on olevaa, eri ikäistä, lomarakentamista. Rakennukset ovat pää osin pienehköjä perinteisiä suomalaisia lomamökkejä. Rakennuslahden rannalla on hieman uudempaa ja isompaakin rakentamista. 3.1.4 Muinaismuistot ja sotahistoria Alueen muinaismuistot on kartoitettu syksyllä 2010 niillä kohdin joihin uutta rakentamisesta on suunniteltu. Tutkimuksissa todettiin, että ko. alueilla ei ole muinaismuistoja vesirajan yläpuolella. (Mikroliitti 2010) Tutkimattomilla alueilla muinaismuistojen sijainti kaavakartalla säilyy. Muinaismuistoista alueella sijaitsee seuraavat kohteet: Pikku Kalliolahti-Hakolahti: (asuinpaikkat, kivikautinen) Pikku Kalliolahti (290010157) Hakoranta 1 (290010158) Hakoranta 2 (2900101159) Hakolahti W (2900101160) Levälahti (asuinpaikat, kivikautinen) Hakoniemi NE (290010162) Hiekkaniemi-Rakennuslahti: (asuinpaikat, kivikautinen) Rakennuslahti W (290010166) Sotahistoriallisia kohteita on Tuuliniemessä (II-maailmansodan aikaisia puolustusrakenteita). Suuria taisteluja alueella ei ole käyty. Kainuun Museon mukaan Matolahden kaakkoissuulla olisi linnoitussuunnitelmien mukaan sijoitettu jonkinlainen varustus. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelman (2006) mukaan sodanaikainen puolustuslinja sijoittuisi Matoniemeen, joka onpääosin suunnittelualueen ulkopuolella. Matolahden suulla on oleva veneidenlaskupaikka. Sotahistoriallisista jäänteistä ei ole havaintoja. 5
Kartta ote Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmasta (Kainuun Ympäristökeskus 2006) Kainuussa tervapoltto on ollut historiallisena aikana varsin laajamittaista. Tervahautoja on Kainuun metsissä valtavat määrät. Suunnittelualueella on kaksi tervahauta, jotka on merkitty kaavakartalle. Yksi tervahaudoista sijaitsee olevan kesämökin pihapiirissä eikä sen olemassaolosta tai nykykunnosta ole varmuutta. 3.1.5 Maanomistus Alue on pääosin UPM-Kymmenen omistuksessa, mutta mukana on myös yksityisiä, aikoinaan UPM:ltä maansa hankkineita maanomistajia. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtakunnallisista alueiden käytön tavoitteista tässä kaavassa olleelisimpia ovat: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristönlaatu, erityistavoitteet: Alueiden käyttöss on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaaraalueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Tästä voidaan poiketa vain, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen osoitetaan, että tulvariskit pystytään hallitsemaan ja että rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytön suunnittelussa on tarvittaessa osoitettava korvaavat alueidenkäyttöratkaisut yhdyskuntien toimivuuden kannalta erityisen tärkeille toiminnoille, joihin liittyy huomattavia ympäristö- tai henkilövahinkoriskejä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. 6
Maakuntakaava Ote maakuntakaavasta. Kainuun maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 7.5.2007 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 24.9.2009 Maakuntakaavassa aluetta koskee ainoastaan Kallioniemen arvokas kallioalue merkintä. Alue kuluu Oulu-Kuhmo-Vartius-laatukäytävään, mutta sen tavoitteet ja vaatimukset ovat enemmänkin maakunnallisia. Alueen eteläosan läpi kulkee 110 kv voimajohto. Aluetta koskevat seuraava maakuntakaavamerkinnät määräyksineen: KAJAANI KUHMO VARTIUS KÄYTÄVÄ Kehittämismerkinnällä ok1 esitetään Kajaani Kuhmo Vartius -käytävä. Se on Kainuussa osa valtakunnallisesti tärkeää kansainvälistä Oulu Kajaani Arkangel -käytävää. Suunnittelumääräys: Kajaani Kuhmo Vartius -käytävää kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenne- ja kulttuuriympäristön laatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantieliikenteen ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAISET ALUEET Merkinnällä M osoitetaan pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita. Suunnittelumääräys: Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voi- 7
daan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa RANTOJEN KÄYTTÖ Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisemaarvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet. LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT Yleinen suojelumääräys: Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen. Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Pohjakartta Asemakaavoituksen pohjakartta on hyväksytty 19.12.2008 (Pohjois-Savon maanmittaustoimisto, Pekka Ojanen) Rakennusjärjestys Kuhmon kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Kuhmon kaupunginvaltuustossa 8.7.2008. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve UPM-Kymmenellä on tarve suunnitella omistamiensa ranta-alueiden maankäyttöä uudelleen. Maankäytön järjestäminen muuten on vaikeaa, koska alueella ei ole yleiskaavaa eikä sellaista ole tiedossa. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat, asukkaat ja yrittäjät sekä muut, joiden oloihin kaava vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: kaava-alueen asukkaat ja maanomistajat kaava-alueen naapureina olevat asukkaat ja maanomistajat viranomaiset: Kainuun ELY-keskus (alueidenkäyttö) Pohjois-Pohjamaan ELYkeskus (liikenne), Kainuun Museo, Museovirasto ja Kainuun maakuntakuntayhtymä muut erikseen arvioitavat osalliset esim. kaupungin viranhaltijat, toimielimet ja lautakunnat 8
4.2.2 Vireilletulo Kaavoitus on tullut vireille 10.5.2010 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 1. osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaavan eri vaiheissa: 2. Kun kaava on ilmoitettu vireillä olevaksi, osalliset voivat osallistua ensimmäisen kerran. Luonnosvaiheessa nähtävillä olevasta kaavaluonnoksesta voi lausua mielipiteensä ja ehdotusvaiheessa olevasta kaavaehdotuksesta voi tehdä muistutuksen. 3. neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa 4. viranomaisilta, kuten Kainuun ympäristökeskukselta ja muilta tahoilta tarpeen mukaan pyydettävillä lausunnoilla 4.2.4 Viranomaisyhteistyö Alueen kaavoituksesta on pidetty viranomaisneuvottelu 30.10.2007. 22.9.2010 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on laatia ranta-alueille ranta-asemakaavat, jotka mahdollista loma-asuntojen rakentamisen. Suunnittelussa otetaan huomioon luonnonympäristö, maisema, kulttuurihistoria, muinaismuistot ja olevat rakennuspaikat (mitoitus). Alustavasti on tarkoitus tehdä sovellettu kantatilatutkimus alueelle siten, että selvitetään olevat rakennuspaikat ja muunnettu rantaviiva suunnittelualuetta hieman laajemmalta alueelta. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Luonnonolosuhteiden, maanomistuksen sekä rannan yleisen mitoituksen johdosta alueen rakenteesta ei ole laadittu useampia vaihtoehtoja. 4.4.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 4.4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus Alueen kaavoituksesta on pidetty viranomaisneuvottelu 30.10.2007 ja 22.9.2010 sekä useampia työneuvotteluita. UPM-Kymmene on neuvottelut kaavassa mukana olevien muiden maanomistajien kanssa 2008. Maanomistajat eivät vastustaneet kaavoitusta. Maanomistajilta pyydetään kirjallinen hyväksyminen. 4.5 Asemakaavoituksen vaiheet Ranta-asemakaava oli luonnoksena nähtävillä 10.5. 8.6.2010. Kaavasta annettiin 4 lausuntoa ja jätettiin 4 mielipidettä. 9
Lausunnoissa toivottiin mm. täydennystä suunnittelutilanteen kuvaukseen, täydennystä maiseman kuvaukseen, muinaismuistojen merkitsemiseen. Lisäksi mitoituslaskelmien perusteita toivottiin selvennettäväksi. Yhtenäisen vapaan rantaviivan pituuden riittävyyttä epäiltiin ja määräyksiin toivottiin muutoksia ja täsmennyksiä. Mielipiteissä otettiin kantaa puuston käsittelyyn liittyviin määräyksiin, olevien tieyhteyksien käyttöön ja linjauksiin sekä oltiin kiinnostuneita maakaupoista. Palautteeseen laadittiin vastineet. Luonnosvaiheen jälkeen muinaismuistot inventoitiin syksyllä 2010 ja todettiin, että vesirajan yläpuolella tutkittavilla alueilla ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Muinaismuistoalueet poistettiin kaavakartalta. Kaavakartalle tehtiin tarvittavat muutokset ja korjaukset. Rakentamisen määräyksiä täsmennettiin. Kaksi rakennuspaikkaa siirrettiin Hakoniemestä Pikku Kalliolahden rantaan. Luontoselvitystä täydennettiin. Mielipiteen perusteella yhtä tielinjausta muutettiin hieman. Ranta-asemakaava oli ehdotuksena nähtävillä 31.8. 30.9.2011. Kaavasta saadun palautteen perusteella asiakirjoihin tehtiin tarvittavat muutokset ja täsmennykset. Lisäksi Kainuun Museon lausunnon perusteella kaavaan palautettiin muinaismuistoalueet syksyllä 2010 tutkimattomilta osin. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaavan rakenne perustuu loma-asutukseen. Pysyvien asuinrakennusten rakennuspaikkoja kaava ei osoiteta. Tonttien sijoittelussa on huomioitu luonnonympäristö, oleva rakenne, muinaismuistot, kokonaismitoitus ja vapaaksi jäävän rannan osuus. Kaava on Tuuliniemen venevalkama-aluetta lukuun ottamatta varattu lomarakentamiseen ja maa- ja metsätaloudelle. Lomarakentaminen sijoittuu n 50-70 metriä syvinä kaistaleina järven rantaan. Tontit ovat joko yksittäisinä tai kahden, kolmen tontin ryhmissä. Loppuosa alueesta on maa- ja metsätalousaluetta. 5.1.1 Mitoitus Rakentamisen mitoituksessa on käytetty perustana sovellettua kantatilamitoitusta. Koska kaavoitus ei koske koko rantaviivaa Tuuliniemestä Rakennuslahteen, ei kantatilamitoitusta ole pidetty ehdottomana kriteerinä. Kuitenkin uudet 11 rakennuspaikkaa sijoittuvat kokonaisrakenteeseen siten, että kaava-alueen muunnetulle rantaviivalle tulisi n. 4.2 rakennuspaikkaa/km ja koko rantaviivalle suhteutettuna n. 3.8 rakennuspaikkaa. Rakennuspaikkoihin on laskettu uudet paikat sekä aikaisemmin UPM:n maista yksityisille myydyt tontit. Kuhmossa rantojen rakentamisen mitoituksena on pidetty yleisesti 5-6 rakennuspaikkaa/km. Koska Ontojärvelle ei ole laadittu yleiskaavaa, tarkasteltiin rannan mitoitusta hieman laajemmalta alueelta. Muunnettua rantaviivaa Rakennuslahdesta Tuuliniemeen on n. 6.5 kilometriä. Olevia rakennuspaikkoja pohjakartan mukaan alueella on yhteensä 35. UPM:lle olisi tulossa uusia paikkoja 12. Karttatarkastelun perusteella uusia rakennuspaikkoja muille maanomistajille rakentamiseen soveltuville paikoille voisi osoittaa 13. Koko rannan mitoitus olisi siten n. 4.9 rakennuspaikkaa/muunnetturantaviiva kilometri. UPM:llä olisi tämän luonnostelun perusteella omilla ja heiltä ostetuilla mailla tällöin lähes puolet rakennuspaikoista. 10
Tasapuolisuus toteutuu kuitenkin, koska UPM:llä on yli puolet alueen muunnetusta ja muuntamattomastakin rantaviivasta. Vapaata rantaa jää kaava-alueella n. 3 km ja koko rannan osalta n. 15 km. Rakennuspaikkojen koko vaihtelee 75000 10000 m². Tonttien koko on suhteutettu rakennuspaikkojen rakentamiskelpoisuuteen. Haastavimmat tontit ovat suurimpia. Rakennusoikeuden määrä on päärakennukselle 120 m² ja 100 m² talousrakennuksille eli yhteensä 220 m². 5.1.2 Palvelut Alueella ei ole palveluita eikä niitä kaavassa osoiteta. Lähimmät palvelut sijaitsevat noin 10 km päässä Kuhmon keskustaajamassa. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet RA Lomarakennusten korttelialueet. Tonteille voi rakentaa varsinaista lomarakennusta varten 130 m² ja talousrakennuksia varten 100 m². Suurin sallittu kerrosluku on 1 ½. Rakennuspaikat on sijoitettu pääasiassa 2-3 tontin ryhmiin muutamaan tonttia lukuun ottamatta. Kaavan rakennusalat sijaitsevat korttelia 1 lukuun ottamatta pääosin tason +160 yläpuolella. Säännöstellyllä Ontojärvellä ylävesiraja on +159.70 (N60). Kosteudelle alttiit rakennusosat tulee olla kaavamääräyksen mukaan 1.5 m keskivettä korkeammalla. Tämä tulee huomioida rakentamisessa, mutta se on mahdollista ottaen huomioon normaali rakennuspaikan korotus kuivatuksen takia ja perustukset. Osalla olevia rakennuspaikkoja sijaitsee luetteloituja muinaismuistoalueita, jotka tulee huomioida rakentamisessa ja maankäsittelyssä kaavamääräysten mukaisesti. 5.2.2 Muut alueet M Loma-asuntojen alueiden lisäksi muu alue on maa- ja metsätalousaluetta. eo-1 Maa- ja metsätalousalueella on maa-aineksen ottopaikka, josta on tarkoitus ottaa pääasiassa kivennäismaa-aineista alueen teiden perustamiseen. Ottomäärä on korkeintaan 3000 m³. sm Osalla olevia rakennuspaikkoja sijaitsee luetteloituja muinaismuistoalueita, jotka tulee huomioida rakentamisessa ja maankäsittelyssä kaavamääräysten mukaisesti eli tulee varautua lausuntopyyntöön Kainuun museolta. 11
s Kaava-alueella on myös tervahautoja, joita koskee seuraava asemakaavamääräys: Suojeltu rakenne. Elinkeinohistoriallinen muistomerkki (tervahauta). Kohde tulee säilyttää, mikäli siitä ei ole kohtuutonta haittaa muulle maankäytölle. Kohteen poistamisesta tulee neuvotella Kainuun Museon kanssa. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Kaavan suhde muihin suunnitelmiin Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. Ontojärvi on säännöstelty, joten tulvauhkaa ei käytännössä ole. Kaavaan on määritelty alin rakentamiskorkeus. Kaavaratkaisussa on riittävästi vapaata rantaviivaa. Maakuntakaava Kaava on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Kajaani-Kuhmo-Vartius-käytävään ratkaisulla ei ole vaikutusta. Kaavassa on huomioitu vapaa rantaviiva ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Yleiskaava Alueella ei ole yleiskaavaa. Kaavan mitoituksen on otettu rantarakentamispaikkoja määriteltäessä rantaviiva kaavaa laajemmalta alueelta. 5.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava lisää alueen rakennettua ympäristöä, mutta sillä ei ole merkittävää vaikutusta olevaan tilanteeseen. 5.3.3.Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen vähentää jonkin verran olevaa luonnonympäristöä, mutta luontoarvoiltaan arvokasta ympäristöä ei osoiteta rakentamiseen. Kaavaan on merkitty luonnoympäristöltään arvokkaat alueet rakentamisen ulkopuolelle. Osa rakennuspaikoista sijaitsee alueella, jonne joudutaan perustamaan pitkähkö tieyhteys varsin haastavaan paikkaa. Arvokas luonnonympäristö ei kuitenkaan kärsi, koska alueet ovat pääosin metsätalouskäytössä. 5.3.4 Muut vaikutukset Alueen olevat mökkiasukkaat saavat uusia naapureita, joten heidän sosiaalinen ympäristönsä tulee muuttumaan jonkin verran. Rannan yleinen virkistyskäyttö muuttuu ja osaltaan myös hieman heikkenee, koska uutta rantaa leimautuu rakentamiseen. Alueella on kuitenkin kohtuullisesti vapaata rantaa ja erityisesti viehättäviä ja mielenkiintoisia pieniä saaria. Muinaismuistot ja sotahistorialliset kohteet on huomioitu kaavassa eivätkä ne ole vaarassa uuden rakentamisen toimesta. Muinaisjäännösalueita on kuitenkin olevilla tonteilla, joten ne tulee huomioida tonteilla rakennettaessa. 12
5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole varsinaisesti häiriötekijöitä. Ontojärven säännöstely saatetaan kokea joissain tapauksissa ongelmalliseksi. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset 1. Rakennuksen kosteudelle alttiiden rakenteiden tulee olla vähintään 1 metri mitoitusvedenkorkeutta korkeammalla. Mitoitusvedenkorkeutena käytetään säännöstellyissä vesistöissä säännöstelyn ylärajaa ja säännöstelemättömissä vesistöissä tulvavedenkorkeutta HW1/50. Ellei edellä tarkoitettuja mitoitusvedenkorkeuksia ole tiedossa, tulee em. rakenteiden alimman tason olla vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeuden yläpuolella ja lisäksi tulee huomioida aaltoiluvara. Vesistön mitoitusvedenkorkeuden selvittää rakennushankkeeseen ryhtyvä. 2. Sauna tai talousrakennus, johon on sijoitettu sauna- ja oleskelutiloja ja jonka kerrosala on enintään 30 m² tulee olla vähintään 15 m etäisyydellä rantaviivasta. Varsinainen lomarakennus, jonka koko on enintään 130 m², tulee olla vähintään 30 m etäisyydellä rantaviivasta. Olevia rakennuksia voi laajentaa ja/tai korjata rakennusoikeuden sallimissa rajoissa.. 3. Isoilla omarantaisilla rakennuspaikoilla puustoa ja muuta kasvillisuutta on pyrittävä säilyttämään luonnonmukaisena erityisesti rantaviivan rakentamattomalla vyöhykkeellä. Myös rakennuspaikan edustan vesialue tulee säilyttää luonnonmukaisena. 4. Rakennuspaikan muokkaaminen on sallittua vain rakennuksen ja kulkuväylien kohdilla. Perustamistavaksi suositellaan pilariperustusta tuulettuvalla alapohjalla. 5. Parkkikentät kulkureitit ja tiet tulee pääosin päällystää vettäläpäisevillä materiaaleilla. 6. Viemäriverkoston ulkopuolella jätevesien käsittely tulee hoitaa voimassaolevien lakien, asetusten ja määräysten mukaisesti. Kohdan 6. mukaan noudattava laki on (vuonna 2012) Ympäristönsuojelulaki (hajajätevesiasetus) Lisäksi tulee huomioida se mitä maankäyttö- ja rakennuslaki ja asetus asiasta määrää. 13
5.6 Nimistö Alueen nimistö ei muutu. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.3 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 6.4 Toteutuksen seuranta Kaavan toteutusta seurataan pääasiassa rakennusluvituksen yhteydessä. Oulussa 13.3.2012 AIRIX Ympäristö Oy Mikko Korhonen Arkkit. yo Tapio Tuuttila DI 14
Viranomaisneuvottelujen muistiot UPM-Kymmenen Ontojärven etelärannan ranta-asemakaava Viranomaisneuvottelu 17.10.2007 Aika: 17.10.2007 n. 13:00 14:42 Paikka: Kainuun Ympäristökeskus Osallistujat: Pertti Perttola, Kainuun ympäristökeskus 1. Avaus Antti Mäkinen, Kainuun Museo Esa Suominen, Kainuun Museo Seppo Tikkanen, Kuhmon kaupunki Reijo Turunen, UPM-Kymmene Matti Turkama, UPM-Kymmene Mikko Korhonen, AIRIX Ympäristö Oy Pertti Perttola avasi kokouksen. Sovittiin, että puheenjohtajan toimii Seppo Tikkanen ja muistion laatii Mikko Korhonen. Todettiin, että tiehallinto on ilmoittanut ettei heillä ole tässä vaiheessa tarvetta osallistua viranomaisneuvotteluun. 2. Hankkeen ja aineiston esittely Reijo Turunen esitteli hankkeen taustoja. Kaavaprojektin alkuvaiheessa mukana oli myös Metsähallitus, mutta heidän omistamiltaan mailta Ontojärven etelärannalta ei löytynyt rakennuspaikkoja. Mikko Korhonen esitteli kaava-aineiston. Todettiin, että luontoselvitys tehtiin hankkeen alkuvaiheessa myös Metsähallituksen osalta. Luontoselvityksen osalta ei löydetty suunniteltua rakentamista rajoittavia tekijöitä. Alueelle on tehty myös kantatilaselvitys avuksi rakentamisen mittakaavan määrittämisessä. 15
3. Viranomaisten puheenvuorot Kainuun museo: Muinaismuistot on inventoitu n. 20 vuotta sitten ja niiden osalta rakennuspaikat eivät ole ongelma. Tuuliniemessä on sotahistoriaan liittyviä kohteita. Ko. paikalla ei ole rakennuspaikkoja, mutta kohteet on syytä huomioida kaavassa. Museo tarkistaa sotahistorialliset kohteet. Alueella olevat tervahaudat tulee merkitä karttaa asianmukaisella merkinnällä. Suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kainuun Ympäristökeskus: Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee tehdä seuraavia korjauksia ja lisäyksiä: Maakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen, joten tulee käyttää voimassa olevaa seutukaavaa. Lähteisiin tulisi lisätä Kuhmon kulttuuriympäristö ohjelma. Osallisiin tulee lisätä kaikki viranomaiset nimeltä sekä paikalliset luontojärjestöt, Finngrid ja Kainuun pelastuslaitos. Myös rakennusvalvonnan mukanaoloa tulee harkita. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet tulee mainita. Alueen läpi kulkee 110 kv:n sähköjohto. Keskustelussa todettiin, että kantatilaselvityksessä on käytetty Etelä- Savon seutukaavaliiton kehittämään menetelmää, joka on oikeusasteissa kanonisoitu. Tämän hankkeen ns. kantatilaselvitystä ei ole tehty aivan perinteisellä menetelmällä vaan tilannetta on tutkittu rannan kokonaismitoituksena ja kantatilana on käytetty UPM-kymmenen omistamia tiloja. Luontoselvityksessä tulisi miettiä on syytä käyttää varsin vahvaa sanontaa ei esiinny vaan pitäisikö lause muotoilla esim. ei ole havaintoja. Luontoselvitystä tulee täydentää siten, että alueella oleva kalasääsken pesä tulee merkitä tai mainita jollain tapaa kaavassa. Erityistä lisäselvityksen tarvetta ei ole. Vaikutuksissa tulisi huomioida myös kaavan vaikutukset näkymiin järveltä Kuhmo kaupunki: Rantayleiskaava olisi tarpeellinen, mutta hanketta ei ole saatu käynnistettyä yksityisen halukkuuden puutteessa. Muillekin yleiskaavoille olisi tarvetta. Paineet rantarakentamiseen ovat maakunnassa kovat. Kantatilaselvityksen termistöä tulee tarkentaa ja tarkentaa rantaviivan pituus (OAS). Kaavan mitoitus alkaa olla ylärajoilla (5 rak./km (muunnettu)). Olisiko mitoitusta syytä tarkistaa? 16
Keskustelussa todettiin, että ryhmittelyä tulisi tiivistää, jolloin mitoitus voi olla suurempi. Tiiviimpien rantajaksojen vastapainona on pitkät väljemmät osuudet. Reijo Turunen poistui kokouksesta n. klo 14:15. Samalla pidettiin tauko joka päättyi n. klo 14:23. Rakennuspaikkatoiveissa on ollut halukkuutta väljyyteen. Tonttikoon miniminä voisi olla n. 5000 m². Rakennuspaikoissa tulisi olla syvyyttä, jotta esim. jätevesien käsittely olisi helpompaa. Tonttien rakennettavuuden arvioimisessa tulisi käyttää rakennustarkastajan asiantuntemusta hyväksi. Lisäksi todettiin, että rakentamisen tarpeet ovat muuttuneet ja nyt kaivataan isoja tontteja ja riittävästi rakennusoikeutta. 4. Jatkotoimenpiteet 5. Muut asiat Sotahistorialliset kohteet selvitetään. Kuhmossa on paikallistuntemusta ko. asioissa esim. Markku Pesonen ja Matti Hakonen. Kaava voidaan asettaa vireille ja kaava voi edetä aikataulussaan. Lisätään ryhmittelyä rakennuspaikkojen sijoittelussa. Konsultti hoitaa osan perinteisistä kunnan/kaupungin byrokratiasta. Pohjakartaksi tulisi harkita oikean kartan tilaamista. Alueesta on tuore ilmakuvausaineisto, joten uuden pohjakartan laatiminen ei olisi välttämättä suuri kustannus. Konsultti selvittää kartan hintaa. Oulussa 26.11.2007 Muistion laatija Mikko Korhonen 17
KUHMO ONTOJÄRVI ETELÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA (UPM-Kymmene) Viranomaisneuvottelu Muistio Paikka ja aika: Kainuun ELY-keskus, Kajaani, 22.9.2010 klo 13:30-15:00 Läsnä: Pertti Pettola, Kainuun ELY-keskus 1. Kokouksen avaus Sirpa Lyytinen, Kainuun ELY-keskus Hannu Huotari, Kuhmon kaupunki Timo Mikkola, UPM-Kymmene Oyj Mikko Korhonen, AIRIX Ympäristö Oy Kokouksen puheenjohtajana toimii Pertti Perttola ja sihteerinä Mikko Korhonen 2. Kaavahankkeen esittely Mikko Korhonen esitteli kaavahankkeen vaiheita. Prosessi käynnistyi vuonna 2007. Luontoselvitys oli laadittu kesällä 2007 ja sen perusteella alueella ei havaittu suojeltavia luontokohteita tai eläimiä. Muinaismuistot merkittiin kartalle sen hetkisen tiedon mukaan ja kaavasta laadittiin ensimmäiset luonnokset. Lisäksi kaavaa varten laskettiin "sovellettu" kantatilamitoitus, jotta rakentaminen olisi mittakaavallisesti samassa suhteessa muiden vastaavien hankkeiden kanssa. Viranomaisneuvottelu pidettiin lokakuussa 2007. Kaavan laadintaa jatkettiin neuvottelun palautteen perusteella. Hanke seisahtui odottamaan neuvotteluja UPM:n Kymmenen ja Kuhmon kaupungin välillä. Lisäksi molemmissa organisaatioissa tapahtui henkilövaihdoksia. Kaava asetettiin nähtäville kesällä 2010. Maastotietokannan käyttämisestä kaavan pohjakarttana voitiin luopua, koska kaavaan varten oli valmistunut uusi pohjakartta. Kaavarajauksen sisään jääneiltä maanomistajilta pyydettiin hyväksynnät kaavan laatimisesta heidän puolestaan. Naapurimaanomistajille lähettiin ilmoituskirje hankkeen käynnistymisestä. Luonnoksesta saatiin 3 lausuntoa ja 4 mielipidettä olevilta mökkiasukkailta. Viranomaispalautteessa haluttiin mm. selvennystä mitoituslaskennan perusteisiin ja muinaismuistojen merkintään. Muinaismuistojen osalta tuli suurin yllätys, koska museovirastolta saatu rajausaineisto oli huomattavasti laajempi kuin mitä valmisteluvaiheessa oli kaavan laatijalla tiedossa. Mielipiteet käsittelivät lähinnä tienkäyttöoikeuksia ja uusien teiden linjauksia. 3. Viranomaisten kannanottoja Kainuun museo 18
4. Keskustelua 5. Jatkotoimet Kainuun museo on keskustellut museoviraston kanssa ja viraston näkemyksen mukaan alueella tulisi suorittaa tarkennusinventointi (koekuopitus), jotta muinaismuistoalueiden rajaukset voidaan tarkentaa. Kainuun ELY-keskus Liito-oravat eivät ole alueen kehittämisen kannalta ongelma. Kaavan laatimien ei poista lajien suojelua, joten jos alueelta löytyy myöhemmin liitooravia, on ne edelleen suojeltu. Rakentamisen sijoittumista ja määrää tulee täsmentää kaavakartalle, koska kaupungin päättäjien tulee tietää selkeästi mistä päättävät eli yksityiskohtia ei voi jättää pelkästään esim. rakennusjärjestyksen hoidettavaksi. Kaavassa kapeat niemenkärjet on osin osoitettu rakentamiseen. Olisi hyvä harkita pitäisikö rakennuspaikkojen rajoja tarkistaa, jottei rakentaminen sijoittuisi aivan näkyvimmille paikoille. Tontit ovat aika isoja ja osalla on aika paljon rantaa. Ranta-asemakaavan mittakaava antaa mahdollisuudet tarkempaankin rajaukseen etenkin tonteilla joilla on pitkästi rantaviivaa. Mitoituslaskentaa ja sen perusteita tulee selventää. Yksittäisiä ja hajanaisia rakennuspaikkoja tulee välttää ja sijoittaa ne muiden rakennuspaikkojen yhteyteen. Mm. korttelin 4 rakennuspaikka on hajanainen ja samalle alueelle sijoittuu sm-kohde -> rakennuspaikka siirto? Mikäli korttelissa 3 on vain yksi rakennuspaikka, rakennuspaikan pinta-alaa (rantaa varaavan rantaviivan määrä) on supistettava. Onko alueella venevalkamaa ja tarvitaanko sitä? Kaikki UPM:m omistamat alueet eivät ole kaavassa mukana. Olisiko tarpeen, että esim. pieni saari rannan edustalla (Aarresaari) olisi kaavassa mukana? Saarella ei ole rakentamisen tai metsätalouden kannalta merkitystä eli se sopisi vaikka virkistysalueeksi. Kuhmon kaupunki Kuhmon kaupungin kannalta ei ole ongelmaa, jos rakennusoikeuden määrä ja rakentamisen sijoittuminen ei ole pahasti ristiriidassa kaupungin rakennusjärjestyksen kanssa. Esittelyn ja viranomaiskannanottojen ohessa käytiin keskustelua mm.: Kuhmon kaupunki oli kiinnostunut, mitä karttaa on käytetty rantaviivan mitoituksen laskennassa. Todettiin, että laskennassa on käytetty 1:20000 peruskarttaa ja rantaviivana keskiveden mukaista sijaintia, ei tilarajoja. Käytäntö on yleisesti käytetyn ns. Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukainen. Todettiin, että venevalkama on alueella. Tuuliniemen alueella on oleva valkama, joka on merkitty kaavakartalle lv-merkinnällä. Lisäksi lähistöllä, Tervasalmessa, sijaitsee veneenlaskupaikka. Aarresaaren osalta todettiin, että sillä ei ole suurta merkitystä kaavan kannalta eikä siksi ole ehkä välttämätöntä ottaa rajaukseen mukaan. Muinaismuistojen osalta kaavan tilaaja UPM-Kymmene harkitsee jatkaako se prosessia ja tilaa kohteiden inventoinnin. Inventoinnissa voidaan käyttää yksityisiä asiaan erikoistuneita yrityksiä. Muinaismuistoalueiden rajauksen tarkennus voidaan kohdentaa vain uusille rakennuspaikoille. Lisäksi kannat- 19
taa kuitenkin harkita tutkimisen laajentamista sellaisille alueille, jotka eivät ole kaavaluonnoksessa merkitty rakentamiselle, mutta voisivat siihen soveltua. Ko. alueita voitaisiin mahdollisesti käyttää siinä tapauksessa, että rakennuspaikkoja joudutaan siirtämään. Inventoinnin hyväksymisessä viimeinen sana on Museovirastolla. Jos kaavaan tulee merkittäviä muutoksia, tulee harkita täytyykö kaava laittaa uudestaan luonnoksena nähtäville. Kaavaan tehdään kuitenkin vastineissa luvatut tarkennukset. ELY-keskukselle tulee toimittaa tieto, jos edetään ehdotuksella. Toinen viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. 6. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi noin klo 15:00 Oulussa 23.9.2010 Muistion vakuudeksi Mikko Korhonen AIRIX Ympäristö Oy 20