Rasvahapot valtimotaudin vaaran arvioinnissa Lihavuus ja liitännäissairaudet Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL VIII Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 12.12.2011
Lihavuus ja liitännäissairaudet Lihavuus sairauksien vaaratekijänä Suora vai välillinen vaaratekijä? Onko lihavuus kaikille haitallista? Miten pienentää lihavuuden terveysriskejä?
Ylipainoisuus ja lihavuus sairauksien ennustajana. Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88 89 tutkimuksen analyysi Normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden kriteerit BMI Normaali, BMI <25 kg/m 2 Ylipainoinen, BMI 25 <30 kg/m 2 Lihava >30 kg/m 2 Vyötärönympärysmitta (VYM) Normaali, naiset <80 cm, miehet<94 cm Ylipainoinen, naiset 80 - <88 cm, miehet 94 - <102 cm Lihava, naiset 88 cm, miehet 102 cm
Ylipaino ja lihavuus syövän ennustajana Ylipainoinen Lihava Syöpä Miehet Naiset Miehet Naiset Rinta, postmenop. 1.08 (1.03-1.14) Paksusuoli 1.51 1.45 (1.37-1.67) (1.30-1.62) Endometrium 1.53 (1.45-1.61) Ruokatorvi 1.13 1.15 (1.02-1.26) (0.97-1.36) Munuainen 1.40 1.82 (1.31-1.49) (1.68-1.98) Munasarja 1.18 (1.12-1.23) Haima 1.28 1.24 (0.94-1.75) (1.12-1.23) Prostata 1.14 (1.00-1.31) 1.95 (1.59-2.39) 1.21 (0.97-1.52) 1.82 (1.61-2.05) 2.29 (1.65-3.19) 1.05 (0.85-1.30) 1.13 (1.05-1.22) 1.66 (1.52-1.81) 3.22 (2.91-3.56) 1.20 (0.95-1.53) 2.64 (2.39-2.90) 1.28 (1.20-1.36) 1.60 (1.17-2.20) Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88
Ylipaino ja lihavuus tyypin 2 diabeteksen ennustajana (RR; 95% CI) Ylipainoinen Lihava Mittaustapa Miehet Naiset Miehet Naiset BMI. 2.40 3.92 6.74 12.41 (2.12-2.72) (3.10-4.97) (5.55-8.19) (9.03-17.06) VYM 2.27 3.40 5.13 11.10 (1.67-3.10) (2.42-4.78) (3.81-6.90) (8.23-14.96) Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88
Ylipaino ja lihavuus hypertension, sydän- ja verisuonitautien ja keuhkoembolian ennustajina Ylipainoinen Lihava Miehet Naiset Miehet Naiset Kohonnut verenpaine 1.28 1.65 1.84 2.42 (1.10-1.50) (1.24-2.19) (1.51-2.24) (1.59-3.67) Sepelvaltimotauti 1.29 1.80 1.72 3.10 (1.18-1.41) (1.64-1.98) (1.51-1.96) (2.81-3.43) Sydämen vajaatoiminta 1.31 1.27 1.79 1.78 (0.96-1.79) (0.68-2.37) (1.24-2.59) (1.07-2.95) Aivohalvaus 1.23 1.15 1.51 1.49 (1.13-1.34) (1.00-1.32) (1.33-1.72) (1.27-1.74) Keuhkoveritulppa 1.91 (1.39-2.64) 1.91 (1.39-2.64) 3.51 (2.61-4.73) 3.51 (2.61-4.73) Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88
Ylipaino ja lihavuus astman, sappikivitaudin, artroosin ja kroonisen selkäkivun ennustajina Ylipainoinen Lihava Miehet Naiset Miehet Naiset Astma 1.20 1.25 1.43 1.78 (1.08-1.33) (1.05-1.49) (1.14-1.79) (1.36-2.32) Sappikivitauti 1.29 1.80 1.72 3.10 (0.87-1.37) (1.05-1.98) (1.04-1.96) (1.17-4.57) Artroosi 1.31 1.27 1.79 1.78 (0.96-1.79) (0.68-2.37) (1.24-2.59) (1.07-2.95) Krooninen selkäkipu 1.59 1.59 2.81 2.81 (1.34-1.89) (1.34-1.89) (2.27-3.48) (2.27-3.48) Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88
Lihavuus kuoleman vaaratekijänä 6193 liikapainoisen keskimäärin noin 15 vuoden seuranta 1028 kuolemaa vertailukohtana muu väestö Bender R, JAMA 1999;281:1498-1504
Kuoleman vaara iän ja painoindeksin mukaan Bender R, JAMA 1999;281:1498-1504
Ovatko lihavuuden haittavaikutukset suoria vai välittyvätkö ne muiden elintapatekijöiden kautta?
Changes in Diet Study and Overview Lifestyle and Long- Term Weight Gain in Women and Men Mozaffarian et al N Engl J med 36:2392-2404 Dieetin ja elintapojen vaikutuksia painon muutokseen selvitettiin 120,877 amerikkalaisella naisella ja miehellä 12-20 vuoden seurantatutkimuksessa. Tutkittavat lihosivat keskimäärin 1.5 kg/4v
Relationships between Changes in Food and Beverage Consumption and Weight Changes Every 4 Years, According to Study Cohort. 1 alkoholiannos/pv 0.41 lb (0.2 kg) painon nousu/4v 1lb=0.45 kg Mozaffarian D et al. N Engl J Med 2011;364:2392-2404
Vähäisempi viskeraalirasvan määrä Vähemmän rasvoittunut maksa Suotuisa lipidi- ja inflammaatioprofiili Parempi insuliiniherkkyys Terveellisemmät elintavat (ravinnon laatu, liikunta)
Kuvat: Dos. Nina Lundbom (Radiologian yksikkö), Kirsi Pietiläinen (Lihavuustutkimusyksikkö), HUS
Ruokavalio- ja simvastatiinihoidon erillis-ja yhdysvaikutukset LDL-kolesteroliin, α-tokoferoliin, β-karoteeniin, ubikononiin, insuliiniin ja insuliinisesistenssiin (HOMA IR) LDL-kolesteroli -40.5-29.7-10.8 Simvastatiinihoito Ruokavaliohoito Simvastatiini + ruokavaliohoito -16.2-3.5 Tyydyttynyt rasva 10 % energiasta Kolesteroli 250 mg/pv n-3 sarjan rasvahappojen saanti 4 g/pv n-6/n-3 rasvahappojen suhde <4 lisääntynyt hedelmien, marjojen, vihannesten ja ravintokuidun saanti α-tokoferoli β-karoteeni Ubikinoni -19.8-19.5-11.5-22.0-20.6-14.0 1.4 8.0 13.2 Insuliini -0.8-15.1 14.1 HOMA IR -1.0-50% 0 30% Luvut ovat keskimääräisiä prosentuaalisia muutoksia 95 %:n luottamusväleillä Jula et al. JAMA 2002;287:598-605
Elintapamuutosten vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseen Hoitokokeiden meta-analyysit Natrium/He -2300 mg -7/-4 mmhg Natrium/Law -2300 mg -10/-5 mmhg Kalium/Whelton +2000 mg -3/-2 mmhg Kalsium/VanMierlo +1200 mg -2/-1 mmhg EPA+DHA/Morris +1.0 g -0.7/-0.4 mmhg Kuitu/Streppel +11.5 g -1/-1 mmhg Alkoholi/Xin -67 % tasolta 3-6 ra/pv -3/-2 mmhg Paino/Horvath -4 kg -6/-3 mmhg Liikunta/Dickinson Säänn. kestävyysliikunta -5/-2 mmhg 28.12.2011 Antti Jula 16
Painon alentamisen vaikutus verenpaineeseen normotensiivisilla tai lievästi hypertensiivisillä naisilla. * P <0.05, ** P <0.01, *** P <0.001 alkutilanteeseen verrattuna Pekkarinen T ym. Int J Obesity 1998;22:661-6
Suomalaisen paradoksi - lihavuus lisääntyy, mutta verenpaine, kolesterolitasot alenevat ja sydän- ja verisuoniterveys paranee. Tyypin 2 Diabetes lisääntyy?
Painoindeksi suomalaisilla miehillä ja naisilla 1980-2000 Painoindeksi 29,0 28,0 27,0 26,0 25,0 24,0 T2000miehet MiniS miehet T2000naiset MiniS naiset 23,0 22,0 21,0 30-44 45-54 55-64 65-74 75-84 85- Painoindeksi = paino kg:na jaettuna pituuden (m) neliöllä Normaali painoindeksi= 19-25 kg/m 2
Suomalaisten miesten verenpaine on laskenut 20 vuodessa keskimäärin 9.5/4.3 mmhg mmhg 180 160 140 120 100 80 60 157,3 162,3 152,5 143,2 136,1 135,4 140,7 147,0 148,9 126,8 91,3 91,4 86,3 87,9 86,6 82,4 86,7 86,1 83,8 79,6 155,9 137,4 86,0 72,3 SBP (Mini-Suomi SBP(Health 2000) DBP (Mini-Suomi) DBP(Health 2000) 40 20 0 30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75-84v 85-v Ikä
Suomalaisten naisten verenpaine on laskenut 20 vuodessa keskimäärin 14.2/6.3 mmhg mmhg 180 160 140 120 100 80 60 173,1 167,9 156,7 145,7 129,2 152,3 150,2 141,8 119,0 130,1 89,5 81,7 88,1 88,3 87,4 76,1 81,8 83,6 81,5 78,5 169,4 149,8 82,6 72,8 SVP (Mini-Suomi) SVP(Terveys 2000) DVP (Mini-Suomi) DVP(Terveys 2000) 40 20 0 30-44v 45-54v 55-64v 65-74v 75-84v 85-v Ikä
Systolinen verenpaine 30-59-vuotiailla miehillä 1972-2007 Finriski 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008
Systolinen verenpaine 30-59-vuotiailla naisilla 1972-2007 Finriski 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008
Seerumin kolesterolitaso suomalaisilla 30-59-vuotiailla miehillä 1972-2007 Finriski 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008
Seerumin kolesterolitaso suomalaisilla 30-59-vuotiailla naisilla 1972-2007 Finriski 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008
Eliniän odote, sepelvaltimotautikuolleisuus ja aivohalvauskuolleisuus Suomessa 1972-2002 Karppanen H, Mervaala E. Progr Cardiovasc Dis 2006;49:59-75
Vähintään 2-3 kertaa viikossa vapaa-ajan liikuntaa harrastavien osuus 30-59 vuotiaista naisista 1972-2007 Finriski 2007. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 34/2008
Maitotaloustuotteiden ja ravintorasvojen käyttö vuodessa henkeä kohti laskettuna 1972-2002 Kulutusmaito, l Kevytmaito, l Rasvaton maito, l Juusto, kg Voi, kg Voi-kasviöljyseos, kg Margariini, kg 1972 1992 2002 106,0 31,3 18,0 46,0 100,2 84,3-30,5 38,6 5,5 13,6 17,7 14,6 5,7 3,0-3,0 2,9 7,2 8,6 7,5
Suomalaisten suolan saanti 1977-2007 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 1994 1997 1998 2002 2007 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset 28.12.2011 Antti Jula 30
Yhteenveto Lihavuus lisää usean sairauden, erityisesti tyypin 2 diabeteksen, riskiä Kuoleman vaara kasvaa painoindeksin noustessa, mutta lihavuuteen liittyvä lisäriski pienenee iän mukana Lihavuuteen liittyvät ravintotekijät (erityisesti rasvan ja hiilihydraattien laatu sekä suola) voivat selittää merkittävää osaa liitännäissairauksien riskistä Liikunta ja ravinnon laadun parantaminen tarjoavat liikapainoiselle aikuiselle hyvän mahdollisuuden edistää omaa terveyttään Liikapainoisuuden ehkäisy ja terveiden elintapojen edistäminen on tärkeää ja tulee aloittaa varhaislapsuudessa