SISÄINEN OHJE 1 (16) TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 013 015 Toiminnan ja talouden suunnittelu Kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä HUS:lle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman kolmeksi vuodeksi (suunnittelukausi) sekä investointisuunnitelman neljäksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi (KuntaL 65.1 ). Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään HUS:n toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet sekä päätetään talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Valtuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä myös kuntayhtymän liikelaitoksille, tulosalueille ja taseyksiköille asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Liikelaitosten talousarviot hyväksyy liikelaitosten johtokunta kuntayhtymän talousarvion hyväksymisen jälkeen. Liikelaitosten talousarviot ja suunnitelmat ovat kuntayhtymän talousarvioon liitettävä erillinen osa. Valtuusto päättää myös liikelaitokselle asetettavista sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Myös tytäryhtiöt laativat kalenterivuosikohtaisen talousarvion. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan siten, että edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 65. ). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi katetaan (KuntaL 65.4 ). Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain 65.3 :n alijäämän kattamista ja toimenpideohjelman laatimista koskevia säännöksiä ei sovelleta kuntayhtymässä eikä sen liikelaitoksissa tai muussa taseyksikössä. Toimintaa ei kuitenkaan voi suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai pysyvästi alijäämäiseksi. Talousarvio muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet sekä budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. HUS:n toiminnassa ja taloudenhoidossa noudatetaan talousarviota ja -suunnitelmaa ja se sitoo toimielimiä ja henkilöstöä ja toimii näiden ohjauksen ja valvonnan välineenä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto (KuntaL 65.5 ). Talousarvio laaditaan suorite- ja realisointi- sekä täydellisyysperiaatteita noudattaen. Toiminnan ja talouden suunnittelun periaatteet ja laadinnan lähtökohdat HUS:n hallitus päättää keskeisistä taloussuunnittelukautta koskevista periaatteista kaikkia HUS-konsernin yksiköitä koskien. Hallituksen linjausten pohjalta HUS:n toimitusjohtaja voi antaa tarkempia koko konsernia koskevia linjauksia. Yksiköt laativat talousarvionsa yhtymätalouden ja
SISÄINEN OHJE (16) henkilöstöjohdon julkaisemien hallituksen linjauksiin pohjautuvien ohjeiden perusteella. Hallitus päättää talousarvioesityksestä valtuustolle. Viime kädessä valtuusto päättää kuitenkin talousarvion sisällöstä. HUS-kuntayhtymän talousarvion 013 ja taloussuunnitelman 013 015 sekä jäsenkuntien maksuosuuden laadinnan lähtökohdat perustuvat taloussuunnitelmaan 01 014 sekä HUS:n vuosille 01 016 laaditun strategian päämääriin, jotka ovat: potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito korkeatasoinen tutkimus ja opetus tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta Taloussuunnittelu aloitettiin tammikuussa jäsenkuntien maksuosuuksien määrittelyllä. Laskennan periaatteet käsiteltiin myös jäsenkuntien talous- ja rahoitusjohdon muodostamassa HUSTRA-työryhmässä jo valmistelun alkuvaiheessa yhteisen näkemyksen muodostamiseksi ja omistajien näkemyksen varmistamiseksi. Taloussuunnittelun toisena vaiheena HUS:n konsernijohdon toimesta määritettiin strategiasta johdetut vuoden 013 avaintavoitteet, jotka on ryhmitelty tasapainotetun ohjauskortin muotoon viiden eri näkökulman alle. Yksikkökohtainen tasapainotettu tuloskortti Osana vuoden 013 talousarviota jokaisen tulosalueen, liikelaitoksen ja taseyksikön sekä tytäryhtiön tulee laatia tasapainotettu ohjauskortti, jonka pohjana on HUS-kuntayhtymätasoiset strategiasta johdetut vuoden 013 avaintavoitteet. Siten kuntayhtymän strategiasta johdetun toiminnallisen tavoiteasetannan yhdenmukaisuus koko konsernissa varmistetaan. Avaintavoitteet on ryhmitelty tasapainotetun ohjauskortin mukaisesti viiden näkökulman alle. Tasapainotettu ohjauskortti korvaa aiemmin esitetyt yksikkökohtaiset tuloskortit. Kunkin näkökulman alle voi lisätä kuntayhtymätasoisten tavoitteiden lisäksi yksikkökohtaisia tavoitteita. Kuntayhtymätasoinen tavoite voidaan poistaa yksikön ohjauskortista, mikäli omalla yksiköllä ei ole roolia ko. tavoitteen toteuttamisessa (esim. opetuksen ja tutkimukseen liittyvät tavoitteet eivät koske kaikkia HUS-konsernin yksiköitä). Liitteessä 5 on tasapainotetun ohjauskortin mallipohja. Jokaisen tavoitteen kohdalle on merkitty mitä yksiköitä kyseinen tavoite koskee). Mallipohja sisältää kaikki kuntayhtymätasoiset vuodelle 013 valitut avaintavoitteet. Jokaisen tavoitteen osalta kuvataan mittari / mittarit, tavoitearvo vuodelle 013 sekä vuoden 013 aikana tavoitteen saavuttamiseksi toteutettavat toimenpiteet. Yksikön omaa sisäistä seurantaa varten tasapainotettua ohjauskorttia tulee lisäksi täydentää toimenpiteiden osalta tarkemman tason aikataulutuksella sekä vastuuhenkilöillä. Kuntayhtymätasoiset avaintavoitteet, niiden mittarit ja tavoitearvot on kokonaisuudessaan kuvattu erillisessä liitteessä (liite 6). Avaintavoitteisiin tehdään elokuun alkuun mennessä -3 tavoitteen täydennys hallituksen toukokuun lopun käsittelyn perusteella. Jäsenkuntien maksuosuuksien määrittäminen enkuntien maksuosuuksien määrittämisen periaatteet vuodelle 013 olivat: Laskennan lähtökohtana oli jäsenkuntien maksuosuus TP 011 Jäs
SISÄINEN OHJE 3 (16) Maksuosuuden määrittelyssä huomioitiin sekä väestönkasvun että jäsenkuntien ikääntymisen vaikutus kunnittain kahden vuoden osalta 01 ja 013. Väestönmuutoksen vaikutus laskettiin jäsenkunnittain seuraavasti: Jäsenkuntakohtaisen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden ikäryhmien väestönkasvun huomioivana HUS-kuntayhtymätasoisella ikäryhmien laskutusosuudella painotettuna keskiarvona Alla on kuvattu laskentaesimerkkinä väestönmuutoskertoimen laskenta, esimerkkinä Helsingin kaupunki: HUS-tasoinen laskutusosuus 011 0-64-vuotiaiden jäsenkuntien palvelusuunnitelmien laskutus 011/jäsenkuntien palvelusuunnitelma yhteensä * 100 % = 909 549 506 euroa / 1 303 893 403 euroa * 100 % = 69,8 % Yli 65-vuotiaiden jäsenkuntien palvelusuunnitelmien laskutus 011/jäsenkuntien palvelusuunnitelma yhteensä * 100 % = 394 343 897 euroa / 1 303 893 403 euroa * 100 % = 30, % Väestön muutos 01->013, vastaavalla tavalla on laskettu väestönmuutos 011->01. Väestönmuutoskerroin lasketaan kahden edellä mainitun osatekijän summana, eli esimerkkinä väestönmuutoskerroin 013, vuoden 01 kerroin lasketaan vastaavalla tavalla: 0-64-vuotiaiden väestönmuutos Helsinki x HUS-kuntayhtymätasoinen vuoden 011 jäsenkuntien laskutusosuus + yli 65-vuotiaiden väestönmuutos Helsinki x HUS-kuntayhtymätasoinen vuoden 011 jäsenkuntien laskutusosuus = 0,06 % * 0,698 + 3,69 % * 0,30 = 1,15 % Lisäksi laskennassa huomioitiin arvioitu kahden vuoden kuntayhtymätasoinen kustannustason muutos ja HUS:n strategian mukainen sairaanhoitoaluekohtaisesti määritetty
SISÄINEN OHJE 4 (16) tuottavuustavoite samoin kahdelta vuodelta. Kustannustason muutoksen laskenta tehtiin kuntayhtymätasolla huomioiden merkittävien kustannustekijöiden vaikutus erikseen mm. vuokrat, energiakustannukset, elintarvikkeet, lääkkeet ja hoitotarvikkeet. Arvion kustannustason muutoksesta teki toiminnasta vastaava tukipalveluyksikkö. Poistojen ja rahoituserien muutokset tarkasteltiin erikseen. Tarkastelussa on huomioitu lisäksi vuoden 011 alijäämän kattaminen. Laskennassa on käytetty seuraavia kustannustason muutosprosentteja: Sairaanhoitoalueiden, yhtymätalouden ja Apuvälinekeskuksen tulee täydentää jäsenkuntien kanssa sovitut mahdolliset toiminnalliset kehittämishankkeet/työnjaolliset muutokset sekä mahdolliset sairaanhoitoalueiden väliset toiminnalliset/työnjaolliset muutokset R:\Konsernihallinto\8940_Thall_Johdon_Raportointi\TA_013\Jäsenkuntien maksuosuudet kansiosta löytyvään pohjaan 10.9.01 mennessä. Yhtymätalouden tuotteistus, hinnoittelu ja kustannuslaskenta tiimi laskee edellä mainittujen tietojen perusteella maksuosuuksien lopullisen kohdistuksen sairaanhoitoalueille, Apuvälinekeskukselle sekä yhtymähallinnolle (tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) 1.9.01 mennessä. Maksuosuuksien kohdistuksessa huomioidaan 4,7 milj. euron väestön ikärakenteen muutoksen ja tuottavuustavoitteen nettovaikutuksen kohdistaminen toiminnallisille/työnjaollisille muutoksille tulosalueille ja sairaanhoitoalueille. Maksuosuudesta vähennetään ennen sairaanhoitoalueille kohdistamista yhtymähallintoon kohdistuva osuus perinnöllisyyslääketieteestä ja tartuntatautilääkkeistä sekä Apuvälinekeskuksen osuus erikoissairaanhoidon apuvälinetoiminnasta. Lisäksi ennen sairaanhoitoaluekohtaista kokonaismaksuosuudesta vähennetään yhtenäinen 0,34 %:n osuus, joka vastaa väestön muutosta sisältäen ikärakenteen muutoksen vaikutuksen vähennettynä tuottavuustavoitteella = toiminnallisille/työnjaollisille muutoksille kohdennettava osuus, ennen TP 011 mukaista palvelukäytön mukaista kohdennusta sairaanhoitoalueille. Kuntayhteistyöneuvottelut Hallituksen 7.5.01 tekemän päätöksen mukaisesti jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 013 talousarviossa on 1 401,5 milj. euroa ilman jäsenkuntien kanssa sovitavia mahdollisia toiminnallisia/työnjaollisia muutoksia.
SISÄINEN OHJE 5 (16) Oikeudellisesti eikä muutoinkaan ole estettä sille, että jäsenkunnan omaan talousarvioonsa HUS:n palveluja varten varaama rahoitus poikkeaa HUS:n talousarviosta, vaikka tavoiteltavaa luonnollisesti on saman summan sisällyttäminen molempiin asiakirjoihin. Mikäli HUS:n talousarviossa on arvioitu kunnan maksuosuus suuremmaksi kuin kunta itse on tehnyt, kantaa HUS vastuun ja riskin talousarviotavoitteidensa toteuttamisesta. Yhtenäisellä jäsenkuntien maksuosuuden laskentamenettelyllä vuoden 013 talousarviossa turvataan palvelujen hinnoittelussa mahdollisimman hyvin yksikköhintojen oikeaan osuvuus ja edullisuus. HUS:n talousarvio saa tätä kautta myös enemmän sitä painoarvoa, mikä sille kuntalain mukaan toiminnan ja talouden ohjauskeinona kuuluu. Kuntayhteistyöneuvottelut säilyttävät paikkansa edelleenkin em. kokonaisraamiin perustuen. Kuntayhteistyöneuvotteluissa selvitetään kuntien palvelutarpeissa tapahtuvat muutokset sekä sovitaan mahdollisista työnjaollisista muutoksista vuodelle 013. Kuntayhteistyöneuvotteluissa sovitut työnjaolliset muutokset päivitetään R:\Konsernihallinto\8940_Thall_Johdon_Raportointi \TA_013\Jäsenkuntien maksuosuudet kansiosta löytyvään pohjaan 10.9.01 mennessä. Tuotteistettujen palveluiden jäsenkuntalaskutus perustuu palveluiden todelliseen käyttöön ja palvelusuunnitelmien toteutumista seurataan hinta-määräeroanalyysin avulla jäsenkunnittain. Talousarvion sitovat tavoitteet Kuntayhtymä Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden 013 015 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous ja nollatulostavoite, jolloin vuosikate = poistot.
SISÄINEN OHJE 6 (16) Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava: Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien osalta sitovat tavoitteet asetetaan nelivuotiskaudelle 013 016. Investointiosan tavoitteiksi asetetaan sairaanhoitoalueiden HUS-Tilakeskuksen yhtymähallinnon ulkoisen tarkastuksen ja työterveyshuollon investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti (ml. liikelaitosten ja taseyksiköiden hankkeet). Rahoitus Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen lisäysten ja pitkäaikaisten lainojen vähennysten enimmäismäärä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Sairaanhoitoalueet Tilikauden tulos Kaikille sairaanhoitoalueille asetetaan nollatulostavoite.
SISÄINEN OHJE 7 (16) Sitovat nettokulut Sairaanhoitoalueiden sitovaksi taloudellisiksi tavoitteiksi asetetaan sitovat nettokulut. Tuottavuustavoite 1,5 % Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän. Mm. kannustimien avulla pyritään luomaan muutos- ja kehittämismyönteinen toimintakulttuuri. Tuottavuustavoite kohdistetaan mahdollisuuksien mukaan yksilöllisesti sairaanhoitoalueittain. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toimintatapojen ja prosessien kehittämistä sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti). Sairaanhoitoaluekohtainen tuottavuustavoite vahvistetaan hallituksessa elokuussa. Tuottavuutta mitataan somaattisessa palvelutuotannossa DRG-pohjaisilla mittareilla. Psykiatrian osalta tuottavuusmittari tavoitearvoineen otetaan käyttöön 013. Mittari on määrittelyvaiheessa. Toiminnalliset tavoitteet Sairaanhoitoalueille asetetaan lisäksi toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään kokonaistason optimointia. Toiminnallisia tavoitteita voidaan asettaa myös yhteisesti toisen/toisten sairaanhoitoalueiden, tukipalveluyksiköiden tai tytäryhtiöiden kanssa. Toiminnalliset tavoitteet perustuvat HUS:n strategiasta valittuihin painopistealueisiin ja avaintavoitteisiin. Tukipalveluyksiköt Sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami Tukipalveluyksiköille määritetään jäsenkuntien maksuosuuksien laskennassa käytetyn mallin mukaisesti tukipalveluyksikkökohtainen sisäisen laskutuksen euromääräinen raami. Raamin määrittelyssä huomioidaan mahdolliset HUS:n eri yksiköiden väliset työnjaolliset muutokset. Tukipalveluyksiköiden laskutus perustuu edelleen tuotteistettujen palveluiden toteutuneeseen käyttöön. Sisäisen myynnin toteuma tilinpäätös 011 + tukipalveluyksikön painotettu kustannustason muutos 011 01 ja 01 013, laskenta kustannuslajeittain tarvittaessa tiliryhmätasolla (yksilöllinen kustannustason muutos jokaiselle tukipalveluyksikölle erilaisen kustannusrakenteen vuoksi) + väestön kasvu ja ikärakenteen muutos (kaikille yksiköille yhtenäinen HUStasoinen prosentti vuosille 01 ja 013 (keskimääräinen prosentti, joka muodostuu jäsenkuntien keskiarvosta maksuosuuksien laskennan yhteydessä) - yksikölle asetettu yksilöllinen tuottavuustavoite vuosille 01 ja 013 ( 1,5 %) +/- tukipalveluyksikön ja sisäisen asiakkaan väliset työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset (sisältäen Tietohallinto- ja Apuvälinekeskus-taseyksiköiden osalta myös uudet palvelut sekä HUS-Tilakeskuksen osalta mahdolliset uudet tilat) = Sisäinen myynti TA 013 Talousarvion euromääräinen sisäinen myynti puretaan tukipalveluyksikön tuotteistuksen periaatteiden mukaisesti tuoteryhmä- tai tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi asiakkaittain. Palvelusopimuksessa ja vuosittaisessa palvelusuunnitelmassa kuvataan palveluiden saatavuuden, palvelutason ja palveluiden laatutason tavoitteet sekä seurantamittarit. Jokaisella
SISÄINEN OHJE 8 (16) tukipalveluyksiköllä on aktiivinen rooli asiakkaiden tarkoituksenmukaisen palvelukäytön ohjauksessa. Ohje sekä tukipalveluyksikkökohtaiset laskentapohjat talletetaan 19.6.01 R:\Konsernihallinto\8940_Thall_Johdon_Raportointi\TA_013\Tukipalveluyksiköiden kustannustason muutos ja sisäisen laskutuksen raami -kansioon. Pohjat tulee olla täytettynä 8.8.01. Tilikauden tulos Liikelaitosten, Apuvälinekeskus ja Tietohallinnon taseyksiköiden sekä yhtymähallinto, työterveyshuolto-, ulkoinen tarkastus- ja HUS-Tilakeskus tulosalueiden sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan tilikauden nollatulos. Tuottavuustavoite 1,5 % sekä tuottavuustavoitteesta johdettu palveluhintojen muutos (painotettu palveluhintojen keskimääräinen muutos) Tukipalveluyksiköille määritetään lisäksi yksilöllinen tuottavuustavoite. Kokonaistasolla tukipalveluyksiköiden tuottavuustavoite on vähintään 1,5 %. Tukipalveluyksiköissä tulee edelleen kehittää tuottavuuden mittaamista ja mittarointia siten, että se ohjaa oikealla tavalla uusiin innovatiivisiin toimintatapoihin, eikä toisaalta mahdollista tuottavuustavoitteen saavuttamista keinotekoisilla, laskennallisilla tms. keinoilla, vaan HUS-Kuntayhtymän kokonaisetua tukevilla toimintatavoilla. Tukipalveluyksiköiden tuottavuusmittareina tulee ensisijaisesti käyttää tuotos/panos suhdelukuja eikä toimintatuottoihin suhteutettuja tunnuslukuja, jotka saattavat väärällä tavalla kannustaa sisäisen myynnin kasvattamiseen. Tuottavuustavoitteesta johdetaan palveluhintojen muutos %. Palveluiden hintatason muutoksen laskentapohjana on yhtenäinen laskentamalli perustuen tukipalveluyksikkökohtaisesti tuoteryhmien painotettuun keskiarvoon. Laskentamallissa on huomioitu tilinpäätöksen 011 toteutunut ali/ylijäämä ennen kertaluontoista lomapalkkavelan laskentaperusteiden muutosta. Tukipalveluyksikkökohtainen tuottavuustavoite vahvistetaan hallituksessa elokuussa. Tukipalveluyksiköiden toteutuneen tilikauden yli-/alijäämän käsittelystä päätetään tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä. Valtuusto päättää kuntayhtymän talousarvion yhteydessä liikelaitos-, taseyksikkö- ja tulosaluekohtaiset tavoitteet. Liikelaitosten osalta niiden johtokunnat hyväksyvät liikelaitoksien omat talousarviot, jotka noudattavat valtuuston asettamia toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. Rahoitus Tukipalveluyksiköt lukuun ottamatta taseyksiköitä maksavat peruspääomastaan 3 %:n korkoa. Talousarvion laadinnan yhteydessä arvioidaan pitkäaikaisten lainojen tarve, jolle asetetaan enimmäisnostoraja. Toiminnalliset tavoitteet Tukipalveluyksiköille asetetaan lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Toiminnallisella tavoiteasetannalla varmistetaan HUS kokonaisuuden ja kokonaisoptimoinnin edistäminen sekä asiakkaan toiminnan tehokas tukeminen. Tavoitteita voidaan asettaa myös yhteisesti toisen/toisten tukipalveluyksiköiden, sairaanhoitoalueiden tai tytäryhtiöiden kanssa. Tytäryhtiöt
SISÄINEN OHJE 9 (16) Tuottavuustavoite ja sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan HUS-Kiinteistöt Oy:lle sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Tytäryhtiöille asetetaan vuoden 013 talousarviovalmistelun tavoitteiksi 1,5 %:n tuottavuuden kasvutavoite sekä asetetaan tuottavuustavoitteesta johdettu hintatason muutos- %. Ko. tytäryhtiöille asetetaan lisäksi, kuten myös muille tukipalveluyksiköille sisäisen laskutuksen kokonaiseuromäärän raami. Tilikauden tulos Tytäryhtiöille asetetaan nollatulostavoite. Tulostavoitteella tarkoitetaan tilikauden tulosta ennen tilinpäätössiirtoja. Toiminnalliset tavoitteet Tytäryhtiöille asetetaan lisäksi toiminnallisia tavoitteita. Tavoitteita voidaan asettaa myös yhteisesti toisen/toisten tytäryhtiöiden, tukipalveluyksiköiden tai sairaanhoitoalueiden kanssa. Liikelaitosten johtokuntien ja osakeyhtiöiden hallitusten tulee päätöksillään tukea konsernin tavoitteiden saavuttamista. Talousarvion ja suunnitelman laadinnan periaatteet Toimintakulut budjetoidaan yksikkökohtaisen tarkastelun perusteella tulosalueiden erilaisen kustannusrakenteen vuoksi. Tuottavuustavoitteet asetetaan tulosaluekohtaisesti. Tuottavuuden parantamisella tavoitellaan sitä, että tuotos kasvaa kustannuksia enemmän. Tuottavuuden parantaminen edellyttää toiminnan ja prosessien jatkuvaa parantamista. Keskeisiä kohteita tuottavuuden parantamisessa HUS:ssa ovat; 1. Prosessien ja hoitoketjujen sujuvuuden parantaminen. Henkilötyön tuottavuuden lisäys mm. oikeilla henkilömitoituksilla, joustavilla työajoilla, osaamisesta ja innostuksesta huolehtimalla, kannustimien käytöllä ja tuottavuuslisästä palkitsemisella 3. Kapasiteetin (tilat ja laitteet) käytön tehostaminen 4. Päällekkäisyyksien poistaminen, toimintojen tarkoituksenmukainen keskittäminen ja mittakaavaedut 5. Uudet toimintatavat ja innovaatiot Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Vuonna 013 tavoitteena on hyvän tuottavuuskehityksen jatkaminen kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Tavoitteena on kokonaistasolla 1,5 %:n tuottavuuden parannus kuten edellisenä vuotenakin. Parantuva tuottavuus ja onnistunut kustannusten hallinta mahdollistavat kilpailukykyisen ja kustannukset kattavan hinnoittelun. Toiminnalle asetettava tuottavuustavoite huomioidaan sairaanhoidollisessa palvelutuotannossa DRG-, hoitopäivätuote ja avohoitokäyntituotteiden hinnoissa. Tuotehintojen nousun on siten oltava kustannusten nousua pienempi nykyisellä volyymitasolla. Tuottavuustavoitetta ei sisällytetä välisuoritehintoihin eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus siten sisällä tuottavuustavoitetta.
SISÄINEN OHJE 10 (16) Talousarviossa vuoden 013 välisuoritteiden hinnoittelu pohjautuu välisuoritteiden toteutuneisiin kustannuksiin vuonna 011 ja niitä korjataan arvioidulla kustannustason muutoksella ja toiminnallisilla muutoksilla vuosina 01 ja 013. Välisuoritelajit, joille HUS:ssa tällä hetkellä lasketaan yksikkökustannukset, ovat hoitopäivät, poliklinikkakäynnit, leikkaustoimenpiteet, muut hoitotoimenpiteet, kuvantamistutkimukset, laboratoriotutkimukset, kalliit lääkkeet, kalliit tarvikkeet ja apuvälineet. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotehinnat lasketaan niihin kohdistuvien välisuoritekustannusten kautta. Kaikille tukipalveluyksiköille asetetaan ko. yksikön tuottavuustavoitteesta johdettu tukipalveluyksikkökohtainen hintatason muutos- %. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 013 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan. Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelu Henkilöstösuunnittelu käsittää organisaation strategian ja toiminnan vaatiman henkilöstön määrällisen ja laadullisen kokonaistarpeen määrittelyn. Henkilöstösuunnittelu on kiinteä osa vuosittaista toiminnan ja talouden suunnittelua. Pääpaino on tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisessa. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Strategisen henkilöstösuunnittelun ydin (HUS:n hallitus 6.5.008) on pitkällä aikavälillä tarvittavassa osaamisessa, henkilöstön määrässä ja rakenteessa. Se esittää myös toimenpiteet, joita tavoitteiden toteutuminen vaatii. Henkilöstösuunnittelulla pyritään henkilöstöresurssien joustavaan käyttöön. Hyvin tehty henkilöstösuunnitelma on esimiehen työkalu budjetin hallintaan. Henkilöstösuunnittelu, jonka perustana on organisaation strategia ja toiminta nyt sekä tulevaisuudessa, sisältää: tulevan henkilöstötarpeen määrittelyn (määrä, osaamistarve, tehtävärakenne ja tehtävien vaativuus, koulutusrakenne, ikärakenne jne.), henkilöstön poistumaennusteet, eläkkeelle jäämisen ja työpaikan vaihdosten seurauksena,
SISÄINEN OHJE 11 (16) työpaikkojen sekä toimintojen alueellisen ja organisatorisen sijoittelun, henkilöiden sijoittamisen organisaation tehtäviin ja rooleihin, henkilöstön urasuunnittelun, käytettävät nimikkeet ja niiden kelpoisuusehdot ja henkilöstön ja toiminnan arvioinnin henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Henkilöstökustannukset ja niiden ennakointi ovat olennainen osa henkilöstösuunnittelua. Henkilöstösuunnittelu tukee strategian toimeenpanoa, jonka edellytyksenä on osaava ja motivoitunut henkilöstö. HUS:ssa kaiken palvelutuotannon, tutkimuksen ja opetuksen voimavarana on henkilöstö. Asiantuntijaorganisaatiossa hyvällä henkilöstöjohtamisella on keskeinen sija tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoitteena on, että HUS on toimialansa arvostetuin työnantaja ja se onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä, tämä edellyttää voimakasta panostusta henkilöstöjohtamiseen. Numeerinen henkilöstösuunnitelma Numeerisessa perusosassa esitetään henkilöstörakenne ja määrä sekä niiden suunniteltu kehitys. Vuositason numeerinen henkilöstösuunnitelma laaditaan tulosyksikkötasoon 19.9.01 mennessä ja vuosi 013 kuukausitasolle jaksotettuna 14.1.01 mennessä. Numeerisessa suunnitelmassa esitetään henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet vuosille 013-015. Kuukausitason henkilöstösuunnitelmia tehtäessä kiinnitetään huomiota henkilöstömäärän, henkilötyövuosien sekä henkilöstömenojen yhteensovittamiseen. Kuukausibudjetoinnin yhteydessä tehdään myös alustavat suunnitelmat esimerkiksi kesän 013 kesäsuluista sekä kesäsijaisten rekrytointimääristä. Henkilöstökustannusten muutokset Kunnalliset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 8..014 asti. Talousarvion 01 laadinnassa käytettävä palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 01 vuoteen 013 on,3 %, josta HUS:n palkitsemiselementtien osuus on 0,4 %. Työnantajan sivukuluprosentit (liite 6) vahvistetaan loppuvuodesta valtion talousarvion vahvistamisen jälkeen. Taloussuunnitelmavuosien 014 015 osalta henkilöstökustannusten korotukseksi arvioidaan 3,0 %. Varhe-maksu Erillisenä eränä budjetoidaan varhaiseläkemaksut (Varhe), jonka arvioidaan Kevan ennakkotiedon perusteella nousevan 11 %:lla vuodesta 01 vuoteen 013. Lopullinen tieto vuoden 013 varhe-maksun suuruudesta saadaan vuodenvaihteessa 01/013. Varhe-maksun kuukausibudjetoinnissa on huomioitava, että Keva määrittää vasta vuodenvaihteessa lopullisen ennakkomaksun suuruuden. Velotettava euromäärä on joka kuukausi samansuuruinen eli kuukausibudjetti on 1/1 vuosibudjetista. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteista eli varhe-maksua, kun sen työntekijä / viranhaltija jää työkyvyttömyyseläkkeelle yksilölliselle varhaiseläkkeelle työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä Työntekijän/viranhaltijan iällä ei ole vaikutusta varhe-maksun määrään.
SISÄINEN OHJE 1 (16) Varhe-maksut HUS:ssa kohdennetaan poisjääneen henkilön vastuuyksikköön. Henkilöstösuunnittelun yhteydessä on mietittävä keinoja ko. kustannusten vähentämiseksi. Vuokaratyövoiman käyttö ja lyhytaikaiset sijaiset Hallituksen linjausten mukaisesti vuokratyövoiman käyttöä pyritään vähentämään. Yksiköiden tulee pohtia myös keinoja alle 13 päivän palvelussuhteisiin palkattavan henkilöstön palkkakustannuksiin ja niiden vähentämiseen. Koulutus, virkistysmääräraha ja työsuhdematkalippu Koulutusmäärärahoja budjetoidaan vähintään 1 % tulosyksikön varsinaisista palkoista (palkat ilman työaikakorvauksia ja sivukuluja). Tavoitteena on kuntayhtymätasolla lisätä koulutusmäärärahaa 10 prosentilla vuosittain. Henkilökunnan virkistystoimintaa varten varataan tulosalueilla ja liikelaitoksissa vuoden 013 talousarviossa 31 euroa palkansaajaa kohden. Henkilöstöjohto lähettää lisätietoa virkistysmäärärahan budjetoinnista 16.8.01 mennessä. Työsuhdematkalippuun budjetoidaan 0 euroa kuukaudessa (ei heinäkuu) etua käyttävää henkilöä kohden. Henkilöstörakennesuunnitelma ja osaamisen kehittämissuunnitelma Vuoden 013 valtuustotason henkilöstö-tavoitteisiin sisältyy sekä henkilöstörakennesuunnitelman että osaamisen kehittämissuunnitelman tekeminen. Yhtymähallinnon henkilöstöjohto lähettää tulosalueille ohjeistuksen henkilöstörakennesuunnitelman laatimisesta 16.9.01 mennessä. Osaamisen kehittämissuunnitelman mallipohja sekä siihen liittyvä ohjeistus lähetetään henkilöstöjohdosta tulosalueille 16.9.01 mennessä. Keskipalkkatilasto, vanhuuseläke-ennuste ja vuoden 013 työvuorolisien maksuaikataulu Henkilöstösuunnitelmien valmistelua varten henkilöstöjohto toimittaa tulosalueille 30.6.01 mennessä varsinaisten palkkojen keskipalkkatilasto 1.5.01 tilanteesta. Keskipalkkatilastossa ovat mukana ne nimikkeet, joissa HUS:ssa työskentelee vähintään 10 henkilöä. Laskelmissa ei ole huomioitu työaikalisiä. Tulosalueille ja tukipalveluyksiköille toimitetaan 30.6.016 mennessä erillinen vanhuuseläke-ennuste vuosille 013-05. Lisäksi työvuorolisien jaksotusten arviointia varten toimitetaan 30.8.011 mennessä vuoden 013 työvuorolisien maksuaikataulu. Organisaatiomuutosten vaikutukset henkilöstöhallinnon järjestelmiin Tulosalueiden henkilöstöpäälliköt ilmoittavat henkilöstön vastuuyksikkömuutokset HUSPlus- ja palkanlaskentajärjestelmiä varten HUS-Servisiin (hr@hus.fi) 30.11.01 mennessä. Nimikkeet ja kelpoisuusehdot Vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä määritetään kunakin talousarviovuonna käytettävä vakanssiryhmittely, henkilöstöryhmä- ja ammattiryhmäluokittelu sekä nimikekohtaisesti tiliryhmä, johon ko. nimikkeen palkkakustannukset kohdennetaan. Vakanssiryhmittelyssä (liite 3) on perusta henkilöstöryhmien määrittämiselle ja nimikkeille. Kuntayhtymässä käytetään kulloinkin voimassa olevassa vakanssiryhmittelyssä esitettyjä nimikkeitä ja noudatetaan hallituksen kokouksissaan 6.5.008, 7.1.009 vahvistamia nimikkeiden ja kelpoisuusehtojen yleisperiaatteita.
SISÄINEN OHJE 13 (16) HUS:n hallitus päättää osana talousarviovalmistelua HUS:ssa käytettävistä tehtävänimikkeistä ja niiden kelpoisuusehdoista, siltä osin kuin päätösvalta ei ole valtuustolla. Esitykset uusista ja lakkautettavista nimikkeistä laaditaan 1.10.01 mennessä osana vakanssipohjamuutoksia. Uusien ja lakkautettavien nimikkeiden kelpoisuusehtojen sekä kelpoisuusehtomuutostoiveiden osalta vakanssipohjamuutosesityksiin liitetään vapaamuotoinen kirjallinen dokumentti, josta ilmenee yhteyshenkilö, peruste nimikkeen perustamiseksi, lakkauttamiseksi tai kelpoisuusehdon muuttamiseksi sekä organisaatio, johon nimike perustetaan tai josta se lakkautetaan. Investointisuunnitelmien henkilöstövaikutukset Osana investointiesitysten priorisointiyhteenvetoa laaditaan yhteenveto investointien henkilöstövaikutuksista (henkilö- ja euromääräiset) 9.8.01 mennessä. Toiminnallisten muutosten henkilöstövaikutukset Toiminnallisista muutoksista laaditaan yhteenveto henkilöstövaikutusten osalta. Toiminnalliset muutokset suunnitellaan tämän ohjeen liitteenä olevalle lomakkeelle (liite 5), osana yksikkökohtaista tasapainotettua tuloskorttia 8.9.01 mennessä. Yhteistoimintamenettely - talousarvio ja henkilöstösuunnitelma Talousarvio ja henkilöstösuunnitelma käsitellään yhteistoimintalain mukaisessa yhteistoimintamenettelyssä sairaanhoitoalue- ja liikelaitostasolla henkilöstöä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa. Samassa yhteydessä käsitellään myös kooste vakanssipohjamuutosesityksistä. Tapaamisista laaditaan pöytäkirjat, jotka toimitetaan osoitteella kirsi-maria.blomstedt@hus.fi 10.10.01 mennessä. Käyttösuunnitelman kirjallinen osio henkilöstöosuus 8.9.01 mennessä laaditaan henkilöstösuunnitelmien kirjallinen analyysi osaksi talousarviokirjaa. Tekstissä analysoidaan mm. henkilöstöresurssien muutoksia ml. toiminnalliset muutokset, johtamista, työhyvinvointia, henkilöstön kehittämistoimintaa sekä panostuksia henkilöstöön. Lisäksi tekstiin liitetään henkilöstöjohtamisen tavoitekortti vuodelle 013. Rahoituserät Uusien pitkäaikaisten lainojen korkojen laskennassa käytetään taloussuunnittelukaudella 013-015 3,0 %:n vuosikorkoa. Clearing tilien hyvityskorkoarviona käytetään 0,3 %:n ja veloituskorkoarviona 1,0 %:n vuosikorkoa. Peruspääomalle maksettava vuosikorko esitetään pidettäväksi ennallaan taloussuunnittelukaudella, eli 3,0 %. Taseyksiköiltä ei peritä peruspääoman korkoa. Talousarviossa ja suunnittelussa käytetyt korkoprosentit tarkistetaan syksyllä 01 yleisen korkotilanteen kehityksen mukaisesti. Omavaraisuusastetavoitteeksi kuntayhtymätasolla talousarviovuodelle 013 asetetaan vähintään 40 %:a. Yhtymähallinnon ja työterveyshuollon veloitukset Vuoden 013 yhtymähallinnon veloituksiin sisällytetään tutkimusmääräraha. Tutkimusmäärärahalla katetaan tutkimustoiminnan tila- ja laitekustannuksia. STM:n myöntämällä
SISÄINEN OHJE 14 (16) opetus- ja tutkimusmäärärahalla (ent. EVO) ei uusien ohjeistuksien mukaan voida kattaa näitä kustannuksia. Tutkimusmääräraha kohdistetaan tulosalueille vuoden 011 tilinpäätöksen toimintatuottojen suhteessa. Yhtymähallinnon veloituksesta poistuu konsernin yhteisten tietojärjestelmien poistot (TA01 7,8 milj. euroa), jotka jatkossa ovat osa Tietohallinnon taseyksikön laskutusta. Alustavat yhtymähallinnon veloitukset toimitetaan sairaanhoitoalueille, tulosalueille, liikelaitoksille ja tytäryhtiöille 6.7.01 mennessä. Mikäli tukipalveluyksiköiden veloitukset oleellisesti poikkeavat yhtymähallinnonveloitusten laskennassa käytetystä tasosta, yhtymähallinnon veloitusta joudutaan siltä osin päivittämään. Jos kuntayhtymän rahoituseriin tehdään myöhemmin oleellisia muutoksia, joudutaan yhtymähallinnon veloituksia päivittämään. Yhtymähallinnon veloitukset viedään valmiiksi yhtymätalouden toimesta sekä vuositason että kuukausijaksotetun talousarvion suunnittelupohjiin. Työterveyshuollon veloitukset ovat yhtymähallinnon veloituksiin rinnastettava erä. Yhtymätalous syöttää ko. kustannukset vuositasolle ja kuukausijaksotettuun budjettiin keskitetysti, laskentaperuste vuoden 011 työterveyspalveluiden käyttö. Ulkoinen tarkastus budjetoidaan osaksi yhtymähallinnon veloitusta. Yhtymätalous tekee keskitetysti kustannussiirron yhtymätalouden vastuuyksikön ja ulkoisen tarkastuksen välille, joka vastaa ulkoisen tarkastuksen nettokustannuksia. Investointiesitykset Muutetun hallintosäännön mukaisesti seuraava investointisuunnitelma laaditaan neljäksi vuodeksi. Suunnitelmaan 013-016 tehtävistä 0,5 milj. euron investointiesityksistä on annettu sairaanhoitoalueille, tulosalueille, taseyksiköille ja liikelaitoksille ohje.4.01. Rakennus-, laite- ja tietojärjestelmäinvestointiesityksissä käytetään yhtenäistä yhtymätalouden laatimaa investointien suunnittelupohjaa, jossa esitetään suunnitellun investoinnin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä vaikutukset. Yksiköt toimittavat tärkeysjärjestykseen asettamansa investointiesitykset keskitettyä kuntayhtymän johdon priorisointiprosessia varten R:\Konsernihallinto\8940_Thall_Johdon_ Raportointi\013_Investointiesitykset verkkokansioon 30.5.01 mennessä sairaanhoitoalueiden ja 11.6. liikelaitosten osalta. Koska uusia hankkeita voidaan ottaa ohjelmaan hyvin rajallisesti, investointiesityksissä on pyydetty arvioimaan tarkoin niiden vaihtoehtoja, kannattavuutta ja ajoitusta. Kaikki investointiesitykset käsitellään saman priorisointimenettelyn mukaisesti riippumatta niiden suunnitellusta rahoitustavasta. Lopullinen rahoitustapatarkastelu tehdään vasta, kun investointi on hyväksytty investointiohjelmaan. Strategian mukaisesti suuret sairaalainvestoinnit rahoitetaan pääosin lainarahoituksella vuosina 01 016. Lisäksi selvitetään pitkän ajan kokonaistaloudellisuuden ja toiminnan kannalta vertailulaskelmia tekemäl lä investointien rahoituksessa lainarahoi tuksen ja muiden eri rahoitusmuotovaihtoehto jen keskinäistä edullisuutta. Uusien lähivuosille ehdotettavien suurten investointien valinnassa painotetaan seuraavia, HUS:n strategian tavoitelinjauksia: potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito vaikuttava ja kilpailukykyinen toiminta tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa
SISÄINEN OHJE 15 (16) Investointiohjelma ja taloussuunnitelma valmistellaan siten, että HUS-kuntayhtymän omavaraisuusaste säilyy tavoitteen mukaisesti vähintään 40 prosentissa talousarviovuonna 013. Talousarvio- ja suunnitelmavuosien investointitaso tullee olemaan jo aloitettujen investointien osalta varsin korkea. Talousarvio- ja suunnitelmavuosien investointitasot tarkentuvat investointiesitysten ja niiden priorisointien valmistuessa 9.8.01. Investointiesityksiin pyydetään tarkennuksia/täydennyksiä yksiköiltä kesän aikana. Pienten (10 000-500 000 euroa) tietojärjestelmäinvestointien alustavat suunnitelmat tarveselvityksineen 11.4.01 toimitetun ohjeistuksen mukaisesti toimitetaan tietohallintoon 4.5.01 mennessä. Pienten (4 000-500 000 euroa) apuvälineinvestointien alustavat suunnitelmat tarveselvityksineen 4.4.01 toimitetun ohjeistuksen mukaisesti toimitetaan apuvälinekeskukseen 9.5.01 mennessä. Pienet (< 500 000 euron) tilainvestoinnit toimitetaan HUS-Tilakeskukselle 5.5.01 mennessä. Pienet (< 500 000 euron) laitehankintaesitykset toimitetaan HUS-Logistiikkaan investointiohjelman hyväksynnän jälkeen, kuitenkin viimeistään 14.1.01. Investointien alustava poistotason arviointi tehdään käyttöomaisuuteen aktivoitujen, käynnissä olevien sekä uusien alustavasti priorisoitujen investointien osalta 1.8.01 mennessä. Poistosuunnitelma täsmentyy 9.8.01, kun investointien priorisointi on tehty. Toiminta- ja taloussuunnitelmien valmistelu ja talousarviokirja Talousarvioon sisällytettävien toiminnallisten muutosten ja tuottavuustavoitteen saavuttamisen edellyttämien toimenpiteiden suunnitelma toimenpiteineen, aikatauluineen ja vastuineen laaditaan tämän ohjeen liitteenä olevalle lomakkeelle (liite 5), osana yksikkökohtaista tasapainotettua tuloskorttia 8.9.01 mennessä. Tilavuokrat viedään Hyperion Planning järjestelmään keskitetysti sekä vuositason että käyttösuunnitelmatason syöttöpohjiin 6.7.01 mennessä. Talousarviokirjaan liitettävät toiminta-, henkilöstö- ja taloussuunnitelmat laaditaan 8.9.01 mennessä. Yhtymätalous toimittaa laadintapohjat päivitetyn ohjeen ja aikataulun yhteydessä 31.8.01 mennessä. Liikelaitosten ja taseyksiköiden talousarvion rahoitusosa tulee laatia 8.9.01 mennessä. Yhtymätalous toimittaa laadintapohjan päivitetyn ohjeen ja aikataulun yhteydessä 31.8.01 mennessä. Vuositason talous- ja henkilöstösuunnitelmat laaditaan 19.9.01 mennessä Hyperion Planning KOKOOMA applikaation vuosisuunnittelumallilla. Suunnittelussa tulee erityisesti kiinnittää huomiota henkilöstömitoituksen (henkilöstöryhmittäiset henkilötyövuodet) ja palkkakulujen väliseen yhtenevyyteen. HUS-kuntayhtymän sisäiset erät tulee olla syötettynä 14.9.01.
SISÄINEN OHJE 16 (16) Kuukausijaksotetut jäsenkuntien maksuosuudet sekä henkilöstö- ja taloussuunnitelmat laaditaan Hyperion Planning KOKOOMA applikaation käyttösuunnittelumallilla. Suunnittelu tehdään vastuuyksikkökohtaisesti 14.1.01 mennessä. Sisäisten erien syöttö tulee olla tehtynä viimeistään 30.11.01. Huom! Kuukausijaksotettujen lukujen tulee olla yhteneviä ylätasolla vuosisuunnittelumallin lukujen kanssa sekä sisäisten että ulkoisten erien osalta tiliryhmätasolla. Jokaisen budjetin laatijan tulee tarkistaa tämä huolellisesti. Sairaanhoitoalueiden, tulosalueiden, liikelaitosten ja taseyksiköiden tulee toimittaa organisaatiorakennetta koskevat muutospyynnöt 1.10.01 mennessä (erillinen lomake, liite ). Taloussuunnittelu tehdään vanhalla organisaatiorakenteella. Tarvittavat uudet vastuuyksiköt perustetaan malliin. Taloussuunnitelmat konvertoidaan uudelle organisaatiorakenteelle heti niiden valmistuttua 31.1.01 mennessä, jotta ne ovat käytössä vertailutietoja heti vuoden alusta. On tärkeää, että tiedot toimitetaan ajoissa, koska ereseptiä koskevat tiedot toimitetaan edelleen rekisterinpitäjälle. Lisäksi vuoden vaiheessa voimaan astuvat tietojärjestelmämuutokset vaativat aikaa, joten tiedot tulee saada ajoissa myös tietohallintoon. Budjettikokoukset Sairaanhoitoalue-, tukipalveluyksikkö- ja tytäryhtiökohtaiset yhtymäjohdon budjettikokoukset pidetään 1.9.01.10.01. Budjettikokouksia varten toimitetaan PowerPoint esitysmallipohja 31.8.01 mennessä. Taustamateriaalia Vuosien TAE 013 TS 015 suunnittelun tueksi intranetiin tehdään sivusto, johon kerätään yhteen paikkaan ohjeistus sekä taustamateriaalia. Liite 1: TAE 013 TS 015 aikataulu Liite : Organisaation muutospyyntö HUS-Servisiin Liite 3: Vakanssiryhmittely Liite 4: Henkilösivukuluprosentit Liite 5: Yksikkökohtainen tasapainotettu ohjauskortti Liite 6: HUS-kuntayhtymän avaintavoitteet, mittarit ja tavoitearvot