SIANKÄRSÄNTIE 99 14240 JANAKKALA KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 16.5. ja 22.5.2013 I N S I N Ö Ö R I T O I M I S T O TÄHTIRANTA O Y
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 2/23 1 YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1980 valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Rakennus on perustettu betonianturoiden varaan ja perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on ns. kaksoisbetonilaatta (eristeenä styroksi). Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset, eristeenä on villa ja julkisivuverhouksena on lauta- ja tiiliverhous. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys. Lämmönjakotapana ovat kattoelementit ja lattialämmitys. Ilmanvaihto on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto lämmön talteenottojärjestelmällä. Merkittäviä peruskorjauksia ei ole vielä tehty. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät ns. valesokkelissa havaittuihin vaurioihin ja kosteuteen sekä pesutilojen ikään. Valesokkeliin on syytä suorittaa kuntotutkimus. Pesutilojen peruskorjaukseen on syytä varautua. Kohteessa oleva valesokkelirakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Autotallia ei voitu tarkastaa, koska sinne ei ollut pääsyä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 6. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 3/23 2 OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT, RISKIT JA JATKOTOIMENPITEET Viite Nimike Havainto Riskirakenne Korjaus Lisätutkimus 6.1 6.2 6.9 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Perustukset ja alapohjarakenteet Märkä- ja kosteat tilat 6.11 Lämmitys Salaojat ovat ikääntyneitä. Kattovedet etuosalla Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt. Valesokkeli x (x) x Tilat ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä Pesuhuoneessa on kosteutta, kopoa Kattoelementtien tekninen ikä x x x x x
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 4/23 3 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde omakotitalo Siankärsäntie 99, 14240 Janakkala Tarkistuksen tilaajat Kanta-Hämeen ulosottovirasto Kohteen ilmoitetut pinta-alat Kohteen ilmoitettu tilavuus Huoneistoala 108 m 2 530 m 3 Kerrosala 120 m 2 (mittoja ei ole tarkistusmitattu) Rakennus- tai käyttöönottovuosi Kerroslukumäärä 1980 1 Tarkastuspäivät Tarkastaja 16.5. ja 22.5.2013 Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Raportointipäivä Tarkastuksen syy: 29.5.2013 Kiinteistön kauppatilanne Läsnä olleet Asukas, Kanta-Hämeen ulosottoviraston henkilökuntaa ja kiinteistövälittäjä Omistushistoria Nykyinen omistaja on asunut kohteessa vuodesta 1998 lähtien. Tarkastusajankohdan olosuhteet lämpötila C kosteus (RH) % vesisisältö g/m 3 Ulkoilma, aurinkoinen +22 59 11,5 Sisäilma +23 49 10,1 Tarkastuksessa käytetyt apuvälineet ja mittausmenetelmät. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Roiskevedelle alttiissa tiloissa ja muiden riskihavaintojen yhteydessä mittaus suoritettiin riskikohdista 0,2 0,5 m välein ja muualta 1 3 m välein. Rakenneavausten ja - mittausten yhteydessä (mikäli oli tarpeellista) rakenteiden kosteus mitattiin puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla (kalibroitu 2/2013). Käytettävissä olleet asiakirjat Kohteen rakennuspiirustukset ja rakennusaikaiset asiakirjat. Rajaukset kohteessa Asuinrakennus. Autotalliin ei ollut pääsyä. Muuta -
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 5/23 4 RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin. Koska rakennuksia ei aina ole rakennettu piirustusten mukaan, täyttä varmuutta rakenteista ei saada) Rakennustapa Perustamistapa Perusmuurit Salaojat Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Vesikate Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Käyttövesiputket Viemäriputket Paikalla rakennettu Betoniantura Betoniperusmuuri On asennettu Maanvarainen kaksoisbetonilaatta Puurunko ja mineraalivillaeriste Lauta- ja tiiliverhous Puurunko Puiset kattokannattimet, eristeenä on villa Itsekantavapelti Suorasähkölämmitys Kattoelementit ja lattialämmitys Koneellinen ilmanvaihto, lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) Kuparia Muovia
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 6/23 5 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (alkuhaastattelu) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Sauna on remontoitu (paneelit ja lauteet) vuonna 2000. Apukeittiö on muutettu huoneeksi ennen nykyistä omistajaa. Omistajan tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei ole tiedossa. Omistajan tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Takaränni on pudonnut. Nykyisen omistajan suunnitteilla olevat korjaukset: Korjauksia ei ole suunnitteilla. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Radon on mitattu nykyisen omistajan alkuaikoina ja tuolloin arvot eivät ylittyneet. Nykyisen omistajan ostaessa kiinteistön siihen tehtiin joku tarkastus, mutta omistajalla ei ole tästä tarkkaa muistikuvaa eikä raporttia. Omistajan havaitsema kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa poikkeavaa kylmyyttä, vetoa tai jäätymistä. Omistajan tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole esiintynyt. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Omistajan havaitsemat epätavalliset hajut: Omistaja ei ole havainnut rakennuksessa epätavallista hajua. Omistajan havaitsemat tuhoeläin- ja tuhohyönteisvauriot: Muurahaisia ilmaantuu keväisin. Omistajan havainnot ilmanvaihdon puutteista: Omistajan havaintojen mukaan ilmanvaihdossa ei ole ollut puutteita. Asumistottumukset: Sähkönkulutus on ollut normaalilla tasolla.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 7/23 6 HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositetuille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset ja mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu tummennettuna. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Lisäksi rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite tulee tarkastaa, huoltaa tai kunnostaa määräajoin valmistajan tai yleisten ohjeiden mukaisesti. Nykyisiin uusiin omakotitaloihin laaditaan myös tarkastamista ja huoltoa opastava huoltokirja. Riskirakenteet on määritelty kuntotarkastuksen suoritusohjeessa. Mikäli tarkastaja tekee tarkastuksessa riskihavainnon (havaitsee riskirakenteen), rakenne tarkastetaan kuntotarkastuksen yhteydessä pienimuotoisilla avauksilla, kuten rasiapora-avauksella tai rakenteen suhteellisenkosteuden / puunpainoprosenttikosteuden porareikämittauksella. Pienimuotoiset avaukset tehdään aina tilaajan suostumuksella. Tilaajan on ymmärrettävä, että avauksen tarkoitus on lähinnä todeta avauksesta rakenne (rakenteet eivät aina ole samanlaisia, kuin on piirustuksissa esitetty) ja havainnot koskevat vain rakenteita niiltä osin kuin ne avauksesta voidaan havainnoida ja tutkia. Aistinvaraisesti ei voida tutkia kaikkia mahdollisia rakenteissa olevia vaurioita. Rakenteen perinpohjainen kunnon tutkiminen vaatii aina kuntotarkastusmenettelyyn kuulumattoman laajemman tutkimuksen (kuntotutkimus). Jos tilaaja ei teetä riskirakenteisiin lisäselvityksiä ja - tutkimuksia, rakenteisiin voi jäädä ns. piileviä vaurioita. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapilaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 8/23 6.1 Vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmät Korkeusasema: Tasoerot (+/- 50 mm) mm min Kohta jossa riittämätön Rakennuksen vierusta ja maanpintojen kallistukset: Salaojien tarkastuskaivot / huoltaminen: maanpinta / sokkelinyläreuna 300 - maanpinta / lattiataso 100 kaikkialla maanpinta / seinän puurungon alaosa -100 kaikkialla Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maa-aineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Kasvillisuus voi myös kaivaa juuria salaojiin ja perustuksiin. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat paikoin vähäisiä. Salaojat: Omistajan kertoman mukaan salaojat on asennettu (hän on nähnyt ne). Piirustusten mukaan putkien halkaisija on vain 50 mm, joten ne voivat olla tukossa. Kattovesien poisjohtaminen: Salaojien tarkastuskaivoja ei ole asennettu rakennuksen kaikille nurkille. Salaojia ei ole voitu huoltaa. Sisääntulon vieressä kattovedet jäävät vierustalle. Omistajan kertoman mukaan ko. kohtaan jää lammikko. Kattovesien poisjohtamisessa ei havaittu muilta osin puutteita. Kattovedet on johdettu sadevesiloiskekaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Tekniset käyttöiät: Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamis- ja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 9/23 Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Kattovedet jäävät nurkalle. Yleiskuva. Kattovedet on johdettu muilta osin pois. Takapiha.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 10/23 6.2 Perustukset ja alapohjarakenteet Sokkelin silmämääräinen tarkastelu: Sokkelissa ei havaittu merkkejä perustusten haitallisista halkeamista tai painumista. Vedeneristys: Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. Valesokkeli (riskirakenne): Rakennekosteusmittaukset (tarvittaessa): huoneilma: 49 %,+20 C Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne. Ulkoseinien puurakenteet ja eristeet sijaitsevat maanpinnan alapuolella. Niihin kohdistuva kosteus voi vaurioittaa niitä. Havainnon tukemiseksi valesokkelirakenteeseen tehtiin rasiapora-avaus etupihanpuoleisen makuuhuoneen ulkoseinään. Avauksessa oli havaittavissa mikrobiperäinen (maakellarimainen) haju. Seinän alaosan villaeristeen suhteellinen kosteus ja ulkoseinän puurungon alasidepuun painokosteus mitattiin. Mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuksia, ks. taulukko. Mittapisteen sijainti 1. Ulkoseinän villaeristeen alaosa 70,9 % (RH) 12,6 C 2. Ulkoseinän puurungon alasidepuu 16,8 paino % Tekniset käyttöiät: Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Perusmuurin vedeneristys on syytä uusia / asentaa. Valesokkeliin tulee tehdä kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa tehdään useita rakenneavauksia valesokkeliin eri puolelle rakennusta ja ulkoseinän villaeristeestä otetaan materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Alasidepuun kunto tulee myös tarkastaa (alasidepuun alapinnassa voi olla vaurioita). Rakenne korjataan kuntotutkimuksessa saatujen tulosten valossa laaditun korjaussuunnitelman mukaan. Avaus valesokkeliin. Valesokkeli piirustuksissa.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 11/23 6.3 Ulkoseinät ja julkisivut Julkisivuverhouksen kunto: Verhouksen tuulettuminen: Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. Verhouksen takana ei ole nykyisiä ohjeita vastaavaa tuuletusväliä. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja. Tekniset käyttöiät: Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Vaikean rasitusluokan tiiliverhouksen tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Ulkoverhouksen tuulettumisen parantamista ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä on syytä huomioida mahdollisesti tarvittavassa valesokkelin korjaussuunnitelmassa. Tiiliverhouksen alaosassa ei ole tuuletusrakoja. Puuverhouksen tuulettuminen on niukkaa. 6.4 Väliseinät Kaksoislaattarakenne: Kaksoislaattarakenteessa (alapohja) väliseinät asennettiin yleisesti alkamaan lattiapinnan alapuolelta pohjabetonilaatan päältä. Tätä pidetään yleisesti riskirakenteena. Kohteen piirustuksista ja jalkalista irrotuksesta saatujen havaintojen perusteella rakennuksen väliseinissä ei ole ko. ratkaisua, vaan väliseinät alkavat lattiapinnan tasosta.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 12/23 6.5 Ikkunat ja ulko-ovet Yleiskunto: Ikkunoissa ja ulko-ovissa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Vesipellit: Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. Tekniset käyttöiät: Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Ikkunoiden ja ovien normaalit huoltokäsittelyt. Yleiskuva. 6.6 Katokset, terassit yms. rakennukseen liittyvät julkisivun rakenneosat Yleiset havainnot: Ko. rakennusosissa ei havaittu puutteita tai korjausta vaativia vaurioita.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 13/23 6.7 Yläpohja Yläpohjarakenteiden kunto: Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa vaurioita. Aluskate: Aluskatetta ei ole asennettu. Kohteen rakennusaikana ei ollut saatavilla nykyisiä aluskatteita. Yläpohjan tuulettuminen: Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Putkien eristys: Yläpohjassa kulkevat putket ovat eristetty. Yleiskuva. Yleiskuva. Yleiskuva.. Yleiskuva.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 14/23 6.8 Vesikatto Vesikatteen läpiviennit: Vesikate: Vesikate on kiinnitetty nauloilla, joilla on tapana löystyä. Vesikaton eritasokohdan laudoituksessa on mustia jälkiä. Saatujen havaintojen perusteella jäljet ovat aiheutuneet ilmanvaihtokoneen poistoilmasta (ns. jäteilma) aiheutuneesta kosteuden tiivistymisestä (lämmin poistoilma on tiivistynyt kohdatessaan ulkoilman). Yläpohjassa ei ollut havaittavissa ko. kohdassa vaurioita. Vesikatteessa ei havaittu muita korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Piipun pellitykset ovat niukkoja. Viemärin tuuletusputken läpivienti ei ole tiivis. Lumiesteet: Lumiesteet ovat asennettu. Sadevesijärjestelmä: Takaosan kourut ja osin syöksyt ovat pudonneet. Kouruissa on roskaa. Savupiippu: Savupiipun päällä on sadehattu. Turvavarusteet: Lapetikkaat on asennettu. Tekniset käyttöiät: Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut on syytä puhdistaa. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen. Kourujen kallistukset ja tuenta on syytä tarkastaa keväällä lumien sulamisen jälkeen. Läpivientisaumojen kuntoa on syytä tarkkailla ja huoltaa ne säännöllisesti. Löystyneet naulat on syytä vaihtaa kateruuveihin. Poistoilman aiheuttamia vaurioita. Tiivistämätön läpivienti.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 15/23 6.9 Märkä- ja kosteat tilat 6.9.1 WC Pinnoitteet: Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Katto on maalattu. Läpiviennit: Lattiakaivo on ikääntynyt ja likainen. Tiiveyttä ei voitu tarkastaa. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava ja korvausilmaventtiili ulkoseinällä. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Vesikalusteet: Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. Lattiakaivon tiiveys on syytä tarkastaa. Mikäli kaivossa on korokerengas, on sen sauma syytä tiivistää. Yleiskuva. Lattiakaivo.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 16/23 6.9.2 Pesuhuone Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Lattiassa havaittiin kopolaattoja (laatat ovat irti alustastaan). Lattian kallistus kohti lattiakaivoa on paikoin vähäinen. Seinät ovat levyrakenteisia. Katto on paneloitu. Vedeneristys: Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Lattialämmitys: Tilassa on lattialämmitys. Lattiakaivo: Lattiakaivo on muovinen. Kaivon korokerenkaiden saumoja ei ole tiivistetty. Kaivoon liitettyjen putkien liitos on tiivistetty. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilassa havaittiin kohonneita lukemia lattiassa ja seinien alaosissa. Vesikalusteet: Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. Pintarakenteiden tekniset käyttöiät: Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden teknisen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä rakenteiden kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Yleiskuva. Laatoitus kopisee.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 17/23 6.9.3 Sauna Pinnoitteet ja rakenteet: Lattiassa on laatoitus. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristys: Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Lattiakaivo: Tilassa on lattiakaivo. Kiukaan turvaetäisyydet: Kaiteet: Kiukaan sivulla ei ole kaidetta. Kiukaan turvaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Tilan lattiassa ei havaittu kohonneita lukemia. Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Yleiskuva.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 18/23 6.9.4 Keittiö Ilmanvaihto: Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on liesituuletin. Havainnot pintakosteudentunnistimella: Vesikalusteet ja putkistot: Vuotovahinkojen suojaus: Tilassa ei havaittu kohonneita lukemia. Merkkejä kosteusvaurioista tai vesivuodoista ei havaittu. Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Yleiskuva. 6.10 Muut sisätilat Yleiskunto: Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). Tulisijat: Tulisijoissa ei havaittu puutteita tai vaurioita. Autotalli: Autotallia ei päästy tarkastamaan.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 19/23 6.11 Lämmitys Lämmityksen toteutus yleisluontoisesti: Kohteen lämmitys tapahtuu asuinhuoneissa olevilla kattoelementeillä. Pesuhuoneessa ja takkahuoneessa on lattialämmitys. Yleiset puutteet: Lämmitysjärjestelmässä ei havaittu puutteita. Tekniset käyttöiät: Sähköistenlämmityselementtien ja -lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Kattoelementtien uusimistarpeeseen tai niiden korvaamiseen esimerkiksi pattereilla on syytä varautua. 6.12 Vesi- ja viemärilaitteet Järjestelmän toteutus yleisesti: Käyttövesiputket ovat kohteessa kuparia. Putket kulkevat osin rakenteiden sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Saatujen havaintojen perusteella ne eivät kuitenkaan kulje alapohjassa. Putkien kondenssivesieristyksestä ei saatu havaintoa Viemäriputket ovat muovia. Lämminvesivaraaja: Lämminvesivaraaja sijaitsee varastossa. Varaajan ylivuotoputki on johdettu viemäriin. Varaajan alustaa ei ole vedeneristetty. Vuotovahingon sattuessa vuotovesi pääsee rakenteisiin. Varaaja on valmistettu vuonna 1998, eli se on uusittu mahdollisesti tuolloin. Vedenvirtaamat: Sekoittajien virtaamat havaittiin olevan yli RakMK D1:n ohjearvojen. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Tekniset käyttöiät: Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Muovisten viemäriputkien (valmistus vuodesta 1975 eteenpäin) käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. Putkiston osia ja liitoksia huolletaan ja uusitaan tarvittaessa. Suositeltu hanasta tulevan lämpimän käyttöveden lämpötila on 55-65 C. Nykyisin putkiliitoksia ja vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vedeneristeellä ja liitokset sijoitetaan niin, että vuotovesi kulkeutuu turvallisesti lattiakaivoon.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 20/23 6.13 Ilmanvaihto Ilmanvaihdon yleinen toteutus kohteessa: Aistinvaraiset havainnot sisäilman laadusta: Ilmanvaihdon riittävyys: Rakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ko. ilmanvaihdon yleisenä periaatteena on, että tuloilma johdetaan makuu- ja muihin asuinhuoneisiin, poisto tapahtuu pesutilojen yms. kautta poistoilmakanaviin. Tilojen sisäilmassa ei havaittu poikkeavuutta. Rakennuksen sisätilojen ilmanvaihdossa ei havaittu tulo- ja poistoilmakanavien määrän osalta puutteita. Ilmanvaihtokone: Ilmanvaihtokoneen sijainnista ei saatu tietoa. Ilmanvaihdon huolto: Ilmanvaihdon huollosta ei saatu tietoa. Tekniset käyttöiät: Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtokoneidenpuhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). Ilmanvaihtokoneen suodattimet puhdistetaan tai uusitaan valmistajan ohjeiden mukaan. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein. Ilmanvaihdon tarkastussäätö suoritetaan puhdistuksen jälkeen. 6.14 Sähköistys Yleiskunto: Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Tekniset käyttöiät: Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 21/23 7 LIITTEET - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - käsitteitä Hämeenlinna 29.5.2013 INSINÖÖRITOIMISTO TÄHTIRANTA OY Harri Karvonen Pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Puh: 040 451 3582 Email: harri.karvonen@tahtiranta.fi
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 22/23 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa.
KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ 23/23 ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusaine ei ole terveydelle haitallinen mikäli rakennusmateriaali on ehjä, eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Asbestirakenteiden purkutöitä saavat suorittaa vain siihen hyväksytyt urakoitsijat. Rakennuksessa mahdollisesti asbestia sisältävät materiaalit tuodaan esille tässä tarkastuksessa, mikäli niitä havaitaan. Asbestin selvittämiseksi on olemassa erillinen asbestikartoitus. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.