Mistä ADHD:ssa on kyse ja millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Yhdessä erityisoppilaan tukena seminaari 3.10.2008, Finlandia-talo, Helsinki Anu Kippola-Pääkkönen anu.kippola-paakkonen@adhd-liitto.fi ADHD-liitto ry www.adhd-liitto.fi Copyright Anu Kippola-Pääkkönen / ADHD-liitto ry
Mikä ADHD? Attention Deficit Hyperactivity Disorder = aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö = tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö Neuropsykiatrinen häiriö, jonka ydinoireet ovat Tarkkaamattomuus Yliaktiivisuus Impulsiiviisuus Ydinoireet voivat eri lapsilla näkyä ja painottua eri tavoin. Erilaiset psykiatriset ja neurologiset liitännäisoireet ovat myös tavallisia.
ADHD-lapsi vai lapsi, jolla on yhtenä piirteenä ADHD? Onko häiriö lapsen kyvyssä toimia vai yhteiskunnan kyvyssä ottaa hänet vastaan?
Vaahteranmäen Eemeli nykypäivänä? Kauan sitten asui maalla pikkupoika villi. Kissankulman kauhuksi häntä kutsuttiin. Lähellä jos jossain alkoi soida palopilli, epäilykset kohdistui heti Eemeliin Georg Riedel, Juha Vainio
Tarkkaavaisuuteen vaikuttavia tekijöitä vireystila tunnetila aistitiedon käsittely motivaatio tunnetila tavoitteet taidot ja tiedot stressitekijät muut
Keskittymättömyyden syyt voivat olla moninaiset UNEN PUUTE? RAUHATON JA MELUISA RYHMÄ? STRESSIREAKTIO? OPPIMISVAIKEUDET? MASENNUS? YMPÄRISTÖN VAATIMUKSET? TEMPERAMENTTI? AISTITIEDON KÄSITTELYN VAIKEUS? VARHAINEN VUOROVAIKUTUS? ADHD? PERHEEN ARKI? MUUT SYYT? MUITA SAIRAUKSIA, VAMMOJA, HÄIRIÖITÄ?
Mistä ADHD johtuu ja mihin se voi vaikuttaa? Oirekuvan kehittymiseen voivat vaikuttaa perinnölliset tekijät, raskauteen ja synnytykseen liittyvät tekijät, synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet ja erilaiset psykososiaaliset tekijät. ADHD:lla voi olla moniulotteisia vaikutuksia mm. käyttäytymisen hallintaan, tunneilmaisuun, vuorovaikutukseen, työskentelyyn ja oppimiseen.
ADHD Yleisin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö kehitysiässä ilmeneviä psykiatrisia oireita, joiden taustalla on neurologinen tai neurobiologinen häiriö esiintyvyys vaihtelee 4-10%:n välillä käytetyistä kriteereistä riippuen pojilla yleisempää oireet ovat haitaksi lapsen kehitykselle
TARKKAAMATTOMUUS jättää usein huomiotta yksityiskohtia tai tekee huolimattomuusvirheitä koulussa, työssä tai muussa toiminnassa usein toistuvia vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja leikkeihin usein ei näytä kuuntelevan suoraan puhuteltaessa jättää usein seuraamatta ohjeita eikä saa koulu- tai työtehtäviään suoritetuksi (ei johdu vastustuksesta tai siitä ettei ymmärrä ohjeita) usein toistuvia vaikeuksia tehtävien ja toimien järjestämisessä...
.TARKKAAMATTOMUUS usein välttelee, inhoaa tai on haluton suorittamaan tehtäviä, jotka vaativat pitkäkestoista henkistä ponnistelua (kuten koulu- tai kotitehtävät) kadottaa usein tehtävissä tai toimissa tarvittavia esineitä (esim. leluja, kyniä, kirjoja, työkaluja) häiriintyy helposti ulkopuolisista ärsykkeistä unohtaa usein asioita päivittäisissä toiminnossa (vähintään 6 edellä mainituista oireista) DSM-IV
YLIAKTIIVISUUS liikuttelee usein hermostuneesti käsiä tai jalkoja tai kiemurtelee istuessaan poistuu usein paikaltaan luokassa tai muissa tilanteissa, joissa edellytetään paikallaan oloa juoksentelee tai kiipeilee usein ylettömästi sopimattomissa tilanteissa (nuorilla tai aikuisilla voi rajoittua levottomuuden tunteisiin) usein toistuvia vaikeuksia leikkiä tai harrastaa mitään rauhallisesti on usein jatkuvasti menossa tai käy kuin kone puhuu usein ylettömästi
IMPULSIIVISUUS vastailee usein kysymyksiin ennen kuin ne on kunnolla esitetty usein toistuvia vaikeuksia odottaa vuoroaan usein keskeyttää toiset tai on tunkeileva toisia kohtaan (esim. tuppautuu toisten seuraan) (vähintään kuusi edellä mainituista yliaktiivisuusimpulsiivisuus oireista) DSM-IV
Positiivista! Elinvoimainen Kekseliäs Utelias Tunteikas Halukas riskinottoon Rohkea Nopea Avulias Idearikas Sanavalmis Jännittävä Seurallinen Spontaani Innostuva Väsymätön
Millaista tukea oppimiseen ADHD-lapsi tarvitsee? Varhainen tunnistaminen ja YKSILÖLLISTEN tukitoimien aloittaminen tärkeitä diagnoosi ei ole tuen käynnistämisen edellytys! Tukitoimia voivat olla esimerkiksi: Informaation antaminen ja jakaminen Erityisopetuksen toimenpiteet Avustajan tuki ryhmässä Pienempi ryhmäkoko Lääkinnällinen kuntoutus tarpeen mukaan (sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, neuropsykologinen kuntoutus, toiminta-, puhe-, fysio-, psyko-, musiikkiterapia, apuvälineet jne.) Psykososiaaliset tukimuodot esim. vertaistukiryhmät Valmennus eli coaching Asianmukainen lääkitys
Oppimisen tukitoimet VIREYSTASON TUNNISTAMINEN JA ITSESÄÄTELYN TUKEMINEN Lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kautta vahvistuu lapsen itsesäätelykyky kyky säädellä aistimuksia, vireystasoa ja tunnetilaa tilanteeseen sopivaksi Kasvatuksen tehtävänä on säätelyn opettaminen Kuormittavien ärsykkeiden rajaaminen ja käyttäytymistä jäsentävien ärsykkeiden lisääminen Kuinka moottori hurisee? Toiminnallisuuden lisääminen opetuksessa
VIREYSTASON OLTAVA OPTIMAALINEN TILANTEESEEN NÄHDEN ESIM. ADHD-LAPSELLA VIREYSTASO VOI OLLA EPÄTAVALLISEN ALHAINEN -> ITSEÄRSYTYS / AISTIMUSTEN HAKEMINEN VIREYSTASON NOSTAMISEKSI (liikehdintä, käsillä näpertely, nujakointi jne.)
esimerkiksi jos lapsi on jatkuvassa liikkeessä järjestä lapselle enemmän liikekokemuksia / motorista aktiviteettia sopivan vireystason löytämiseksi, kanavoi liikkuminen hyväksytyllä tavalla esim. liikkuva työtuoli, kiilatyyny tuolilla, liikkumista vaativia tehtäviä pöytätyöskentelyn lomaan (tehtävien hakeminen hyllyltä), stressipallo tai sinitarra käteen, purkka suuhun jne.
TOIMINNAN OHJAUKSEN TUKEMINEN Mitä, missä, kenen kanssa, kuinka kauan ja miten toimitaan? STRUKTUROINTI Ajan, paikan, henkilöiden, toimintojen struktuuri Säännöt ja rajat Säännöllinen toistuvuus, rutiinit Muutosten ennakointi (muutoskortti) Kalenteri, päiväjärjestys, lukujärjestys Kello, ajastimet, äänimerkit Toimintaohjeet, työskentelyjärjestys (tehtävälaatikot, kuvat, kirjoitetut ohjeet) Ensin - sitten
MYÖNTEISEN KÄYTTÄYTYMISEN VAHVISTAMINEN Oma asenne lapseen? energinen ja luova ikiliikkuja vai ryhmän häirikkö ja kiusankappale Kannusta ja kehu lasta aina toivotusta käyttäytymisestä ja yrittämisestä. Näe pienetkin onnistumiset! Pyydä onnistumisselityksiä
Käytä merkkejä ohjaamaan toivottua käyttäytymistä (esim. tsemppipeukku, liikennevalot, hymyily, ohjaavat kuvat) Ongelmien taidottaminen (esim. haukkataito ) Kriittinen palaute toimintaan ja tekoon, ei persoonaan Ulkoista lapsen ongelmat Kiellot toimintaohjeeksi ns. älänkääntö Käytä juorukehua ja kolmoiskehua Hyväksy kaikki tunnetilat sopimatonta käytöstä ei Palkkiojärjestelmät ja taitotaulut
Yhteistyö ymmärrys ADHD-oireista ja hänen perhettä kohtaan jaettu asiantuntijuus (lapsi/nuori, vanhemmat, opettaja, avustaja, terapeutti) arvostaminen aktiivisuus avoimuus säännöllisyys jatkuvuus yhteiset linjat, tavoitteet, käsitteet keskusteluissa myönteinen, ratkaisukeskeinen ilmapiiri pääpaino positiivisessa palautteessa, nähdyssä edistymisessä ja taitojen opettelussa, EI ongelmissa jaa positiivinen palaute ja anna siitä ansio myös muille palavereissa struktuuri ( koollekutsuminen, aika, puheenjohtajuus)
HYVIEN ASIOIDEN LISÄÄMINEN ON PARAS TAPA VÄHENTÄÄ HUONOJEN ASIOIDEN MÄÄRÄÄ Furman
Lähteitä / kirjallisuutta: Aro T & Närhi V.2003: Tarkkaavaisuushäiriöinen oppilas koululuokassa. Barkley R.A.2008: ADHD, kuinka hallita ADHD. Furman B.,2003: Muksuoppi - ratkaisun avaimet lasten ongelmiin. Kerola K & Sipilä A-K.,2007: Haastava käyttäytyminen syitä, muutoksen mahdollisuuksia. Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön (ADHD) hoito. Käypä hoito-suositus. Duodecim 2007; 123(24):3042-58. Michelsson K ym.,2000: MBD ja ADHD, diagnosointi, kuntoutus ja sopeutuminen. Stock Kranowitz C, 2003: Tahatonta tohellusta - sensorisen integraation häiriö arkielämässä. Williams M.S. & Shellenberger S, 1996: How does your engine run? A leader s guide to the Alert Program for self-regulation.