Perusta. Tuen kolmiportaisuus (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016)

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuslaki 2015 Tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve Järjestää tarkoituksenmukaista tukea tarpeen ilmettyä Lapsen osallisuus Kasvatuskumppanuus Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 2014 Perusopetuslaki 1998 Perusta Tuen kolmiportaisuus (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2016) Pedagoginen arvio Pedagoginen selvitys Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Oppimissuunnitelma HOJKS 1

2 Taustaa Lapsen itsesäätelyn taitojen kehityksen tukeminen TOMERA-hanke RAY Teema liittyy lasten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön (ADHD) Varhainen tunnistaminen ja tukeminen Käypä hoito suositus, 2013; päivityksessä Psykososiaaliset hoitomuodot ensisijaisia alle kouluikäisillä Tuki suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan Opas taustoittaa ja yksityiskohtaisesti kuvaa TOMERAkonsultaatiomallin, joka pyrkii tuottamaan jäsentynyttä tukea tarkkaamattomille ja ylivilkkaille lapsille Milloin käynnistyy? Vuorovaikutustilanteet ylivilkkaan ja/tai tarkkaamattoman lapsen kanssa koetaan päiväkodissa kuormittaviksi Aiemmat ratkaisuyritykset eivät enää tehoa Vanhemmat myöntyväisiä konsultaatiolle ja lapsen asioiden käsittelylle Yhteistyölle on aikaa ja riittävä määrä sitoutumista 2

3 TOMERA-konsultaatiomalli Yhteistoiminnallinen ongelmanratkaisun väline tukitarpeen ja -toimien määrittelyyn Tuen suunnittelussa korostuu lapsen tai lapsiryhmän ja aikuisten konkreettinen käyttäytyminen Varhainen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen Muutoksen seuranta osana tukitoimien toteutusta TOMERA-konsultaatiomalli Konsultaatiota rytmittävät tapaamiset ja niiden välissä tehtävät tukitoimet ja niiden valmistelut TOMERA konsultaatio ELTO Psykologi Päivähoidon työntekijät Tukitoimet Lapsi/ lapsiryhmä Vanhemmat/huoltajat Runkona 3 tapaamista: 1. tapaaminen 2. tapaaminen 3. tapaaminen 1. Mihin pyritään vaikuttamaan? Millainen lapsen toiminta saa työntekijät huolestumaan? Mitä asioita työntekijät seuraavaksi havainnoivat? 2. Miten pyritään vaikuttamaan? Mitkä tilannetekijät vaikuttavat lapsen käyttäytymiseen ja mihin niistä voimme vaikuttaa ja miten? Konkreettiset keinot kokeiltavaksi! 3. Miten onnistuttiin? Täytyykö kokeilla jotain muuta? Siirrytäänkö seuraavaan huoleen vai riittikö tämä? 3

4 Konsultaation ohjaajan rooli Sisällöllinen ohjaaminen Tapaamisten tavoitteiden selkeyttäminen Keskustelujen jäsentäminen Työvälineiden käytön opastaminen Muutoslista Tavoitteiden saavuttamisen asteikko (TaSA) Kommunikaation selkeyttäminen Mistä ollaan huolissaan? Lapsen toimintaan liittyvien tavoitteiden konkretisoiminen Mitä halutaan saavuttaa? Tavoitteiden asettaminen mitattavaksi ja havaittavaksi käyttäytymiseksi Yleiset päämäärät Tavoitteena tukea lapsen itsesäätelyn taitojen kehitystä ennaltaehkäistä lapsen käytöksen ongelmia vähentää lapsen käytöksen ongelmista koituvaa ja koettua haittaa Yhdessä tekemisen tiivistäminen lapsen kanssa toimivien lähiaikuisten kanssa Mitä tuetaan? Tarkkaavuuden osataidot Vireystila Suuntaaminen ja ylläpitäminen Jakaminen Vaihtaminen Toiminnanohjauksen osataidot Aloitteellisuus Suunnittelu Toteutus Arviointi Joustavuus 4

5 Itsesäätely 1. Käyttäytymisen ja tunteiden säätely 2. Prososiaalisen käyttäytymisen säätely 3. Kognitiivisen toiminnan säätely Tuija Aro, Taaperosta taitavaksi toimijaksi, 2010 Miten tuetaan? Ollakseen tehokkaita tukitoimien tulisi muodostaa johdonmukainen kokonaisuus Tukitoimet vaativat toteuttajiltaan tietoista ongelman ydinkohtien määrittelyä toimenpiteiden etukäteissuunnittelua johdonmukaista toteuttamista sekä tuen vaikuttavuuden jatkuvaa arviointia Tukitoimet Jäsennetään hyviä olemassa olevia tapoja Tilanteiden ja rutiinien selkeyttäminen Työntekijöiden näkemysten ja kokemusten myötä sopiviin arjen ratkaisuihin Mitä voidaan toteuttaa ryhmätasolla ja mitä yksilöllisesti lapsen kanssa Lapsen kehitysvaihe ja yksilölliset piirteet 5

6 Yleistä Huomio lapsen konkreettiseen käyttäytymiseen ei tulkintaa syistä Havainnoidaan tilannetekijöitä, joissa lapsella ei-toivottua käytöstä Huomio aikuisten käyttäytymiseen Huomio kommunikaation selkeyteen Positiivisten vahvistussuhteiden tehostaminen Johdonmukaisuus aikuisten toiminnassa A B C edeltävät tekijät käyttäytyminen seuraamukset Tilanne Käytös Palaute Mitä tapahtuu? Mitä lapsi tekee? Mitä siitä seuraa? A B C edeltävät tekijät käyttäytyminen seuraamukset Tilanne Käytös Palaute Miten ennakoida odotuksia ja strukturoida ympäristöä? Mitä vaihtoehtoista käytöstä lapsen tai ryhmän kanssa voimme harjoitella? Miten vielä vahvemmin antaa myönteistä palautetta? 6

7 Mitä on jäsentynyt tuki? Tiedetään mihin pyritään vaikuttamaan Riittävästi tietoa tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen taitojen kehityksestä Toimintaympäristön johdonmukaisuus ja työntekijöiden sitoutuminen Konkreettisten tavoitteiden asettaminen Myönteisen huomion kiinnittäminen ryhmätasolla ja yksilöllisesti Tilanteiden jäsentämisestä Nyt näyttää siltä, että emme riittävän selvästi kerro, mitä ja minkälaista käyttäytymistä lapselta odotamme. Emme siis ohjaa ennalta riittävästi lapsen toimintaa. Käyttäytymistä edeltäviin tekijöihin vaikuttaminen Tilanne- ja ympäristötekijöiden jäsentäminen Fyysisen toimintatilan jäsentäminen Toiminnan jäsentäminen Ajan jäsentäminen Henkilöiden jäsentäminen Tarkkaavaisuuteen vaikuttavien muuttujien huomioiminen Liikunnan ja levon merkitys tunteiden säätelyssä Toivotun käyttäytymisen näkyväksi tekeminen Mallittaminen, sanoittaminen Harjoittelu leikinomaisesti Kuvat muistutuksena Säännöt, sopimukset yhdessä 7

8 Ja tiäkkö mitä mää luulin, kun Terhi sano, että käsipesun kautta syömään, niin tiäkkö mitä mää luulin. Mää luulin, että täällä on joku salaluukku, josta täytyy mennä syömään, mutta se on, että vaan pestään kädet ja pyyhitään ja sitten mennään syömään. Piia Roos (väitöskirja). Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta (2015) Palautteen merkityksestä Emme ole riittävän selvästi näyttäneet, mikä ja minkälainen käyttäytyminen on ollut mielestämme toivottavaa, mikä eitoivottavaa. Emme siis anna riittävän selkeää palautetta. Käyttäytymistä seuraaviin tekijöihin vaikuttaminen Kielellinen palaute ennen kaikkea positiivista Palaute välitöntä ja säännöllistä Kielteisen kehän katkaiseminen à Huomaa hyvä! Jos puhe ei riitä, lisätään vahvempaa jäsennystä Toivotun ja ei-toivotun toiminnan havainnollistaminen kuvin, sarjakuvittaminen, sosiaaliset tarinat, Positiivisen palautteen korostaminen ulkoisin keinoin (tarrat, leimat, yms.) à johdonmukaisuus! Palkkiojärjestelmät yhdessä vanhempien kanssa Seuraamukset vasta viimeisenä Huomiotta jättäminen Tilanteen katkaisu 8

9 Ei saa mennä oranssin naru ohi tai jotain.. Koska narun ohitte ei saa mennä. Jotain voi sattua. Se sano älä tee uudelleen ja mää tein uudelleen ja pääsin jäähylle. Piia Roos (väitöskirja). Lasten kerrontaa päiväkotiarjesta (2015) Muistetaan Lapsen käyttäytymisen piirteet eivät kerro syy-seuraussuhteista konteksti! Havainnoinnin tärkeys korostuu Miten tukea lapsen toimimista ja onnistumista lapsiryhmässä? Ryhmätason ohjelmilla lisätään lapsen taitoja Yksilötasolla vaikutetaan lapsen ja ympäristön väliseen vuorovaikutukseen myönteisin keinoin Linkkejä Niilo Mäki Instituutti Kummi-sarja 2, 13 ja 14 Taaperosta taitavaksi toimijaksi Valteri-puoti Tuliko tunne? Tunne- ja turvataitoja lapsille Vanha painos tulostettavissa Nepsy-oppaat ja kuvat Toimiva arki visuaalisin keinoin Tunteesta tunteeseen 9

10 Kiitos! Luettavaa ja lähteet Aro, & Närhi (2002). Kummi 2 Tarkkaavuushäiriöinen lapsi koululuokassa Barkley (2008.) ADHD kuinka hallita ADHD Webster-Stratton (2006). Ihmeelliset vuodet Ongelmanratkaisuopas 2-8 vuotiaiden lasten vanhemmille ADHD:n (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön) hoito lapsilla ja nuorilla (online). Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. DuPaul, & Eckert (1997). The Effects of School-Based Interventions for Attention Deficit Hyperactivity Disorder: A Meta-Analysis. School Psychology Review, 26, Kratochwill, & Bergan (1990). Behavior consultation in applied settings: An individual guide. New York: Plenum Press. Sheridan, & Kratochwill (2008). Conjoint Behavioral Consultation. Promoting Family-School Connections and Interventions. New York: Springer. Pelham, & Fabiano (2008). Evidence-Based Psychosocial Treatments for Attention-Deficit Hyperactivity Disorder. Journal of Clinical Child & Adolescent Psychology, 37(1),