Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Transkriptio

1 Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort Tuula Hurtig FT, KM, tutkijatohtori (Suomen Akatemia) Terveystieteiden laitos, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, Oulun yliopisto ja yliopistosairaala

2 Lyhyt johdatus - DSM-IV: Attention deficit hyperactivity disorder (ADHD), Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö - ICD-10: Hyperkinetic disorder (HKD) - taustalla geenien ja ympäristön yhteisvaikutus - estää ihmistä toimimasta kykyjensä edellyttämällä tavalla!

3 Your son has a very short attention span, Mr. Clayton

4 ADHD on janan ääripää LOW Inattention / Inhibition Activity level HIGH

5 Aiemmin tutkittua yleinen häiriö: maailmanlaajuisesti 5-10%:lla lapsista, 4-8%:lla nuorista, ehkä 2-4%:lla aikuisista(?) Suomessa 7%:lla 8-vuotiaista (LAPSET, Almqvist et al. 1989), nuoret? ydinoireet: keskittymisvaikeus, ylivilkkaus, impulsiivisuus pojilla yleisempää komorbiditeetti (käytöshäiriöt, masennus, ahdistus, bipolaarinen häiriö, päihteet, Touretten oireyhtymä) hoito: psykososiaalinen interventio, lääkitys psykososiaaliseen ympäristöön liittyviä tutkimuksia vähän

6 Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 (N=9432), kaikki Oulun ja Lapin lääneissä syntyneet Oulu

7 Aineiston keräys 24 raskausviikko Syntymä N=9479 N=9432 elävänä syntynyttä 7-8 -vuotiaana N= vuotiaana N= v. Suomessa N= v. Suomessa N=9215 Postikysely vanhemmille: -lapsen kasvu ja kehitys, terveys, koulu, perheen sosiaalinen asema (n=8614, 90%) Postikysely nuorelle n=7344 (80%), YSR Postikysely vanhemmille n=6985 (76%) 8-v. Suomessa N=9297 Kysely vanhemmille: - lapsen psykomotorinen kehitys ja käyttäytyminen (n=8379, 90%) Kysely opettajille: - lapsen käyttäytymisen ja tunne-elämän häiriöt (n=8525, 92%) Kliiniset tutkimukset n=6798 (74%) ADHD-tutkimus SWAN n=6728 (73%)

8 SWAN (Swanson et al. 2001) mittaa ADHD-oireita 9 inattentiivisuus- ja 9 hyperaktiivisuusoiretta (vrt. DSM-IV) 3 alaskaalaa: inattentiivinen, hyperaktiivisimpulsiivinen, yhdistetty (vrt. DSM-IV) 7-portainen asteikko, keskellä 0 kuvaa keskimääräistä käytöstä, arvot 1,2, ja 3 jonkinasteisia ongelmia katkaisurajana ylin 5%

9 Oirekuva 5%:n katkaisupisterajan ylittäneillä, SWAN, NFBC86 46 % 31 % 23%

10 Tulokset, NFBC86 ja ADHD- ja käytösongelmat 15-vuotiaat tytöt raportoivat enemmän ADHDoireita ja käytösongelmia kuin pojat (YSR), vanhemmat raportoivat enemmän ADHD-oireita pojilla kuin tytöillä (SWAN) (Hurtig et al. 2005) ADHD (SWAN, YSR)- ja käytösongelmat (YSR) olivat yhteydessä nuoren perheympäristöön (vähiten oireita niillä, jotka asuivat ydinperheessä tai suuressa perheessä) (Hurtig et al. 2005)

11 Tulokset, NFBC86 ja ADHDoireet ADHD-oireet heikensivät osalla nuoria koulumenestystä, koulutussuunnitelmia, fyysistä terveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia (ei ystäviä, tyytymätön elämään, tyytymätön ulkonäköön) (Taanila et al. 2009) ongelmat kasaantuivat osalle ADHD-oireisia nuoria, heillä myös runsaasti ADHD-oireita osalla ADHD-oireisia nuoria kuitenkin meni hyvin

12 ADHD-haastattelututkimus Vv diagnostinen haastattelututkimus (Kiddie-Sads-PL): vuotiasta nuorta osallistui (272 SWAN-casea, 199 SWAN-kontrollia), dataanalyyseissä 457 nuorta Nuoren psykiatriset diagnoosit tällä hetkellä ja aiemmin, neuropsykologiset testit, perhetilanne, vanhempien psyykkiset oireet

13

14 Tulokset, NFBC86 ja ADHD 148 lapsuusiän ADHD, 105 (poikia 76, tyttöjä 29) nuoruusiän ADHD, nuoruusiän prevalenssi 8.5% komorbiditeetti yleistä, melkein puolella (n=49) ADHDnuorista ainakin käytöshäiriö-, masennus- tai alkoholin väärinkäyttödiagnoosi, usein kaikkia näitä (Hurtig et al. 2007) ADHD ja komorbiditeetti olivat yhteydessä perheympäristöön (asuivat muussa kuin ydinperheessä, ja vanhempien kanssa, joilla oli psyykkisiä ongelmia ja jotka eivät välittäneet nuoren asioista) (Hurtig et al. 2007)

15 Tulokset, NFBC86 ja ADHD Yli kahdella kolmasosalla ADHD-lapsista häiriö jatkui nuoruudessa ADHD:n jatkuvuuteen olivat yhteydessä: - tietyt inattentiiviset oireet (vaikeuksia järjestellä tehtäviä, hukkaa tavaroita, on hajamielinen) - varhain alkanut masennus tai oppositiohäiriö - isän ADHD-oireet (Hurtig et al. 2007)

16 Ydintulokset perheympäristöllä suuri merkitys ADHD:n kulkuun ja komorbiditeettiin ADHD:n haitta-aste moninainen, osalla hyvä toimintakyky, osalla huono (komorbiditeetti) genotyyppi vs. fenotyyppi

17 Pohdintaa tulosten perusteella rikkonainen perhe lisää ADHD-nuoren riskiä saada käytöshäiriö perheiden hyvinvointiin huomiota ADHD-lapsen vanhemmille tukea varhaisessa vaiheessa neuvola!

18 Pohdintaa tulosten perusteella koululla mahdollisuudet tunnistaa erilaisuus ja ohjata (osa-aikaiseen) erityisopetukseen koulu tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää ADHD-lapsen koulunkäynti saatava sujuvaksi alusta alkaen erityisopetus ei ehkä paras vaihtoehto

19 Mutta kuitenkin (huomioita haastatteluista) ADHD-lapsi/nuori on usein luova, energinen, utelias, kekseliäs taide tai liikunta voi kompensoida puutteita tärkeintä on oman paikan löytäminen yhteiskunnassa!

20 ADHD-työryhmä ja yhteistyö Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Irma Moilanen, Hanna Ebeling, Päivi Lindholm Terveystieteiden laitos, OY Anja Taanila, Tuula Hurtig, Marjo-Riitta Järvelin Psykiatrian klinikka, OY Juha Veijola, Jouko Miettunen UCLA, US Susan Smalley, James McGough, Sandra Loo University of Nebraska, US Jukka Savolainen Nordic Network on ADHD Alina Rodriguez

21 Kiitos mielenkiinnostanne!