uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop

qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmqwer tyuiopasdfghjklzxcvbnmqwerty Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja uiopasdfghjklzxcvbnmqwertyui Lukuvuosi 2014-2015 opasdfghjklzxcvbnmqwertyuiop Oppilashuolto asdfghjklzxcvbnmqwertyuiopas dfghjklzxcvbnmqwertyuiopasdf ghjklzxcvbnmqwertyuiopasdfgh jklzxcvbnmqwertyuiopasdfghjkl zxcvbnmqwertyuiopasdfghjklzx cvbnmqwertyuiopasdfghjklzxcv bnmqwertyuiopasdfghjklzxcvbn mqwertyuiopasdfghjklzxcvbnm qwertyuiopasdfghjklzxcvbnmq wertyuiopasdfghjklzxcvbnmqw ertyuiopasdfghjklzxcvbnmrtyui

1 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Kodin ja koulun yhteistyö... 3 2.1 Yhteis- ja yksinhuoltajuus... 3 2.2 Oppilas on huostaan otettu ja sijoitettu... 4 2.3 Oppilas on avohuollon tukitoimena sijoitettu... 4 3 Kolmiportaisen tuen tasot... 4 3.1 Yleinen tuki... 4 3.1.1 Yleinen tuki ei riitä -> tehostettuun tukeen... 5 3.2 Tehostettu tuki... 5 3.2.1 Päätös tehostetusta tuesta... 6 3.2.2 Tehostettua tukea ei enää tarvita -> yleiseen tukeen... 6 3.2.3 Tehostettu tuki ei riitä -> erityiseen tukeen... 6 3.3 Erityinen tuki... 6 3.3.1 Päätös erityisestä tuesta... 7 3.3.2 Oppiaineen yksilöllistäminen... 7 3.3.3 Erityistä tukea ei enää tarvita -> tehostettuun tukeen... 7 3.3.4 Erityisen tuen tarkistaminen... 8 3.3.5 Martinkulman koulu... 8 3.3.6 Hakalanpolun koulu... 8 3.3.7 Emo-luokat... 8 3.3.8 Kuntouttava luokka... 9 3.3.9 Haku kuntouttavalle luokalle... 9 3.3.10 Pidennetty oppivelvollisuus... 9 3.4 Koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen... 11 4 Koulutukselliset siirtymävaiheet... 11

2 4.1 Päiväkodista esiopetukseen... 11 4.2 Esiopetuksesta perusopetukseen... 12 4.3 Perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välinen tiedonsiirto... 13 4.4 Alakoulusta yläkouluun... 13 4.5 Perusopetuksen koulusta toiseen siirtyminen... 13 4.6 Perusopetuksesta toiselle asteelle... 13 5 Poissaolot... 14 6 Joustava perusopetus... 15 6.1 Haku Jopo -luokalle... 15 7 Oppilaiden opiskelu sairaalajaksojen aikana... 16 8 Vuosiluokkiin sitomaton opetus... 17 9 Luokalta siirtyminen... 17 10 Oppilashuolto Hyvinkäällä... 18 10.1 Monialainen asiantuntijaryhmä... 18 10.1.1 Milloin tarvitaan monialaista asiantuntijaryhmää?... 18 10.1.2 Mitä asioita monialaisessa asiantuntijaryhmässä käsitellään?... 18 10.1.3 Miten ryhmä kootaan ja ketä siihen kuuluu?... 19 10.1.4 Miten ryhmä työskentelee?... 19 10.1.5 Jos huoltaja tai oppilas eivät halua asian käsittelyä ryhmässä?... 20

3 1 Johdanto Tämä käsikirja kokoaa yhteen Hyvinkään esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoa sekä kolmiportaista tukea koskevia asiakirjoja. Käsikirjassa on tarkennukset esi- ja perusopetuksen koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Käsikirjassa on myös käsitelty niitä kysymyksiä, joita oppilashuoltotyöstä perusopetuksen tukimuodoista on usein käytännön työssä kysytty. Käsikirjassa käytetään käsitteitä koulu ja oppilas myös tarkoitettaessa esiopetusta. Käsikirjassa esiteltyjä toimintaohjeita ja käytänteitä tulee noudattaa kaikissa kouluissa. Käsikirjan päivityksestä vastaa esi- ja perusopetuksen oppilashuolto. Mahdolliset päivitykset käsikirjan tehdään vuosittain, ennen uuden lukuvuoden alkamista. 2 Kodin ja koulun yhteistyö Opettajan on oltava aina ensin itse yhteydessä huoltajaan kun hänellä on huoli lapsesta. Huoltajiin on oltava yhteydessä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Vasta kun huoltajan kanssa on keskusteltu asiasta, on mahdollista olla yhteydessä muihin tahoihin. Oppilashuoltohenkilöstöä ja muita yhteistyötahoja on mahdollista konsultoida nimettömästi. Mikäli on tarpeen tehdä yhteistyötä oppilaan asiassa koulun ulkopuolisten tahojen kanssa, pyydetään aina kirjallinen lupa. Tällaisia tahoja ovat esim. perheneuvola, nuorisoasema, erikoissairaanhoito, lastensuojelu. Kaikessa yhteistyössä noudatetaan Hyvinkään kaupungin verkostoyhteistyön periaatteita, jotka kokonaisuudessaan löytyvät Ossista, kohdasta Lasten ja nuorten talo. 2.1 Yhteis- ja yksinhuoltajuus Kun koulun työntekijät hoitavat oppilaan asioita, heidän tulee tulla tietoisia siitä, kuka tai ketkä ovat lapsen virallisia huoltajia ja huomioida se yhteistyössä. Jos koululla ei ole tarkkaa tietoa lapsen huoltajuuskysymyksestä ja asian riitaisuus edellyttää asian varmistamista, voidaan lapsen huoltajuus tarkistaa väestörekisteristä. Tuolloin ollaan yhteydessä Hanna-Mari Kujalaan tai Päivi Nummelaan.

4 Lain mukaan huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys lapsen tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat päättää vain yhdessä, jollei lapsen etu ilmeisesti muuta vaadi. (Laki lapsen tapaamisesta ja huollosta 5 ) Lähtökohtainen tilanne siis on, että molempia vanhempia tulisi informoida koulussa tapahtuvista muutoksista. 2.2 Oppilas on huostaan otettu ja sijoitettu Kun lapsi on huostaan otettu ja sijoitettu, perusturvalautakunta, eli käytännössä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä päättää lasta koskevista asioista, lukuun ottamatta lapsen nimeä uskontokuntaa ja kansallisuutta koskevia asioita, joista päättävät lapsen vanhemmat. Käytännössä sijaisperhe valtuutetaan hoitamaan lapsen asiaa. Lapsen biologiset vanhemmat otetaan mukaan työskentelyyn mahdollisuuksien mukaan. Sijaisperhe huolehtii myös yhteydenpidosta biologisiin vanhempiin. Sijaisvanhemmat allekirjoittavat lapsen koulunkäyntiä koskevat paperit. 2.3 Oppilas on avohuollon tukitoimena sijoitettu Kun lapsi on lastensuojelun avohuollon tukitoimena ja vanhempien suostumuksella sijoitettu oman kodin ulkopuolelle, esim. Kotirinteeseen, vanhemmat säilyvät lapsensa huoltajina ja päättävät lastaan koskevista asioista. Avohuollon sijoituksessa olevan lapsen koulu säilyy yleensä ennallaan. Yhteydenpito koululta tapahtuu suoraan sijaishuoltopaikkaan, ja he huolehtivat tiedottamisesta ja käytännön järjestelyistä, esim. koulumatkoista. Kotirinteessä on Wilma käytössä sinne sijoitettujen oppilaiden kohdalla, joten yhteydenpito koulun ja sijaishuoltopaikan kanssa onnistuu myös Wilman välityksellä. 3 Kolmiportaisen tuen tasot Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Esimerkiksi jos oppilas on matematiikan vaikeuksien vuoksi siirretty tehostettuun tukeen, hän on tehostetun tuen oppilas myös saadessaan tukiopetusta englannin opiskelussa. Oppilaat aloittavat 1.luokan siinä tukimuodossa, missä he ovat esiopetuksen päättyessä. Mikäli oppilaan katsotaan tarvitsevan koulussa erityistä tukea, hänelle laaditaan pedagoginen selvitys ja hänet tarvittaessa ohjataan koulupsykologin tutkimuksiin. Kiertävät erityislastentarhanopettajat lähettävät samaan aikaan pedagogisten selvitysten kanssa listan alueensa tehostetun ja erityisen tuen oppilaista erityisopetuksen koordinaattorille, joka merkitsee koulutulokkaiden tuen tason Primukseen. Pedagogiset asiakirjat siirtyvät koululle tiedonsiirtopalaverissa. Mikäli koulussa katsotaan, ettei oppilas tarvitse tehostettua tukea, hänelle ei tarvitse tehdä koulussa oppimissuunnitelmaa vaan hänelle tehdään pedagoginen arvio, jonka perusteella hän voi siirtyä yleiseen tukeen. Kouluun tulevien erityisen tuen oppilaiden tuen tarve on tarkistettu keväällä, joten heille tehdään Hojks aina ennen syyslomaa. 3.1 Yleinen tuki Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata oppilaan tuen tarpeeseen. Tukea annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä. Kaikki perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot, esim. tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet, ovat käytössä myös yleisessä tuessa. Yleisen tuen oppilaalle voi tehdä oppimissuunnitelman. Tällöin ennen oppimissuunnitelman teko ei tehdä pedagogista arviota.

5 3.1.1 Yleinen tuki ei riitä -> tehostettuun tukeen Oppilas tarvitsee tehostettua tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin /- terveydenhoitajaan opettaja laatii pedagogisen arvion (ohjeet liitteenä) koulupsykologi ja laaja-alainen erityisopettaja lukevat pedagogisen arvion ja tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa mikäli laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi/ -kuraattori/ -terveydenhoitaja ovat samaa mieltä oppilaan tehostetun tuen tarpeesta, pedagogiseen arvioon merkitään, että oppilas siirtyy tehostettuun tukeen. arvion sisältämä pedagoginen arvio tulostetaan ja arkistoidaan koululla Laaja-alainen erityisopettaja merkitsee tuen vaiheen Wilmaan oppilaan yhteenvetosivun vasemmassa laidassa olevaan kohtaan Lomakkeet / Tuen vaihe oppilaan uusi tuen taso ilmoitetaan rehtorille opettaja laatii yhdessä huoltajien kanssa oppimissuunnitelman, jonka laadinnassa laaja-alainen erityisopettaja ja psykologi/ kuraattori/ terveydenhoitaja tarvittaessa konsultoivat (ohjeet liitteenä). Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian oppilaan siirryttyä tehostettuun tukeen. Mikäli lukuvuoden aikana tehdään uusia tavoitteita tai oppimissuunnitelmaan tulee tehdä muita muutoksia, ne kirjataan samaan oppimissuunnitelmaan laittamalla päivämäärä muutoksen eteen. Lukuvuoden aikana tulee siis vain yksi oppimissuunnitelma. 3.2 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostetun tuen oppilaat opiskelevat joko yleisopetuksen luokalla tai koulun omassa pienryhmässä. Koulun omaan pienryhmään sijoitetut oppilaat päättää rehtori yhdessä laajaalaisen erityisopettajan ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Rehtori voi myös päättää erityisluokanopettajan resurssin käytöstä muutoin kuin ryhmämuotoisesti. tehostetun tuen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien kanssa ennen syyslomaa (ohjeet liitteenä) jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden tehostettuun tukeen, oppimissuunnitelma tehdään mahdollisimman pian tehostettuun tukeen siirtymisen jälkeen oppimissuunnitelma tarkistetaan, tulostetaan ja arkistoidaan koululle keväisin rehtorit vastaavat siitä, että koulun oppimissuunnitelmat on tehty asianmukaisesti

6 3.2.1 Päätös tehostetusta tuesta Tehostetusta tuesta ei tehdä hallintopäätöstä. Mikäli laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi/ - kuraattori / -terveydenhoitaja ovat samaa mieltä oppilaan tehostetun tuen tarpeesta, pedagogiseen arvioon merkitään, että oppilas siirtyy tehostettuun tukeen. Tuen taso merkitään Wilmaan ja ilmoitetaan rehtorille. 3.2.2 Tehostettua tukea ei enää tarvita -> yleiseen tukeen Oppilas ei tarvitse enää tehostettua tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin /-kuraattoriin /- terveydenhoitajaan opettaja laatii pedagogisen arvion (ohjeet liitteenä) koulupsykologi/ -kuraattori/ -terveydenhoitaja ja laaja-alainen erityisopettaja lukevat pedagogisen arvion ja tarvittaessa seuraavat oppilasta luokkatilanteessa mikäli laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi/ -kuraattori/ -terveydenhoitaja ovat samaa mieltä siitä, ettei oppilas tarvitse tehostettua tukea, pedagogiseen arvioon merkitään, että oppilas siirtyy yleiseen tukeen arvion sisältämä pedagoginen arvio tulostetaan ja arkistoidaan koululla laaja-alainen erityisopettaja merkitsee tuen vaiheen Wilman oppilashuoltovälilehden kohtaa Tuen vaihe oppilaan uusi tuen taso ilmoitetaan rehtorille 3.2.3 Tehostettu tuki ei riitä -> erityiseen tukeen Oppilas tarvitsee erityistä tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin/ - terveydenhoitajaan laaja-alainen erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen (ohjeet liitteenä) koulun pedagogien tiimi tai rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi liittävät pedagogiseen selvityksen oman arvionsa erityisen tuen tarpeesta laaja-alainen erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille pedagogisen selvityksen olevan valmis perusopetuksen johtaja tekee päätöksen erityisestä tuesta tuen vaihe päivittyy oikeaksi erityisen tuen päätöksellä (ei merkitä koululla) pedagoginen selvitys tulostetaan ja arkistoidaan päätöksen liitteeksi sivistystoimen hallinnossa (koulut eivät tulosta pedagogisia selvityksiä) opettaja laatii yhdessä huoltajien kanssa hojks:n, jonka laadinnassa laaja-alainen erityisopettaja ja psykologi/kuraattori/ terveydenhoitaja tarvittaessa konsultoivat (ohjeet liitteenä). Mikäli lukuvuoden aikana tehdään uusia tavoitteita tai hojks:aan tulee tehdä muita muutoksia, ne kirjataan samaan oppimissuunnitelmaan laittamalla päivämäärä muutoksen eteen. Lukuvuoden aikana tulee siis vain yksi hojks. 3.3 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Erityistä tukea annetaan oppilaan hojks:n mukaisesti.

7 Hyvinkäällä erityisen tuen oppilaita lähikouluissa ovat pääsääntöisesti vain ne oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppiaineita. Lähikoulussa opiskelevilla oppilailla voi olla useita yksilöllistämisiä. Lisäksi erityisen tuen oppilaita ovat kaikki Martinkulman koulun, Hakalanpolun koulun, emo-luokkien ja kuntouttavan luokan oppilaat. Erityisen tuen oppilaalle tehdään hojks yhdessä huoltajien kanssa ennen syyslomaa (ohjeet liitteenä) jos oppilas siirtyy kesken lukuvuoden erityiseen tukeen, hojks tehdään mahdollisimman pian tehostettuun tukeen siirtymisen jälkeen hojks tarkistetaan, tulostetaan ja arkistoidaan koululle keväisin rehtorit vastaavat siitä, että koulun hojksit on tehty asianmukaisesti 3.3.1 Päätös erityisestä tuesta Perusopetuksen johtaja tekee kaikki erityisen tuen päätökset pedagogiseen selvitykseen perustuen. Erityisen tuen päätöstä ei ole mahdollista tehdä ilman riittävän kattavaa pedagogista selvitystä. Rehtorit vastaavat siitä, että koululta lähetettävät pedagogiset selvitykset ovat asianmukaisia. Oppilaille, joille esitetään erityisen tuen pienluokkapaikkaa seuraavaksi lukuvuodeksi, tehdään pedagogiset selvitykset ennen hiihtolomaa. Varhaiskasvatuksessa kolmiportaiseen tukeen liittyvät päätökset tekee erityispäivähoidon päällikkö. Hän antaa tarvittaessa tarkennuksia ja lisäohjeita esiopetuksen osalta. 3.3.2 Oppiaineen yksilöllistäminen Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla Jos oppilaalle määrätään opiskelun erityiset painopistealueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Käytössä voi olla esim. e-kirjat. Tällöin oppilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti, eli arvosanalla 5, ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaine voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esim. puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppiaineen yksilöllistämiseen. Opettajien on ehdottomasti arvioitava oppilas suhteessa yleisopetuksen tavoitteisiin, mikäli oppiainetta ei ole yksilöllistetty. Ei voi olla tilannetta, jossa esitetään yksilöllistämistä oppineeseen, jossa arvosana on parempi kuin 5. Oppiaineen yksilöllistäminen etenee samoin kuin siirtyminen tehostetusta tuesta erityiseen tukeen. 3.3.3 Erityistä tukea ei enää tarvita -> tehostettuun tukeen Oppilas ei tarvitse enää erityistä tukea opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa opettaja on yhteydessä laaja-alaiseen erityisopettajaan ja koulupsykologiin/ -kuraattoriin/ - terveydenhoitajaan laaja-alainen erityisopettaja huolehtii, että oppilasta opettavat opettajat ja oppilashuoltohenkilöstö laativat oman osuutensa pedagogiseen selvitykseen (ohjeet liitteenä) koulun pedagogien tiimi tai rehtori, laaja-alainen erityisopettaja ja koulupsykologi liittävät pedagogiseen selvityksen oman arvionsa erityisen tuen tarpeesta laaja-alainen erityisopettaja ilmoittaa erityisopetuksen koordinaattorille pedagogisen selvityksen olevan valmis perusopetuksen johtaja tekee päätöksen erityisen tuen purkamisesta

8 tuen vaihe päivittyy oikeaksi purettaessa erityinen tuki (ei merkitä koululla) pedagoginen selvitys tulostetaan ja arkistoidaan päätöksen liitteeksi sivistystoimen hallinnossa (koulut eivät tulosta pedagogisia selvityksiä) oppilas siirtyy erityisestä tuesta aina tehostettuun tukeen oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma 3.3.4 Erityisen tuen tarkistaminen Erityisen tuen tarve tarkistetaan aina tuen tarpeen muuttuessa sekä 2. ja 6. luokan keväällä. Katso ohjeet yläpuolelta. Kaikille 2. ja 6. luokan erityisen tuen oppilailla tehdään pedagoginen selvitys ennen pääsiäistä. 3.3.5 Martinkulman koulu Martinkulman koulussa opiskelevat oppilaat tarvitsevat runsaasti tukea opiskelussaan. Heillä on yleensä useita yksilöllistettyjä oppiaineita sekä tarve pienelle ja turvalliselle oppimisympäristölle. Mikäli lähikoulu esittää oppilaan siirtymistä Martinkulman kouluun, on syytä huomioida, että oppilaan todistus vastaa hänen taitojaan jos siirryttäessä Martinkulmaan. Martinkulmassa opiskelevat oppilaat ovat yleisopetuksen arviolla yleensä arvosanojan 5-6 tasoa tai opiskelevat yksilöllistetysti. 3.3.6 Hakalanpolun koulu Hakalanpolun koulussa annetaan vammaisopetusta. Lisäksi koulussa sijaitsee alkuopetuksen valmiuksia tukeva luokka (startti) sekä pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluva esiopetusryhmä. Vammaisopetuksessa olevat oppilaat opiskelevat pääasiassa toiminta-aluittain tai oppiainekokonaisuuksittain. Myös yksilöllisen opetussuunnitelman mukaan opiskelu on joissain tapauksissa mahdollista. Starttiluokalla olevat oppilaat ovat 1.luokan oppilaita, joiden on katsottu tarvitsevan vuoden lisäaikaa ennen varsinaisen 1.luokan aloittamista. Starttiluokan oppilaat siirtyvät yleensä starttivuoden jälkeen lähikouluun 1.luokalle. Tällöin heidän erityisen tuen päätös puretaan. Hakalanpolun esiopetuksessa olevien oppilaiden koulupolun jatko suunnitellaan esiopetusvuoden aikana yhdessä huoltajien, erityisopettajan ja erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Huomioitavaa on, että mikäli oppilaat siirtyvät lähikouluun, he jatkavat erityisessä tuessa, sillä heillä on pidennetty oppivelvollisuus. Lukuvuonna 2014-2015 Hakalanpolun koulussa on vielä kolme kielihäiriöisten oppilaiden luokkaa, 3.-4. lk, 6.-7. lk ja 9. lk. Lukuvuoden jälkeen kaksi resurssia siirretään johonkin yleisopetuksen kouluista, oppilaiden siirtyessä toisella asteella tai oman alueensa yläkouluun. 3.3.7 Emo-luokat Emo-luokka on kuntouttava erityisluokka. Luokka on tarkoitettu 1.-4. luokan oppilaille, jotka eivät edes vahvoin tukitoimenpitein selviydy lähikoulussaan ja jotka tarvitsevat monipuolista erityistukea tunneelämän tai käyttäytymisen häiriön takia. Luokalle pääsyn edellytyksenä on erikoissairaanhoidossa tai perheneuvolassa tehty lastenpsykiatrinen hoitosuunnitelma ja sen mukaisesti käynnistynyt perheen lastenpsykiatrinen hoitokontakti. Toinen emo-luokka on Hakalan koulussa ja toinen Hyvinkäänkylän koulussa. Luokalla työskentelevät erityisluokanopettaja, psykiatrinen sairaanhoitaja ja sosiaaliohjaaja. Luokalla voi olla enintään kuusi oppilasta.

9 3.3.8 Kuntouttava luokka Puolimatkan koulun yhteydessä toimiva kuntouttava luokka on tarkoitettu yläkoulun oppilailla, joiden on psyykkisten vaikeuksien vuoksi mahdotonta opiskella omassa lähikoulussa. Luokalla työskentelee erityisopettaja ja sosiaaliohjaaja. Ryhmässä voi olla enintään 10 oppilasta. Oppilaiden opetus räätälöidään heidän vointinsa mukaisesti. Oppilaat opiskelevat ryhmässä toistaiseksi, sillä tavoitteena on aina palata omaan lähikouluun. Mikäli oppilaalla on koulupsykologin tai koulukuraattorin asiakkuus, se jatkuu samalla työntekijällä kuntouttavalla luokalla opiskelun aikana. Kuntouttavalle luokalle siirtyvän oppilaan opinnoista täytetään lähikoulussa liitteenä oleva taulukko oppilaan suorittamista opinnoista. Oppilas ottaa mukaan kirjat ja muut hänen käyttöönsä lähikoulussa annetut välineet siirtyessään kuntouttavalle luokalle. 3.3.9 Haku kuntouttavalle luokalle Mikäli koululla katsotaan oppilaan hyötyvän kuntouttavasta luokasta, tiedustellaan erityisopetuksen koordinaattorilta luokan paikkatilannetta. Tämän jälkeen asiasta keskustellaan oppilaan ja huoltajien kanssa. Mikäli päädytään hakemaan kuntouttavan luokan paikkaa, oppilaalle tehdään pedagoginen selvitys. Mikäli oppilas on ollut omassa koulussa yleisessä tuessa, erityisen tuen päätös voidaan tehdä myös mahdollisen psykologisen tai lääketieteellisen avion perusteella, mikäli niistä ilmenee, ettei opetusta sairauden tai tunne-elämän häiriön tms. erityisen syyn vuoksi voida järjestää muutoin. Oppilaiden on mahdollista siirtyä kuntouttavalle luokalle myös lukuvuoden aikana. 3.3.10 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetty oppivelvollisuus tarkoittaa oppivelvollisuuden alkamista vuotta säädettyä aiemmin. Oppivelvollisuus ei pidenny perusopetuksen keskeltä tai lopusta. Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin eli 6- vuotiaaana ja kestää 11 vuotta (Pol 25 2 mom.). Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset (HE 86/1997). Heitä ovat mm. näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Pidennetyn oppivelvollisuuden päätös perustuu aina tapauskohtaiseen harkintaan. Ensikertaisen päätöksen perusteluna tulee aina olla psykologinen tai lääketieteellinen lausunto. Perusopetuksen johtaja harkitsee päätöksen sisältöä virkavastuulla ottaen huomioon asiantuntijalausunnon, mutta asiantuntija lausunto ei sinällään sido päätöksentekijää (OPH).Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tulee tehdä pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua, 5-vuotiaana. Silloin oikeus oppivelvollisuutta edeltävää, maksuttomaan esiopetukseen voi toteutua sen vuoden syksystä, jolloin lapsi täyttää 5 vuotta eli vuotta ennen hänen oppivelvollisuutensa alkua. 3.3.10.1 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 5-vuotiaana Päätökseen merkitään, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Oppilaalle tehdään päätös koulupaikasta. Oppivelvollisuuteen kuuluvaa esiopetusta annetaan Hakalanpolun koulussa.

10 Jos huoltaja haluaa, lapsi voi aloittaa 5-vuotiaana ns. oppivelvollisuutta edeltävän maksuttoman esiopetuksen, joka on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman pidennetyn oppivelvollisuuden päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen ilmoittaudutaan varhaiskasvatuspalvelujen ohjeiden mukaisesti. Oppivelvollisuutta edeltävää esiopetusta järjestää varhaiskasvatuspalvelut päiväkotien tai koulujen tiloissa. Oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetusvuoden jälkeen, oppilas aloittaa 1.luokan 7-vuotiaana. 3.3.10.2 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 6-vuotiaana Päätökseen merkitään, että pidennetty oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. Esiopetusta annetaan Hakalanpolun koulussa. Esiopetusvuoden aikana tehdään ratkaisu kestääkö esiopetus yhden vai kaksi vuotta. Jos lapsi on valmis siirtymään yhden esiopetusvuoden jälkeen 1.luokalle, hän aloittaa koulun 7- vuotiaana. Jos lapsi tarvitsee kaksi esiopetusvuotta, hän aloittaa koulun 8-vuotiaana. Asiasta tehdään päätös (Pol 27 ) psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella. 3.3.10.3 Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta 7-vuotiaana Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkua. Poikkeuksellisesti päätös voidaan tehdä myöhemminkin. Oppivelvollisuus ei voi enää pidentyä, mutta päätös vaikuttaa oppilaan opetusryhmän kokoon ja se voi vaikutaa myös opettaviin oppiaineisiin. Oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös. 3.3.10.4 Pidennetyn oppivelvollisuuden hakeminen Huoltaja hakee pidennettyä oppivelvollisuutta erillisellä lomakkeella liittäen mukaan psykologisen tai lääketieteellisen lausunnon. Hakemus palautetaan erityisopetuksen koordinaattorille oppilashuollon kannanottoa varten Perusopetuksen johtaja tekee asiasta päätöksen. 3.3.10.5 Pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen purkaminen Mikäli oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, perusopetuksen johtaja tekee päätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä. Oppilaan erityinen tuki voi edelleen jatkua. Jos erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään päätös, samalla tehdään päätös myös pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä.

11 3.4 Koulupsykologin tutkimukseen ohjautuminen Psykologin tutkimuksen tarkoituksena on tuoda uutta tietoa lapsen oppimisesta tai kehityksestä tukitoimien suunnittelua varten. Ennen tutkimusta oppimissuunnitelman tulee olla ollut riittävän kauan voimassa ja tuen saantia ja vaikutuksia on pitänyt seurata säännöllisesti. Koulupsykologin tutkimuksen tarvetta mietitään yhdessä opettajan, erityisopettajan, huoltajien ja koulupsykologin kanssa. Päätöksen tutkimuksen tarpeellisuudesta ja laajuudesta tekee aina koulupsykologi. Koulupsykologin tutkimuksella on tarkoitus selvittää koulun tukitoimien järjestämistä. Mikäli koulun ulkopuolinen taho (esim. koululääkäri, perheneuvola tai sairaala) toivoo koulupsykologin tutkimusta, tulee näiden tahojen konsultoida ensin koulupsykologia tutkimuksen tarpeellisuudesta. Koulupsykologi ei ota vastaan tutkimuspyyntöjä, elleivät koulupsykologin tutkimuskriteerit täyty. Koulupsykologin tutkimuksesta voi olla hyötyä erityisen tai tehostetun tuen oppilaille nivelvaiheissa silloin, kun tarvitaan lisätietoa tuen järjestämiseksi kun on epäselvää, johtuuko heikko koulumenestys oppimisvaikeuksista tai tunne-elämän vaikeuksista, sosiaalisista vaikeuksista tai koulumotivaatiosta. kun aiemmasta tutkimuksesta on kulunut useita vuosia ja oppilaan koulunkäynnissä on tapahtunut oleellisia muutoksia kun koulun tukitoimista huolimatta edistymistä ei tapahdu ja o huoltajat, oppilas tai opettaja on jatkuvasti huolissaan tilanteesta o tarvitaan koulun ulkopuolista arviota tai tukea o mietitään erityisen tuen päätöstä Koulupsykologin tutkimusta ei tarvita kapea-alaisissa oppimisvaikeuksissa (esim. lukivaikeus), silloin kun oppilas selviytyy selkeästi yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa tehostettu tuki ja oppimissuunnitelma riittävät. Erityisen tuen päätökseen tarvitaan aina psykologin puoltava kannanotto. Tätä varten ei tarvitse tehdä uutta tutkimusta, mikäli oppilaasta jo olemassa olevat tiedot ovat kattavat (esim. aiemmat tutkimukset). Uusi tutkimus tehdään vain, jos on tarve saada uutta tietoa opetuksen suunnittelemiseksi. Tutkimustietoa, joka on saatu oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukitoimia varten, tulee hyödyntää opetuksen järjestämisessä, mutta tutkimustietoa ei kirjata pedagogisiin asiakirjoihin. Tutkimuksista voidaan tehdä erillinen lausunto pedagogisten asiakirjojen liitteeksi. Pedagogisiin asiakirjoihin ei kirjoiteta diagnoositietoa eikä muutakaan terveyteen liittyvää arkaluontoista tietoa 4 Koulutukselliset siirtymävaiheet 4.1 Päiväkodista esiopetukseen Nivelvaiheessa on erilaisia tilanteita, joissa lapsi siirtyy joko päiväkodista toiseen päiväkotiin tai koulun tiloissa olevaan esiopetukseen päiväkodissa saman päiväkodin esiopetusryhmään perhepäivähoidosta päiväkotiin tai kouluun esiopetukseen esiopetus jatkuu samassa ryhmässä päiväkodissa

12 osa lapsista tulee suoraan kotoa esiopetukseen Kaikissa vaihtoehdoissa tulee varmistaa: lasten ja vanhempien mahdollisuus tutustua esiopetuspaikkaan aloituskeskustelun järjestäminen siirron ollessa kyseessä siirtokeskustelun järjestäminen ja mahdollisten asiakirjojen siirtäminen (keskustelussa mukana vanhemmat, entisen ja nykyisen ryhmän kasvattaja, tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja), tämä voi korvata aloituskeskustelun Päiväkodin johtaja tekee jokaisen esiopetuksessa aloittavan lapsen perheen kanssa esiopetussopimuksen, jossa käsitellään esiopetuksen yleiset asiat (mm. lasten taitojen havainnointi, nivelvaiheen tiedonsiirto kouluun sekä oppilashuolto) 4.2 Esiopetuksesta perusopetukseen Lapsen sujuva ja joustava siirtymä esiopetuksesta alkuopetukseen edellyttää päiväkotien ja koulujen välistä yhteistyötä. Hyvinkään sisällä jokaisesta kouluun siirtyvästä lapsesta pidetään tiedonsiirtopalaveri. Tiedonsiirtopalaverilla tarkoitetaan keskusteluhetkeä, missä lastentarhanopettaja, huoltajat ja luokanopettajat siirtävät lasta koskevia koulunkäynnin sujuvuuden kannalta tärkeitä tietoja keskenään. Keskusteluun osallistuu tarvittaessa myös muu lapsen kasvun ja oppimisen tuen järjestämiseen osallistunut asiantuntija. Keskusteluun varataan aikaa n. 30 minuuttia. Keväällä Syksyllä (vain perustellusta, rehtorin hyväksymästä syystä)

13 Tarkempi ohjeistus asiasta löytyy Ossista. http://ossi/sivistystoimi/liikunta/esiopetuksesta-kouluun-kolmikantakeskustelut/ 4.3 Perusopetuksen ja aamu- ja iltapäivätoiminnan välinen tiedonsiirto Perusopetuksesta ja siihen liittyvästä oppilashuollosta vastaavat henkilöt voivat luovuttaa aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaaville henkilöille toiminnan asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 4.4 Alakoulusta yläkouluun Koululääkärin ja terveydenhoitajan tarkastus ennen 7. luokalle siirtymistä Yläkoulun edustaja kutsuu kuudennen 6. luokanopettajan ja alakoulun erityisopettajan tapaamiseen ennen luokkien muodostusta Yläkoulun henkilökunnan edustajat, esim. oppilaanohjaaja ja erityisopettaja tapaavat tulevia 7.luokkalaisia alakoulussa Oppilaat tutustuvat yläkouluun Huoltajille järjestetään tutustumistilaisuus yläkouluun Tieto poikkeavista opetusjärjestelystä siirretään yläkouluun 7. luokan oppilaat osallistuvat kaupungin järjestämään ryhmäytyspäivään 4.5 Perusopetuksen koulusta toiseen siirtyminen Jos oppilas siirtyy Hyvinkäällä koulusta toiseen, siirretään tarvittavat tiedot uuteen kouluun. Opetuksen järjestämiseen liittyvät pedagogiset asiakirjat siirtyvät sähköisesti uuden koulun käyttöön siirrettäessä oppilas uuden koulun oppilaaksi. Hyvinkään opiskeluhuolto muodostaa yhteisen rekisterin ja opiskeluhuollon tiedot ovat uuden koulun käytössä. Oppilaan siirtyessä toiseen kuntaan, häneltä ja tarvittaessa hänen huoltajaltaan pyydetään yksilöity suostumus siihen, että opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta tarpeelliset tiedot voidaan siirtää uuteen kouluun. Lupa pyydetään Ossissa olevalla tiedonsiirtolomakkeella. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot toimitetaan viipymättä uuteen kouluun. 4.6 Perusopetuksesta toiselle asteelle Terveydenhoitaja ja koululääkäri tekevät 8-luokkalaisille ammatinvalintaan liittyvän terveystarkastuksen, josta informoidaan oppilaanohjaajaa (opo) Perusasteen ja toisen asteen opot tapaavat tarpeen mukaan ja tekevät yhteistyötä Kaikilla oppilailla on mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun ja pohdintaan perusasteen opon kanssa. Tarvittaessa oppilaan opo voi ohjata oppilaan ammatinvalintapsykologille. Opo tiedottaa huoltajalle yhteishakuun liittyvistä asioista 9-luokkalaisten huoltajille järjestetään yhteishakuun liittyvä vanhempainilta syyslukukaudella Toisen asteen oppilaitokset järjestävät yhteistyössä perusasteen kanssa vanhempainillan tammikuussa 9-luokkalaisille järjestetään infotilaisuuksia, oppilaitosvierailuja ja tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin. Toisen asteen oppilaitokset kokoavat opiskelijalistat, joissa näkyy tulokoulu ja tiedottavat opiskelemaan tulevien nimet edelliselle koululle.

14 Oppilaiden nivelvaihetiedot siirretään toisen asteen oppilaitoksiin tiedonsiirtoa varten järjestetyssä tilaisuudessa 5 Poissaolot Esiopetus Esiopetus ei ole velvoittavaa, joten vanhemmat voivat halutessaan jättää lapsen tuomatta esiopetukseen. Vanhemmat on ohjeistettu ilmoittamaan poissaolosta esiopetuspaikkaan. Perusopetus Opettaja merkitsee Wilmaan oppilaiden myöhästymiset ja poissaolot. Luokanopettaja/luokanvalvoja seuraa oppilaiden poissaoloja ja on velvollinen puuttumaan epäselviin ja luvattomiin poissaoloihin varhaisessa vaiheessa. Myöhästyminen = oppilas tulee paikalle oppitunnin jo alettu Poissaolo = oppilas ei tule lainkaan oppitunnille Lomamatka huoltaja anoo kirjallisesti vapautusta koulunkäynnistä http://www.hyvinkaa.fi/tiedostot/sivistystoimi/oppilaan%20vapauttaminen%20koulunk%c3%84 YNNIST%c3%84.pdf luokanopettaja/ luokanvalvoja myöntää 1-5 päivää, rehtori yli 5 päivää huoltaja on velvollinen huolehtimaan opetuksesta poissaolon aikana Sairaus huoltaja ilmoittaa poissaolosta kouluun ensimmäisen poissaolopäivän aamupäivän aikana Wilman kautta, soittamalla tai tekstiviestillä oppilas huolehtii sairauden aikana mahdollisuuksien mukaan koulutehtävistään Epäselvät sairauspoissaolot oppilas on poikkeuksellisen paljon sairaana, sairauspoissaoloja lähes joka viikko tai tiettyinä päivinä/oppitunteina luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa viimeistään kun poissaoloja yli 50 tuntia oppilas ohjataan terveydenhoitajalle/lääkärille, palaute opettajalle oppilas ohjataan tarvittaessa kuraattorille Luvattomat poissaolot kouluun ei tule ilmoitusta ensimmäisen poissaolopäivän aikana (opettaja yhteydessä huoltajaan mahdollisimman pian) oppilas on poissa yksittäisiä tunteja huoltajalla ei ole tietoa poissaoloista luokanopettaja/luokanvalvoja keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa viimeistään silloin kun poissaoloja 50 tuntia opettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa luvattomien tuntien suorittamisesta oppilas ohjataan kuraattorille luokanopettaja/luokanvalvoja ilmoittaa luvattomista poissaoloista rehtorille luokanopettaja/ luokanvalvoja tai kuraattori tekee ilmoituksen lastensuojeluun kun poissaoloja 50 tuntia tai aiemmin jos koulun toimenpiteet eivät riitä.

15 6 Joustava perusopetus Hyvinkäällä toimii kaksi joustavan perusopetuksen (JOPO ) luokkaa, Omenatarhan ryhmä Hyvinkäänkylässä, Puntuntie 19 ja Paja-ryhmä keskustassa, Uudenmaankatu 17. Luokilla on 10 oppilasta ja toiminnasta vastaa opettaja ja ohjaaja. Opetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Tavoitteena on perusopetuksen päättötodistuksen saaminen ja sijoittuminen toisen asteen opintoihin. Jopo-luokkien oppilaiden tilannetta tarkastellaan säännöllisesti tapaamisissa, joissa on paikalla luokan henkilökunnan lisäksi rehtori ja erityisopetuksen koordinaattori. Tapaamiset sovitaan lukuvuoden aluksi ja niiden tarkoituksena on seurata oppilaiden edistymistä ja luokan yleistä tilannetta. Mikäli oppilaalla on koulupsykologin tai koulukuraattorin asiakkuus, se jatkuu samalla työntekijällä joustavan perusopetuksen aikana. Päätöksen joustavaan perusopetukseen pääsystä tekee perusopetuksen johtaja. Samalla oppilaalle tehdään päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta. Toisinaan Jopo-luokan oppilaat saattavat saada päättötodistuksen jo ennen lukuvuoden päättymistä. Tällöin voi olla mahdollista saada Jopo-paikka myös kesken lukuvuoden. Asiasta täytyy olla yhteydessä erityisopetuksen koordinaattoriin. Jopo-luokalle siirtyvän oppilaan opinnoista täytetään lähikoulussa liitteenä oleva taulukko oppilaan suorittamista opinnoista. 6.1 Haku Jopo -luokalle Jopo luokalle voivat hakea 7. luokkalaiset ja 8.luokkalaiset. Etusijalla ovat 8. luokkalaiset. ( Eli ensi vuonna oppilaat ovat 8. ja 9. luokkalaisia Hakuaika helmikuun loppuun Haastattelut viikolla 11 Pääsystä Jopo -luokalle ilmoitetaan viikolla 12. Joustava perusopetus soveltuu oppilaille, joilla on oppimiseen liittyviä keskittymisvaikeuksia, jotka tarvitsevat normaalia enemmän henkilökohtaista ohjausta tai joilla on itsetuntoon liittyviä ongelmia. JOPO - opetukseen hakeutuvan oppilaan koulumenestys yläkoulussa ei ole vastannut hänelle asetettuja tavoitteita tai oppilaan todellista osaamista. Joustava perusopetus soveltuu hyvin syrjäytymisriskissä oleville oppilaille. Joustavaan perusopetukseen haetaan oppilaan, perheen ja oman kotikoulun yhteisestä päätöksestä. Luokanvalvoja, opo, koulukuraattori, koulupsykologi tai rehtori keskustelee JOPOsta kiinnostuneen nuoren ja hänen perheensä kanssa. Joustavaan perusopetukseen haetaan hakemuksella, jossa vastataan ohessa oleviin kysymyksiin. Hakemus toimitetaan omalle koululle helmikuun loppuun mennessä. Koulu toimittaa hakemuksen erityisopetuksen koordinaattorille ja liittää hakemukseen taustatietolomakkeen. Wilmassa olevia pedagogisia asiakirjoja ei lähetetä hakemuksen mukana. Hakemusten perusteella nuoret huoltajineen kutsutaan tapaamiseen, jossa toimintaa esitellään ja kartoitetaan mahdollisuus siirtymiselle. Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan ja hänen huoltajiensa tekemän hakemuksen sekä haastattelun perusteella. Lopulliset opiskelijavalinnat sekä ryhmäsijoitukset tekevät yhteistyössä erityisopetuksen koordinaattori, JOPO -toiminnasta vastaavat rehtorit sekä JOPO -ryhmien opettajat.

16 Oppilas voi siirtyä kesken lukuvuoden JOPO-ryhmään, mikäli ryhmässä on tilaa ja oppilas täyttää oppilaaksiottokriteerit. Lukuvuoden aikana oppilas hakee JOPO-ryhmään samalla tavoin kun hakuaikana eli toimittamalla hakemuksen erityisopetuksen koordinaattorille ja osallistumalla haastatteluun. Hakemus on pätevä kun kaikki osapuolet ovat vastanneet seuraaviin kysymyksiin: Oppilaan henkilötiedot Nimi, osoite, syntymäaika ja mahdollinen oma puhelinnumero Peruskoulu, jossa oppilaana sekä opetusryhmän nimi Huoltajan tiedot Nimi, osoite ja puhelinnumero (t) (kaikki lapsen huoltajat mainittava, vain huoltajilla tiedonsaantioikeus koulunkäynnistä) Vapaamuotoinen osuus Hakevalle nuorelle Kerro vapaasti, miten kaksi viimeistä kouluvuottasi ovat sujuneet? Miten arki koulussa nyt sujuu? Mitä vaikeuksia koulunkäynnissäsi on tällä hetkellä? Mitkä oppiaineet sujuvat ja tuntuvat kiinnostavilta? Mitkä oppiaineet eivät suju eivätkä tunnu kiinnostavilta? Miksi haluat suorittaa peruskoulun loppuun? Miksi haluat JOPO -luokalle? Mitä tiedät työskentelystä JOPO -luokalla? Mitä haluaisit kysyä JOPO -toiminnasta? Vapaat terveiset JOPO -luokkien henkilöstölle. Perheelle / huoltajille Miksi joustava perusopetus olisi mielestänne paras vaihtoehto nuorellenne? Onko nuori itse halukas vaihtamaan koulua? Mitkä ovat nuoren vahvuudet? (taidoissa, tiedoissa, harrastuksissa yms.) Onko nuoren elämässä tapahtunut jotain sellaista, joka on aiheuttanut vaikeutta koulunkäynnissä tai oppimisessa? Jos, niin mitä? Millainen sosiaalinen verkosto nuorella on? (Kaverit, perhe, perheen ulkopuolinen tuki, sukulaiset jne.) Millainen käsitys teillä on JOPO -toiminnasta? Miten suhtaudutte JOPO -toimintaan kuuluvaan kiinteään yhteistyöhön kotien kanssa? Mitä haluaisitte kysyä JOPO -toiminnasta? Vapaat terveiset JOPO -luokkien henkilöstölle 7 Oppilaiden opiskelu sairaalajaksojen aikana Pääasiassa lyhyiden sairaalajaksojen ajaksi oppilaalle annetaan tehtävät ja omasta koulusta. Tehtävien annossa tulee kiinnittää huomiota siihen, että oppilas kykenee ne itsenäisesti suorittamaan. Sairaalajakson jälkeen oppilaalle annetaan tarvittaessa tukiopetusta ja/tai osa-aikaista erityisopetusta. Pidempien sairaalajaksojen aikana oppilaat opiskelevat sairaalakoulussa.

17 8 Vuosiluokkiin sitomaton opetus Oppilaan on mahdollista opiskella oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sidotun opetuksen sijaan. Tällöin rehtori tekee hänelle päätöksen erityiset opetusjärjestelyt, vuosiluokkiin sitomaton opiskelu. Oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, johon kirjataan kuinka hän etenee. Oppimissuunnitelman liitteenä voidaan käyttää yläkoulun opinnoista koottua, tässä liitteenä olevaa taulukkoa. Useimmiten oppilas siirtyy opiskelemaan vuosiluokkiin sitomattomasti yläkoulussa, kun näyttää siltä, ettei hän tule pääsemään vuosiluokalta suorittamattomien opintojen vuoksi. Oppilaan motivaation kannalta ei luokan kertaaminen, mikä aina aiheuttaa lukuvuoden aikana jo suoritettujen opintojen mitätöitymisen, ole järkevää. Vuosiluokkiin sitomattomalla päätöksellä oppilaan tekemät suoritukset jäävät voimaan ja hän voi jatkaa seuraavana lukuvuonna siitä mihin on jäänyt. Oppilas on aina tietyn vuosiluokan oppilas ja tämän vuoksi hän keväällä siirtyy vuosiluokalta toiselle, vaikka keskeneräisiä opintoja olisikin. Keskeneräiset suoritukset merkitään todistukseen Ke merkinnällä ja merkintä selitetään todistuksen lisätietoja kohdassa. Oppilas on 9.vuosiluokan oppilas niin kauan kunnes hän on suorittanut perusopetuksen oppimäärän tai hänen oppivelvollisuutensa päättyy. Todistuksen arvosanat ovat aina sen vuosiluokan arvosanoja, millä vuosiluokalla oppilas on. Kun oppilas on saanut suoritettua alemman vuosiluokan opintoja, ne merkitään Primukseen ao.kohtaan. Todistukseen kyseiset suoritukset merkitään näkyviin lisätietoja kohtaan. Esim. Oppilaan 8.luokan lukuvuositodistuksessa on matematiikasta merkintä ke. Oppilas saa 9.luokan syyslukukauden aikana suoritettua 8. luokan matematiikan. Tällöin todistuksen varsinaiseen matematiikan arvosanakohtaan merkitään ke tai numero, sen mukaan mikä on tilanne 9. luokan matematiikan oppimäärän suhteen. Lisätietoja kohtaan kirjoitetaan: Oppilas on suorittanut 8.luokan matematiikan arvosanalla x. Vuosiluokkiin sitomaton opetus on mahdollista toteuttaa omassa lähikoulussa, eikä päätös edellytä oppilaan siirtämistä toiseen kouluun. 9 Luokalta siirtyminen Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään kuuluvissa oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai sanallisen arvioin, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilaalle, jonka vuosiluokan suoritus jossakin aineessa on hylätty, tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuus voidaan antaa lukuvuoden koulutyön aikana tai koulutyön päätyttyä. Tässä ns. erillisessä kokeessa oppilaan osaamista voidaan selvittää monipuolisesti erilaisin suullisin ja kirjallisin sekä tarvittaessa myös muin näytöin, jotta oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa. Perusopetusasetuksen mukaan oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hän ei ole opintojen aikana eikä erillisessä kokeessa suorittanut vuosiluokan opintoja hyväksytysti. Hylätyistä arvosanoista huolimatta oppilas voi siis siirtyä seuraavalle luokalle, mikäli näin päätetään. Päätöksen edellytyksenä on, että oppilaan arvioidaan kykenevän selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaalla saattaa esimerkiksi olla useista oppiaineista välttäviä arvosanoja ja hänen perustietojaan ja taitojaan sekä oppimisvalmiuksiaan on syytä vahvistaa ennen ylemmälle luokalle siirtymistä. Huoltajalle tulee varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Oppilaan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen opettaja tai jos heitä on useampia, opettajat yhdessä. Luokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.

18 Koulun tulee olla yhteydessä huoltajaan heti kun näyttää siltä, että oppilas voi saada jostain oppiaineesta arvosanan 4 ja/tai ettei oppilaan siirtyminen seuraavalla vuosiluokalle varmaa. 10 Oppilashuolto Hyvinkäällä MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ Kootaan opiskelijan ja huoltajan kanssa niistä henkilöistä, jotka tarpeellisia oppilashuollollisen asian hoitamiseksi Suunnittelee ja toteuttaa oikea-aikaista tukea oppilaalle Kirjaukset opiskeluhuoltorekisteriin KOULUKURAATTORIN, -PSYKOLOGIN, TAI TERVEYDENHOITAJAN ASIAKKUUS Suunnittelee ja toteuttaa oikea-aikaista tukea oppilaalle Kirjaukset asiakasrekisteriin OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ Rehtorin/ päiväkodinjohtajan johtama yhteisöllisen hyvinvoinnin ryhmä, jossa on opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstöä Ohjaa, kehittää ja arvioi oppilaitoksen opiskeluhuoltoa Laatii oppilaitoskohtaiset tarkennukset opiskeluhuoltosuunnitelmaan HYVINKÄÄN OPISKELUHUOLLON OHJAUSRYHMÄ Lasten ja nuorten palvelujen johtoryhmä toimii ohjausryhmänä Ohjaa, kehittää ja arvioi Hyvinkään opiskeluhuoltoa Laatii opiskeluhuollon osuuden lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan 10.1 Monialainen asiantuntijaryhmä 10.1.1 Milloin tarvitaan monialaista asiantuntijaryhmää? Oppilaan tuen tarpeen selvittämiseksi ja tuen järjestämiseksi tarvitaan joskus monialaista yhteistyötä. Yksittäisen oppilaan opiskeluhuoltoa toteutetaan asiantuntijaryhmässä, joka kootaan tapauskohtaisesti tilanteen ja tarpeen mukaan. 10.1.2 Mitä asioita monialaisessa asiantuntijaryhmässä käsitellään? Monialaisessa asiantuntijaryhmässä käsitellään oppilashuollollisia asioita. Ryhmä ei käsittele oppilaan mahdollista siirtymistä kolmiportaisen tuen tasolta toiselle. Perusopetuslain mukaisen tuen käsittelystä on ohjeet käsikirjan kohdassa 3. Kolmiportaisen tuen tasot. Mikäli kyseessä on siis asia, joka tulee kirjata pedagogisiin asiakirjoihin, ei kyseisestä asiasta yleensä ole muodostettu monialaista asiantuntijaryhmää. Oppilas voi olla kuitenkin tehostetussa tai erityisessä tuessa ja hänellä voi tämän lisäksi olla monialainen asiantuntijaryhmä tukemassa jossain oppilashuollollisessa asiassa.

19 Oppilaan oppilashuollollisen tuen tarvetta ja tukitoimia ei kirjoiteta pedagogisiin asiakirjoihin vaan oppilashuollon kertomukseen. Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot voi kirjoittaa pedagogisiin asiakirjoihin, esim. oppilaan poissaoloista aiheutuva tuen tarve. Pedagogisissa asiakirjoissa on kohta, johon voi merkitä, onko oppilaalla monialainen asiantuntijaryhmä. Joskus oppilashuollollisia ja pedagogisia asioita on vaikea erottaa käsiteltäväksi erillisiksi kokonaisuuksiksi. Jos oppilashuollollinen asia on sellainen, että se vaikuttaa suoraan pedagogiikkaan tai päinvastoin, voi näitä asioita käsitellä samassa tapaamisessa. Tärkeää huomioida, että asian käsittelystä tehdään kirjaukset sekä pedagogisiin asiakirjoihin että oppilashuollon kertomukseen. Rehtorin ei tarvitse olla tietoinen kaikkien oppilaiden oppilashuollollisen tuen tarpeesta, jos se ei ole opetuksen järjestämisen kannalta välttämätöntä. Monialaisen asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön tehtävä on tiedottaa rehtoria opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömistä tiedoista. Myös muuta opetushenkilöstöä on tiedotettava opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömistä tiedoista, esim. oppilaanohjaajaa liittyen yhteishakuun. Huoltajien tulee kuitenkin olla tietoisia asiasta. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenten on oltava tietoisia, mitkä järjestelyt vaativat rehtorin päätöksen. Huoltajille ja oppilaalle ei voi luvata mitään sellaista, mikä edellyttää rehtorin päätöstä. Mitään rehtorin päätöstä edellyttämää toimintatapaa ei voida myöskään ottaa käyttöön ilman, että päätös on tehty. Erityisen tuen päätöstä haettaessa oppilashuollon työntekijältä voidaan tarvittaessa pyytää erillinen asiantuntijalausunto oppilashuollollisista tukitoimista päätöksenteon tueksi (esim. mitä on tehty poissaolojen vähentämiseksi). Jos oppilaan asian sisältö ja teemat oleellisesti muuttuvat siitä, mihin monialainen asiantuntijaryhmä on alun perin perustettu, on syytä käydä huoltajan kanssa uudelleen läpi monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenet ja sen työskentelyn tavoitteet. 10.1.3 Miten ryhmä kootaan ja ketä siihen kuuluu? Kun työntekijällä on herännyt huoli oppilaan tilanteesta, hän keskustelee oppilaan ja huoltajan kanssa. Tämän keskustelun jälkeen kyseinen työntekijä kokoaa muut tarvittavat, oppilaan ja huoltajan kanssa sovitut, koulun oppilashuoltoa toteuttavat henkilöt. Heitä voi olla esimerkiksi terveydenhoitaja, lääkäri, koulupsykologi, koulukuraattori, opinto-ohjaaja, rehtori, opettaja, erityisopettaja tai luokanvalvoja. Oppilaan yksityisyyden suojan varmistamiseksi, ryhmä on tarkoituksenmukaista pitää suppeana. Monialainen asiantuntijaryhmä voi olla esim. vain opettaja ja kuraattori. Jos opettaja ja erityisopettaja työskentelevät oppilaan asiassa, kyseessä ei ole monialainen asiantuntijaryhmä. Jos koulun ulkopuolinen hoitotaho kokoaa verkostoneuvottelun, johon se kutsuu koulun työntekijöitä, se ei ole monialainen asiantuntijaryhmä vaan verkostotyötä. Jos samalla oppilaalla on jo koululla perustettu monialainen asiantuntijaryhmä ja em. verkostotapaaminen liittyy sen tehtäviin, tehdään kirjaus myös koulun oppilashuollon kertomukseen. Ryhmään voidaan kutsua myös koulun ulkopuolisia tahoja tai oppilaan läheisiä. Tällöin ryhmän koonnut henkilö pyytää huoltajalta ja oppilaalta kirjallisen luvan. Lomakkeena käytetään lasten ja nuorten palveluissa käytössä olevaa, Ossista löytyvää, suostumus-lomaketta. 10.1.4 Miten ryhmä työskentelee? Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön (terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi), joka huolehtii ryhmän käytännön järjestelyistä, prosessin etenemisestä ja kirjauksista Efficassa olevaan opiskeluhuoltokertomukseen.

20 Asiantuntijaryhmän työskentely ja tapaamiset suunnitellaan siten, että huoltajien ja oppilaan on mahdollista osallistua niihin. Ryhmä on oppilasta ja perhettä tukeva yhteistyöryhmä, jossa yhdessä heidän kanssaan selvitellään tuen tarvetta ja etsitään sopivia tukimuotoja. Tarkoituksena ei ole, että perheelle esitellään yksi valmis ratkaisumalli. Perheen näkemyksiä kuulla ja esitellään myös ammattilaisten näkökulmia erilaisista toiminta- ja ratkaisumalleista, joita olisi mahdollista toteuttaa. Päätös, mihin ryhdytään jää aina huoltajalle ja oppilaalle. Huoltajien ja oppilaan on aina oltava tietoisia siitä, miten asiaa koulussa hoidetaan ja kenen kanssa ja miten prosessi etenee. 10.1.5 Jos huoltaja tai oppilas eivät halua asian käsittelyä ryhmässä? Mikäli oppilas ja huoltaja eivät halua ottaa vastaan tarjottua tukea tai eivät anna suostumustaan asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä, ryhmää ei muodosteta. Oppilas ja huoltaja voivat halutessaan kuitenkin jatkaa työskentelyä yksittäisien oppilashuollon työntekijän kanssa. Oppilaalta ja huoltajalta voidaan myös pyytää lupa konsultoida muita oppilashuollon työntekijöitä. Jos yhteys oppilaaseen ja perheeseen on katkeamassa kokonaan ja huoli on suuri, tehdään lastensuojeluilmoitus.