Ympäristö ja viljelyn talous
Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä
Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä
Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? Tilamme tärkein menestystekijä ei löytynyt vaihtoehdoista. Se on tavoitteiden asettaminen ja kirjaaminen.
Keskeiset kasvintuotannon kehityskohteet Satotason nostaminen - pellon peruskunnosta huolehtiminen tai sen parantaminen - viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille Sadon markkinoinnin ja myynnin parantaminen - markkinoiden seuraaminen - tietoisuus viljelyn tuotantokustannuksista ja hintariskin pienentäminen - sopimusviljelyn kehittäminen ja lisäarvon tuottaminen elintarvikeketjuun Tuotantokustannusten alentaminen - työn ja koneiden käytön suunnittelu - energiansäästö Ympäristökuormituksen vähentäminen - pellon sadontuottokyvyn mukainen ravinteiden käyttö - talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Ympäristön huomioiminen: Tilakohtainen viljelysuunnittelu Ravinteiden käytön tarkentaminen lohkon tuottokyvyn mukaan Ravinnetaseiden parantaminen Satotason nostaminen Maan rakenneongelmien selvittäminen Myyntikasvien viljelyn keskittäminen hyväkuntoisille peltolohkoille
Ympäristön huomioiminen: kotieläinten ruokinnan ja lannan käytön suunnittelu Ostoravinteiden käytön ja ruokinnan suunnittelun tarkentaminen Karjanlannan käytön suunnittelu ja tehokas hyödyntäminen Lannan vaihtoehtoisten käyttökohteiden selvittäminen, mm. biokaasutus www.agronic.fi
Ympäristön huomioiminen: herkille lohkoille kohdennetut toimenpiteet Eroosion ja pintavalunnan vähentäminen erityisesti kaltevilla, vesistöihin rajoittuvilla pelloilla kerääjäkasvit talviaikainen kasvipeitteisyys muokkauksen keventäminen suojavyöhykkeet, ei lannan syyslevitystä
Viljan ja öljykasvien kannattavuus v. 2012: ruis, syysvehnä ja kevätrapsi tekivät parhainta taloudellista tulosta Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2013
Sadon määrä ratkaisevaa tuloksen kannalta, erityisesti ruis ja öljykasvit 4 940 kg/ha 5 300 kg/ha 4 270 kg/ha 4 260 kg/ha 3 270 kg/ha 3 900 kg/ha 1 160 kg/ha 1 670 kg/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2013
Vertailulaskelma Esimerkkilaskelma vuoden 2013 tiedoin (Myyntikasvien keskittäminen paremmille lohkoille) Tuotot/ha REHUOHRA REHUOHRA REHUOHRA LHP 2v Suojavyöhyke 5 v Viherlannoitus nurmi Yksikkö a-hintamäärä euroa Määrä euroa Määrä euroa Määrä euroa Määrä euroa Määrä euroa Rehuviljaa 1) kg 0,180 2000 360 3000 540 4000 720 Tilatuen tasatukiosa 2) ha 232 1 232 1 232 1 232 1 232 1 232 1 232 Erit. ymp tuki ha 0 1 0 1 0 1 0 1 450 Ympäristötuki 4) ha 127 1 127 1 127 1 127 1 170 1 127 LFA-tuki 5) ha 170 1 170 1 170 1 170 1 170 1 170 1 170 Tuotot yhteensä (A-alue) 889 1069 1249 572 852 529 Muuttuvat kustannukset Oma siemen 6) kg 0,32 180 58 174 56 164 52 Ostosiemen 7) kg 0,45 20 9 31 14 41 18 3,5 15,75 25 14 4,2 42 Kevätviljan Y 5 -lannos 8) kg 0,53 200 106 260 138 350 186 Kalkitus ton 43 0 0 0,25 11 0,5 22 Rikkakasvien torjunta-aine 9) ha 24 1 24 1 24 1 24 1 13 1 10 1 27 Kasvitautien torjunta-aine ha 25 0 0 1 25 1 25 Traktorityö 10) h 8,00 8 64 8 64 8 64 4 32 4 32 3 24 Leikkuupuinti 10) h 8,00 1,4 11 1,4 11 1,4 11 Kuivatus 10) kg 0,020 2000 40 3000 60 4000 80 Rahti ja välityspalkkiot kg 0,020 1820 36 2826 57 3836 77 1 210 Liikepääoman määrä (30 %) euro 0,30 516 627 727 Liikepääoman korko (5 %) euro 0,05 155 8 188 9 218 11 Muuttuvat kustannukset yhteensä 11) 356 468 570 61 266 93 Katetuotto A (A-alue) 533 601 679 511 586 436 Työkustannukset 14,00 12 168 12 168 12 168 3 42 3 42 3 42 Katetuotto B (A-alue) 365 433 511 469 544 394
Talous>>>BIOLOGISET KEINOT VILJELYKIERRON HYÖDYNTÄMINEN Lisätään eloperäisen aineen määrää maassa Maan biologinen kuohkeutus runsas- ja syväjuuristen kasvien avulla Ruokamultakerroksen ja jankon rakenteen ylläpito ja parantaminen Maan kasvukunnon säilyttäminen ja parantaminen Edistää ja tasapainottaa maan pieneliö-toimintaa = maanalaisesta karjasta huolehtiminen Reijo Käki 2013
Viljelykierto ja talous Viljelykierron kumulatiivinen kate A ja B Yksipuolinen kierto: K-vehnä -Ohra 4000 kg/ha, vehnä 22 c/kg, ohra 18 c/kg Nurmikierto: apilanurmi-vehnä-kaura, esikasvivaik, viherlann vaikutus ja viljelykiertovaikutus huomioitu satotaso 4500 kg/ha (ko. kierrolla viljelty pidempään), hinnat kuten ed.
Lohkotietopankista ja Tilakunnosta tietoa oman tuloksen vertailuun Oma tulos Vertailuryhmät