MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Jyväskylä 1
1 JOHDANTO Jyväskylässä päivähoidossa on 200 maahanmuuttajataustaista lasta, 36 eri kansallisuutta, 45 eri kieliryhmästä. Peruskouluissa on 350 vieraskielistä oppilasta 19 eri koulussa. Maahanmuuttajataustaisista koululaisista noin kolmasosa on ollut Suomessa alle neljä vuotta. Eri kieliryhmiä on 35, joista 15:ssä annetaan oman äidinkielen opetusta oman koulun, valtion ja yksityisten koulujen sekä lähikuntien oppilaille. Jyväskylän maahanmuuttajista suurin osa on pakolaistaustaisia. Jyväskylän kaupunki ottaa vuosittain vastaan 50 kiintiöpakolaista. 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN KOULUSSA/ KUNNASSA 2.1 Opetuksen järjestäminen ja muut järjestelyt koulun tasolla valmistava opetus, suomi 2 -opetus, oman äidinkielen opetus Valmistavaa esiopetusta ei anneta. Perusopetukseen valmistava opetus Opetus on järjestetty keskitetysti yhdelle asuinalueelle. Valmistavissa ryhmissä on 29 oppilasta. Ryhmiä on 2 alakoulussa, 1 yläkoulussa ja 1 vasta tulleiden yhdistetty ryhmä toimii loppukevään 2008 toisella alueella. Järjestämisperiaatteet - pääsääntöisesti yksi lukuvuosi - ryhmäkoko: 4 12 oppilasta - ryhmässä erityisopettaja (2 vakinaisessa virassa, 1 määräaikainen, 1 lyhyellä määräajalla) ja avustaja (määräaikainen) - opetus perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaan (ei sisällä uskonnon opetusta) - oppilaita integroidaan perusopetuksen ryhmiin taito- ja taideaineissa heti, kun suomen kielen taito ja lapsen muut edellytykset sen mahdollistavat S2-opetus S2-opetus toteutetaan eri kouluissa koulun oman suunnitelman mukaisesti; kokonaan erillisiä S2-ryhmiä on vain muutamissa kouluissa. Oma äidinkieli Oman äidinkielen ryhmät kevätlukukautena 2008: albania, dari, englanti, espanja, italia, mandariinikiina, kurdi, persia, ranska, romani, saksa, suahili, thai, venäjä, viro Tunnit on keskitetty niille kouluille, missä eniten ko. kielen oppilaita, tai kulkemisen kannalta mielekkäästi osa opettajista opettaa useilla kouluilla. Tunnit ovat työjärjestyksen ulkopuolella. Suunnittelija järjestää oman äidinkielen opettajien perehdytystä ja koulutusta 4 krt/ lukuvuosi. Lähiesimies on opetuskoulun tai useammasta valitun pääkoulun rehtori. Seuraavana lukukautena jatkavat oman äidinkielen opettajat tekevät ryhmäjaon yhdessä suunnittelijan kanssa. Oman äidinkielen opettajat ovat yhteydessä kouluun (ja vanhempiin) jatkavien ryhmien tilan ja aikataulun sopimiseksi, suunnittelija uusien oppilaiden vanhempiin. Keväällä 2008 aletaan suunnitella erilaisten esiopetuksen ja alkuopetuksen siirtymien nivelryhmien toteuttamista yhteistyössä varhaiskasvatuksen sekä oppilashuollon ja erityisopetuksen kehittämistoimintojen kanssa. Valmistavan opetuksen ryhmäkoko pyritään pitämään enintään 8 oppilaassa. 2
Myös integroimisen jälkeen on tarve ottaa huomioon ryhmän koko tuen jatkumisen turvaamiseksi. Maaliskuussa 2008 opetuslautakunta päätti kehittämissuunnitelman ehdotuksen mukaisesti 3. erityisluokanopettajan rekrytoimisesta toistaiseksi. Syksyllä uusi opettaja aloittaa. Kevään 2008 väliaikaisesti perustettavan 4. valmistavan ryhmän yhteydessä kartoitettiin sen sijoittamismahdollisuudet. Peruskorjausten ym. ratkaisujen kohdalla otetaan jatkossa huomioon maahanmuuttajaoppilaiden opiskelun alkuun pääsemisen ja integroimisen tarve. Uuden Jyväskylän alkaessa olisi hyvä pohtia, mitä etua tuottaisi valmistavien ryhmien sijoittaminen kaupungin keskustaan. S2-opetusta aletaan antaa oppilaille pääasiassa omissa erillisissä ryhmissä äidinkieli ja kirjallisuus -oppituntien kanssa samanaikaisesti. Syksystä 2008 alkaen annetaan S2-opetus erillisissä ryhmissä, mikäli mahdollista. Elleivät koulun resurssit riitä tai koulussa on vain yksittäisiä S2- oppilaita, opetus tapahtuu osittain suomi äidinkielenä ryhmän mukana. Erillistä S2-opetusta annetaan vähintään 1 tunti/ vko. Arviointi on aina S2-kriteereiden mukainen. S2-oppimäärän muuttaminen suomi äidinkielenä -oppimääräksi on mahdollista vain OPH:n ohjeeseen ja opetussuunnitelmaan kirjattujen ohjeiden mukaan. Oman äidinkielen opettajien, S2-opettajien, luokanopettajien sekä aineenopettajien yhteistyötä on lisättävä. Oman äidinkielen opettajat osallistuvat jatkossa hallinnollisen koulun opettajainkokoukseen vähintään 1 krt/ lukuvuosi, mielellään suunnittelukokoukseen. Oman äidinkielen opetuksen järjestämisestä tehdään selkeä vuosikello ja työnjako. Perehdytetään kaikkien koulujen henkilökunta (rehtorit, koulusihteerit, opettajat) prosessiin. Oman äidinkielen opetuksen pysyvyyden, laadun ja arvostuksen lisäämiseen pyritään rekrytoimalla mahdollisimman päteviä ja soveltuvia opettajia. Maaliskuussa 2008 päätettiin, että pätevän opettajan puuttuessa epäpätevä opettaja voidaan palkata koko lukuvuodeksi, jotta saadaan opiskeluun, arviointiin ja opetuksen suunnitteluun pedagoginen eheys. uskonnon opetus, tuettu opetus (tuki suomeksi/ omalla kielellä, erityisopetus ym.), koulunkäyntiavustajat, koko koulun informointi ja koulutus, valmistavan / S2 / oman äidinkielen / uskonnon opettajien kokouskäytännöt ja vastuut Koulun yhdyshenkilö tai vastaava Lukuvuonna 2007 2008 toimivat katsomusaineiden ryhmät: evankelisluterilainen, ortodoksinen, islam ja elämänkatsomustieto. Kieliavustajia koulujen yhteiskäytössä: venäjä ja dari/ kurdi. Valmistavissa ryhmissä on koulunkäyntiavustajat. Yhteisissä opettajainkokouksissa käsitellään maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetukseen liittyviä erityiskysymyksiä. Suunnittelija informoi sähköpostitse rehtoreita, koulusihteereitä ja yhdysopettajia. Suunnittelija järjestää oman äidinkielen opettajien kokoontumiset. Yhdysopettajan resurssia on 8 koulussa 10h/ lukukausi. Työnkuvat vaihtelevat kouluittain ja ala-/ yläkoulun perusteella. Valmistaviin ryhmiin tarvitaan enemmän oman kielistä kieliapua. Kevään 2008 aikana on ongelmatilanteissa käytetty oman äidinkielen opettajan tuntityöpanosta. Oman äidinkielen opettajien antamaa omankielistä samanaikaisopetusta pitäisi kehittää. 3
Kouluille, joilla on maahanmuuttajataustaisia oppilaita, resurssoidaan lukuvuodesta 20082009 lähtien koulunkäyntiavustajia: 1 avustaja/ 20 oppilasta, 2 avustajaa/ 50 oppilasta, 3 avustajaa/ 100 oppilasta painottaen kuitenkin alle 4 vuotta Suomessa olleiden avustajaresurssia. Opettajien koulutus 20072008 - Kokemuksia pakolaisleiriltä - Kokemuksia Aasiasta - S2-näkökulma kaikessa opetuksessa: jokainen opettaja on myös suomen kielen opettaja - Täydennyskoulutussuunnitelma ;resurssia sijaisen käyttöön osallistuttaessa kehittämiseen ja koulutuksiin. Lukuvuonna 20062007 toteutetun vertaismentorointimallin hyödyntämistä jatketaan lukuvuonna 20082008, kun kehittämissuunnitelmaa laajennetaan pilottikouluilta ympäri kaupunkia. Pilottikouluilla aloitettiin jokavuotinen koulutussuunnitelma lukuvuodesta 20072008 lähtien. Hyviä koulutuksia suositellaan myös muille kouluille. Lisäksi opetustoimen yhteistä informointia suunnitelmallisesti sekä osallistumismahdollisuuksia ulkopuolisiin koulutuksiin toteutetaan säännöllisesti. Oman äidinkielen opettajat sitoutetaan lähemmin osaksi koulun henkilöstöä kokouksiin osallistumisen kautta sekä yhteydenpitoa ja yhteistyötä lisäämällä. S2-opettajien yhteiset kokoontumiset aloitetaan lukuvuonna 20082009. Monikulttuurisen opetuksen yhdysopettajien työnkuvan ajantasaistaminen ja selkiyttäminen koulun sisällä, opetustoimessa ja muussa verkostossa toteutetaan yhdessä suunnitelman käytäntöön viemisen kanssa. OHR-menettelytavat, yhteistyö ja yhteissuunnittelu päivähoidon/ päiväkotien kanssa, tulkkikysymykset, kuljetukset, terveydenhoidon erityiskysymykset Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat normaalin oppilashuollon piirissä. Opetussuunnitelman mukaan valmistavan opetuksen OH-työssä on merkittävää yhteistyö maahanmuuttajapalveluiden kanssa. Yhteistyö ja yhteissuunnittelu toteutetaan samoin kuin muilla oppilailla. Tulkit tilataan kaupungin tulkkikeskuksen kautta henkilökohtaisiin tapaamisiin, arviointikeskusteluihin sekä vanhempainiltoihin. Kuljetuksissa samat säännöt kuin kaikilla muillakin oppilailla, paitsi valmistavan opetuksen aluksi pienet oppilaat saavat taksikyydin helpommin kuin muut oppilaat. Maahanmuuttajataustaisten lasten kouluterveydenhoito on kouluterveydenhoitajan vastuulla samoin kuin muiden oppilaiden. Tulkin käytön tarpeellisuuden ja käytännön tunnetuksi tekemistä ja sen harjoittelemista toteutetaan. Lukuvuodeksi 20082009 levitetään myös kouluille varhaiskasvatuksen, maahanmuuttajapalveluiden ja opetustoimen yhteinen suosituskirje. Järjestetään yhteinen koulutuksellinen kokoontuminen koulun henkilöstön ja tulkkikeskuksen kanssa syksyllä2008. 4
Terveydenhuollon resurssoinnissa olisi otettava huomioon maahanmuuttajaoppilaiden määrä. 2.2 Opetuksen järjestäminen kunnassa Suunnittelijalla opetustoimessa, on työaikaa monikulttuurisen opetuksen järjestämiseen 50 %. Hän valmistelee, esittelee, organisoi (mm. oman äidinkielen opetuksen kokonaisuus, mutta rehtoreilla esimiesvastuu), kehittää ja hakee valtionavustukset. 8 yhdysopettajaa, 10h/ lukukausi, joiden tehtävät vaihtelevat koulukohtaisesti ja ala-/ yläkoulun mukaan. S2-opetussuunnitelma on, mutta opetusjärjestelyt vaihtelevat vielä koulukohtaisesti. Opetussuunnitelman liitteenä on Jyväskylän kaupungin malli opetushallituksen suosituksesta maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen perusteiksi sekä opetuksen suunnitelmat: saame, romanikieli, suomalainen viittomakieli ja 14 muuta valtakunnallista kielikohtaista suunnitelmaa, jotka on hyväksytty opetuslautakunnassa 2006. Kevät 2008: 15 opetettavaa omaa äidinkieltä, 35 opetusryhmää 2,5 h/ vko, ks. järjestelyt koulun tasolla. UE, UO, IS, KA -oppimääristä on opetussuunnitelmat. JKL:n kaupungin, JKL:n maalaiskunnan, Muuramen ja Laukaan, vuonna 2006 laadittu Monikulttuurisuusohjelma sisältää kuntien kotouttamisohjelman sekä etnisen yhdenvertaisuussuunnitelman. Tapaamiset yhdysopettajilla ja oman äidinkielen opettajilla järjestää suunnittelija. Eri järjestäjien koulutusta tarjotaan. Yksittäisiä monikulttuurisen opetuksen asioita käsitellään rehtorikokouksissa ja -seminaareissa. 2.3 Yhteistyö Kaupungin maahanmuuttajatyöryhmässä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia palveluiden kokonaisuudesta. Maahanmuuttajapalveluiden kanssa tehdään yhteistyötä mm. oppilaiden vastaanoton ja läksykerhojen sekä tukiopetuksen asioissa. Perusasteen ja 2. asteen nivelverkosto on moniammatillinen tiedottamisen ja kehittämisen foorumi. Taidemuseon kanssa toteutetaan Taide meille heti -projektia. Monikulttuurisen opetuksen suunnittelijan työajaksi tarvittaisiin 100 %. Suunnittelijan olisi hyvä olla opetuksen johtoryhmän jäsen. Talouspäällikkö + lautakunta huolehtivat tarkoituksenmukaisesta valtionosuuksien ja -avustusten kohdentumisesta. Monikulttuurisen oeptuksen yhdysopettajien työnkuva ajantasaistetaan ja selkiytetään kouluyhteisön lisäksi opetustoimessa ja muussa verkostossa. Oman äidinkielen opetus yhtenäistettävä ja taattava kaikille, ks. koulun tasolla. Kaikkien vieraskielisten oppilaiden aktivoiminen osallistumaan. 5
Yhteistyötapaamiset ja koulutukset, ks. koulun tasolla. Hallinnollista koulutusta maahanmuuttajaopetuksen erityiskysymyksistä. Vuonna 2008 S2-opetuksen järjestelyt ohjeistetaan syksystä alkaen yhtenäisesti. Myös koulujen yksittäiset oppilaat saavat S2-opetusta. 3 ERI KIELI JA KULTTUURITAUSTAISEN OPPILAAN JA VANHEMPIEN VASTANOTTO KOULUSSA 3.1 Oppilaan ja perheen vastaanotto Kouluun perehdyttäminen Ensimmäisessä pakolaisperheiden tapaamisessa sosiaalityöntekijä tai ohjaaja maahanmuuttajapalveluista on mukana; samoin tulkki kaikissa tapaamisissa. Muilla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on samat käytännöt kuin muillakin oppilailla tulkkia käytetään koetun tarpeen mukaan. Yläkoulussa rehtori tai apulaisrehtori tekee työjärjestyksen ja opintosuunnitelman; ohjaa opetusryhmiin ja järjestää luokanvalvojan tutustuttamisen. Alakoulussa luokanopettaja tapaa vanhemmat henkilökohtaisesti. Perheen vastanotto ja perehdyttäminen kouluun tehdään yhteistyössä maahanmuuttajapalveluiden kanssa sekä koulun lukuvuositiedotteiden avulla. 3.2 Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille omakieliset tiedotteet, erityisesti eri kieli- ja kulttuuriryhmille suunnatut tiedotteet 3.3 Osallistuva ja vaikuttava oppilas ja perhe tutustuttaminen oppilaskunnan toimintaan tms, tutustuttaminen vanhempienyhdistyksen, johtokunnan tms. toimintaan 3.4 Mahdolliset ongelmat ongelmien varhaisen tunnistamisen menettelytavat, oppilaan kuuleminen, vanhempien kuuleminen, tuen järjestäminen, yhteistyö muiden tahojen kanssa (maahanmuuttajien vastaanotto, sosiaalitoimi ym.) Koulun tiedotteet tehdään suomeksi. Vanhemmat saavat tulkkausapua maahanmuuttajapalveluista. Maahanmuuttajaoppilaat tutustutetaan oppilaskuntaan kuten muutkin oppilaat. Yhteisissä vanhempainilloissa annetaan tietoa vanhempaintoiminnasta kuten muillekin vanhemmille. Ongelmatilanteissa toimitaan koulun OH-suunnitelman mukaan. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa maahanmuuttajapalveluiden työntekijän kanssa. 6
Maahanmuuttajapalveluilla ja opetustoimella sekä kouluilla on vakiintunut toimintatapa, jonka mukaan opetuksen kannalta tarpeellinen tieto siirretään eri vaiheissa tarkoituksenmukaisesti ja ajantasaisesti. Kaikki maahanmuuttajaperheet tavataan suunnitelman mukaan. Perhettä vastaanotettaessa käytetään käännettyä vanhempainkoulumateriaalia. Lukuvuositiedotteen yleinen osa laaditaan samaksi kaikilla kouluilla, jotta yleisinfo voidaan käännättää Jyväskylän suurimmille pakolaiskielille sekä englanniksi. Pysyväisluonteiset ohjeet ja lomakkeet käännätetään samalla periaatteella. Niistä tehdään helposti päivitettävät sähköiset versiot, jotka voi myös tulostaa. Erillisiä, tulkattuja vanhempainiltoja maahanmuuttajaperheille järjestetään teemoittain yhteistyötahojen kanssa. Oppilaskuntatoiminnasta järjestetään erillinen omankielinen info, jossa esim. kieliavustaja on mukana. Vanhempainneuvostoa tuetaan aktiivisen roolin ottamisessa. Lukuvuosittain vanhempainneuvosto kutsuu maahanmuuttajavanhemmat kanssaan yhteiseen kokoontumiseen. Ongelmatilanteiden varalta selkiinnytetään oppilashuollon suunnitelman mukaisia toimintatapoja ja tehdään opettajat tietoisiksi toimintamallista. Keskustelut vanhempien kanssa toteutetaan heti ongelmien ilmaannuttua tulkin kanssa. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ongelmien ehkäisy ja niihin oikeanlainen puuttuminen edellyttää tukitoimia, joissa yhdistyvät pedagoginen ja psykososiaalinen tuki sekä konsultoiva ote mm. kulttuuritulkkauksen näkökulmasta. Kehittämisehdotusta esim. maahanmuuttajapalveluiden ja opetustoimen/ oppilashuollon työpariperiaatteella toteutettavasta yhteistoiminnasta viedään eteenpäin. 4 SUVAITSEVAISUUDEN JA HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN KEHITTÄMINEN, ERI KIELTEN JA KULTTUURIEN TUNTEMUKSEN LISÄÄMINEN JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN JA VALTAKULTTUURIN YHTEYKSIEN 4.1 Ihmisoikeuksien, erityisesti lasten oikeuksien, tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden käsittely ja tunnetuksi teko Koulun opetussuunnitelmassa, koulun tilaisuuksissa, erityisissä tapahtumissa, juhlissa (esim. käsittely YK:n päivänä, rasisminvastaisen toiminnan päivänä ym.), materiaaleissa luokissa, käytävillä, ruokalassa ym, muissa materiaaleissa, tiedotteissa ym, luokkatyöskentelyssä, eri oppiaineissa, vanhempien tapaamisissa, oppilaskunnan toiminnassa, tutoroppilaiden toiminnassa ja koulutuksessa, rehtorin, opettajien ja muun henkilökunnan koulutuksessa, osallistumisena koulun ulkopuolisiin tapahtumiin 4.2 Koulun kulttuurisen monimuotoisuuden tunnetuksi teko valtaväestön keskuudessa - otettava huomioon oppilaan ja perheen näkemykset luokissa, yhteisissä tilaisuuksissa, käytävillä, ruokalassa ym. tiloissa, materiaaleissa (koulun tiedotteet ym.), erityisinä päivinä, tapahtumina, tilaisuuksina, vanhempien tilaisuuksissa, koulun ulkopuolisina tilaisuuksina, yhteistyössä järjestöjen ym. kanssa 7
Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetussuunnitelmassa erityisesti: 1. Ihmisenä kasvaminen ja 2. Kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys käsitellään ko asioita. Elämänkatsomustiedon ops:ssa tutustutaan tarkkaan mm lasten oikeuksiin. Vanhempainilloissa kerrotaan koulun oppilaiden tunnuslukuja, kansallisuudet ja äidinkielet. Kaikki oppilaat esiintyvät koulun tilaisuuksissa yhdessä ja omina ryhminään. Järjestetään eri maita esitteleviä erityisiä teemapäiviä ja eri kulttuuriryhmien esiintymisiä koululla. YK-viikoilla v. 2008 lähtien eri kulttuurien teemapäivät huomioidaan eri oppiaineissa ja näkyvästi koulutiloissa. Vuosikalenteri eri kulttuureista ja erilaista käännettyä materiaalia. Teemaa toteutetaan osaltaan oppilaskuntien ohjaavien opettajien kautta, jo olemassa olevissa käytännöissä. Koko koulun yhteinen monikulttuurinen vanhempainilta, elokuva ja siihen liittyvä keskustelu. Oppilaskunta järjestää maahanmuuttajataustaisille oppilaille oman koulun ja kotipaikan esittelyjä. Syksyllä 2008 Afrikka-viikko Huhtasuon ja Huhtaharjun kouluissa. Kulttuuriaitan kanssa järjestetään Hurmos-elokuvafestivaalin kanssa tämänkertaisen monikulttuurisuusteeman mukainen oppilaiden elokuvanäytös ennakko- ja jälkitehtävineen koko kaupungin 6.-luokkailaisille syksyllä 2008. 4.3 Maahanmuuttajataustaisen oppilaan tutustuttaminen ja kotouttaminen suomalaiseen kulttuuriin ja paikkakuntaan vasta maahan tulleet oppilaat: tutustuminen suomalaiseen elämään ja kulttuuriin, tutor/ tukioppilaat, oppilaskunnan toiminta, retket, tutustumiskäynnit ym. 4.4 Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ja valtaväestön vanhempien tutustuminen toisiinsa luokkien tilaisuudet, koulun yhteiset tilaisuudet, erityiset tapahtumat 4.5 Syrjinnän ja rasismin ehkäiseminen syrjinnän tai rasismin esiintymisen tunnistaminen ja kirjaaminen (kyselyt, keskustelut tms.), suunnitelma syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi (esim. koulun yhdenvertaisuussuunnitelma), menettelytavat mahdollisissa syrjintä- tai rasismitapauksissa, oppilaiden ja vanhempien kuuleminen, erityinen huomio tyttöjen asemaan, esim. tasa-arvosuunnitelma Vasta maahan tulleet oppilaat tutustuvat suomalaiseen elämään ja kulttuuriin perusopetukseen valmistavan opetussuunnitelman mukaisesti. Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset sekä valtaväestön vanhemmat kohtaavat yhteisissä vanhempainilloissa. 8
Kiusaamiskyselyt Kaupungin yhteinen ohje kiusaamiseen puuttumisesta. Kiusaamisen ja syrjinnän ennaltaestäminen: kaikille oppilaille yhteisen mielekkään välituntitekemisen järjestäminen: jalkapallokentät, koripallokenttä. Vanhempainneuvoston ja maahanmuuttajavanhempien yhteisiä iltoja; aiheena suomalainen koulu ja vanhemmuus Suomessa. Yhdenvertaisuutta ja sosiaalisia taitoja edistetään toiminnallisten työtapojen käytöllä mm. luokkayhteisöissä. Syksyllä 2008 järjestetään monikulttuurinen jalkapallotapahtuma. 5 ERI KIELI-JA KULTTUURITAUSTAISTEN OPPILAIDEN MONIKULTTUURISEN IDENTITEETIN KEHITTÄMINEN 5.1 Kulttuurisen moninaisuuden asema ja arvostus koulun ops-periaatteet suhtautuminen oman äidinkielen käyttöön, oppilaiden taustakulttuurien juhlapäivien vietto (tilaisuudet, vapaapäivät tms.), uskonnot eri tilaisuuksien järjestämisessä, muut uskontoihin liittyvät käytännön toimet (esim. mahdollisuus rukoushetkiin koulussa) Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalisessa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Oppilaat saavat käyttää omaa äidinkieltään oppituntien ulkopuolella. Oppilaat osallistuvat oman kulttuurinsa / uskontonsa mukaisiin päiviin vanhempien toiveiden mukaisesti. Koulun juhlat järjestetään OPH:n ohjeiden mukaisesti 5.2 Kulttuurinen moninaisuus eri oppiaineissa opetuksen sisällöt ja materiaalit (millaisia kulttuurisen moninaisuuden sisältöjä olemassa), eri oppiaineet: äidinkieli ja kirjallisuus (S2, oma äidinkieli), matemaattiset aineet, historia, yhteiskuntaoppi, taideaineet 5.3 Oppilas lähtökohtana oppilaan oman taustakulttuurin tietojen ja taitojen ottaminen huomioon opetuksessa, oppilaan kulttuurin näkyvyys koulun ja oppituntien arjessa (jos oppilas niin toivoo) mahdollisuudet pitää lähtökohtana omaa taustakulttuuria (esim. projektityöt, eri teemojen käyttö oppiaineissa), oman äidinkielen käyttö eri oppiaineissa 5.4 Oppilaan oman kielen käytön tukeminen ja tunnetuksi teko oppitunneilla, välitunneilla, aamunavauksissa, tilaisuuksissa, materiaaleissa, valtaväestön oppilaiden mahdollisuudet oppia kieltä Oppilaat saavat käyttää omaa äidinkieltään oppituntien ulkopuolella. 9
Oppilaat osallistuvat oman kulttuurinsa / uskontonsa mukaisiin päiviin vanhempien toiveiden mukaisesti. Koulun juhlat järjestetään OPH:n ohjeiden mukaisesti Aihekokonaisuusaiheista monikulttuurisuuteen liittyviä asioita käsitellään erityisesti Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys sekä Ihmisenä kasvaminen -aihekokonaisuuksissa. Oppilaalle annetaan tilaa kertoa omasta taustakulttuuristaan. Pyritään vaikuttamaan oppilaan sekä kodin asenteisiin, että oma äidinkieli on tärkeä ja arvokas, jota kannattaa opiskella. S2-opetuksessa aina luontevissa yhteyksissä otetaan oman äidinkielen ominaispiirteitä keskusteluun. KEHITETTÄVÄÄ on kaupungin yhteinen linjaus oppilaiden osallistumisesta oman kulttuurinsa tai uskontonsa mukaisiin toimintoihin..5.5 Erityiset hankkeet ja projekti erityisten tarpeiden tunnistaminen, aktiivisuus hankehauissa, yhteistyö, yhteistyökumppaneiden hankkiminen, johdon tuki hankkeille, kulttuuri- ja taidehankkeet, urheilu- ja liikuntahankkeet, kansainvälinen yhteistyö (esim. OPH:n kansainvälistämishankkeet ja -määrärahat) 6 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN OPPILAIDEN OPPIMISMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN 6.1 Oppilaiden taustan huomioiva pedagogiikka kaikkien opettajien koulutus ja ohjeistaminen huomioimaan oppilaiden suomen kielen kehitys, kulttuurisensitiivisyyteen, harjaantuminen (esim. koulutus, pedagogiset tapaamiset yms.), opetuksen eriyttäminen oman äidinkielen opettajien konsultointi oman äidinkielen hallinnasta ja mahdollisista oppimisvaikeuksista sekä oppilaan taustakulttuuriin liittyvissä kysymyksissä, suomi 2 -opettajan konsultointi erityisesti suomen kielen selkeään käyttämiseen liittyvissä kysymyksissä (koetehtävät yms.), oppilaiden tiedot, taidot ja osaaminen lähtökohtana, oppilaiden oppimisen oppimiseen erityinen huomio 6.2 Oppimista tukeva materiaali oppilaan kielen kehityksen huomioiva materiaali, selkokielistäminen, omakielinen materiaali, sanakirjat 6.3 Opetuksen järjestelyt kokeissa ym. lisäaika kokeissa, mahdollisuus suullisiin kokeisiin, opettajan ja S2-opettajan yhteistyössä valmistelemat kokeet; kielen tason huomioon ottaminen, omakieliset kokeet Opettajien koulutus maahanmuuttajataustaisten oppilaiden huomioimiseen vaihtelee suuresti lähinnä opettajan omasta mielenkiinnosta riippuen, joten se on sattumanvaraista. Oman äidinkielen opettajan kanssa tehtävä yhteistyö on todella vähäistä. Sopivaa materiaalia pyritään hankkimaan, mutta materiaalia on niukasti saatavilla. Koetilanne järjestetään oppilaan edellytysten vaatimalla tavalla. Omankielisten kokeiden järjestäminen ei ole mahdollista, koska ei ole niin paljon käytettävissä tulkkipalvelua. 10
Monikulttuurisuustaitojen keittäminen kouluyhteisössä -toiminnan keskeinen tavoite on kouluttaa kaikkia koulun aikuisia ottamaan huomioon maahanmuuttajataustaisten oppilaiden erilaiset tarpeet. Valmistavaa opetusta on kehitettävä vastaamaan tämänhetkisten maahan tulevien oppilaiden tarpeita. Osalla oppilaista on niin puutteellinen koulutausta/ heikot oppimisvalmiudet, että he tarvitsevat hyvin yksilöllistä ohjausta ja tukea. Oman äidinkielen opettajan konsultointia on kehitettävä. OPH:n huolehdittava erityisesti maahanmuuttajista, koska kirjan kustantajat eivät tätä materiaalia tee, koska se ei ole heille kannattavaa. Kaikkien opettajien huomioiminen myös suomen kielen opettajina on tärkeää. 6.4 Mahdolliset ongelmat varhainen puuttuminen, ongelmien arviointi ja mahdollinen testaus ottaen huomioon testien kulttuurisidonnaisuus, konsultointi ja yhteistyö 6.5 Riittävä tuettu opetus tuen tarpeen tunnistaminen, oppilaan kielellisen ja kulttuurisen taustan huomioon ottaminen, tukitunnit, omakielinen tuki, yhteistyö luokan / aineenopettajan / S2-opettajan / oman äk:n opettajan kanssa, laaja-alaisen erityisopetuksen järjestelyt, mahdollinen muu erityisopetus tai erityisjärjestelyt 6.6 Yhteistyö vanhempien kanssa riittävän varhainen informointi mahdollisista oppimisen vaikeuksista, tukitoimista informointi, riittävän ajan, tulkin ym. järjestäminen 6.7 Opon toiminta erityinen huomio oppilaiden ohjaukseen jatko-opintoihin hakeutumisessa (esim. lisätty tuntimäärä 7.-9. luokilla; jatko-opintomahdollisuuksien laaja esittely), tutustumiskäynnit 2. asteen oppilaitoksiin, 2. asteen opiskelijoiden käynnit koulussa, omakieliset vanhempienillat jatko-opinnoista tai muuten erityinen vanhempien informointi Ongelmatilanteisiin puututaan heti niiden ilmaannuttua koulun puuttumisen mallin mukaisesti samoin kuin muidenkin oppilaiden kohdalla. Testauksia suoritetaan sitten, kun kielitaito on siihen riittävä. Sitä ennen suoritetaan oppilaan tarkkailua muuten erilaisissa koulun tilanteissa. Oppilaalle järjestetään erityisopetusta ja muuta tukea lapsen tarpeen mukaan kuten muillekin oppilaille. Vanhemmille kerrotaan hajanaisesti tukitoimista. Henkilökohtainen ohjaus ja ryhmäohjaustunnit opon työsuunnitelman mukaan ja yleisopetuksen suunnitelman mukaan, sis. mm. tutustumiskäynnit oppilaitoksissa. Psykososiaalisen tuen tehostetun tuen järjestämistä esim. henkilöresurssilla ja moniammatillisella työotteella selvitetään. Samoin selvitetään mahdollisuus erilliseen ohjausresurssiin; tarpeen olisi, yksi erikoistunut opo perusopetukseen ja lukioon. Vanhempainkoulun yhtenä vuosittaisena aiheena on koulun tukitoimet. Yhteishaun perheilta toteutetaan2. asteen järjestämänä, yhteistyössä yläkoulujen opojen ja maahanmuuttajapalveluiden kanssa tammikuusta 08 alkaen vuosittain. 11
7 MONIKULTTUURISEN KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 7.1 Huoltajille suunnattu tiedotus suomalaisesta koulusta mahdollisuuksista ja vaatimuksista, opetuksen lähtökohdista ja kasvatusperiaatteista, opetuksen järjestelyistä ja henkilökunnasta, oman kielen opetuksesta, suomi 2 -opetuksesta, uskonnon opetuksesta, erityisopetuksesta, tukitoimista (psykologin / kuraattorin palveluista, oppilashuoltoryhmän toiminnasta), terveydenhuollosta, tiedottamisen ajantasaisuus ja säännöllisyys, jatkumo, omakielinen materiaali tai tiedottamisen tapa 7.2 Koulun tutustuminen huoltajien taustakulttuuriin tutustuminen ja tiedonhankinta vanhempien taustakulttuurin koulutusperiaatteista ja -käytännöistä, vanhempien taustakulttuurin keskeiset kasvatusperiaatteet ja käytännöt 7.3 Vanhempien kuulluksi tuleminen vanhempainkokouskäytännöt: säännöllisyys, aihepiirit, tulkkaus ym.; mahdolliset omakieliset/ monikieliset kokoukset, vanhempien toiveiden kuuntelun ja kirjaamisen käytännöt, mitä asioita käsitellään, miten asioita käsitellään, miten varmistetaan, että vanhemmat saavat tarpeellisen tiedon koululle 7.4 Vanhempien mahdollisuudet vaikuttaa vanhempia johtokunnassa, vanhempienyhdistyksessä, luokkien toiminnassa, osallistuminen esim. koulukohtaisten ops:ien valmisteluun 7.5 Ristiriitatilanteissa milloin ottaa yhteyttä? miten menetellään? mitkä ovat yhteiset säännöt? mitkä ovat mahdolliset tukitoimet ja yhteistyökumppanit? Huoltajien kanssa henkilökohtainen tapaaminen oppilaan tullessa valmistavaan ryhmään, omat vanhempain-illat, oppimissuunnitelma tehdään yhdessä huoltajan kanssa. Samat vanhempainillat kuin muillekin vanhemmille, tulkki paikalla. Opetustoimen kotisivut, koulun tiedotuslehti ja kotisivut. Koulun hallintoelimissä hyvin vähän maahanmuuttajavanhempia. Kaikkien oppilaiden kohdalla kotiin otetaan yhteyttä tarvittaessa heti ristiriitatilanteiden ilmaannuttua. Vanhempainkoulu eri teemoista (sis. suomalaisen koulun käytänteet monikulttuurisen opetuksen palvelut) maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vanhemmille: Suunnittelu keväällä 2008. Maahanmuuttajapalveluiden kanssa yhteiset valmistavien ryhmien vastaanottoillat ja jatkossa vanhempainillat/ -koulut. Lukuvuosi 2008 2009 toteutetaan ja kevätlukukaudella 2009 arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa. Kaupungin intraan yhteistyökumppaneille vanhempien kanssa työskentelyn tueksi opetustoimen tietoa. Linkkilista laaditaan syksyksi 2008. 12
8 ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN HENKILÖKUNNAN ASEMAN KEHITTÄMINEN 8.1 Asema opettajana ja kollegana/ koulunkäyntiavustajana ym. tiedonsaannista huolehtiminen (koulun tiedotteet, tapahtumat, kokoukset ym.), mahdollisuudet osallistua kokouksiin ja tilaisuuksiin, asiantuntijuuden toteutuminen oppilaaseen/ kieleen/ kulttuuriin liittyvissä asioissa, asema opettajainhuoneessa/ henkilöstötiloissa, opetustilat yms., opetusmateriaalit 8.2 Yhteistyö koulun sisällä yhteistyö oman äidinkielen/ S2-/ äidinkielen opettajan kesken, oman äk:n / muiden aineiden opettajien kesken, omakielinen tuki-/ erityisopetus tai tuki muulla tavoin, omakielisen henkilökunnan muiden tietojen ja taitojen käyttö koulussa, esim. tilaisuudet, käyttö monikulttuurisuus- tai suvaitsevaisuuskouluttajana ym. 8.3 Koulutus ja kehittyminen koulutuksista informointi, ohjaus koulutuksiin, tiedotus ja ohjaus työnohjaukseen, kehityskeskustelut esimiehen kanssa 8.4 Palkkaus ja työsuhde ajantasainen tiedottaminen työsuhdekysymyksissä, esim. kuntakohtaiset koulutukset tms., tiedottaminen ja neuvonta esim. ammattiyhdistystoiminnasta, työsuojelusta ym., työskentelyolosuhteiden kehittäminen, pitkäaikaisten työsuhteiden tukeminen Aikuisyhteisö toimii mallina oppilaille tasavertaisuudesta ja aikuisyhteisöstä tasavertaisina ihmisinä. Yhteistyö opettajien aktiivisuudesta kiinni = sattumanvaraista Palkkauksessa ja työsuhteessa toimitaan kuten muidenkin työntekijöiden kohdalla. Kehitettävää olisi siinä, että opetustoimeen palkattaisiin enemmän maahanmuuttajataustaisia henkilöitä töihin. Koulun toimintasuunnitelmaan kirjataan selkeät ohjeet yhteistyön suorittamisesta. Otettava huomioon suomalaisen työelämän ominaispiirteet ja tuotava tietoa erityisesti maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Kaupungin maahanmuuttaja-työryhmä suunnittelee perehdytystä koko kaupungin tasolla5.5.08 kokouksessa. 13