MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun

Transkriptio

1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun

2 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Punkalaitumen kunnassa on n asukasta. Esi- ja perusopetusikäisiä on 357, joista maahanmuuttajataustaisia (mmt) oppilaita on 22. Lukiossa opiskelee 68 oppilasta, joista yksi on mmt-oppilas. Lisäksi kunnassa on perusopetukseen valmistavissa luokissa yhteensä 26 oppilasta. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat joko kiintiöpakolaisina kuntapaikan saaneita tai Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin ylläpitämän vastaanottokeskuksen asukkaita. Punkalaitumen vastaanottokeskuksessa on 24-paikkainen ryhmäkoti, jossa asuu 8-17-vuotiaita ilman perhettä Suomeen tulleita turvapaikanhakijoita, sekä 105-paikkainen vastaanottokeskuksen puoli, jossa asuu perheitä. Kunnassa aloitti lukuvuoden alussa suomi toisena kielenä (S2)-opettaja ja maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori, joka vastaa S2-opetuksen lisäksi mmt-oppilaiden opetusjärjestelyistä sekä Opetushallituksen Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä (MOKU) -hankkeen koordinoinnista Arvopohja Perustuslakia ja yhdenvertaisuuslakia noudattamalla pyritään siihen, että kaikki ovat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia. Suvaitsevaisuutta, kulttuurien monimuotoisuutta ja kulttuuri-identiteetin rakentumista tuetaan opetuksessa. Kaiken koulutoiminnan arvopohjana on valtakunnallisen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) mainitut ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN Punkalaitumen kunnassa on havaittu tarve perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman laatimiseen, ja se hyväksyttiin Käyttöön ko. opetussuunnitelma otettiin käyttöön syyslukukauden 2010 alussa. Valmistavaa opetusta annetaan alakouluikäisille Kiertolan koulussa ja yläkouluikäisille yhteiskoulun yhteydessä kahdessa luokassa. Valmistavan opetuksen aikana oppilaita integroidaan perusopetuksen ryhmiin taito- ja taideaineissa kunnan maahanmuuttajaopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti mahdollisimman varhain. Suomi toisena kielenä opetusta on annettu aikaisemmin äidinkielen tuntien yhteydessä eriyttämällä sekä joillakin yksittäisillä S2-tunneilla. Lukuvuoden alussa kunnassa aloitti S2-opettaja, jolla on tunteja sekä alakoulun että yläkoulun puolella. S2-tunnit sijoittuvat lukujärjestyksessä pääsääntöisesti äidinkielen, ruotsin tai uskonnon oppituntien paikalle, jolloin mmt-oppilaat eivät jää paitsi muiden oppiaineiden opetuksesta. Oman äidinkielen opetusta annetaan somalin kielellä etäopetuksena sekä valmistavassa että perusopetuksessa mukana oleville oppilaille. Lukuvuoden aikana on suunnitteilla etäopetusta myös karenin kielellä, joka on Myanmarista tulleiden kiintiöpakolaisten, kuntapaikan saaneiden, äidinkieli. Etäopetuksena annetaan myös islamin opetusta. Sekä somalin että islamin

3 opetus on toteutettu Tampereelta osallistumalla VIRTA-hankkeeseen. Kehitettävänä on myös verkko-opetuksena annettava elämänkatsomustiedon kurssi, joka sopii kaikille uskontokunnille. Mmt-oppilaille tehdään koulunkäynnin alettua oppimissuunnitelma, jota päivitetään lukukausien alussa, tarpeen vaatiessa useamminkin. Suunnitelman laatimisessa mukana ovat opettaja ja oppilas, mahdollisuuksien mukaan myös huoltaja/edustaja ja tulkki. Koulunkäyntiä tuetaan tarjoamalla erityisopetusta (esim. HOJKS), tukiopetusta tai muuta ohjausta (esim. ohjaus läksyparkkiin, jossa saa opettajalta apua läksyjen teossa). Yläkouluikäisen oppilaan siirtyessä valmistavasta opetuksesta peruskoulun puolelle hänelle tehdään MAKEKO-testi, joka mittaa matematiikan osaamisen taitoja. Näin oppilas saa oikeantasoista opetusta vuosiluokasta riippumatta. Oppimissuunnitelmat kootaan yhteen (kaavake, jossa esim. aakkosellinen luettelo henkilöistä; päivämäärä, jolloin päivitys tehty; paikallaolijat; integroinnin vaihe ) niin, että niiden avulla voidaan suunnitella maahanmuuttajien integraation syventämistä vaiheittain ja voidaan seurata, toteutuuko yhteistyö eri osapuolten välillä (esim. onko omakielinen opettaja ollut yhteistyössä mukana). 3. OPPILAAN JA PERHEEN VASTAANOTTO Perheet tulevat koulunkäynnin alkaessa tutustumaan kouluun tulkin avustuksella. Suurin osa kunnan mmt-oppilaista on vastaanottokeskuksen ryhmäkotiin ilman perhettä saapuneita lapsia ja nuoria, jolloin koulun ja kodin yhteistyö on hankalaa tai mahdotonta. Kotikäyntejä ei ole tehty, mutta vastaanottokeskuksessa ja ryhmäkodissa on vierailtu, ja yhteistyötä vastaanottokeskuksen kanssa pidetään tärkeänä ja tarpeellisena. Oleskeluluvan ja kuntapaikan saaneille oppilaille tehdään kotoutumissuunnitelma sosiaalitoimen työntekijän kanssa, ja heidän vanhempiaan tavataan säännöllisesti oppimissuunnitelmien seurantatapaamisissa. 4. SUVAITSEVAISUUDEN JA HYVIEN ETNISTEN SUHTEIDEN KEHITTÄMINEN, ERI KIELTEN JA KULTTUURIEN TUNTEMUKSEN LISÄÄMINEN JA KULTTUURIVÄHEMMISTÖJEN JA VALTAKULTTUURIN YHTEYKSIEN EDISTÄMINEN Monikulttuurisuus ja sitä kautta myös suvaitsevaisuus ovat läsnä jokapäiväisessä koulutyössä, sillä monessa opetusryhmässä on mukana mmt-oppilaita. Osa perusopetukseen valmistavan opetuksen tunneista (erityisesti taito- ja taideaineet) on integroitu perusopetuksen ryhmiin, ja perusopetukseen siirtyneet mmt-oppilaat opiskelevat samassa ryhmässä suomalaisten oppilaiden kanssa lukuun ottamatta suomi toisena kielenä oppitunteja. Keväällä 2010 järjestettiin monikulttuuriset iltamat, josta suunnitellaan vuotuista perinnettä. Iltamissa ohjelmavastuussa olivat oppilaat, ja yleisössä oli mukana oppilaiden ja vanhempien/huoltajien lisäksi muitakin kuntalaisia. Sekä ohjelma että tarjoilu olivat monikulttuurisia, mikä koettiin hyväksi ideaksi.

4 Kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin tutustumista toisiinsa lisäsi edelleen kesätoiminta, jota on järjestetty alakouluikäisille kahtena kesänä. Toiminnassa on harjaannutettu mmt-oppilaita suomen kielen käyttöön ja tutustutettu suomalaiseen kulttuuriin. Kesällä 2010 mukana oli mmtoppilaiden lisäksi myös suomalaisia lapsia. Tämä toiminta on nähty tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, ja sen jatkaminen ja vakinaistaminen on suunnitelmissa. Punkalaitumella toimii MOKU-hankkeen avulla käynnistetty jalkapallojoukkue FC Punkkis, jossa pelaa sekä suomalaisia että maahanmuuttajataustaisia yläkouluikäisiä oppilaita. 5. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISTEN OPPILAIDEN IDENTITEETIN KEHITTÄMINEN Lähtökohtana on, että mmt-oppilaiden kieli- ja kulttuuritausta otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan koulun arjessa. Identiteetin rakentumisessa äidinkielellä on tärkeä merkitys, sillä se on ajattelun ja tunteiden ilmaisun väline. Oman äidinkielen opetusta on järjestetty aiemmin persian ja kurdin kielellä, lukuvuonna jatketaan somalin opetusta antamista etäopetuksena. Vireillä on myös hanke karenin kielen opetuksen järjestämiseksi etäopetuksena. Islaminuskoisille oppilaille järjestetään etäopetuksena islamin opetusta, ja esimerkiksi ramadanin päättyessä heille myönnetään koulusta vapaata juhlaa varten. Tieto- ja viestintätekniikkaan (TVT) liittyvään hankkeeseen nimettävä työryhmä luo elämänkatsomustiedon kurssin ilmiöpohjaisena verkko-opetusmateriaalina ainakin osittain TVThankerahoin. Tämä sopii kaikille uskontokunnille ja myös suomalaisille kirkkoon kuulumattomille. Tarjotaan kurssia tarvitsijoille verkon kautta kohtuuhintaan. Esim. yhteistyökoulu Otavan opisto 10-luokka ja maahanmuuttajat. Kesätoiminta (ks. edellinen luku) kehittää omalta osaltaan oppilaiden identiteettiä, sillä toiminnassa mukana olevat alakouluikäiset mmt-oppilaat vahvistavat omaa identiteettiään myös vertaamalla suomalaisten tapoja ja kulttuuria omiinsa. 6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPPIMISMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN Suomi toisena kielenä opetus tukee muidenkin oppiaineiden opetusta, koska suomen kielen taitojen kohentuminen parantaa oppimismahdollisuuksia muissa aineissa. Elokuussa 2010 työnsä aloitti S2-opettaja, joten mmt-oppilaat saavat suomen opetusta säännöllisesti lukujärjestyksiin merkittyinä tunteina silloin, kun oma opetusryhmä opiskelee suomea äidinkielenä, ruotsia tai uskontoa. Mmt-oppilaita kehotetaan osallistumaan läksyparkkitoimintaan, jossa opettaja auttaa läksyjenteossa. Oppimissuunnitelmia laadittaessa oppilaat ja huoltajat ovat olleet huolissaan siitä, että läksyt ovat vaikeita ja että niiden tekemiseen menee paljon aikaa. Läksyparkin lisäksi tarjolla on tukiopetusta, ja oppilaita kannustetaan pyytämään sitä.

5 Kouluihin on hankittu ja hankitaan jatkossa oppimista helpottavia ja tukevia materiaaleja, jota varten varataan koulukohtaisiin budjetteihin määrärahaa. Opeko (nyk. Educode) on kouluttanut opettajia mmt-oppilaiden opettamisessa ja opetuksen eriyttämisessä, ja tätä kouluttautumista tarjotaan jatkossakin ja siihen osallistumiseen kannustetaan. Koulutuksen myötä opettajat osaavat aiempaa paremmin ottaa huomioon opetusmateriaaleja ja kokeita laatiessaan mmt-oppilaan tarpeet. 7. MONIKULTTUURISEN KODIN JA KOLUN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Yhteistyö koulun ja mmt-oppilaan kodin kanssa on tärkeää. Oppimissuunnitelmien laatimisessa ja päivittämisessä mukana on oppilaan ja huoltajan lisäksi tarvittaessa tulkki. Suurin osa Punkalaitumella olevista mmt-oppilaista on SPR:n vastaanottokeskuksessa asuvia lapsia ja nuoria, jotka ovat tulleet Suomeen ilman vanhempiaan. Näissä tilanteissa yhteistyö kodin kanssa tarkoittaa yhteistyötä vastaanottokeskuksen henkilökunnan ja oppilaille nimetyn edustajan kanssa. Tavoitteena on, että erilaisia tiedotteita ja kaavakkeita tukitoimista ym. käännetään maahanmuuttajien äidinkielille. 8. ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISEN HENKILÖKUNNAN ASEMAN KEHITTÄMINEN Punkalaitumen kunnan opetushenkilöstö on suomalaista ja suomenkielistä. Yksi perusopetukseen valmistavan opetuksen opettaja on maahanmuuttajataustainen, mikä auttaa yläkouluikäisten oppilaiden suomen kielen oppimisen ja mahdollisten kielivaikeuksien ymmärtämisessä. Harkitaan ja selvitetään mahdollisuutta työllistää maahanmuuttajataustainen koulunkäyntiavustaja esim. työharjoitteluun, jolloin osa mmt-taustaisista oppilaista voisi saada omakielistä ohjausta.