MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008
|
|
- Maija-Leena Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Lahden kouluissa ja päiväkodeissa Lahden kaupunki
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 2.1. Nykytilan kuvausta 2.2. Kehittämissuunnitelma 2.3. Lahden kaupungin kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 3. Oppilaan ja perheen vastaanotto 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 5.1. Nykytilan kuvaus 5.2. Kehittämissuunnitelma 5.3. Lahden kaupungin kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 6. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen 2
3 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen monimuotoisuus Perustuslaki 6 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään. Yhdenvertaisuuslaki, voimaan Tarkoituksena on edistää ja turvata yhdenvertaisuuden toteutumista ja tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeussuojaa. Laki velvoittaa kaikkia viranomaisia; viranomaisten on laadittava yhdenvertaisuussuunnitelma. Laissa kielletyt syrjintäperusteet: ikä, etninen tai kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. On tärkeää tunnistaa syrjintä, suunnitella toimenpiteitä syrjinnän poistamiseksi ja seurata toimenpiteiden toteutumista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksessa on otettava huomion kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärrystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Perusopetuksen on tuettava jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. 3
4 2. Opetuksen järjestäminen 2.1. Nykytilan kuvausta a) kunnassa: Opetusta koordinoi Koulutuspalvelukeskuksessa maahanmuuttajakoordinaattori. Koulutoimen koordinaattori on myös kaupungin kotoutumisohjelman seurantatoimikunnan jäsen. Koordinaattori pitää myös yhteyttä kunnan muihin viranomaisiin, jotka vastaavat maahanmuuttajien vastaanotosta. Koordinaattori valmistelee oman äidinkielen opettajien palkkaamisen ja vastaa valtionavustusten hakemisesta sekä seuraa maahanmuuttajaopetukseen liittyviä opetussuunnitelmia. Pedagogisia yhteyshenkilöitä ei ole mutta tämän hankkeen puitteessa on tarkoitus saada jokaiselle koululle ja päiväkotiin monikulttuurisuusasioista vastaava yhteyshenkilö. Lahdessa on kunnalliset opetussuunnitelmat s2-opetukseen ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen. Oman äidinkielen opetusta pyritään järjestämään kaikissa kielissä, joissa saadaan valtionavustukseen oikeutettu neljän oppilaan ryhmä kokoon. Islaminuskonnossa on käytössä vain opetussuunnitelman perusteet ja tulevaisuudessa on tarkoitus saada myös kunnallinen islamin ops. Koulutoimella ei ole erillistä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Koulut saavat rahaa opettajien koulutuksiin ja vastaavat itse koulutuksista. Hanke antaa mahdollisuuden isompiin koulutuksiin, myös avustajille. Lahdessa toimi maahanmuuttajanuorten parissa työskentelevien verkostotyöryhmä, johon kuuluu paljon erilaisia toimijoita kuten; poliisi, maahanmuuttajien yhdistyksiä, kunnan eri hallintokuntien edustajia, seurakunta ja maahanmuuttajia. Vetovastuu on Lahden nuorisotoimella. b) päivähoidossa: Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus / esiopetus järjestetään yhdessä muun kasvatuksen ja opetuksen kanssa. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin lähtökohtina ovat varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yleiset kasvatus- ja oppimistavoitteet sekä tiivis yhteistyö perheiden kanssa. Esiopetuksessa tuetaan lapsen kasvua sekä kaksikulttuurisuuteen että kaksikielisyyteen. Lapsi oppii tuntemaan ja hyväksymään sekä suomalaista että omaa kulttuuriaan. Kotikielen merkitystä korostetaan kannustamalla vanhempia ylläpitämään lapsen omaa äidinkieltä. Suomen kielen opetuksessa lähtökohtana on Suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma. Vuosittain päivähoitojohtaja nimeää Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset päivähoidossa - työryhmän, jonka tehtäviin on kirjattu: 1) päivähoitoon tulevien eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten sijoittumisen ja määrän seuranta 2) kehitystarpeiden kartoittaminen 3) eri kieli- ja kulttuuritaustaisia koskevan tiedon kerääminen ja välittäminen 4) kieliavustajien sijoittaminen 5) aiheeseen liittyvän koulutustarpeen kartoitus ja koulutuksen suunnittelu yhdessä koulutustyöryhmän kanssa. 4
5 Varhaiskasvatuksessa toimii eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten tukena 5 vakituista äidinkielistä avustajaa. Äidinkielisen avustajan keskeisin tehtävä on tukea lapsen oman äidinkielen kehittymistä ja edistää eheän kaksikielisen ja kulttuurisen identiteetin muodostumista. Tarvittaessa äidinkielinen avustaja toimii tulkkina ja lapsen apuna kontaktien ja vuorovaikutuksen luomisessa. Mikäli avustajaa ei ole niissä ryhmissä, joissa on eri kieli- ja kulttuuritaustaisia lapsia, toiminta toteutetaan yli ryhmärajojen yhteisenä kerhotoimintana tai niin, että avustaja osallistuu sovittuina aikoina toisen ryhmän toimintaan. Lahdessa varhaiskasvatuksella ei ole omaa s2-opettajaa. Järjestelmällistä suomi toisena kielenä -opetusta annetaan siis hyvin erilaisin menetelmin ja tavoin. Tavoitteena onkin saada jokaiseen päiväkotiin oma s2-yhdysopettaja sekä varhaiskasvatukseen s2- opetuksesta vastaava henkilö, joka koordinoisi, kouluttaisi ja konsultoisi päiväkotien s2-yhdysopettajia. Lisäksi päiväkotien (ja koulujen) s2-yhdysopettajilla olisi hyvä olla ainakin alueellisesti yhteisiä kehittämis- ja arviointipalavereja. b) kouluissa: Lahdessa ei järjestetä valmistavaa esiopetusta. Lahdessa on kolme perusopetukseen valmistavaa luokkaa. Suurimmaksi mahdolliseksi ryhmäkooksi on opetussuunnitelmassa määritelty 15 oppilasta. Opetusryhmän maksimikokoa voidaan harkita pienennettäväksi seuraavalla ops-kierroksella. Opetus kestää yleensä yhden vuoden, tarvittaessa kauemminkin. Integroinnit sujuvat hyvin. Lahdessa on oma perusopetuksen suomi toisena kielenä -opetussuunnitelma, joka on laadittu vuonna Lahdessa on viisi s2-opettajaa, joilla on omat pääkoulunsa ja usein myös muita kouluja, joilla he vastaavat s2-opetuksesta. Muilla kouluilla s2-opetusesta vastaavat koulun opettajat, lähinnä s2-valtionavustuksen turvin. S2-opettajien ja koulujen muiden opettajien yhteistyö sujuu vuosi vuodelta paremmin. Arvioinnissa s2-opettajien ja koulun muiden opettajien yhteistyössä on vielä kehitettävää. Koordinaattori koordinoi s2-opetusta seuraamalla, millä kouluilla s2-opettajien olisi hyvä käydä. S2-opettajilla on yhteisiä palavereja. Oman äidinkielen opetusta järjestetään pääsääntöisesti koulupäivän jälkeen. Ryhmäkoot ovat pieniä mutta kovin heterogeenisiä, johtuen pienistä oppilasmääristä kieltä kohden. Oman äidinkielen/kotikielen opetuksessa on paljon kehitettävää: sekä opetussuunnitelmien osalta, että opettajien yhteistyön osalta. Oman äidinkielen opetuksen statusta pitää parantaa. Myös tiedottamista pitää lisätä. Vieraista uskonnoista Lahdessa opetetaan vain islamia. Opettaja käy kaikilla alakouluilla, joilla islamin opetusta tarvitsevia lapsia on. Yläkouluilla ja lukioissa opetus on keskitetty muutamalla koululle. Opettajan lukujärjestys sovitaan kaikkien koulujen kanssa ennen opetuksen alkamista. Tukiopetusta annetaan sitä tarvitseville oppilaille valtioavusteisella tukiopetuskiintiöllä. Joissain kouluissa, joissa on kieliavustajia, voidaan tukiopetusta antaa myös oppilaan omalla äidinkielellä. Lahdessa on 13 vakituista kieliavustajaa (omakielistä avustajaa) kouluilla, joilla on eniten maahanmuuttajataustaisia oppilaita. 5
6 Opettajien vastuita ja kokouskäytäntöjä on syytä parantaa ja jokaiselle koululle tulisi saada oma monikulttuurisen opetuksen yhdyshenkilö. Suoraa yhteystyötä ja -suunnittelua koulujen ja päiväkotien välillä tulee myös kehittää maahanmuuttajataustaisten lasten osalta. Oppilashuoltoryhmätyö toimii kaikille koululaisille samalla tavalla. Vanhempaintapaamiset ja vanhempainillat ovat kaikille yhteisiä. Joillain kouluilla on kokeiltu maahanmuuttajille omia vanhempainiltoja hyvin tuloksin. Vanhempaintapaamisten osalta on joissain kouluissa hyviä käytänteitä, joita pitäisi saada muidenkin koulujen tietoon ja sitä kautta osaksi koulun toimintaa, sama pätee vanhempainiltoihin. Esimerkiksi valmistavalta luokalta siirryttäessä omaan lähikouluun on vastaanottavan koulun rehtorin ja tulevan luokanopettajan/luokanvalvojan hyvä tavata oppilas ja perhe henkilökohtaisesti. Samoin pitäisi toimia myös, jos oppilas siirtyy kunnan sisällä uuteen kouluun ja tulee toisesta kunnasta. Tämä lisäisi kodin ja koulun välitä yhteistyötä ja luottamusta. Myös vanhempien kynnys ottaa opettajaan tai rehtoriin yhteyttä madaltuisi. Lahdessa toimii tulkkikeskus, jota käytetään aina virallisissa tilanteissa. Kieliavustajat voivat tulkata epävirallisissa asioissa. Koulukuljetuksissa kaikilla on muuten samat säännöt paitsi valmistavien luokkien oppilailla kriteerit koulukyytiin ovat väljemmät (samat kuin erityisoppilailla) Kehittämissuunnitelma 1. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmat tarkistetaan ja yhdenmukaistetaan. Samalla laaditaan varhaiskasvatuksen oma S2-opetussuunnitelma. 2. Esiopettajien, alkuopettajien ja kieliavustajien tietoja ja taitoja kielitaidosta ja sen opettamisesta lisätään. Kielenopetus ei toimi tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, jos siitä vastaa vain S2- opettaja. 3. Kaikkien aineiden opettajia ohjataan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arvioinnissa. 4. Oman äidinkielen opettajien työnkuvaa selkeytetään ja yhteistyötä muiden opettajien kanssa lisätään. 5. Tukiopetuskäytänteitä selkeytetään ja tukiopetusta ohjataan antamaan aina mieluummin etukäteen kuin jälkikäteen. Oppilaalla on aina paremmat mahdollisuudet osallistua opetukseen luokkatilanteessa, kun hän hallitsee aiheeseen liittyvää perussanastoa ja sisällön ydinkohdat. 6. Parannetaan koulujen ja päiväkotien suoraa yhteistyötä Kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 1. Jokaisen koulun rehtori / päiväkodin johtaja nimeää yksikköönsä monikulttuurisuusasioita koordinoivan ja niistä tiedottavan yhdyshenkilön. Yhdyshenkilöillä on alueellisia ja koko kaupungin laajuisia tapaamisia ja keittämispalavereja. Tapaamisia koordinoi sekä koulupuolen että varhaiskasvatuksen koordinaattorit. Aluerehtoreille asian esittelee eteenpäin vietäväksi koulutoimen suunnittelu- ja kehittämispäällikkö, joka on myös MOKU-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja. Suunnitelman toteutusta seuraa maahanmuuttajakoordinaattori. 6
7 2. Avataan kaupungin verkkosivustolle hankkeen omat sivut, johon kootaan kaikki kaupungin monikulttuurisuusasioihin liittyvät opetussuunnitelmat, ohjeet ja kaavakkeet. Näin ne ovat henkilöstön ja vanhempien saatavilla. 3. Kieliavustajille ja esi- ja alkuopettajille järjestetään syksyllä 2008 koulutukset, jossa keskitytään kielitaidon opettamiseen. Kieliavustajien roolia myös suomen kielen oppimisen tukena korostetaan. 4. Rehtoreita kehotetaan nostamaan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arviointi yhden opettajainkokouksen / veso-päivän aiheeksi. Koulun monikulttuurisuusasioista vastaava yhdyshenkilö ja rehtori valitsevat kokoukseen sopivan arviointia tuntevan kouluttajan. 4. Oman äidinkielen opettajia ohjataan koulutuksiin ja kehittämään omaa ammattitaitoaan sekä verkostoitumaan. 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja perheen vastaanotto päivähoidossa ja kouluissa a) päivähoidossa: Päiväkodeissa: Varhaiskasvatuksen piirissä kaikki perheet vastaanotetaan yksilöllisesti. Kun lapsi aloittaa päivähoidon, hänen perheensä saa tervetuloa päiväkotiin esitteen mahdollisuuksien mukaan omalla äidinkielellään. Alkukeskustelussa vanhempien kanssa keskustellaan arkikäytännöistä ja kerrotaan vanhemmille päiväkodin toiminnasta, tavoitteista sekä keskustellaan lapsen kehityshistoriasta. Varhaiskasvatuksessa pyritään huomioimaan myös sellaiset perheet, joissa toinen vanhemmista on suomalainen ja toinen on jostain muusta kulttuurista. Näiden perheiden lasten identiteetin tasapainoisessa kehittymisessä on omat kehitystarpeensa, jotka tulee myös huomioida. Lahdessa on kiinnitetty viime aikoina paljon huomiota joustavan nivelvaiheen onnistumiseksi lapsen siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Käytännössä tiedonsiirtiminä toimivat lapsen esiopetussuunnitelmat, jotka vanhemmat toimittavat kouluun. Joillain alueilla toimivat koulutulokaspalaverit, joissa OHR (mm. rehtori, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, erityisopettaja) ja päivähoidon psykologi sekä kiertävä erityislastentarhanopettaja pyrkivät yhdessä keskustellen järjestämään koulutulokkaiden (mukaan lukien monikulttuuristaustaiset lapset) koulunaloituksen mahdollisimman joustavaksi ja toimivaksi. Myös tulevien ensimmäisten luokkien opettajat sekä esiopettajat tapaavat keväällä em. asioiden merkeissä. Nämä toimivat käytänteet olisi hyvä saada toimimaan koko Lahden alueella. Lahdessa on olemassa maahanmuuttajalapsille oma kaavake perustiedot eri kieli- ja kulttuuritaustaisista lapsista. Toisena kehittämishaasteena voisikin olla tämän kaavakkeen käyttöönotto kaikissa Lahden päiväkodeissa. b) kouluissa: Jos uudet oppilaat ovat pakolaisia tai paluumuuttajia saavat koulut heidän tulostaan tiedon yleensä etukäteen ja koulupaikat ja muut järjestelyt ehditään hoitaa etukäteen. Samoin perheen vastaanottava taho, sosiaalitoimen maahanmuuttajapalvelut, tietää uusien kouluikäisten kuntalaisten tulevat koulut jne. jo ennen perheiden Suomeen saapumista. Sosiaalitoimen ohjaajat saattavat yleensä uudet tulokkaat ensimmäisenä päivänä kouluun ja koululla on tarvittaessa tulkki silloin paikalla. Systeemi toimii hyvin. Muille uusien tulokkaiden kohdalla toimitaan siten, että kouluilla osataan neuvoa koulupaikkaa kyseleviä vanhempia mihin pitää ottaa yhteyttä. Maahanmuuttajakoordinaattori ohjaa sitten 7
8 perheet ja oppilaat oikeisiin paikkoihin, esim. valmistaville luokille ja ilmoittaa kouluille heidän tulostaan, että tulokkaisiin osataan varautua tarvittavalla tavalla. Valmistavalta luokalta siirtyvän oppilaan vastaanotto järjestetään lähettävän ja vastaanottavan koulun yhteistyössä. Toiselta paikkakunnalta kesken perusopetuksen muuttavan tai suoraan esiopetuksesta siirtyvän oppilaan ja perheen vastaanoton menettelytavat vaihtelevat kouluittain. Vastaanottovaiheessa koulut tekevät yhteistyötä muiden tahojen kanssa. Lahdessa ei lapsille kuitenkaan tehdä kotoutumissuunnitelmaa. Kotoutumisen tukemiseksi oppilaista ohjataan harrastuksiin luontevasti lasta opettavien eri opettajien (ja kieliavustajien) toimesta. Yläkoulun puolella tilanne on erilainen kouluittain ja alueittain. Tiedottaminen oppilaille ja vanhemmille vaihtelee kouluittain ja saatavilla olevan kieliavustajatilanteen mukaan. Mahdollisia ongelmatilanteita hoitaa koulun jo alettua erityinen oppilashuoltotyötyhmä. 4. Suvaitsevaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden kehittäminen, eri kielten ja kulttuurien tuntemuksen lisääminen ja kulttuurivähemmistöjen ja valtakulttuurin yhteyksien edistäminen a) päivähoidossa: Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset päivähoidossa -työryhmä on laatinut koko Lahden kaupunkia koskevan ohjeistuksen, jossa on tietoa monikulttuurisuuden ilmapiirissä tehtävästä työstä päivähoidossa ja esiopetuksessa. Käsikirjan teksti selkeyttää terminologiaa ja tuo esille uudistuneen lainsäädännön haasteet päivähoidolle. Käsikirja sisältää myös käytännön ohjeita mm. perheen kohtaamisesta, kasvatuskumppanuudesta, kaksikielisyydestä, äidinkielen merkityksestä, kieliavustajista ja tulkkipalveluista. Tämän käsikirjan tutuksi tekeminen kaikille päiväkodeissa työskenteleville auttaisi varmaan suvaitsevaisuuden ja ymmärryksen lisääntymistä eri kieli- ja kulttuuritaustaisia kohtaan. Pienimuotoiset koulutustilaisuudet voisi järjestää esimerkiksi alueittain keltojen ja monikulttuurisuus- yhdyshenkilöiden toimesta. Myöhemmin työntekijät voisi tutustuttaa myös uuteen Monikulttuurisen varhaiskasvatuksen materiaalikansioon ja kaksikieliseksi kasvamassa dvd:hen sekä Monikulttuurinen varhaiskasvatus - kirjaan. Suvaitsevaisuutta ja tietoa monikulttuurisuutta kohtaan voisi lisätä myös ns. benchsmarkkäynneillä Lahden eri päiväkotien välillä. Työntekijät voisivat vierailla jo edistyneemmissä päiväkodeissa, joissa on jo ollut eri kulttuuritaustaisia lapsia ja hyviä käytänteitä on ehditty jo luomaan. Merkittävä osuus asenteiden ja arvojen kehittymiselle olisi myös talon omalla monikulttuurisuus-vastuuhenkilöllä. b) kouluissa: Monikulttuurisuuden hyväksyminen sisältyy sekä valtakunnalliseen että koulujen opetussuunnitelmiin ja se toteutuu koulun arjessa monella eri tavalla. Syrjintään ja rasismin esiintymiseen on kouluissa nollatoleranssi. Koulun monikulttuurisuutta tehdään tunnetuksi niin oppilaille kuin valtaväestön vanhemmille esim. vanhempainilloissa ja erilaisin teemapäivin. Hankkeen avulla ovat esim. äidinkielen opettajat saaneet hankituksia monikulttuurisuutta käsittelevää kirjallisuutta, joita on luetettu opetussisältönä kaikille koulujen oppilailla. Koulut ovat myös järjestäneet hankkeen tuella koko kouluyhteisöä koskevia monikulttuurisuusteema -päiviä. Edellä mainittuja asioita jalkautetaan jatkossa useammalle koululle. 8
9 Valmistavan luokan oppilas tutustutetaan suomalaiseen kulttuuriin sekä lasten nuorten parissa toimijoihin. Lisäksi kulttuurin tuntemus sisältyy myöhemmässä vaiheessa mm. S2- opetukseen, ympäristötiedon opetukseen ja koulun yleiseen tapakasvatusopetukseen. Retkiä tehdään resursseista johtuen yleensä vain lähiympäristöön. Valtaväestön vanhempien ja eri kulttuuritaustaustaisten vanhempien tutustuminen ja yhteistyö vaihtelee kouluittain, mutta on yleisesti ottaen vähäistä ja on yksi tämän hankkeen puitteissa kehitettävistä alueista. Oppilaan kotoutumisen tueksi tulee koulujen kehittää tukioppilas- ja kummitoimintaa. Kouluyhteisöjen monikulttuuristen taitojen kehittäminen ja vakiinnuttaminen edellyttää koulujen koko henkilökunnan kattavaa koulutusta ja asennekasvatusta. Tässä työssä rehtorin ja koulun monikulttuurisuus yhdyshenkilön merkitys on suuri. 5. Eri kieli- ja kulttuuriryhmien oppimismahdollisuuksien edistäminen 5.1. Nykytilan kuvaus Lahdessa toimii viisi S2-opettajaa, ja kolme valmistavan luokan opettajaa, jotka konsultoivat ja ohjaavat muita opettajia huomioimaan lasten ja nuorten suomen kielen kehitykseen liittyviä asioita. S2-opettajat ja erityisopettajat laativat eriyttävää materiaalia muiden aineiden tunneille yhdessä luokan- ja aineenopettajien kanssa. Myös kokeita laaditaan yhteistyössä. Oppilaiden opetusta eriytetään tarvittaessa, mutta mielekkäämpää on ohjata opettajia huomaamaan, miten yleisopetuksen opetuskäytänteitä voisi muokata niin, että ne palvelisivat kielitaidoltaan heterogeenisen ryhmän kaikkien oppilaiden tarpeita. Kaupungin S2-opettajat tapaavat säännöllisesti ja siksi monet opetuskäytänteet ovat yhdessä luotuja ja neuvoteltuja. Myös S2-opettajien ja eritysopettajien yhteistyö on tiivistä. S2-opetuksessa ja erityisopetuksessa oppilaille opetetaan ja mallinnetaan jatkuvasti erilaisia oppimistekniikoita ja päättelystrategioita. Muiden aineiden sanasto, sisällöt, luku-, kirjoitus- ja opiskelutekniikat ovat esillä myös S2-opetuksessa, koska tavoitteena on rakentaa oppilaille kielitaitoa, joka auttaa heitä selviytymään arjessa. Koulun kielenkäyttötilanteet ja tekstilajit ovat iso osa jokaisen lapsen ja nuoren arkea. S2-opettajat arvioivat oppilaiden suomen kielen taidon kehittymistä systemaattisesti. Arviointikäytänteet ovat vakiintuneita ja tarvittaessa opettajat konsultoivat toisiaan. Oppilaiden oman äidinkielen taidot kartoitetaan yhdessä oman äidinkielen opettajan kanssa aina kun se on mahdollista. S2-opetuksen ja erityisopetuksen oppilaan oppimisprosesseja seurataan ja arvioidaan jatkuvasti. Kunkin oppilaan oppimiseen liittyvistä asioista tiedotetaan koulun sisällä luokanopettajalla, luokanvalvojalle, muille lasta/nuorta opettaville opettajille, vanhemmille ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmälle. S2-opettajat ja kieliavustajat neuvottelevat muiden opettajien kanssa aina jokaisen oppilaan tarpeiden mukaan siitä, millaisia erityisjärjestelyitä he tarvitsevat esimerkiksi kokeissa. Tukiopetusta antavat luokanopettajat, aineenopettajat, S2-opettajat ja kieliavustajat. Jos oppilas on vapautettu jostakin aineesta tai hän opiskelee sitä eri aikaan kuin muu ryhmä (esim. uskonto ja ruotsi), hänelle järjestetään opetusta aineissa, joissa hän tarvitsee tukea. S2-opetuksessa ja 9
10 eritysopetuksessa oppilaita ohjataan myös itse huomaamaan omia tuen tarpeitaan. Näin heitä pyritään kasvattamaan aktiivisiksi oman oppimisensa seuraajiksi ja rohkaistaan pyytämään apua aina, kun he sitä tuntevat tarvitsevansa. Päävastuu oppilaan oppimisen seuraamisessa on tietysti aina opettajilla Kehittämissuunnitelma 1. Esiopettajien, alkuopettajien ja kieliavustajien tietoja ja taitoja kielitaidosta ja sen opettamisesta lisätään. Kielenopetus ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos siitä vastaa vain S2-opettaja. 2. Kaikkien aineiden opettajia ohjataan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arvioinnissa. 3. Kaupungin S2-opettajien yhdessä sovitut käytänteet ja toimintatavat välitetään kaupungin kaikkien opettajien ja rehtoreiden tiedoksi. 4. Tukiopetuskäytänteitä selkeytetään ja tukiopetusta ohjataan antamaan aina mieluummin etukäteen kuin jälkikäteen. Oppilaalla on aina paremmat mahdollisuudet osallistua opetukseen luokkatilanteessa, kun hän hallitsee aiheeseen liittyvää perussanastoa ja sisällön ydinkohdat Lahden kaupungin kehittämissuunnitelman toteutus ja seuranta 1. Kieliavustajille ja esi- ja alkuopettajille järjestetään syksyllä 2008 koulutukset, jossa keskitytään kielitaidon opettamiseen. Kieliavustajien roolia myös suomen kielen oppimisen tukena korostetaan. 2. Kaupungin S2-opettajien yhdessä sovitut käytänteet ja toimintatavat kirjoitetaan auki ja esitellään yhdyshenkilöiden välityksellä muille opettajille ja päiväkotien henkilöstölle. Toimintatapojen perusteella laaditaan toimintaohjeet, jotka laitetaan kaupungin verkkosivuille kaikkien opettajien saataville. 3. Rehtoreita kehotetaan nostamaan monikulttuuristen lasten ja nuorten oppimisen arviointi yhden opettajainkokouksen /veso-päivän aiheeksi. Koulun monikulttuurisuusasioista vastaava yhdyshenkilö ja rehtori valitsevat kokoukseen sopivan arviointia tuntevan kouluttajan. Suunnitelman toteutumista seuraa maahanmuuttajakoordinaattori. 6. Monikulttuurisen kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen a) päivähoidossa: Onnistunut varhaiskasvatus ja esiopetus perustuvat vanhempien ja kasvattajien keskinäiseen hyvään, tasavertaiseen ja toisia kunnioittavaan kumppanuuteen, joka syntyy kanssakäymisellä. Yhteiset tavoitteet luodaan arvoista, näkemyksistä ja vastuista keskustelemalla. Monikulttuuristaustaisten perheiden kanssa tehtävä yhteistyö edellyttää varhaiskasvatuksessa erityistä huomiota. Toimintatavat ja kasvatuskumppanuus voidaan yhdessä löytää aidossa dialogissa, joka tarkoittaa toisen kuuntelemista, yhteisen ymmärryksen etsimistä ja tasavertaista asiantuntijuuden jakamista. Vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita ja siitä syystä perheiden kanssa tehtävä yhteistyö on ensisijaisen tärkeää. Yhteistyön perustana on lapsen varhaiskasvatus/esiopetuksen suunnitelma, joka laaditaan ja arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi yhteistyötä tehdään mm. järjestämällä 10
11 vanhempainiltoja, käymällä henkilökohtaisia keskusteluja, järjestämällä tapahtumia ja te toja. b) kouluissa: Maahanmuuttajakoordinaattori, luokanopettajat, luokanvalvojat, rehtorit ja S2- opettaja hoitavat koteihin suunnattua tiedotusta. Tiedotusta hoidetaan myös vanhempainvarteissa ja -keskusteluissa, joissa on tarvittaessa tulkki (tai kieliavustaja) mukana. Kutsu vanhempainiltoihin ja -tapaamisiin käännetään tarpeen mukaan. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille vanhemmille on joissakin kouluissa kiintiöpaikkoja vanhempainyhdistyksiin. Huoltajille suunnattua omakielistä tiedotusta tulee kehittää siten, että koulutoimen yleiset koteihin lähetettävät tiedotteet käännetään yleisimmille kielille tai selkokielelle, jotta koulut voivat jakaa ne uusille tulokkaille koulun alettua. Yläkouluihin tulisi kehittää vanhempainvartti-tyyppisiä tapaamisia, tämä on osaksi myös aika- ja resurssikysymys. Ristiriitatilanteiden varalta on lisättävä ennaltaehkäisyä. 11
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2009 Kouvola 1 Sisällys Johdanto... 3 1. Arvopohja... 5 2. Opetuksen järjestäminen... 7 2.1. Kouvolan kaupungin opetustoimen tilastoja... 7 2.2. Valmistava
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 2009 (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 2009 (päivitetty toukokuussa 2008) Savonlinnan kaupungin esi- ja perusopetus 1 Sisällysluettelo 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa
Lisätiedotkouluyhteisössä: avaus
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä: avaus Vuoranta 28.8.2007 Leena Nissilä Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen asialla www.oph.fi www.edu.fi TAUSTAA: Kouluhyvinvointistrategian
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Punkalaitumen kunnassa on n. 3300 asukasta. Esi- ja perusopetusikäisiä on 357, joista maahanmuuttajataustaisia
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI 2007 2008 SISÄLLYS 1. Arvopohja... 3 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa... 3 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotNivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)
Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotMonikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta
Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 syksy syksy syksy 2015 2016 2017
LisätiedotEsiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma
Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotNIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO
Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSAVONLINNAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA
SAVONLINNAN KAUPUNGIN ESI- JA PERUSOPETUKSEN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA 2016-2018 VERSIOHALLINTA Käsittelyssä 17.12.2015, sivistyslautakunta 1 Tämä suunnitelma pohjaa julkaisuun nimeltä Savonlinnan kaupungin
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007. Kuopio HK 28.-29.8.2007
1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007 Kuopio HK 28.-29.8.2007 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan ja
LisätiedotMonikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007. Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph.
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph.fi Perusopetuksen ops:n perusteet 2004 luku 6.4. Maahanmuuttajat
LisätiedotRaimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689
Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMINEN KOKKOLASSA 2007-2008 ( 2007 Ohjausryhmä (syyskuussa - 9 henkilöä (sivistystoimi, perusturva), sivistysjohtajan valtuuttama - yhteyshenkilö koordinoi - kokoontuu 1/kk
LisätiedotKOULUN JA PÄIVÄKODIN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA
1(3) PERUSOSA (liitetään osaksi koulun tai päiväkodin opetussuunnitelmaa) 1. Nimet: koulut ja yhteistyöpäiväkodit Herttoniemenrannan ala-aste, rehtori Kirsi Myllymäki kirsi.myllymaki@hel.fi Varhaiskasvatusyksikkö
LisätiedotSisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2
Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja
LisätiedotKehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla
Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen tuen keskus - 2008 Kehittämisohjelma prosessina kunnan tasolla Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 MAAHANMUUTTAJIEN
LisätiedotOPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotVALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotMaahanmuuttajien opetuksen itsearviointilomake Yleissivistävä koulutus Kunta/koulutuksen järjestäjä täyttää
Liite Maahanmuuttajien opetuksen itsearviointilomake Yleissivistävä koulutus Kunta/koulutuksen järjestäjä täyttää Maahanmuuttajataustaisten lasten opetuksen itsearvioinnin indikaattorit on suunniteltu
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007. Hämeenlinna HK 28.-29.8.2007
1 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007 Hämeenlinna HK 28.-29.8.2007 MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1. Arvopohja 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa 3. Oppilaan
LisätiedotMiksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta?
Miksi oppilaitoksen tulee edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta? Mitä on se suunnitelmallinen tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä työ, jota oppilaitosten odotetaan tekevän? Miko Lempinen, ylitarkastaja
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotKeravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
Keravan Opiston TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Päivitetty 14.12.2018 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Taustaa 4 2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdistäminen 4 3. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotPerusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II
Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat
LisätiedotMonikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma
Monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Porvoon suomenkielinen koulutustoimi 12.5.2009 Sisällys 1. Yleistä 1.1. Kouluyhteisöjen monikulttuurisuustaitojen kehittämisohjelma 1.2. Arvopohja 1.3. Monikulttuurisuuteen
LisätiedotTASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO
TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa
LisätiedotMonikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 26. - 27.11.2009 Helsingissä
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa 2007 26. - 27.11.2009 Helsingissä Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen pirjo.immonen-oikkonen@oph.fi MOKU-kehittämistoiminnan tavoitteet
LisätiedotToimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:
Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,
LisätiedotAvaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus
Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet
LisätiedotMonikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa Aloitusseminaari III Helsinki
Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen yleissivistävässä koulutuksessa Aloitusseminaari III Helsinki 7.9.2009 Opetusneuvos Pirjo Immonen-Oikkonen MOKU-kehittämistoiminnan tavoitteet Tukea kansallisissa
Lisätiedot3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa
3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.
Lisätiedot11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen
11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotMonikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta
Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi
Lisätiedot1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus
Sisällysluettelo 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus... 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä lainsäädäntö... 4 2.1 Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986)
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotWIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v
665/001/2016 Sivistyslautakunta 29.11.2016 138 WIITAUNIONIN KOULUTOIMEN YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA v. 2017 2018 Sisällysluettelo 1. Yhdenvertaisuuslaki 3 2. Ketä koskee, kenen on vastuu 3 3. Koulut ja
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotMonikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu
Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotS2-opetuksen toimintamalli
Kuopion S2-opetuksen toimintamalli Kuopion kaupungin peruskoulut S2-opetus ja opetuksen järjestämisen tavat S2-oppilaalla tarkoitetaan maahanmuuttajataustaista oppilasta, paluumuuttajaa tai Suomeen adoptoitua
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotKOKKOLAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA. maaliskuusta 2007 lähtien
KOKKOLAN MONIKULTTUURISUUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA JA PERUSOPETUKSESSA maaliskuusta 2007 lähtien päivitetty marraskuussa 2008 Sisällysluettelo 1. Arvopohja: yhdenvertaisuus, tasa-arvo, kulttuurinen
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotNivelvaiheet. Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta
Nivelvaiheet Johanna Wahlman Pontuksen päiväkotikoulu, Lappeenranta Pontuksen päiväkotikoulu pähkinänkuoressa 2017 toimintansa aloittanut solumallin koulu - pian kaksivuotias! Eri-ikäiset lapset soluissa
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotS 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS
KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa
LisätiedotRaahen lukion tasa-arvoja. yhdenvertaisuussuunnitelma
Raahen lukion tasa-arvoja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2020 Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Johdanto Raahen lukion tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu yhteistyössä
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,
LisätiedotAutismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014. Helsingin kaupungin koulut
Autismin kirjon oppilaiden perusopetus Helsingissä 14.1.2014 Helsingin kaupungin koulut Pidennetty oppivelvollisuus ja erityinen tuki Pidennetty oppivelvollisuus Kestää 11 v. Peruste vammaisuus tai pitkäaikaissairaus
LisätiedotEsikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa
Esikoulu ja koulu Hässleholmin kunnassa Lapsi- ja kouluasioiden hallinto vastaa esikoulusta, pedagogisesta hoidosta, vapaa-ajankodista, peruskoulusta, lukiosta, erityiskoulusta ja kulttuurikoulusta. Kun
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotKauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus
9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan
LisätiedotArviointikysely oppilaiden vanhemmille 2016 RTF Report - luotu :27 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet
Arviointikysely oppilaiden vanhemmille 2016 RTF Report - luotu 03.01.2017 12:27 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet A Rehtorit 6 2 0 Parhalahti 32 14 14 Pirttikoski 18 11 10 Saari alakoululaiset 150 57
LisätiedotTelkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:
TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen
LisätiedotSuomenkielinen koulutusjaosto. Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma / päivitetty
Suomenkielinen koulutusjaosto Porvoon kaupungin esiopetussuunnitelma 1.8.2016 / päivitetty 1.8.2017 Paikalliseen esiopetussuunnitelmaan tehdyt muutokset Koko suunnitelmassa muutettu Laadukkaan varhaiskasvatuksen
LisätiedotTYÖYHTEISÖN TASA-ARVO
TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon
LisätiedotMONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008. Kirkkonummen kunta
MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2008 Kirkkonummen kunta Kirkkonummen kunta, Kirkonkylän koulu (esiopetus ja perusopetuksen vuosiluokat 1.-6.) 1. Arvopohja Perusopetuslaki 6, Yhdenvertaisuuslaki
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelma Turussa
Perusopetuksen opetussuunnitelma Turussa OPS 2016 koordinaattori Tuija Vänni 8.9.2016 Vänni 2016 1 Ytimenä on, että oppiminen syntyy kannustavassa vuorovaikutuksessa se, mitä opiskellaan, auttaa ymmärtämään
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotHämeenlinna Kielitivoli. Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko
Hämeenlinna Kielitivoli Vieraiden kielten opetuksen tukiverkko Taustalla Kuntaliitos 2009: viiden ympäröivän pienen kunnan liittyminen Hämeenlinnan kaupunkiin Liittyneillä kunnilla omat ops:t, toimintakulttuurit,
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Puumalan yhtenäiskoulu
Hyvinvointilautakunta 20.3.2017 19 LIITE NRO 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Puumalan yhtenäiskoulu Sisällys 1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma... 3 1.1 Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
LisätiedotSAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016
SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä
Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan
LisätiedotOstoskassit pullollaan miten kehittää
Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän
LisätiedotSuomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite
Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien
LisätiedotOppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
LisätiedotLeena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki
Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Tervon yhtenäiskoulu
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Tervon yhtenäiskoulu Sisällys 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laadintavelvoite... 2 2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tavoite...
LisätiedotVASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ
Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:
LisätiedotNÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)
NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
Lisätiedot