OSAVUOSIRAPORTTI 31.5.2009

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä OSAVUOSIRAPORTTI 31.5.2009 TOIMINTAKULUJEN KEHITYS

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä JOHDANTO Sairaanhoitopiirin palvelujen kysyntä on ensimmäisellä vuosikolmanneksella kasvanut. Lähetteiden määrä on kokonaisuudessaan noussut +6.9%, joista terveyskeskuksista on tullut +15.1% enemmän ja yksityislääkäreiltä -3.2% vähemmän potilaslähetteitä. Hoitoketjujen vetävyys on parantunut. Hoitojaksot ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidossa +5.4%, toisaalta ns. sakkopäivien määrä on vähentynyt samaan aikaan -24.6%, joten siirtyminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon on sujunut paremmin. Omalta osaltaan sujuvuutta on auttanut, ettei alkuvuonna ollut toimintaan vaikuttavia infektioepidemioita (noro-virus). Yhteispäivystyksen (perusterveydenhuolto) potilasmäärät ovat toteutumassa toimintasuunnitelman mukaisesti, ja samaan aikaan erikoissairaanhoidon päivystykset ovat vähentyneet -9.4%, mikä oli yksi yhteispäivystyksen tavoitteita. Gynekologien etäpoliklinikat ja raskauden aikaisen sikiöseulonnan keskittäminen äitiyspoliklinikalle Kallion kuntayhtymän alueelta yhdessä ovat lisänneet synnytysten määrää peräti 20.8%. Syöpäsairauksissa oman syöpälääkärin saaminen on selkiyttänyt hoitoketjuja, ja lastensairauksissa on lasten sydämen ultraäänitutkimusten tekeminen vähentänyt tarvetta yliopistosairaalan tutkimuksiin. Psykiatriassa on aktiivisesti kehitetty yhdessä alueen muiden organisaatioiden kanssa kaksoisdiagnoosi-potilaiden hoitoketjua. Hoitoon pääsyn osalta suurimmat haasteet ovat ortopedian alalla. TOIMINTA/ASIAKKAAT Osastohoito Tammi-huhtikuun hoitopäivät lisääntyivät +0.1% ja hoitojaksot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä +5.4%. Keskimääräinen hoitoaika oli 4.6 vrk:tta (ed. vuonna 4.9 vrk:tta) ja sairaalan kokonaiskuormitus 92.6% ( ed. vuonna 91.5%). Vuositavoite tulee 4 kuukauden tarkastelun perusteella toteutumaan 106.8%:sti hoitopäivien osalta (ylittyy +6.8%) ja hoitojaksojen osalta 95.5%:sti (alittuu -4.5%). Konservatiivisen klinikan hoitopäivät laskivat -0.8% ja hoitojaksot lisääntyivät +5.2%. Keskimääräinen hoitoaika laski 4.9:sta vuorokaudesta 4.6 vrk:teen. Konservatiivisen tulosalueen lisähinnalliset päivät ovat laskeneet -34.9%. Kokonaiskuormitus pysyi ennallaan 93.4%. Hoitopäivien osalta suunniteltu tavoitetaso toteutui hoitopäivien osalta 109.6%:sti ja hoitojaksojen osalta 93.4%:sti. Operatiivisen alueen hoitopäivät kasvoivat +0.6% ja hoitojaksot +6.0%. Synnytysosaston hoitojaksot kasvoivat +16.0%, päivystysosaston +9.7% ja ortopedisen osaston +4.9%. Lastenosaston hoitojaksot laskivat -4.0%. Tavoitetaso toteutui operatiivisella tulosalueella hoitopäivien osalta 102.0%:sti ja hoitojaksojen osalta 96.1%:sti. Psykiatrian klinikassa hoitojaksot laskivat -2.7% ja hoitopäivät lisääntyivät + 0.2%. Kokonaiskuormitus oli korkea 101.0%. Tavoitetaso toteutui hoitopäivien osalta 117.8%:sti ja hoitojaksojen osalta 110.4%:sti. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien hoitopäivät vähenivät -2.6% ja hoitojaksot lisääntyivät +4.1%. Kokkolan hoitopäivät ovat lisääntyneet +11.5% ja hoitojaksot +26.2%. Jos huomioidaan kuntaliitoskunnat (Kälviä, Lohtaja ja Ullava), ovat kokonaishoitopäivät laskeneet -6.5% ja hoitojaksot nousseet +3.5% edelliseen vuoteen verrattuna. Muiden kuntien osalta hoitojaksot ovat eniten lisääntyneet Toholammin (+40.7%), Kannuksen (+10.5%) ja Kruunupyyn (+7.9%) kunnilla. ähennystä hoitojaksoissa on Halsuan (-37.8%), Vetelin(-12.6%), Lestijärven (-5.1%) ja Kaustisen (-0.5%) kunnilla. Kalajokilaakson kuntien hoitojaksot lisääntyivät +10.5% ja Pietarsaaren seudun +65.6%. Piirin jäsenkuntiin kuulumattomien kuntien hoitojakso-osuus oli 13.3% (ed. vuonna 12.2%). Avohoito Tammi-huhtikuun avohoitokäynnit lisääntyivät +16.1%. Jos yhteispäivystyksen käynnit poistetaan (ed. vuonna ei ollut yhteispäivystystä), avohoitokäynnit vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna -2.2%. Tavoitetaso toteutui 94.0%:sti.

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Konservatiivisen tulosalueen käynnit vähenivät -2.0%, eniten keuhkosairauksien poliklinikalla (-11.2%). Lisäystä oli sisätautien poliklinikalla +0.2%. Operatiivisen tulosalueen käynnit lisääntyivät +26.6%. Jos yhteispäivystyksen lukuja ei huomioida (7048), käynnit vähenivät -6.5%. Naistentautien ja synnytysten poliklinikkakäynnit lisääntyivät +13.1%. Erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit vähenivät -9.4%. Psykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät +9.2%. Omien jäsenkuntien avohoitokäynnit lisääntyivät +16.0%, Kalajokilaakson +19.0% ja Pietarsaaren seudun vähenivät -13.1%.

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä TALOUS TOIMINTATUOTOT Alkuvuoden toiminta on ollut erittäin vilkasta, mikä näkyy niin tulokuin menokehityksessäkin. Toimintatuotot olivat 31,4 milj., toteutumisaste 34,4 %, nousua edelliseen vuoteen 8,4 %. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat 28,4 milj., toteutumisaste 34,8 %, nousua 7,6 %. Asiakasmaksuja tarkistettiin viime vuoden syyskuussa, tulot olivat 1,4 milj., toteutumisaste 34 %, nousua 21,4 %. Muissa myyntituotoissa Jytalle myytävät palvelut on raportoitu omana kohtanaan. Tulot olivat 0,5 milj.. Tuloista puuttuu vielä Jyta-tekniikan, atk:n ja siivouksen sisäinen laskutus n. 300.000. TOIMINTAKULUT Toimintakulut olivat 29,8 milj., toteutumisaste menojäämä- ja lomaraha-arvio huomioiden oli 34 %, nousua edelliseen vuoteen 13,5 %. Nousua selittää erikoissairaanhoidon ja peruspalveluliikelaitoksen yhteiset tukipalvelut, jotka sisältyvät erikoissairaanhoidon toimialaan. Henkilöstökulut olivat 15,4 milj., toteutumisaste 30,1 %, nousua 13,2 %. Kun yhteisten tukipalvelujen ja uuden toiminnan kuten yhteispäivystys henkilöstökulut otetaan huomioon, henkilöstökulujen nousu on n. 6,6 %. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Suurin muutos kohdistuu Oys:iin, jossa kustannusnousu on 900.000 ja 37 %. Oys on ottanut drg-hinnoittelun käyttöön. Piirin ulkopuolisen hoidon menot olivat 3 milj., toteutumisaste 26,3 %, nousu 28,7 %. Menoista puuttuu huhtikuun laskutus. Muut ostopalvelut olivat 3,6 milj., toteutumisaste 36,1 %, nousua 15,8 %. Atk-palvelut sisältävät myös peruspalveluliikelaitokselle myytävät palvelut, sisäistä laskutusta valmistellaan parhaillaan. Atk-ostopalvelut olivat 0,8 milj., nousua 55,3 %. Huolto- ja kunnossapidon palvelujen kustannuskehitys vaihtelee vuoden mittaan riippuen meneillään olevista huolto- ja korjaustöistä, menot olivat 0,4 milj., nousua 25 %. Henkilökunnan työterveysostopalveluissa on

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä poikkeuksellisen suuri kustannusnousu, 61,9 %, jonka perusteita selvitetään. Siivous- ja puhtaanapidon ostopalvelukustannukset laskivat 8,9 %, menot olivat 0,8 milj.. Muiden menoerien osalta kehitykseen vaikuttaa kausivaihtelut. Materiaaliostoihin käytettiin 4,9 milj., toteutumisaste 34,1 %, nousu 13,3 %. Ilman Jyta-tukipalvelujen kustannuksia menot nousivat 9,3 %. Suurimmat nousut ovat elintarvikkeissa, energiaja huoltotarvikkeissa sekä laboratoriotarvikkeissa. Hoitotarvikkeissa kustannuskehitys on kohtuullinen 5,7 % ja apteekkitarvikkeissa 8,3 %. Raportointikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen oli 0,7 milj.. Investointimenot olivat 2,5 milj., toteutumisaste 27,9 %. Laajennus 3:n osuus oli 1,6 milj. ja atk-ohjelmistojen/laitteiden 0,4 milj.. Peruspalveluliikelaitos Peruspalveluliikelaitoksen talousarvio perustuu kuntien ilmoittamiin määräraha-arvioihin, joista osa on ilmoitettu varsin karkealla tasolla ja osa yksityiskohtaisemmin. Arviot perustuvat talousarvion laadintahetken palvelurakenteeseen. Tunkkarin ja Kannuksen laboratorioiden ja röntgenien siirto keskussairaalan hoidettavaksi on huomioitu talousarviossa. Toholammin, Lestijärven ja Perhon oalta järjestelyt on toteutettu vuoden alusta tai maaliskuun alusta. Tunkkarin ja Markkulan tekninen huolto ja siivous sekä ravintohuolto toimii keskussairaalan vastaavien yksiköiden alaisuudessa. Taloushallinto ja palkanlaskentapalvelut tuotetaan keskitetysti kuntayhtymän ko. yksiköiden toimesta. Kuusi henkilöä siirtyi yhteisiin tukipalveluihin. Em. muutosten osalta määrärahat sisältyvät peruspalveluliikelaitoksen talousarvioon. Peruspalveluliikelaitokselle tuotettavat palvelut laskutetaan sisäisenä palvelujen myyntinä. Perhon kunta tuottaa palvelut omana toimintana siten, että kunta käyttää yhteistä alue-efficaa ja ProConsonaa, jolloin tulojen kantoon ja toimeentulotukien/avustusten maksatukseen. Näiltä osin Perhon tiedot sisältyy jo peruspalveluliikelaitoksen tietoihin. Toimintaa koskevat menot näkyvät ensimmäistä kertaa toukokuussa ensimmäisen vuosikolmanneksen osalta talousraporteissa. Em. toiminnalliset muutokset kuntayhtymän sisällä edellyttävät muutoksia talousarvioon. Kyseessä on sisäisistä eristä aiheutuvat

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä muutostarpeet. Toimintatulot olivat 12,5 milj., toteutumisaste 27,8 % ja toimintakulut 10,4 milj., toteutumisaste 23,3 %.

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2008 Suunnitelma Toteutunut Tot. % Ed. vuoden Muutos 2009 2009 vast.ajankohta % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 86 796 300 29 662 187 34,2 27 864 541 6,5 Maksutuotot 4 043 100 1 373 220 34,0 1 130 846 21,4 Sisäiset tulot Jyta 559 136 0 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot 505 500 23 016 4,6 28 255-18,5 Yhteensä 91 344 900 31 617 559 34,6 29 023 642 8,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 51 035 400 15 386 395 30,1 13 590 806 13,2 Palvelujen ostot piirin ulkop. 11 362 100 2 983 856 26,3 2 317 598 28,7 Muut palvelujen ostot 10 030 900 3 616 287 36,1 3 122 335 15,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 268 000 4 869 014 34,1 4 297 689 13,3 Muut kulut 996 500 208 124 20,9 186 936 11,3 Menojäämät ja lomarahat, arvio 2 730 000 2 730 000 0,0 Yhteensä 87 692 900 29 793 676 34,0 26 245 364 13,5 KÄYTTÖKATE 3 652 000 1 823 883 49,9 2 778 278-34,4 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 146 600 60 800 41,5 68 465 Korkokulut 340 000 44 165 13,0 57 547 Yhteensä -193 400 16 635-8,6 10 918 52,4 VUOSIKATE 3 458 600 1 840 518 53,2 2 789 196-34,0 POISTOT 3 258 600 1 087 600 33,4 932 400 16,6 TILIKAUDEN TULOS 200 000 752 918 1 856 796-59,5 Poistoeron muutos 300 000 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 500 000 752 918 1 856 796-59,5

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä TULOSLASKELMA 1.1.-31.5.2008 Suunnitelma Toteutunut Tot. % Ed. vuoden Muutos 2009 2009 vast.ajankohta % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 86 796 300 37 389 135 43,1 35 386 706 5,7 Maksutuotot 4 043 100 1 724 179 42,6 1 438 555 19,9 Sisäiset tulot Jyta 612 878 0 Tuet, avustukset ja muut toim.tuotot 505 500 29 665 5,9 30 832-3,8 Yhteensä 91 344 900 39 755 857 43,5 36 856 093 7,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 51 035 400 20 500 717 40,2 17 837 060 14,9 Palvelujen ostot piirin ulkop. 11 362 100 4 154 450 36,6 3 316 897 25,3 Muut palvelujen ostot 10 030 900 4 433 463 44,2 3 838 657 15,5 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 14 268 000 5 982 557 41,9 5 423 973 10,3 Muut kulut 996 500 239 892 24,1 226 815 5,8 Menojäämät ja lomarahat, arvio 2 742 000 2 742 000 0,0 Yhteensä 87 692 900 38 053 079 43,4 33 385 402 14,0 KÄYTTÖKATE 3 652 000 1 702 778 46,6 3 470 691-50,9 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 146 600 83 346 56,9 88 323 Korkokulut 340 000 101 844 30,0 57 547 Yhteensä -193 400-18 497 9,6 30 776-160,1 VUOSIKATE 3 458 600 1 684 281 48,7 3 501 466-51,9 POISTOT 3 258 600 1 359 500 41,7 1 165 500 16,6 TILIKAUDEN TULOS 200 000 324 781 2 335 966-86,1 Poistoeron muutos 300 000 0 0,0 TILIKAUDEN TULOS 500 000 324 781 2 335 966-86,1

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä OPERATIIVINEN TULOSALUE OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 2009 Operatiivisella tulosalueella alkuvuoden toiminta on pysynyt ennallaan. Hoitojaksojen määrä on lisääntynyt 6% ja hoitoaikoja on saatu lyhennettyä 3,3 vuorokauteen. Käyntien määrä on lisääntynyt selvästi. Tämä selittyy suurimmalta osalta yhteispäivystyksen siirtymisellä omaksi toiminnaksi. Leikkaustoiminta on säilynyt ennallaan. Hoitotakuu toteutuu edelleen muualla paitsi ortopedialla (lähetteiden käsittely, poliklinikkajono, skopialeikkaukset) ja kuulontutkimukisessa. Tärkeimpinä syinä molemmissa henkilöstöpula: ortopedipula ja kuulontutkijapula. Alkuvuoden ehkä myönteisin asia oli uuden onkologian ylilääkärin Antti Jekusen astuminen virkaan. Näin saatiin syöpäpotilaiden hoidon jatkuvuus kuntoon. Yhteispäivystyksen toiminta on vakiintunut. Työkiertoa on jatkettu osastojen 7 ja 10 välillä suunnitelman mukaisesti. Lisäksi on aloitettu sihteereiden työkierto keskusleikkaussalin teho-osaston ja päiväkirurgisen yksikön välillä. Kevättä on leimannut myös suunnitelmien teko. Uuden laajennusosan valmistuminen on vaatinut kalusteiden suunnittelua ja erilaisten varusteiden hankinnan kilpailuttamista. Osasto 7:n ja korvatautien ja silmätautien yksiköiden tilojen saneerauksen suunnittelu on jatkunut. Teho-osaton ja vuodeosaton väliin tarvitaan valvontayksikkö huonokuntoisten potilaiden seurantaa varten. Yksikön suunnittelu on alkanut sillä, että kartoitetaan todellinen tarve syksyyn mennessä. Kevään aikana on aloitettu myös valmiussuunnitelman ja suuronnettomuussuunnitelman päivitykset. Lisäksi sikainfluensan uhan vuoksi on pandemiasuunnitelmat päivitetty. Vajetta lääkäreistä on edelleen ortopedialla ja silmätaudeilla. Eläköitymisten myötä on myös tullut avoimia virkoja. Esim. korvatautien ylilääkärin virkaa ei ole saatu täytettyä. Myöskään päivystyksen ylilääkärin virkaan ei ole saatu vakituista lääkäriä. Hoitajia on myös siirtynyt eläkkeelle runsaasti. Toimet on kuitenkin saatu vielä täytettyä pätevillä hakijoilla paitsi kuulontutkijan tointa. Lääkäreiden suhteen tilanne on korjaantunut mm. lastentaudeilla, missä tämän myötä on saatu vähennettyä reumaa sairastavien lasten käyntejä Heinolassa, kun kontrollit on saatu siirrettyä meille. Samoin lasten sydämen uä-tutkimukset on voitu aloittaa meillä eikä lasten tarvitse mennä enää OYS:aan tutkimusta varten. Operatiivisen tulosalueen tase on 2232680 ylijäämäinen. Menot ovat vielä suunnitelman mukaiset eli 30.4%. Ylitystä on hoitotarvikkeissa, joissa toteuma on 37%. Piirin ulkopuolinen hoito on vielä suunnitelma mukaista. Henkilöstömenoissa toteuma on 30% ja nousua edellisvuoteen on 11,1%. Pekka Nikula Sivu 10/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä KONSERVATIIVINEN TULOSALUE OSAVUOSIKATSAUS 1.1. -30.4.2009 Osastohoito: Hoitopäiviä kertyi 7399, edellisenä vastaavana jaksona 7455 (-0,8 %). Osastolla 4 ja osastolla 8 hoitopäivät lisääntyivät 1,7 % ja osastolla 12 vähennystä -7,3 %. Hoitojaksoissa vastaavasti koko tulosalueella lisäystä 5,2 % (1593/1514). Erityisesti hoitojaksot lisääntyivät neurologisella osastolla 12 (+15,1 %) ja osastolla 4 (+6,6 %). Keskimääräinen hoitoaika koko tulosalueella väheni -5,7 % (4,6 vrk/4,9 vrk). Kuormitusprosentti koko tulosalueella 93,4 %. Lisähinnallisten hoitopäivien määrä laskenut 34,9 % (233/358). Osastopaikkojen sulkuja ei kyseisenä ajanjaksona ollut. Poliklinikkatoiminta: Poliklinikkatoiminnan suhteen koko tulosalueella käyntien vähentymistä -2,0 % (9283/9470). Lyhythoitopalveluissa vähentymistä -23,2 % (245/319). Talous: Toimintatuotot yhteensä 8,598,770 euroa, jossa kasvua +9,3 % edelliseen vuoteen nähden. Toimintakulut: Piirin ulkopuolinen hoito lisääntyi 24,2 %, nyt toteutunut piirin ulkopuolinen hoito 791,623, tässä kasvua 2,399,376 edelliseen vuoteen nähden. Hoitokäytännöissä ei oleellisia muutoksia ole tapahtunut. Erityisesti OYS:n hintataso noussut sen siirtyessä DRG-laskutukseen. Ajanjaksolle osunut vaativia, tehohoitoa vaativia leikkauksia ja toisaalta päivystystoimenpiteitä.kuljetuskustannuksissa em. syystä kasvua 20,6%. Asiantuntijapalveluihon kulunut 78.159 Eur, nousua 34,3%.Palvelujen ostot yht. 1.156.672 Eur, nousua 16,3%. Jatkossa harkittava sydänkirurgian tarjouspyyntökierroksen käynnistämistä. Apteekkitarvikkeissa nousua 19,7 % johtuen lisääntyneestä kalliitten antibioottien ja biologisten lääkkeitten käytöstä, sekä sydämen vajaatoiminnan hoitoon käytetyistä (Simdax) lääkkeistä.jatkossa pyritään järjestämään ohjeita yksiköille kalliitten lääkehoitojen suhteen. Henkilöstökulut nousseet 4,4 %, toteutunut 2,820,581, ero edelliseen vuoteen 6,691,18. Toimintamenot yhteensä lisääntyneet 7,4 %, summan ollessa nyt 7.270.823 Eur, edellisenä vuonna 6,771,380. Ylijäämää kyseisellä ajanjaksolla 1,281.477 Eur, kasvua edelliseen vuoteen nähden 22,6 %. Mikko Halkosaari Sivu 11/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä tulosalueen johtaja Sivu 12/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä PSYKIATRIAN TULOSALUE Tulosalueen varajohtaja, ylihoitaja Ulla Aspvik Osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2009 Yleistä Psykiatrian tulosalueen ensimmäisen vuosikolmanneksen toiminnassa on toteutunut positiivisia toiminnallisia muutoksia. Pikkulapsipsykiatrinen tiimi on vakiinnuttanut nopeasti toimintansa. Tähän vaikutti oleellisesti tehokkaasti toteutettu Pikkulapsipsykiatrinen projekti vuosina 2008 2009. Aikuispsykiatrista avohoitoa tukee osana Psykiatrian poliklinikka toimintansa käynnistävä ruotsinkielinen tiimi. Kokonaisuutena toiminta on ollut tehokasta ja samalla kuormittavaa. Psykiatristen vuodeosastojen kuormitukset lastenpsykiatrista viikko-osastoa lukuun ottamatta ovat keskimäärin 105,6 % ja avohoidon käynnit ovat lisääntyneet keskimäärin 7,6 %. Kehitysvammahuollon tulosyksikössä Maria-Katariinan talon kuormitus oli 109 %. Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hanke sai STM 27.2.2009 päätöksellä rahoitusta haetun mukaisesti. Hankejohtajana on aloittanut osa-aikaisesti tulosjohtaja, ylilääkäri Matti Kaivosoja. Hanke toteutuu Pohjois-Suomen alueella ja on luonnollinen jatko Pohjanmaa hankkeen kehittämistyölle, joka jatkuu yhteistyönä Väli-Suomen Välittäjähankkeen kanssa. Näiden kahden hankkeen väestöpohja on yhteensä noin 2 miljoonaa. Potilaat Hoitoon pääsy poliklinikoille on toteutunut valtakunnallisten määräaikojen puitteissa, lukuun ottamatta nuorisopsykiatriaa. Sielläkin suurin osa potilasta on saanut ensimmäisen tapaamisajan kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta. Jotkut nuoret ovat kuitenkin joutuneet odottamaan nelisen viikkoa. Psykiatrian osastolla 16 on lisäystä hoitopäivissä 214 ja hoitojaksot ovat vähentyneet 11:llä, joten keskimääräinen hoitoaika on noussut kahdeksan päivää ollen 33,2 päivään. Muilla osastoilla hoitopäivissä on vähennystä 204 hoitopäivää, mutta hoitojaksot ovat pysyneet lähes samana. Potilaiden somaattinen vointi edellyttää entistä enemmän monipuolisia somaattisia tutkimuksia ja hoitoa. Psykiatrian osastoilla 15 ja 16 on jatkettu RAI -arviointien tekemistä ja niitä hyödynnetään potilaan hoidon suunnittelussa. RAI ESP -arviointi tehdään kaikille sisään kirjoitetuille potilaille. Lisäksi Psykiatrian osastolla 16 tehdään laajempi RAI MH -arviointi niille, potilaille, joiden hoito kestää yli kolme viikkoa. Hoitokertomuksen käyttöotto toteutui kaikissa yksiköissä tulosalueella laaditun suunnitelman mukaisesti. Käyttö jouduttiin kuitenkin keskeyttämään 27.2.2009 organisaatiotason päätöksen takia. Prosessit Tulosalueella toimiva avo- ja osastohoidon kehittämisen yhteistyöryhmä on kokoontunut. Sivu 13/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä Psykiatrian poliklinikalla kaksoisdiagnoosipotilaan hoitoketjua on päivitetty yhteistyössä kehittämiskoordinaattori Saara Långin kanssa, liittyen Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus- hankkeeseen. Psykiatrian kurssiyksikön kanssa on luotu kuntoutusohjaajien ja toimintaterapeuttien yhteistyökäytäntö. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla kehittämisen painopisteet ovat neuropsykiatristen potilaiden hoitoketjun kehittämisessä sekä työkykypsykiatrisen toiminnan kehittämisessä. Lisäksi Yleissairaalapsykiatrian poliklinikka on osallistunut moniammatillisen kiputyöryhmän toimintaan sekä Pohjanmaa-hankkeen koolle kutsuman alueellisen moniammatillisen työkykyfoorumin tapaamisiin. Psykiatrian osastolla 15 on päivitetty kaksoisdiagnostiikka potilaiden hoitoketjua. Lisäksi opiaattikorvauspotilaiden hoidon siirrosta perusterveydenhuollon toiminnaksi on käyty neuvotteluja Kokkolan terveyskeskuksen kanssa. Lastenpsykiatrian osalta seksuaalisen hyväksikäytön tutkimukset on valtakunnallisesti keskitetty 1/09 alkaen yliopistosairaaloihin. K-PKS on solminut tutkimuksista sopimuksen Oulun lääninhallituksen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Sopimuksen mukaan 1/09 alkaen P-PSHP ostaa poliisin virka-apuna pyytämät lasten seksuaalisen hyväksikäytön epäilyn tutkimukset keskipohjalaisten lasten kohdalla Lastenpsykiatrian yksiköstä. Kehitysvammahuollossa on aloitettu kehitysvammaisen asiakkaan kriisihoidon palveluketju päivittäminen. Lisäksi Pakki-hankkeessa on työstetty autismikirjon asiakkaiden palveluketjua (kehitysvammahuollon näkökulmasta). Pokeva -hankkeessa puolestaan on työstetty varhaiskuntoutuksen palveluketjua (Keski-Pohjanmaan kehitysvammahuollon näkökulmasta). Henkilöstö Henkilöstötilanne on erityistyöntekijöiden osalta edellisvuosien tapaan haasteellinen psykologien ja lääkärien osalta. Lääkärin virkoja on 19. Näistä 13:a virkaa hoitaa oma lääkäri (seitsemän erikoislääkäriä, joista yksi osa-aikainen ja viisi erikoistuvaa) sekä kaksi osa-aikaista tuntityötä tekevää lääkäriä. Hoitohenkilöstön tilanne on ennallaan. Toimiin ja virkoihin on ollut hakijoita, mutta puute ilmenee äkillisissä ja lyhytaikaisissa sijaisuuksissa. Fysioterapian saatavuus on turvattu 10.3.2009 alkaen toimintavuoden ajaksi erityisjärjestelyin, kun tulosalueella on käytössä yhden toimintaterapeutin työpanos Fysiatrian ja kuntoutuksen yksiköstä. Seuranta-aikana vakanssien täyttöaste psykiatrian yksiköissä oli 90,9 %. Kehitysvammahuollon tulosyksikössä vakanssien täyttöaste oli 136,5 %, joka selittyy Maria-Katariinan talon runsaalla ylimääräisen hoitohenkilökunnan tarpeella (vakanssien täyttöaste 153,5 %). Sairauspoissaolot ovat vähentyneet seuranta-aikana edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna psykiatrian yksikköjen osalta 202 päivää, mutta lisääntyneet Kehitysvammahuollon tulosyksikössä 114 päivää. Tulosalueella kehitettyä laaja henkilöstön ja potilaiden turvallisuutta parantava HFR -toimintamallia on täydennetty päivityskoulutuskäytännön kehittämisellä. Sivu 14/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä Talous Koko tulosalueen osalta käyttöaste oli alkuvuodesta korkea. Ensimmäisen neljän kuukauden tulojen toteutuma psykiatrian yksikköjen osalta oli 33,1 % ja kehitysvammatyön osalta 34,6 %. Toimintamenot olivat 29,5 % psykiatrian yksiköissä, sen sijaan kehitysvammahuollon osalta toteuma on 37,5 % budjetoidusta. Henkilöstömenot ovat psykiatrian yksiköissä 29.1 % ja nousua edellisvuoteen on 6,7 %. Palvelujen ostojen osalta on käytetty 26,9 % budjetoidusta. Piirin ulkopuoliseen hoitoon on käytetty 42.000 euroa edellisvuotta enemmän. Kehitysvammahuollossa henkilöstömenojen kehitys on jatkunut huolestuttavana (38,1 % budjetoidusta). Korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdytty. Somaattisesti erityisen vaativahoitoisten lasten hoitopaikkaa arvioidaan yhteistyössä lastentautien yksikön kanssa. Koko tulosalueen osalta neljän kuukauden tulos on positiivinen 380.170 euroa, kun psykiatrian yksiköiden tulos on + 436.170 euroa ja kehitysvammatyön osalta - 56.000 (jonka edellisen vuoden vastaava luku oli + 24.700 euroa). Sivu 15/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUT Potilaat ja prosessit Radiologian, laboratorion ja apteekin toiminnan arviointia edelliseen vuoteen vaikeuttaa toimintavuonna 2008 tehdyt hallinnolliset ratkaisut. Radiologiassa kokonaistutkimukset ovat lisääntyneet 12.0%. Toimintasuunnitelman osalta tutkimusmäärä on ylittymässä noin +10%. Magneettitutkimuksia on tehty +5.8% ja ultraäänitutkimuksia +19.9% enemmän. Toimintaradiologia on lisääntynyt +3.9%. Jono magneettitutkimuksiin on noin 3 kk. Laboratoriotutkimusten osalta ollaan toimintasuunnitelman mukaisessa määrässä (vuositaso 920.000 tutkimusta, 1-4 tehty noin 306.000 tutkimusta). Näytteenottojen määrä kasvaa ollen jo yli 15000 näytteenottokertaa maaliskuussa, mikä on historian korkein. Laboratorion näkökulmasta tullaan ohjeistamaan yksiköitä siitä, että näytteenottoa keskitettäisiin tehokkaammin sovittuihin laboratorion kiertoaikoihin. Patologiassa on tehty histologisia tutkimuksia 1321 ( vuosisuunnitelma: 4100) ja sytologisia selvityksiä 582 ( vuositavoite 2000). Apteekin osalta sytostaattilaimennokset ovat laskeneet -9.0%, kun taas ns. kipupussien valmistus on lähes kaksinkertaistunut. Apteekin toimitusrivien määrä on noussut +4.3%. Henkilöstö Lääkärien, farmaseuttien ja kemistien osalta ei saada käytännössä sijaisia. Hoitohenkilökunnan osalta on saatu kohtuullisesti täytettyä, mutta työpanos on jäänyt noin 90%:iin kuvaten hoitohenkilökunnan vajetta erilaisiin sijaisuuksiin. Henkilöstön sijoittaminen ns. etäpisteisiin radiologiassa ja laboratoriossa on ollut haastavaa, ja vie paljon ylihoitajan/osastonhoitajien työpanosta, ja täytyy jatkossa arvioida tältä osin. Laboratoriossa on sairastavuus lisääntynyt, syynä käynnissä olevat saneeraukset. Talous Tulosalueen toimintatuotot ovat budjetoidusta toteutuneet 29.8 %:sti. Toimintatuotot ovat laskeneet -4.3%. Toimintamenot ovat toteutuneet 31.9%:sti. Tulosalueen tulos jäi alijäämäiseksi -227.878 euroa. Sakari Telimaa Sivu 16/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä TUKIPALVELUJEN TULOSALUE OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-HUHTIKUU 2009 Peruspalveluihin liittyvien toimintojen mukaantulo osaksi palvelukokonaisuutta on edennyt hyvin, mutta vaatinut samalla kovasti ponnisteluja. Toimintojen yhdistämisestä on etsitty synergiahyötyjä ja yhtenäistetty käytänteitä. Henkilöstölle on pidetty informaatiotilaisuuksia henkilöstö-, talous- ja materiaalihallinnon osa-alueilta. Arkistotoimen nykytilaa eri yksiköissä on katselmoitu. Johdon katselmukset tulosalueilla on toteutettu maalis-huhtikuun aikana. Johtoryhmässä on valmisteltu säästötoimenpide-ehdotuksia, jotka on jätetty tulosaluejohdolle ja yksiköille valmisteltavaksi elokuun puoleen väliin mennessä. Talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstö Jyta-alueelta on siirtynyt kahta henkilöä lukuun ottamatta keskussairaalan talous- ja palkkatoimistoon. Taloussihteeri toimii edelleen Toholmmilla ja toimistosihteeri Tunkkarilla. Hankintojen kilpailuttaminen ja materiaalipalvelut hoidetaan keskitetysti keskussairaalan toimipisteistä. Kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelujen myynti on laajentunut koskemaan Toholammin kuntaa. Yhteistyössä ravintokeskuksen kanssa on valmisteltu info-pisteen toiminnan siirtoa kesäaikana kanttiiniin, toimenpiteellä säästetään yhden henkilön työpanos. Teknisten palvelujen alueella sairaalan laajennushankkeiden toteuttamisen seuranta ja valvonta on ollut keskeisessä asemassa, samalla on valmisteltu peruskorjausohjelman jatkoon liittyviä toimenpiteitä ja yhdessä tulosalueiden kanssa erityisesti poliklinikkatoimintojen uudelleen organisointia. Tietotekniikassa peruspalvelujen mukaan tulo on myös vaatinut ylimääräisiä ponnisteluja. perustoimintaan liittyvät sovellukset on saatu pääosin toimimaan, mutta seurantatietojen keräämiseen ja hallinnon toimintaan liittyvissä sovelluksissa on vielä paljon kehitettävää. yhteistyötä tietotekniikan ja mm. taloushallinnon välillä on tiivistetty. Ravintokeskuspalveluissa on valmisteltu uuden keittiön toiminnallista suunnittelua ja selvitetty yhteistyömahdollisuuksia. Siivoustoiminnan omaksi toiminnaksi ottamiseen liittyvät toimenpiteet on käynnistetty. Siivoustyönjohtaja aloitti tehtävässään huhtikuun alussa. Tukipalvelujen ulkoiset menot olivat 2,8 milj., talousarvion toteutumisaste 32,2 %. Tulos oli 4.229 ylijäämäinen. Hannu Pajunpää Marjatta Petäjävuori Sivu 17/15

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA Keskushallinto DOKUMENTINTYYPPI Dokumenttityypin tarkennus Versio Päiväys Laatija Hyväksyjä Sivu 18/15