1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarvio toteutui huomattavasti huonompana kuin alun perin budjetoitiin. Alkuperäisen talousarvion mukainen alijäämä oli 3,16 miljoonaa euroa ja tilinpäätöksessä toteutui alijäämäksi 6,32 miljoonaa euroa. Naantalin omavaraisuusaste vuonna 2009 oli 62,1 % ja vuonna 2012 se oli 53,6 %. Valtion asettamien kriteerien perusteella Naantalin kaupunki ei vielä tuon luvun perusteella ole kriisikunta, mutta omavaraisuuden osalta 50 %:n kriisiraja ei kuitenkaan ollut kaukana. Kuluvan vuoden 2013 talousarvion ylijäämäksi on talousarviossa merkitty 203 000 euroa ja tällä hetkellä on perusteltua uskoa, että tilinpäätös toteutuu noin 500 000 euroa huonompana. Suurimmat poikkeamat ovat sataman tulojen jääminen arvioidusta sekä sosiaali- ja terveystoimen sosiaalitoimen menoylitykset. Talousarvion toteutumista tilinpäätökseksi voidaan kuitenkin tällä hetkellä pitää vähintäänkin tyydyttävänä. Työikäisten eli 19-64 -vuotiaiden määrä on edelleen laskenut vuonna 2012 ja 2013. Kuluvan vuoden väestömuutos tammi-syyskuussa on vähennystä 24 henkilöä. Loppuvuoden osalta voidaan arvioida väkiluvun edelleen vähenevän. Työikäisten määrän ja asukasluvun kasvu ovat taloussuunnitelmakauden 2014 2017 tärkeimpiä asioita talouden tasapainossa pitämisen lisäksi. Kaupungin keskeinen tavoite on saada aikaan väestönkasvu siten, että Naantalin asukasluku lähivuosina olisi yli 20 000 asukasta. Väestörakenteen muutos ja väkiluvun kolme vuotta jatkunut väheneminen heijastuvat voimakkaasti yhdessä kunnallisveron tuoton kehitykseen. Naantalissa eläketulojen muutos on vuoden 2006 jälkeen ollut joka vuosi suurempaa kuin palkkatulojen muutos. Naantalissa myös eläketulojen määrä on kokonaisverosta suurempi kuin keskimäärin maassa. Kaupungin yhteisöveroperustan voidaan arvioida säilyvän suunnilleen ennallaan suunnitelmakaudella 2014 2017, mutta erityisen voimakkaasti kaupungin talouteen tulee vaikuttamaan valtionosuuksien väheneminen. Vuonna 2013 Naantali sai valtionosuusrahoitusta 19,9 miljoonaa euroa. Talousarviossa 2014 arvioidaan määräksi 18,5 miljoonaa euroa ja 17 miljoonaa euroa vuonna 2017. Ennakkotiedot valtionosuuden perusteiden muutoksesta saadaan marraskuun 15. päivä. Laadittaessa talousarviota 2014 ja taloussuunnitelmaa 2014-2017 on pyritty verotuloja ja valtionosuuksia arvioimaan realistisesti, yhteisöverojen arvioinnissa on ollut myös tiettyä varovaisuutta. Valtionosuuksista voi pikemminkin sanoa, että ne ovat toiveikkaan realistiset kuin että ne toteutuisivat suurempana. Käyttötalousarvio 2014 on pystytty laatimaan kokonaisuutena arvioiden kaupunginhallituksen 17.6.2013 päättämän raamin mukaisesti. Talousarvion toteutumiselle hyväksytyn mukaisena ovat hyvät mahdollisuudet, mutta se tulee vaatimaan kaikilta hallintokunnilta ja myös kaupungin henkilöstöltä sitoutumista kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon vielä tiukemmin kuin vuonna 2013 on tapahtunut. Raportointia talousarvion toteutumisesta tulee tehdä kaupunginhallitukselle kuukausittain ja tämän raportoinnin tulee olla selkeämpää ja säännönmukaisempaa kuin kuluvana vuonna. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä voidaan lainamäärää alentaa ja kun vuoden 2014 talousarvio toteutuu valtuuston päätöksen mukaisena, se antaa hyvän pohjan talousarvioille 2015-2017. Talousarvion 2014 investointien määrää nostavat poikkeuksellisen suuret, vuodelta 2013 siirtyvät investoinnit sekä paloaseman mittava loppurahoitus. Paloasema parantaa asukkaiden ja yritysten palvelutasoa Naantalissa ja Raisiossa. Investointi tulee katettua vuokratuloilla. 1

Talousarvioehdotukseen kuuluu, että henkilöstömenot eivät kasva. Toisaalta valmistelun lähtökohtana on ollut se erinomaisen tärkeä näkemys, että henkilöstön suhteen ei tehdä tuotannollis-taloudellisiin seikkoihin perustuvia ratkaisuja vaan palvelussuhteet säilyvät. Talousarvioehdotus ei sisällä myöskään lomautuksia. Henkilöstömenojen karsinta perustuu sijaisten ja tilapäisten käytön vähentämiseen. Vuoden 2014 aikana päätetään eläköityvien ja irtisanoutuvien vakanssien täyttämisestä aikaisempaa tarkempaa harkintaa noudattaen. Talousarvioihin 2015-2017 tulevat vaikuttamaan käsittelyssä olevat palvelustrategia ja tavoiteorganisaatio - näiden perusteella tehtävät ratkaisut mahdollistavat kaupungin talouden vahvistamisen ja myös kuntalaisille annettavien peruspalvelujen säilymisen hyvänä. Tekemällä edellä mainituissa asioissa viisaita ja tarkoituksenmukaisia päätöksiä pystymme turvaamaan naantalilaisten palvelut nykyisellä tasolla siten, että ne tuottaa Naantalin kaupunki. Taloussuunnitelmaa 2014 2017 tavoitteessa pysyminen edellyttää jatkuvaa yhteistyötä luottamushenkilöiden, henkilöstön ja kaikkien naantalilaisten kesken. TUNNUSLUVUT, kaupunki yhteensä TP09 TP10 TP11 TP12 TPE13 TAE14 Asukasluku 31.12 18 544 18 626 18 871 18 824 18 743 18 684 Tuloveroprosentti 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 Toimintakate milj. euroa -71,6-74,1-78,5-85,6-86,5-85,3 Verorahoitus yht. milj. euroa 74,4 81,2 85,0 88,9 95,8 95,0 - verotulot milj. euroa 61,4 65,8 68,0 70,3 75,9 76,4 - valtionosuudet milj. euroa 13,0 15,5 16,9 18,5 19,9 18,5 Vuosikate milj. euroa 2,7 7,3 6,9 3,8 9,7 10,0 - euroa/asukas 145 392 364 202 519 537 - % verorahoituksesta 3,6 % 9,0 % 8,1 % 4,3 % 10,1 % 10,6 % Poistot milj. euroa -9,0-9,9-10,2-10,5-10,3-10,6 Tilikauden tulos milj. euroa -6,3-2,6-3,5-6,4-0,6-0,6 Nettoinvestoinnit milj. euroa -20,2-7,1-8,1-6,1-10,4-11,8 TA-lainat milj. euroa 37,8 38,9 42,2 49,8 46,6 46,6 - euroa/asukas 2 039 2 090 2 236 2 645 2 485 2 493 Investointien tulorahoitus-% 12% 72% 68% 30% 93% 85% Nettoinvestoinnit = bruttoinvestoinnit - rahoitusosuudet ja omaisuuden myyntitulot Investointien tulorahoitus-% = vuosikate / (bruttoinvestoinnit - rahoitusosuudet) 2

2 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ 2.1 KONSERNI Kuntalain 65 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi vahvistetaan talousarvioksi. Investointi- ja henkilöstösuunnitelma sekä talousarvion rahoitusosa laaditaan neljäksi vuodeksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt taloussuunnitelman lähtökohdat ja ohjeelliset raamiluvut. Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen kuntarakennelain edellyttämät liitosselvitykset alkavat Turun kaupunkiseudulla kuluvan vuoden loppuun mennessä. Liitosselvitysten perusteella tehtävät päätökset tulevat kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi vuoden 2014 aikana. Kaupunginvaltuuston 8.2.2010 hyväksymän Tulevaisuuden Naantali asiakirjan tarkistustyö saadaan valmiiksi siten, että valtuusto voi päättää toimikautensa strategiset tavoitteet alkuvuonna 2014. Kuntalain 13.2 1. kohdan mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Kuntaliiton keväällä 2011 julkaisema kunnan talousarvion laadintaa ohjaava suositus ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti: Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista (KuntaL 13 ). Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. 3

Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Kaupungin voimassa oleva strategia päivitetään vuoden loppuun mennessä ja käsitellään valtuustossa alkuvuodesta 2014. Nykyinen konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 28.2.2011. Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia ohjaavana viitekehyksenä. Konserniohjeen perusteella on kaupunginhallitus 27.2.2012 hyväksynyt Naantalin Energia Oy:n, Naantalin Vuokratalot Oy:n ja Naantalin Matkailu Oy:n toimintaohjeen. Edellä mainituille yhtiöille on annettu seuraavia tavoitteita Naantalin Energia Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, mahdollisimman korkeaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin taloussuunnitelmassa vuosittain. Lisäksi yhtiölle on asetettu useampia toiminnallisia osatavoitteita. Naantalin Matkailu Oy:n keskeiset tavoitteet: Yhtiön tulee huolehtia keskeisistä palveluvelvoitteistaan, joita ovat leirintäaluetoiminta, vierasvenesataman operatiivinen hoito, matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toimialan strategian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Naantalin Vuokratalot Oy: Yhtiön toiminnan tavoitteet - mahdollisimman korkea käyttöaste - mahdollisimman vähäiset luottotappiot - omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset. Lisäksi vuokrataloyhtiön tulee maksaa kohtuullinen tuotto kaupungin yhtiöön sijoittamille varoille, mikä on korkeintaan 5,68 %. Yhtiö on velvollinen seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja tekemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja edelleen yhtiö on velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista ohjaavien suunnitelmien valmisteluun Kaupungin henkilöstösuunnitelmassa vuodelle 2012 perustettiin controller-nimikkeellä virka, jonka haltijan tehtäviin tulee sisäisen tarkastustoiminnan ohella kuulumaan kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen toiminnan ja talouden seuranta sekä juokseva raportointi. Virka on täytetty elokuusta 2012 alkaen. 4

3 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 3.1 Kunnan alue 3.2 Ympäristö 3.3 Väestö ja työllisyys Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Kuntaraja Naantalilla on Turun, Paraisten ja Raision kaupunkien sekä Maskun, Taivassalon ja Kustavin kuntien kanssa. Näistä Naantalilla on maaraja Raision ja Maskun kanssa. Kaupungin pinta-ala on 688 km², josta maapintaalaa on 311,5 km 2. Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen hallinnossa. Vuoden 2013 alkaessa Naantalin asukasluku oli 18 824. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 47 henkeä. Kaupungin osuus Turun seutukunnan väestöstä on 6,1 %. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v 19 64 v 65 74 v yli 74 v Yhteensä 31.12.19 90 1 307 2 554 9 038 1 081 642 14 662 1995 1 484 2 663 9 650 1 261 796 15 854 2000 1 505 2 692 10 278 1 307 961 16 743 2005 1 399 2 866 10 924 1 408 1 191 17 788 2007 1 387 2 897 11 034 1 532 1 267 18 117 2008 1 430 2 878 11 156 1 629 1 298 18 391 2009 1 417 2 852 11 216 1 730 1 329 18 544 2010 1 407 2 866 11 263 1 877 1 394 18 807 2011 1 414 2 794 11 144 2 048 1 471 18 871 2012 1 362 2 775 11 005 2 183 1 499 18 824 Lähde: Tilastokeskus Vuosien 2013 ja 2014 aikana Naantalin asukasluvun arvioidaan edelleen vähenevän. Asukaslukuarvio vuoden 2014 alkaessa on 18 770 asukasta. Asukasmäärän arvioidaan kääntyvän kasvuun vuodesta 2015 alkaen. Kasvu jatkuu myös vuonna 2016. Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen hallitun väestönkasvun. Kasvu, joka perustuu sekä muuttovoittoon että syntyneiden enemmyyteen, vaikuttaa kaikkiin ikäluokkiin. Lisäksi vanhimpien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Ilmiö näkyy jo varsin hyvin edellä olevassa taulukossa. Koska väestökas- 5

vu on selvästi tavoiteltua alhaisempi, näkyy se väestörakenteen painottumisessa vanhempiin ikäluokkiin. Palvelustrategian ja siihen liittyvän organisaatiotarkastelun avulla varaudutaan palvelutason ylläpitämiseksi tarvittaviin oikea-aikaisiin ratkaisuihin kaikilla toimialoilla. Kaupunginvaltuuston toimikaudekseen vahvistamaan Naantali-strategiaan kirjataan periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Täydentäviä keskeisiä linjauksia sisältävät edellä mainitun palvelustrategian ohella myös mm. strateginen yleiskaava ja elinkeino-ohjelma. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysprosentti Naantalissa oli 6,5 %, sama kuin vuotta aikaisemmin. Kaupunki on laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti pyrkinyt omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta. 3.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. Kaupungin strateginen yleiskaava tavoittelee hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. 4 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Hallinto 4.2 Henkilöstö Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan. Vaikutuksiltaan suurin hanke on vuonna 2013 alkanut palvelustrategian toteuttaminen. Loppuvuodesta 2013 päätettäväksi tuleva ja vuoteen 2014 painottuva kuntarakennelain edellyttämä kuntaliitosselvitys on merkittävin yksittäinen hallinnon hanke. Kuntien yhdistymisselvitykset ja esitykset on tehtävä 1.7.2014 mennessä. Kaupungin työyhteisöissä tehdään monipuolista ja yhteiskunnallisesti arvostettua työtä. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä hyvinvointipalveluja sekä samalla vahvistaa henkilöstön työelämän laatua. 6

Henkilöstöä koskevat tavoitteet ja toimenpiteet pohjautuvat Tulevaisuuden Naantalistrategiaan. Henkilöstöstrategiassa asetetut tavoitteet toimivat henkilöstösuunnittelun, henkilöstön kehittämisen ja rekrytoinnin painopistealueina. Tavoitteiden käytäntöön viemisessä korostuvat esimiestyö, kehityskeskustelut sekä vuorovaikutus esimiesten ja henkilöstön välillä. Henkilöstöstrategian mukaiset päämäärät ja kehittämiskohteet ovat: 1) Palvelumuutoksen edellyttämän henkilöstömäärän ja palveluverkon turvaaminen 2) Osaava henkilöstö 3) Hyvä työnantajaimago 4) Sosiaalisen pääoman turvaaminen 5) Kannustavien palkitsemisjärjestelmien rakentaminen 6) Tasa-arvoisuus ja yhdenmukainen kohtelu 7) Henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen 8) Avoimen yhteistoiminnan hengen noudattaminen Johtamisen oikeudenmukaisuus on keskeinen työhyvinvointiin ja työyhteisön toimivuuteen vaikuttava tekijä. Oikeudenmukaisuus näkyy työyhteisön jäsenille esimiehen tavassa organisoida, osallistua ja kantaa vastuuta työyhteisön toiminnasta. Johtamisen oikeudenmukaisuuden kokemusta mitataan Kunta10-tutkimuksen avulla. Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa jatketaan edelleen. Pääpaino työterveyshuollossa on kuntouttavassa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa. Toiminta kohdennetaan erityisesti riskiryhmiin. Varhaisen tukemisen malliin kehitetään uusia seurantaraportteja ja toimintaa kehitetään edelleen. Henkilöstön työssä jaksamista tuetaan edelleen kaupungin ikäohjelman avulla. Ikäohjelman vaikuttavuutta arvioidaan vuoden 2014 aikana. Nuorenpien ikäluokkien pysyttäminen ja motivoiminen, erilaisuuden ja eri-ikäisyyden hyödyntäminen ovat keskeisiä henkilöstöstrategian mukaisia haasteita, jotka edellyttävät uudenlaisia johtamis- ja työskentelytapoja. Vuoden 2014 aikana on tarkoitus laatia ja ottaa käyttöön toimiva ja helposti hallittava tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmä kaikkien tehtävien ja nimikkeiden arviointiin. Tavoitteena on oikeudenmukainen palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmän läpinäkyvyys luo positiivisemman työilmapiirin ja parantaa työnantajamielikuvaa. Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen tapahtuu keskitetyn koulutuksen kautta. Henkilöstöhallinnon ohjelmistoprojekti, sairauspoissaolojen seurantaohjelmiston käyttöönotto ja sähköisten toimintatapojen kehittäminen ovat vuoden 2014 keskeisimmät kehittämiskohteet. Yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet on esitetty käyttötalousosassa tehtäväalueilla henkilöstöhallinto ja palkkahallinto. Henkilöstöstrategian pohjalta laaditaan erillinen toimenpidesuunnitelma vuodelle 2014. 7

5 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Naantalin strategia on hyväksytty valtuustossa 8.2.2010. Se sivuaa talouden hallintaa seuraavin määrityksin: - kaupungin talous turvataan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja väestönkasvulla (edellytysten luonti, verojen ja maksujen oikea taso) - toiminnan tuottavuutta parannetaan - talouden tasapaino: toiminnan taloudellisuus kehittyy - tuloveroprosentti tarkoituksenmukaisen kilpailukykyisellä tasolla - toimintatuottojen pitäminen ajan tasalla - vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä Parhaillaan on valmisteilla valtuustokauden 2013 2016 strategia. Luonnoksen talous-osio on lähes sama kuin voimassaolevassa strategiassa erona lisäys erikseen valitut panostusalueet, joiden avulla pyritään ylläpitämään ja parantamaan kaupungin vetovoimaisuutta. Määritykset talouden osalta poikkeavat edellisen strategian sisällöstä sanallisesti merkittävästi. Osittain myös voi arvioida tavoitteiden muuttuneen. Uudesta määrittelystä on myös jätetty pois viittaukset merkittäviin kaupungin maksutulolähteisiin. Määritelmän viimeistä lausetta vuosikate kattaa investoinnit pitkällä tähtäimellä ei pidä tulkita vuonna 2008 alkaneen talous- ja rahoituskriisin synnyttämäksi vaan sen lähtökohtana on ollut voimakas investointiohjelma. Edelliseen taloussuunnitelmavalmisteluun verrattuna on lainsäädäntöön tullut merkittäviä kaupungin viitekehykseen vaikuttavia tekijöitä. Kuntarakennelaki on tullut voimaan 1.7.2013 ja sen myötä kaupunginvaltuusto on tietyin edellytyksin lähdössä mukaan vapaaehtoiseen seudulliseen kuntarakennetyöhön. Kuntalakia on muutettu siten, että satama on yhtiöitettävä viimeistään 1.1.2015 alkaen. Kaupungin palvelutoiminnan edellyttämän rahoituksen riittävyyteen vaikuttavat mm. valtionosuusleikkaukset. Valtionosuus vähenee kuluvaan vuoteen verrattuna noin 1,4 miljoonaa euroa. Vähennyksestä noin 800 000 johtuu verotulotasauksen kasvusta, mutta muusta vähennyksestä voi merkittävän osan arvioida johtuvan valtion budjettilaeista. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalin talouden peruselementeissä on se, että kaupungin yhteisöverotuotto ei ole enää poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Tätä kehitystä kuvaa hyvin Naantalin verolajeittaisten jako-osuuksien kehitys (jako-osuus on Naantalin hyväksi maksuun pantavan veromäärän suhde koko maan vastaavaan maksuunpanoon). Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on muutettu nyt niin, että se on vuoteen 2015 asti noin 6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin säännönmukaisesti. Kaupungin yhteisöveron tuottoa ennakoitaessa on palattu aiempaan käytäntöön tällä perusteella vuoden 2014 jako-osuudeksi on merkitty 70 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja samaa lukua käytetään 2015, 2016 sekä 2017. Kaupungin verotulolajien kehitystä kuvaa seuraava kaavio. 8

Naantali - maksuunpanot verolajeittain 90 000 000 80 000 000 70 000 000 60 000 000 50 000 000 40 000 000 30 000 000 20 000 000 10 000 000 0 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* 2016* Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Muutos yhteisöverossa näkyy selkeämmin, kun verrataan muutosta vuoteen 2009, alla oleva kaavio. 2,50 Naantali - maksuunpanon muutos ( 2009 = 100) 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2009 2010 2011 2012 2013* 2014* 2015* 2016* Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero Yhteensä Vuoden 2011 verotustiedoissa kaupungin kehitys on ollut alle keskiarvon ansiotulojen osalta ja myös palkkatulojen osalta. Eläketulojen kehitys Naantalissa on ollut yleensä yli maan keskiarvon ja samalla sen muutos on pitkään ylittänyt palkkatulojen kehityksen vuonna 2006 on palkkatulojen kasvu viimeisimmän kerran ollut suurempaa kuin eläketulojen. Eläketulojen määrä on nyt noin kolmannes palkkatulon määrästä. Oheinen taulukko kertoo Naantalin tuloveroprosenttihistoriaa ja suunnitelmaa. Naantalin tuloveroprosenttihistoria (kuntaliitos 1.1.2009) Vv. 1999-2008 veroprosentti on laskennallinen, vuodesta 2009 eteenpäin päätöksen mukainen 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 16,54 16,61 16,61 16,62 16,62 16,62 16,69 16,78 16,80 16,81 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 9

Kaupunginjohtajan ehdotus on laadittu tuloveron osalta nykyisen tuloveroprosentin 18,50 % mukaan. Myös kiinteistöverotulo on arvioitu nykyisin veroprosentein. Kiinteistöveron tuotto nousee ennusteen mukaan noin 400 000 eurolla, kun verotuksessa otetaan huomioon valtioneuvoston tekemät päätökset, joilla vaikutetaan verotusarvojen käyttäytymiseen. Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 41 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus vuosille 2014 2017 päätyy suunnitelmakauden lopussa 37 miljoonan euron lainamäärään. Koko maan asukaskohtainen velkamääräennuste on kääntynyt jyrkkään nousuun. 4 000 3 500 TA-LAINAT, euroa / asukas Koko maan ennuste perustuu ns. painelaskelmaan = ei sopeutustoimia, veronkorotuksia tms. 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Koko maa (ei kuntayht.) Naantali Satamasta tulee osakeyhtiö 1.1.2015 alkaen. Muihin konserniyhtiöihin liittyen oletetaan Naantalin Energia Oy:n jatkavan tasaista osingonmaksua (oletus 550 000 euroa) ja Naantalin Vuokratalot Oy:n maksavan kohtuullista tuottoa sijoitetulle pääomalle (arvio NVT:n osalta vuodelle 2014 noin 100 000 euroa). Vuonna 2013 kaupunki saa kuntaliitoksen seurauksena viimeisen kerran valtionosuuden vähenemisen korvausta noin 500 000 euroa. Käsillä olevan suunnitelmakauden valtionosuuksiin on valtakunnan tasolla ensin tehty kustannustason oikaisut ja sen jälkeen, liittyen hallitusohjelmaan, valtionosuuksien leikkauksia. Kunnallisveron veropohja perustuu 2012 verotuksen ennakkotietoihin. Yhteisöverotuotoissa on jako-osuutta alennettu. Veronsaajille jaettavana kertymänä käytetään Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota. Käyttötalouden tehtäväalueiden TA13-sarakkeessa on kaupunginvaltuuston hyväksymän varsinaisen talousarvion mukaiset luvut, joita on sittemmin muutettu Kummelin liiketoimintaoston ja maapohjavuokrien takia. Palkkamenot on laskettu ottaen huomioon 25.10.2013 syntynyt tuloratkaisu. Kuntiin kohdistuvan vaatimuksen palvelujen järjestämisestä ei voida sanoa kevenevän. Naantalissa väestön ikärakenteen pitkään jatkunut kehitys siirtää palvelujen tarpeen painopistettä seniorikuntalaisten suuntaan. Rahoituspohjan pitävyyden arviointia vaikeuttaa se, et- 10

tä verotettavaa tuloa saaneiden tai ilmoittaneiden määrä ei ole vuosittain vakio. Väkiluvun negatiivinen tai heittelehtivä kehitys osaltaan vaikeuttaa arviointia. Kunnallisverossa on kuitenkin jo nähtävissä selvä rakenteellinen muutos sikäli, että 65 täyttäneiden osuus vuotuisesta verosta on vuosien 2007 ja 2011 välillä noussut runsaasta 14 prosentista noin 18 prosenttiin. Samaan aikaan 25-64 vuotiaiden osuus verosta on laskenut 82 prosentista 78 prosenttiin. Heilahtelut kohdistuvat luonnollisesti valtaosin työssäkäyvien verotuloon. Isona trendinä kuntapuolella on lisääntyvä palveluosto, mistä merkittävä osa on kuntasektorin sisäistä palveluostolisäystä eli palveluostoa sairaanhoitopiireiltä. Yhtiöittämisvelvoitteen myötä palveluostojen kasvu kiihtyy. Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2016, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta, joka tehdään kolmeksi vuodeksi. Kaavio kuvaa, aiemmista vuosista poiketen, indeksoitua verotuloa 1000 90000 Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2007-2015 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) 80000 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013** 2014** 2015** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Suunnitelmavuosille on muihin tuottoihin merkitty melko mittava tuottotaso-odotus. Tämä perustuu käyttöomaisuuden myyntivoittojen kotiuttamiseen esim. ns. keskustan rakennemallin alueelta ja maankäyttösopimusten tuottoihin. 6 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHAL- LINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 säätää tehtävistä, joista valtuuston tulee päättää. Tehtäviin on 1.7.2013 lisätty 3 a, jonka mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Lainmuutos tulee voimaan 1.1.2014. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa suoritetaan erityisesti valvontatarkoitukseen perustettujen raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta ja normaalien johtamiskäytäntöjen osana. Johto seuraa esi- 11

merkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja päätösten toimeenpanoa. Viranhaltijapäätösten säädöstenmukaisuutta valvotaan siten, että päätökset kulkevat kaupunginlakimiehen kautta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista, jota on suoritettu kaupungissa hyväksytyn raportointimallin mukaisesti. Asioita on käsitelty virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, lisäksi lautakunnille on raportoitu säännöllisesti. Laajempia osavuosiraportteja laadittiin kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti valtuustolle. Edellisten lisäksi on vaadittu virastopäälliköiltä kuukausittain raportti kaupunginhallitukselle. Vuonna 2012 työnsä aloitti controller. Virka perustettiin korvaamaan osa-aikaista sisäistä tarkastajaa. Tarkastusta suoritetaan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Controllerin yksi erityispainoalue on kaupunkikonsernin seuranta. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän. Ryhmän kokoonpano on tarkistettu maaliskuussa 2010 ja sen toiminta käynnistyi talvella 2011 kuntaliitoksen jälkeen. Luonnos kaupungin riskienhallintapolitiikaksi on olemassa, mutta sen valmistelu on edelleen kesken. Tavoitteena on saada rh-politiikka kaupunginhallituksen käsittelyyn joulukuussa 2013. Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Viimeisin kilpailutus suoritettiin 2010 ja vakuutussopimukset astuivat voimaan 2011 alusta. Seuraava kilpailutus tapahtuu 2014. Vakuutussopimuksen osana on edellytetty, että sopimuskauden 1. vuotena tehdään kaupungin kattava, laajempi riskikartoitus. Kartoitus tehdään päätoimialoittain ja siihen osallistuvat toimialan keskeiset henkilöt. Vuoden 2011 laaja riskienkartoitus on resurssisyistä siirtynyt vuoden 2013 syksyyn. Kuntaliitoksen jälkeen tilanne päivitettiin sosiaali- ja terveystoimen osalta. Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. kaukolämpötoiminnan toiminnan muutos alkaen 1.1.2012). Kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunkikonserniin kuuluu kuntayhtymien lisäksi kolme kaupungin määräysvallassa olevaa osakeyhtiötä, joille on annettu konserniohje. Konsernin toimintaa valvoo controller, joka raportoi kaupunginjohtajalle ja jonka toimintasuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa. Konserniohjeessa on määritelty kaupungin näkemys siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää. 12