NIEMI-2628-6 JA 7, VETIKONKATU 10-12, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN. KAAVA NRO 8449. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 11. päivänä kesäkuuta 2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8449. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin viisi kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta, Niemen kaupunginosassa, osoitteessa Vetikonkatu 10-12. Kaavamuutos koskee korttelissa 2628 sijaitsevia tontteja nro 6 ja 7. Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on 1960 1980-luvuilla rakennettua suurelta osin yksikerroksista rakennuskantaa sekä täydennysrakentamisen myötä syntyneitä 1990- ja 2000-luvun omakotitaloja. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Vetikonkadun ja idässä sekä lännessä omakotitalotontteihin. Etelässä suunnittelualue rajautuu puistoalueeseen, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen reitti. Tontin 2628-6 pinta-ala on 1688 m 2. Tontilla on vuonna 1972 valmistunut yksikerroksinen, tasakattoinen tiiliverhoiltu asuinrakennus, jossa on kerrosala noin 188 k-m 2. Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontin 2628-6 rakennuksen julkisivumateriaali on puhtaaksimuurattu tiili (punainen) Tontin 2628-7 pinta-ala on 1662 m². Tontilla on vuonna 1964 valmistunut puolitoistakerroksinen, rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 155 k-m². Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontti on rajattu kolmelta sivultaan pensasaidalla. Tontin 2628-7 rakennuksen julkisivumateriaali on rappaus. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tonttien nro 2628-6 ja 7 omistajat. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille 16.2.2012, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.2.- 8.3.2012 väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Yksi naapuri huomautti, että kulmanaapurit oli jätetty kuulematta. Hakijat kuulivat kyseiset naapurit jälkikäteen.
Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa 3.12. 24.12.2012 välisen ajan. Luonnoksesta tuli kolme lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Rakennusvalvonta totesi lausunnossaan, että energiatehokkaiden uusien omakotitalojen korkeudet ovat kasvaneet verrattuna jälleenrakennuskauden taloihin. Yläpohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat moninkertaistuneet, yläpohjan tuuletusraot kasvaneet, kerroskorkeudet kasvaneet talotekniikan vaatimuksesta ja alapohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat myös kasvaneet. Sokkelikorkeus puuverhotussa talossa on kasvanut, koska liian matalat sokkelit ovat aiheuttaneet kosteusvaurioita. Tästä syystä rakennusvalvonta toivoi, että julkisivupinnan ja vesikaton enimmäiskorkeudeksi esitettyä 5,5 metrin rajaa nostettaisiin 6,0 metriin. Kaavoittajan vastaus: Jälleenrakennuskauden alueilla on syytä pitäytyä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi esitetyssä 5,5 metrissä. Tämä mahdollistaa uudisrakennusten sovittamisen naapuruston rakennuskantaan ilman, että niistä tulee suoraan kaksikerroksisia. Kaksikerroksiset pientalot eivät sovellu jälleenrakennuskauden alueille. Rakennusvalvonta voi myöntää korkeudesta vähäisiä poikkeuksia rakennuslupavaiheessa, mikäli poikkeaminen on hyvin perusteltua esim. lämmöneristeiden paksuudella tai pienillä maaston korkeuseroilla. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan sekä 1688 m² suuruinen tontti nro 2628-6 että 1662 m² suuruinen kaavatontti nro 2628-7 kahdeksi erillispientalotontiksi. Omakotitontti nro 2628-6 jaetaan tonteiksi nro 2628-24 ja 2628-25. Omakotitontti nro 2628-7 jaetaan tonteiksi nro 2628-26 ja 2628-27. Tontti 2628-24 rajautuu Vetikonkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 848 m 2. Tontin 2628-24 rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,25. Tontti 2628-25 on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 840m 2. Tontin 2628-25 rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (185+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,26. Tontti 2628-26 on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 819m 2. Tontin 2628-26 rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,26. Tontti 2628-27 rajautuu Vetikonkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 842 m 2. Tontin 2628-27 rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee noin e=0,25. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 845 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 361 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta pientalotonttia.
Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan tonttia nro 2628-6 ja 7. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan korttelin nro 2628 tontit nro 24, 25, 26, 27. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, määräaikainen suunnittelija Leonardo Kontinen ja kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:1247/10.02.01/2012 pvm. 8.2.2012 Vireille tulo: 16.2.2012 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Niemen kaupunginosassa, noin viisi kilometriä luoteeseen kaupungin keskustasta, osoitteessa Vetikonkatu 10-12. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Niemi-2628-6 ja 7, Vetikonkatu 10-12, pientalotonttien jakaminen, kaava nro 8449. 1.4 Luettelo asiakirjoista. - asemakaavan muutoshakemus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - havainnekuva - asemakaavan selostus - asemakaavan selostuksen liitelomake 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen ympäristö on omakotitaloaluetta, joka koostuu pääosin jälleenrakennuskauden puolitoistakerroksisesta rakennuskannasta. Tämän lisäksi alueella on 1960 1980-luvuilla rakennettuja suurelta osin yksikerroksisia omakotitaloja sekä täydennysrakentamisen myötä syntynyttä 1990- ja 2000-luvun rakennuskantaa. 3.1.2 Luonnonympäristö Piha-alueet ovat pääosin nurmikkoa ja kulkureitit ovat hiekka- ja sorapintaisia. Tontit rajautuvat Vetikonkadusta istutuksilla. Etelässä suunnittelualue rajautuu
puistoalueeseen, jonka läpi kulkee kevyen liikenteen reitti. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan moreenia (Mr). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontti liittyy Niemen kaupunginosan pientalovaltaiseen asuntoalueeseen. Sen lähellä, Vetikonkadun pohjoispuolella, on melko yhtenäisenä säilynyttä jälleenrakennuskauden aluetta, jota on täydennetty 1960-luvun omakotitaloilla. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty pääasiassa puuta, rappausta ja tiiltä. Kattokulma vaihtelee perinteisen jälleenrakennuskauden omakotitalon kattokulmasta 1960-1970-lukujen tasa ja loivakattoihin. Lielahden koulu ja terveysasema sijaitsevat noin kilometrin päässä asemakaavamuutostontista, sekä Lielahden kirjasto sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä. Muutoin alueen palvelut tukeutuvat noin 1,5 kilometrin päässä olevaan Lielahden kauppakeskittymään. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tonteista. Kaavamuutoskohteena olevan tontin 2628-6 pinta-ala on 1688 m². Tontilla on vuonna 1972 valmistunut yksikerroksinen, tasakattoinen tiiliverhoiltu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 188 k-m². Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Kaavamuutoskohteena olevan tontin 2628-7 pinta-ala on 1662 m². Tontilla on 1964 valmistunut puolitoistakerroksinen, rapattu asuinrakennus, jossa on kerrosalaa noin 155 k-m². Tontilla kasvaa muutamia lehtipuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Näkymä Vetikonkadulta kaavamuutostonteille.
3.1.4 Maanomistus Tontit nro 2628-6 ja 7 ovat yksityisessä omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta. 3.2.1.2 Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa 14.9.1955 vahvistettu alueen ensimmäinen asemakaava nro 654. Sen mukaan tontit ovat asuin- tai liikerakennusten kortteleita tai -tontteja. Tonteille on osoitettu yksi omakotirakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Rakennusaloista mitattuna rakennusoikeutta on yhteensä 242 k-m2, jolloin tonttitehokkuudet ovat e=0,14 ja e=0,15. Asemakaavan mukaan asuinrakennuksen räystäskorkeus saa olla 5,5 m ja kattokaltevuus 1:1,5. Tontin pohjoisosaan on merkitty puistomaisesti istutettava tontinosa, etupuuhtarha. Asemankaavamääräysten mukaan tontilla olevien puiden kaataminen ilman rakennustarkastajan lupaa on kielletty ja rakennukset on sijoitettava kiinni kadunpuoleiseen rakennusrajaan. 3.2.1.3 Alueraportti Niemen alueesta on laadittu alueraportti vuonna 1989 sekä rakentamistapaohjeet vuonna 1990. Näiden avulla on selvitetty alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastettu rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 3.2.1.4 Tonttijako Tontin 2628-6 tonttijako (tunnus 1136A) on hyväksytty 14.9.1955 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 10.4.1957. Tontin 2628-7 tonttijako (tunnus 1136A) on hyväksytty 14.9.1955 ja tontti on merkitty tonttirekisteriin 10.4.1957. 3.2.1.5 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2012. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro 2628-6 omistajien tekemän, 8.2.2012 kirjatun aloitteen pohjalta ja tontin nro 2628-7 omistajien tekemän, 6.2.2012 kirjatun aloitteen pohjalta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen.
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tonttien omistajien aloitteesta. Tontin nro 2628-6 omistajat esittävät 8.2.2012 päivätyssä ja 8.2.2012 kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. Tontin nro 2628-7 omistajat esittävät 6.2.2012 päivätyssä ja 8.2.2012 kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Niemen omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan 4.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 16.2.2012. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutos tuli vireille 16.2.2012, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 16.2.- 8.3.2012 väliseksi ajaksi. Hakija oli ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Yksi naapuri huomautti, että kulmanaapurit oli jätetty kuulematta. Hakijat kuulivat kyseiset naapurit jälkikäteen. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa 3.12. 24.12.2012 välisen ajan. Luonnoksesta tuli kolme lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Rakennusvalvonta totesi lausunnossaan, että energiatehokkaiden uusien omakotitalojen korkeudet ovat kasvaneet verrattuna jälleenrakennuskauden taloihin. Yläpohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat moninkertaistuneet, yläpohjan tuuletusraot kasvaneet, kerroskorkeudet kasvaneet talotekniikan vaatimuksesta ja alapohjan lämmöneristeiden paksuudet ovat myös kasvaneet. Sokkelikorkeus puuverhotussa talossa on kasvanut, koska liian matalat sokkelit ovat aiheuttaneet kosteusvaurioita. Tästä syystä rakennusvalvonta toivoi, että julkisivupinnan ja vesikaton enimmäiskorkeudeksi esitettyä 5,5 metrin rajaa nostettaisiin 6,0 metriin. Kaavoittajan vastaus: Jälleenrakennuskauden alueilla on syytä pitäytyä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudeksi esitetyssä 5,5 metrissä. Tämä mahdollistaa uudisrakennusten sovittamisen naapuruston rakennuskantaan ilman, että niistä tulee suoraan kaksikerroksisia. Kaksikerroksiset pientalot eivät sovellu jälleenrakennuskauden alueille. Rakennusvalvonta voi myöntää korkeudesta vä-
häisiä poikkeuksia rakennuslupavaiheessa, mikäli poikkeaminen on hyvin perusteltua esim. lämmöneristeiden paksuudella tai pienillä maaston korkeuseroilla. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen. 4.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 5.2 Aluevaraukset 5.2.1 Korttelialueet Tontista 2628-6 muodostuvat tontit nro 2628-24 ja 25. Tontista 2628-7 muodostuvat tontit nro 2628-26 ja 27. Muodostuvat tontit nro 2628-24, -25, -26 ja -27 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Tontin 2628-24 pinta-alaksi muodostuu 848 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 30 k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua 0,25. Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava. Tontin 2628-27 pinta-alaksi muodostuu 842 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja-/ talousrakennukselle 30 k-m 2, mikä vastaa tehokkuuslukua 0,25. Kadunpuoleinen pihan osa on istutettava. Tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylinmukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä (sj-6). Tontti 2628-25 on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi muodostuu 840 m 2. Tonteille on merkitty asuinrakennuksen ja autosuoja-/talousrakennuksen rakennusalat. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 185 k-m 2 ja autosuoja/talousrakennukselle 30 k-m2, mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=0,26.
Tontti 2628-26 on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi muodostuu 819 m 2. Tontille on merkitty asuinrakennuksen ja autosuoja-/talousrakennuksen rakennusalat. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 k-m 2 ja autosuoja/talousrakennukselle 30 k-m2, mikä vastaa noin tonttitehokkuuslukua e=0,26. Tonteilla 2628-25, 26 ja 27 on yhteinen liittymä, niin sanottu kirveenvarsi. Niille merkitään rasite (ajo-ku), joka mahdollistaa ajoyhteyden sekä kunnallistekniikan rakentamisen tonttien yhteisen sisäänajotien osalle. Kerroslukumerkintänä kaikilla neljällä tontilla on IIy70%. Sen mukaan asuinrakennuksen toiseen kerrokseen saa sijoittaa kerrosalaan laskettavaa tilaa korkeintaan 70% asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Merkinnällä ulv50% määrätään, että toiseen kerrokseen on sijoitettava kerrosalaan laskettavaa tilaa vähintään 50% ensimmäisen kerroksen kerrosalasta. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema on 5,5 m. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava välillä 26 o -34 o ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-5 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi rappaus tai puu. Tontille rakennettavan uudisrakennuksen julkisivumateriaalien ja käsittelyn tulee sopeutua ympyröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen (ym-7). Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 845 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 361 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu kaksi uutta pientalotonttia. 5.3 Kaavan vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyvyyteen. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia. 5.3.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.