UUSIKYLÄ , KYRÖLÄNKATU 11, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO 8545.

Transkriptio

1 UUSIKYLÄ , KYRÖLÄNKATU 11, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 26. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa noin 5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Kyrölänkatu 11. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 4820 sijaitsevaa tonttia nro 11. Kaava-alue rajautuu etelässä ja lännessä puistoon sekä lännessä muuntamon tonttiin, pohjoisessa Kyrölänkatuun ja idässä erillispientalotonttiin. Kaava-alueen ympäristössä on pientaloja, eteläpuolella kulkee Sammon valtatie. Vajaan kahden kilometrin päässä itään sijaitsevat Takahuhdin koulu ja Messukylän kirjasto. Noin kilometrin päässä sijaitsee Kalevan liikekeskus. Lähin bussipysäkki sijaitsee vajaan 500 metrin päässä alueesta. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 2161 m 2. Tontilla on vuonna 1971 valmistunut yksikerroksinen tasakattoinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 296 k-m 2. Rakennuksen julkisivu on tiiltä. Tontilla kasvaa useita puita ja pensaita, piha-alue on nurmipintainen. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Tampereen Veden kommenttina huomioitavaa on mahdollisesti taaemmaksi muodostuvan tontin liittyminen vesihuoltoon nykyiselle rakennukselle jäävän tontin kautta, jolloin tarvitaan tonttijohtojen rasite tai kirvesvarsi-yhteys katualueeseen. Alue on Tampereen Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen toiminta-alueella. Tonttijohtojen liitoskohdat ovat Kyrölänkadulla. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta saatiin viisi lausuntoa, joissa ei ollut huomautettavaa. Luonnoksesta ei tullut mielipiteitä.

2 Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 2161 m2 suuruinen erillispientalo tontti nro kahdeksi erillispientalotontiksi (AO). Tontin pinta-ala on 1262 m2. Asuinrakennukselle osoitetaan 300 m 2 rakennusoikeutta, ja autosuoja- ja talousrakennukselle 55 m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,28. Tontin pinta-ala on 898 m 2. Sille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 m 2 ja autosuoja- ja talousrakennukselle 35 m 2, jolloin tonttitehokkuus on e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 570 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 160 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi erillispientalotontti. Tonteille osoitetaan kerrosluku r75 % II: Rakennuksen ensimmäisessä, rinteessä sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako toteutetaan sitovana. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Uudenkylän kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavoitusarkkitehti Katariina Korte ja suunnittelija Marjukka Huotari. Dno: TRE: 329/ /2014. Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa, noin 5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Kyrölänkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Uusikylä , Kyrölänkatu 11. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostuksen liitelomake

3 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa Kyrölänkadulla. Muutostontin lähistöllä Kyrölänkadun varrella on luvuilla rakennettuja eri-ikäisiä erillispientaloja ja kaksi vuonna 2000 valmistunutta kerrostaloryhmää. Alue on varsin vehreää, tontti rajautuu kahdelta sivulta puistoon. Takahuhdin koulu ja Messukylän kirjasto sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä, sekä noin kilometrin päässä Kalevan liikekeskus.. Matkaa lähimmälle bussipysäkille on vajaa 500 metriä Luonnonympäristö Tontin piha on pääosin nurmikkoa ja siellä kasvaa useita puita sekä pensaita. Korkeuserot ovat suurehkot. Tontti rajautuu etelä- ja länsipuolella Kyrölänpuistoon Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympäristö on luvun rakennuskannasta koostuvaa yksi- ja puolitoistakerroksista omakotitaloaluetta. Lähistöllä on myös sekä pari- että kerrostaloja. Kattomuotoina on tasa-, harjasekä aumakattoja. Yleinen julkisivumateriaali on tiili. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Tontilla sijaitseva asuinrakennus etelästä.

4 Tontilla sijaitseva asuinrakennus pohjoisesta Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Rakennusoikeus tontilla on 410 k-m², jolloin tontin laskennallinen tehokkuus e=0,19. Tontille saa rakentaa yksikerroksisen omakotitalon, kuitenkin enintään 350 m² varsinaista kerrosalaa ja 60 m² maanpäällistä taloustilaa. Pohjoispuoleiselle tontin rajalle tulee istuttaa lehtipuualue Alueraportti Alueesta Uusikylä on laadittu alueraportti ja rakentamistapaohjeet vuonna 1990 (Tampereen kaupungin julkaisut, 2/1990 ISSN ). Niiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 3190). Tontti on rekisteröity Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2014.

5 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Uudenkylän omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen ja Viranomaispalvelut, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija ei ole ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Pirkanmaan maakuntamuseo kommentoi, että sen ei tarvitse olla hankkeessa mukana. Tampereen Veden kommenttina huomioitavaa on mahdollisesti taaemmaksi muodostuvan tontin liittyminen vesihuoltoon nykyiselle rakennukselle jäävän tontin kautta, jolloin tarvitaan tonttijohtojen rasite tai kirvesvarsi-yhteys katualueeseen. Alue on Tampereen Veden vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostojen toiminta-alueella. Tonttijohtojen liitoskohdat ovat Kyrölänkadulla. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta saatiin viisi lausuntoa, joissa ei ollut huomautettavaa. Luonnoksesta ei tullut mielipiteitä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen.

6 3.4.2 Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 2161 m2 suuruinen erillispientalo tontti nro kahdeksi erillispientalotontiksi (AO). Tontin pinta-ala on 1262 m2. Asuinrakennukselle osoitetaan 300 m 2 rakennusoikeutta, ja autosuoja- ja talousrakennukselle 55 m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,28. Tontin pinta-ala on 898 m 2. Sille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 180 m 2 ja autosuoja- ja talousrakennukselle 35 m 2, jolloin tonttitehokkuus on e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 570 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 160 k-m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi erillispientalotontti. Tonteille osoitetaan kerrosluku r75 % II: Rakennuksen ensimmäisessä, rinteessä sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Elinkaariajattelun mukaisen pientalorakentamisen katsotaan lisäävän asumisen joustavuutta eri elämäntilanteissa Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön.

7 4.3.3 Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Yritysvaikutukset Kaavamuutos on kokonaisuutena vähäinen, eikä sillä katsota olevan yritysvaikutuksia Ympäristön häiriötekijät Alueen melutaso päivisin on Tampereen paikkatiedon vuoden 2030 mukaan keskiäänitasona alle 55 dba. Tampere melu, päivä 2030 keskiäänitaso, lähde: Tampereen paikkatieto. turkoosi: db, vihreä: db, keltainen: db Päivämeluarvo ylittyy eteläosastaan jo rakennetulla tontilla nro 13, mutta oleskelualue on alle ohjearvon. Yön keskiäänitasosta tontilla 14 valtaosalla tontista melu jää alle ohjearvon. Jo rakennetulla tontilla 13 melu on db:n välillä ja ylittää vähäisessä määrin ohjearvon. Kun tontin 13 jo rakennetun talon oleskelupiha sijoitetaan sisääntulopihaan, jäädään alle meluohjearvon.

8 Tampere melu, yö 2030 keskiäänitaso, lähde: Tampereen paikkatieto. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.