LINTULAMPI , PAROMANKATU 2, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 LINTULAMPI , PAROMANKATU 2, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO 8365 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 10. päivä kesäkuuta 2010 päivättyä ja tarkastettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä koilliseen kaupungin keskustasta, Lintulammen kaupunginosassa, osoitteessa Paromankatu 2, Kukkolankadun ja Paromankadun risteyksessä. Kaavamuutos koskee korttelin nro 2555 tonttia nro 18, Lielahden maarekisterikylän tilaa nro 1:77. Alueen lähiympäristössä on pien- ja rivitalotalovaltaista rakennuskantaa. Kukkolankadun ja Paromankadun varrella on puolitoistakerroksisia omakotirakennuksia 1940-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuuden yksikerroksisen rivitalon yhtiö 1970-luvlta ja Paromankadun pohjoispuolella kahden rivitalon yhtiö 1980-luvulta. Lintulammin päiväkoti sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydellä ja Lielahden koulukeskus noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta ja sillä kasvaa muutama omenapuu ja komea iso tammi. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Muutosalue on omakotitontti / tila Riemula Lielahti-1-77, jonka kokonaispinta-ala on 982 m². Tontilla on vuonna 1932 rakennettu kaksikerroksinen, mansardikattoinen siniseksi maalattu mineeriittipintainen asuinrakennus, joka on tarkoitus säilyttää. Tontilla on lisäksi vanha saunarakennus ja autotalli, jotka on tarkoitus purkaa. Käytettävissä ei ole rakennuspiirustuksia rakennetun kerrosalan tarkkaan määrittämiseen. Arvio nykyisestä käytetystä kerrosalasta on 152,0 k-m², jolloin laskennallisesti toteutunut tonttitehokkuus on 0,15. Piharakennusten aiotun purkamisen jälkeen arvio käytetystä kerrosalasta on 105,0 m² ja laskennallinen toteutunut tonttitehokkuus 0,11. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt omakotitontin / tila Riemula Lielahti-1-77 omistaja Tavoitteena on omakotitontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen

2 pyritään sovittamaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Määräajassa saatiin viisi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Kaava on tarkistettu ympäristönsuojelun lausunnon pohjalta. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 982 m² suuruinen tontti / tila Riemula Lielahti-1-77 kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 212 k-m², laskennallinen tonttitehokkuus on 0,22. Omakotiontti / tila Riemula Lielahti-1-77 jaetaan tonteiksi nro ja Tontin nro pinta-alaksi tulee 438 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 120 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,27. Tontin nro pinta-alaksi tulee 543 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 150 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 270,0 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 58,0 k-m². Vanha tila rekisteröidään tontiksi ja tonttijaolla muodostuu lisäksi yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Lintulammen kaupunginosan korttelin nro 2555 tonttia nro 18. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Lintulammen kaupunginosan korttelin nro 2555 tontit nro 58 ja 59. Kaavoitusviranomainen: Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu arkkitehti Eeva Hakola puh. (03)

3 Kaavan laatija: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, erikoissuunnittelija, arkkitehti Sari Pietilä.

4 Hankkeen diaarinumero: TRE:2953/ /2010 pvm Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä koilliseen kaupungin keskustasta, Lintulammen kaupunginosassa, osoitteessa Paromankatu 2, Kukkolankadun ja Paromankadun risteyksessä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Lintulampi , Paromankatu 2, Pientalotontin jakaminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde Lintulammen kaupunginosassa osoitteessa Paromankatu 2, Kukkolankadun ja Paromankadun risteyksessä. Lintulammen alueen rakentaminen alkoi 1920-luvulla. Alueen rakentamisen huippuvuodet sijoittuvat ja luvuille Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontti on hoidettua piha-aluetta. Sillä kasvaa muutama omenapuu ja komea iso tammi. Tonttia rajaa Paromankadun puolella pensasaita, Kukkolankadun puolella ei ole aitaa. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hiekkamoreenia (Mr) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä on pien- ja rivitalovaltaista rakennuskantaa. Kukkolankadun ja Paromankadun varrella on puolitoistakerroksisia omakotirakennuksia 1940-luvun puolivälistä alkaen aina nykypäivään asti. Suunnittelualueen eteläpuolella on kuuden yksikerroksisen rivitalon yhtiö 1970-luvlta ja Paromankadun pohjoispuolella kahden rivitalon yhtiö 1980-luvulta. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty rappausta, puuta ja tiiltä. Lintulammin päiväkoti sijaitsee noin puolen

5 kilometrin etäisyydellä ja Lielahden koulukeskus noin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Suunnittelualueen omakotitontti / tila Riemula Lielahti-1-77 on pinta-alaltaan 982 m². Tontilla on vuonna 1932 rakennettu kaksikerroksinen, mansardikattoinen siniseksi maalattu mineeriittipintainen asuinrakennus, arvio asuinrakennuksen kerrosalasta on 105,0 k- m². Asuinrakennus on tarkoitus säilyttää. Tontilla on myös 1984 rakennettu ruskea lautaverhoiltu autotalli ja vuonna 1904 rakennuttu saunarakennus, jotka on takoitus purkaa. Muodostuva uusi tontti nro on liitettävissä kunnalliseen vesija viemäriverkkoon Maanomistus Tontin / tila Riemula Lielahti-1-77 omistaa Eeva-Kaisa Rantanen, kaavamuutoksen hakija. Suunnittelualueen asuinrakennus sijaitsee Paromankadun varrella. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Muutosalue on omakotitontti / tila Riemula Lielahti-1-77, jonka kokonaispinta-ala on 982 m². Se on merkitty maarekisteriin Tonttijako (tunnus 2017) on tullut voimaan , mutta sitä ei ole merkitty tonttirekisteriin. Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 1376, jonka mukaan tontti on

6 omakotirakennusten korttelialuetta, jossa on ainakin DI-paloluokkaan kuuluvan omakotirakennuksen rakennusala, räystäskorkeus saa olla enintään 5,2 m. Kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Rakennusalan pintaala saa olla enintään 10 m x 12 m. Kaava osoittaa lisäksi että, niille tonteille, joille ei ole merkitty erillistä talousrakennusta, saa rakentaa enintään 4x8m suuruisen ainakin Pl 4 D II-luokan vaatimukset täyttävän talousrakennuksen edellyttäen, että sen etäisyys asuinrakennukseen on vähintään 8 m ja tontin rajoista vähintään 5m. Rakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 3,5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1/1,5. Tontin lounaiskulmaan on osoitettu viemäriä varten varattava alue. Rakennusoikeutta on asuinrakennukselle 212 m2. Laskennallinen tonttitehokkuus kaavassa on 0, Tonttijako Tonttijako (tunnus 2017) on tullut voimaan , mutta tonttia ei ole merkitty tonttirekisteriin. Maarekisteriin tila on merkitty nimellä Riemula, Lielahti Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan omakotitontin / tila Riemula Lielahti-1-77 omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt Kaupungin eri toimialat: Kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavan tilaaja) viranomaispalveluineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Pirkanmaan maakuntamuseo Ryydynpohjan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan mm.: Alueen asukkaat

7 Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaan kaava vaikuttaa Vireilletulo Kaavahanke kuulutaan vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos kuulutettiin ja asetetiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen oltua nähtävillä ei saatu mielipiteitä. Määräaikaan mennessä saapui viisi lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Ympäristönsuojelun lausunnossa ilmaistiin, että on tarpeen tutkia mahdollisuuksia vanhan puuston säilyttämiseksi ja osoittaa se asemakaavamerkinnöin. Lausunnon perusteella tontilla oleva komealle tammelle osoitettiin suojelumerkintä säilytettävä puu. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on omakotitontin / tila Riemula Lielahti-1-77 jakaminen kahdeksi pientalotontiksi, jotta käyttämättä oleva tontin osa saadaan hyödynnettyä. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa, kaupunkikuvallinen luonne ja jaettavan tontin koko. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydennysrakentamistavotteiden mukainen. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa omakotitontti / tila Riemula Lielahti-1-77 on jaettu pohjois-etelä suunnassa kahtia. Jaolla muodostuu kaksi suhteellisen pientä kadun varteen rajoittuvaa tonttia. Katunäkymien yhtenäisyyden säilyttämiseksi muodostuvien tonttien kadunpuoleiset sivut on merkitty istutettavaksi ja harjasuunta Paromankadun suuntaiseksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet

8 Muodostuvat tontit nro ja 59 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Tontilla rakennuksen kerroslukumerkintä on IIy80%. Kattomuotona on käytettävä mansardikattoa, lisäksi tontilla katon pääasiallinen harjasuunta tulee olla Paromankadun suuntainen. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m ja rakennus on rakennettava rakennusalan Paromankadun puoleiseen sivuun kiinni. Tontilla oleva tammi tulee säilyttää. Tontilla rakennuksen kerroslukumerkintä on II. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytetävä sen yläpuolella olevaan kerrokseen sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa kattokaltevuuden on oltava = 27-34, lisäksi tonteilla katon pääasiallinen harjasuunta tulee olla Paromankadun suuntainen. Rakennuksen julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m ja rakennus on rakennettava rakennusalan Paromankadun puoleiseen sivuun kiinni. Tontille merkitään myös säilyvät viemärilinjat. Ajoneuvoliittymä tontille on Paromankadulta ja tontille Kukkolankadulta. Molempien tonttien kadunpuoleiset tontinosat ovat istutettavaa aluetta. Tontin nro pinta-alaksi tulee 438 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 120 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,27. Tontin nro pinta-alaksi tulee 543 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 150 k-m², jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,28. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 270,0 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 58,0 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita.

9 Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Paroman- ja Kukkolankadun katunäkymä ei juuri muutu kaavamuutoksen vaikutuksesta. Kadunvarren talojen harjasuunta säilyy yhtenäisenä. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.