MESSUKYLÄ , RISTINARKUNTIE 5, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8422.

Transkriptio

1 MESSUKYLÄ , RISTINARKUNTIE 5, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 22. päivänä marraskuuta 2011 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, Messukylän kaupunginosassa, Ristinarkuntien ja Kyläojankadun välissä, osoitteessa Ristinarkuntie 5. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5102 sijaitsevaa tonttia nro 11. Kyläojankadun pohjoispuolella on teollisuusalue, jonka takana kulkee rautatie. Kadun eteläpuolella on eri aikakausina rakentuneita omakotitaloja sekä yksi pienkerrostalo. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Messukylänkadun pohjoispuolella, suunnittelualueen lähiympäristössä on myös muutama kerros- ja rivitalo 60- ja 80-luvuilta. Messukylässä on aiemmin jaettu kymmenen tonttia. Aivan kaavamuutosalueen läheisyydessä tontteja ei ole aiemmin jaettu. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Messukylän päiväkoti, Messukylän koulu sekä Messukylän kirkko ja Messukylän vanha kirkko. Useita kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä on aivan suunnittelualueen tuntumassa ja Messukylänkadun eteläpuolella sijaitsee golf-kenttä. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1093 m 2. Tontilla on vuonna 1932 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 72 k-m 2. Rakennuksen julkisivut ovat puuta. Asuinrakennuksen kattokulma on 48. Tontilla sijaitsee myös erillinen talousrakennus. Tontilla kasvaa muutamia havuja lehtipuita ja sen pinta on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmikkoa. Tontti laskee voimakkaasti pohjoiseen, korkeuseroa tontilla on noin kymmenen metriä. Uusi rakennuspaikka osoitetaan tontin pohjoisosaan, Kyläojankadun varteen. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin nro omistajat. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Tonttitehokkuus halutaan nostaa 0,15:stä 0,30:een. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Suunnittelualue on pohjavesi- ja radonriskialuetta, mikä tulee huomioida kaavassa. Kaavamääräyksin varmistetaan meluntorjunta vilkkaan liikenteen läheisyydessä. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille.

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia, joista yhdessä oli huomautettavaa: Ympäristönsuojelu ilmoitti, että suunnittelualue sijaitsee melualueella ja vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mikä on syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Kaavassa on mainittu, että alue on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue (pv-6) ja että rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma (me-6). Lisäksi kaavassa todetaan, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Kaavaluonnoksesta jätettiin neljä lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi lausunnossaan, että tontin pohjoispuolella on teollisuusalue, jonka toiminnoista (liikenne, ilmavaihto) voi aiheutua ympäristöhaittoja. Tuoreiden laskelmien mukaan melun päiväohjearvo ylittyy tonteilla raide- ja katuliikenteen takia, eli pihoille ei synny ohjearvot alittavaa aluetta. Teollisuusmelun takia kannattaisi uuden rakennuksen pohjoisseinustalle harkita melua vaimentavia ikkunoita ja ulkovaipparakenteita. Kaavaehdotukseen on uudisrakennuksen pohjoisseinustalle osoitettu 35 db määräys. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1093 m 2 suuruinen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Tontin pinta-ala on 572 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 170 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,30. Tontin pinta-ala on 521 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 170 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,33. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 178 k-m². Muutoksella muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman.. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Messukylän kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:5140/ /2011 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Messukylän kaupunginosassa, noin 5,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Ristinarkuntie 5.

3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Messukylä , Ristinarkuntie 5. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kyläojankadun pohjoispuolella on teollisuusalue, jonka takana kulkee rautatie. Kadun eteläpuolella on eri aikakausina rakentuneita omakotitaloja sekä yksi pienkerrostalo. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Messukylänkadun pohjoispuolella, suunnittelualueen lähiympäristössä on myös muutama kerros- ja rivitalo 60- ja 80-luvuilta. Messukylässä on aiemmin jaettu kymmenen tonttia. Aivan kaavamuutosalueen läheisyydessä tontteja ei ole aiemmin jaettu. Alueella, joka rajautuu Messukylänkatuun, Ristinarkuntiehen sekä Kyläojankatuun on 13 tonttia, joista 10 on pientalotontteja. Pientalotontit ovat pinta-alaltaan 795 m m 2 suuruisia. Kaikki tontit sijaitsevat jyrkästi etelään nousevassa rinteessä ja niiden nykyiset asuinrakennukset on sijoitettu pääsääntöisesti Kyläojankadun tuntumaan. Kaavamuutoksen kohteena oleva tontti on ainoa pientalotontti, jossa nykyinen asuinrakennus sekä talousrakennus on tuotu aivan tontin eteläosaan, jolloin tontin pohjoisosa Kyläojankadun varressa on jäänyt rakentamatta. Muilla tonteilla ei tontinjako ole mahdollista tontin muodon, pinta-alan tai nykyisten rakennusten sijainnin takia. Alueella, joka rajautuu Ristinarkuntiehen, Osuusmyllynkatuun sekä Messukylänkatuun on 13 tonttia, joiden pinta-alat ovat 699 m m 2. Liponkujan varrella olevista tonteista kaksi ja Ristinarkuntien varressa yksi tontti saattaa olla mahdollista jakaa. Muut tontit ovat pinta-alaltaan liian pieniä tai niiden rakennukset on sijoitettu siten, että tontin täydennysrakentaminen on hankalaa. Ristinarkuntien varressa on kaksi kaupungin omistuksessa olevaa pientalotonttia, jotka ovat jääneet rakentamatta ja joita mm. maastonmuotojen takia ei kannata jakaa. Liikenne- ja ratamelun vaikutusta mahdollisiin uusiin rakennuspaikkoihin ei ole tässä yhteydessä tutkittu Luonnonympäristö Tontilla kasvaa muutamia havu- ja lehtipuita ja sen pinta on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmikkoa. Tontti laskee voimakkaasti pohjoiseen, korkeuseroa tontilla on noin kymmenen metriä. Muodostuva uusi tontti on melko tasainen, jossa korkeuseroa on kolmisen metriä. Tontit sijaitsevat vedenhankinnalle

4 tärkeällä pohjavesialueella. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on hietaa (Ht) ja tontin maaperä on hiekkamuodostuma (HkM) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Ristinarkuntiellä, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja, rivitalo sekä teollisuushalleja. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontin pinta-ala on 1093 m 2. Tontilla on vuonna 1932 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 72 k-m 2. Rakennuksen julkisivut ovat puuta. Asuinrakennuksen kattokulma on 48. Tontilla sijaitsee myös erillinen talousrakennus. Uusi rakennuspaikka osoitetaan tontin pohjoisosaan, Kyläojankadun varteen. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Näkymä asemakaavamuutostontille Kyläojankadulta. Etualalla uusi rakennuspaikka. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee Messukylän päiväkoti, Messukylän koulu sekä Messukylän kirkko ja Messukylän vanha kirkko. Lähin päivittäistavarakauppa on Ristinarkulla noin kuudensadan metrin päässä. Kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin kahdensadan metrin päässä Messukylänkadun varressa, jota pitkin kulkee kuusi bussilinjaa. Messukylänkadun eteläpuolella sijaitsee golf-kenttä. Näkymä tontin kohdalta Kyläojankatua luoteeseen.

5 2.1.4 Maanomistus Tontin nro omistajat ovat kaavamuutoksen hakijoita. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 603. Tontille nro on varattu omakotirakennuksen ohjeluontoinen rakennusala, jota ei vahvisteta. Räystäskorkeus saa olla enintään 5m ja kattokaltevuuden on oltava 1:1½. Tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 162 k-m², jolloin tontin laskennallinen tehokkuus e=0, Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 1369). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin nro haltijat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Aakulan ja lähiympäristön omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo

6 Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumisja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kolme kommenttia, joista yhdessä oli huomautettavaa: Ympäristönsuojelu ilmoitti, että suunnittelualue sijaitsee melualueella ja vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, mikä on syytä ottaa huomioon suunnittelussa. Kaavassa on mainittu, että alue on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue (pv-6) ja että rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma (me-2). Lisäksi kaavassa todetaan, että alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1). Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Samat asiakirjat lähetettiin aloitteen tekijälle. Kaavaluonnoksesta jätettiin neljä lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Ympäristönsuojelu totesi lausunnossaan, että tontin pohjoispuolella on teollisuusalue, jonka toiminnoista (liikenne, ilmavaihto) voi aiheutua ympäristöhaittoja. Tuoreiden laskelmien mukaan melun päiväohjearvo ylittyy tonteilla raide- ja katuliikenteen takia, eli pihoille ei synny ohjearvot alittavaa aluetta. Teollisuusmelun takia kannattaisi uuden rakennuksen pohjoisseinustalle harkita melua vaimentavia ikkunoita ja ulkovaipparakenteita. Kaavaehdotukseen on uudisrakennuksen pohjoisseinustalle osoitettu 35 db määräys. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti nro on jaettu itä-länsisuunnassa siten, että molemmille tonteille on kulku Kyläojankadulta. Tontille on osoitettu ajoyh-

7 teys tontin itärajan vierestä. Suunnittelun alkuvaiheessa oli tarkoitus, että nykyiselle asuinrakennukselle osoitettaisiin ajoneuvoyhteys Ristinarkunkadulta. Suunnittelun edetessä tuli kuitenkin selväksi, että liittyminen tontille on liikenneturvallisuuden takia mahdollista ainoastaan alarinteen puolelta, Kyläojankadulta. Tontin etelärajalle, Ristinarkuntien varteen on merkitty ajoneuvoliittymäkielto. Koska tontit ovat melko pieniä, ei niille ole osoitettu erillistä rakennusalaa talousrakennukselle. Tämä mahdollistaa talousrakennuksen rakentamisen tarvittaessa kiinni asuinrakennukseen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1093 m 2 suuruinen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Tontin pinta-ala on 572 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 170 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,30. Tontin pinta-ala on 521 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 170 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,33. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 178 k-m². Muutoksella muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on II. Tontilla korkein sallittu kerrosluku on III. Rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään 50 % ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 70 % ensimmäisen kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asuinrakennusten kattokaltevuus on Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Ajoyhteys tontille osoitetaan rasitetienä Kyläojankadulta tontin itärajaa pitkin, koska liittyminen Ristinarkuntieltä on liikenneturvallisuuden kannalta vaarallista. Tontin Ristinarkuntien puoleiselle rajalle on laitettu ajoliittymäkielto. Tontin Kyläojankadunpuoleiselle rakennusalan rajalle on merkitty 35 db:n ääneneristävyysvaatimus. Alue on vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. Alueelle sijoitettava toiminta ei saa vahingollisella tavalla huonontaa alueen pohjaveden laatua. Alueella ei saa irrallaan varastoida tai säilyttää pohjavettä likaavia tai pohjaveden laatuun vaikuttavia aineita. Alueelle ei saa sijoittaa maanalaisia öljy- tai kemikaalivarastoja (pv-6). Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä rakennushankeen pohjalta laadittava meluntorjuntasuunnitelma (me-6). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon sijainti korkean radonpitoisuuden alueella (rad-1).

8 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajien laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Tontin ajoliittymän sijoittaminen Kyläojankadulle parantaa Ristinarkuntien liikenneturvallisuutta. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää Kyläojankadun olemassa olevaa rakennetta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.