VEHMAINEN , PYSÄKKIKUJA 10, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KARTTA NRO 8488.

Transkriptio

1 VEHMAINEN , PYSÄKKIKUJA 10, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN. KARTTA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä helmikuuta 2013 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Vehmaisten kaupunginosassa noin 9,5 km itään kaupungin keskustasta, Tampereen ja Kangasalan rajalla, osoitteessa Pysäkkikuja 10. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -30-luvulta 2000-luvulle. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Tontin pohjois- ja länsipuolella on pientalotontteja, eteläpuolella tontti rajautuu rivitalotonttiin. Idässä, Kangasalan puolella, tontti rajautuu puistoalueeseen. Jaettava tontti nro on pinta-alaltaan on 1703 m2. Tonttijako (tunnus 1880) on hyväksytty ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Tontilla sijaitsee vuonna 1939 valmistunut 1 ½-kerroksinen, puurakenteinen, mineriittilevypintainen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 90 k-m². Tontilla sijaitsee myös puurakenteinen noin 15 k-m2:n suuruinen talousrakennus. 1.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi tontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen. Kulku molemmille tonteille olisi Pysäkkikujalta. Tonttijako tehdään asemakaavan yhteydessä. Kaavoittajan tavoitteena suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin yksi kommentti. Maakuntamuseon kommentissa todetaan, että tontin jakaminen on mahdollista, mikäli uudisrakentaminen sovitetaan ympäristöönsä. Erityistä huomiota kaavoituksessa tulee kiinnittää rakennusalan määrittelyyn ja rakennusoikeuteen, jotta uudet tontit säilyvät väljinä ja vehreinä. Jaettavalla tontilla sijaitsevalla vanhalla omakotitontilla ei ole sellaista historiallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa, että sen suojeleminen sr-merkinnällä olisi tämänhetkisen tiedon mukaan välttämätöntä. Rakennus on kuitenkin osa alueen varhaisinta rakennuskantaa, joten sen säilyttäminen on suotavaa ja kaavan tulisi tukea tätä tavoitetta.

2 Kaavamuutosalueella ei tunneta arkeologisia kohteita, eikä maakuntamuseolla ole niiden osalta hankkeesta huomautettavaa. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joista yhdessä oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että tonttien laajat rakennusalat mahdollistavat mm. talousrakennuksen rakentamisen kiinni asuinrakennukseen, mikä johtaa melko suurten rakennusmassojen syntyyn. Kaksinkertainen rakennusoikeus nykyiseen rakennukseen verrattuna ja rakennuksen vapaa sijoittelu tontilla ei myöskään erityisesti tue nykyisen rakennuksen säilyttämistä. 1.4 Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1703 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi ja 20 sekä lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontit rajautuvat Pysäkkikujaan, jolta molemmille tonteille on ajoyhteys. Tontin pinta-alaksi tulee 840 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,25. Tontin pinta-alaksi tulee 863 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 420 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 208 k-m 2. Kaavamuutoksella muodostuu yksi uusi pientalotontti. 1.5 Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 2. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Vehmaisten kaupunginosan korttelin 4482 tonttia 6. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Vehmaisten kaupunginosan korttelin nro 4482 tontit nro 19 ja 20. Kaavan laatija Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:8510/ /2012 pvm Vireille tulo:

3 2.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee n. 9,5 km kaupungin keskustasta itään Vehmaisten kaupunginosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Lähiympäristössä on pientaloja ja rivitaloja 1930-luvulta 2000-luvulle Kaavan nimi ja tarkoitus Vehmainen kortteli 4482 tontti 6, Pysäkkikuja 10, asemakaavan muutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - havainnekuva - asemakaavan selostus - asemakaavan selostuksen liitelomake - selvitys alueella mahdollisesti jaettavissa olevista tonteista 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee noin 9,5 km itään kaupungin keskustasta Vehmaisten kaupunginosassa, Tampereen ja Kangasalan rajalla, osoitteessa Pysäkkikuja 10. Vehmainen on itäosastaan ja kaava-alueen lähiympäristöstä tyypillinen 1930-luvulla syntynyt esikaupunkialue ja länsiosastaan sotien jälkeen rakennettua pientalorakentamista edustava alue. Alueen yleisilme on muuttunut jonkin verran myöhemmästä täydennysrakentamisesta johtuen. Rakennusten kerrosluku vaihtelee I-I ¾ välillä. Näkymä kaavamuutostonttiin Blom2012. Kopiointi kielletty.

4 3.1.2 Luonnonympäristö Tontilla kasvaa havu- ja lehtipuita ja tontin pinta on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmikkoa. Kaava-alueen maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan hienoa hietaa Rakennettu ympäristö Kaavamuutoskohteena olevan tontin nro pinta-ala on 1703 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1939 valmistunut puolitoistakerroksinen, puurakenteinen, mineriittilevypintainen asuinrakennus, jonka on kerrosala on noin 90 k-m². Tontilla sijaitsee myös puurakenteinen noin 15 k-m2:n suuruinen talousrakennus. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Naapuruston rakennusten valmistumisajankohdat vaihtelevat -30-luvulta luvulle. Rakennusten tyyli vaihtelee melko paljon eikä alue ole ilmeeltään kovin yhtenäinen. Vehmaisten päiväkoti ja koulu sijaitsee noin 700 metrin asemakaavamuutosalueesta. Lähikauppa sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä suunnittelualueen tonteista. Näkymä Pysäkkikuja 4:n kohdalta pohjoiseen Näkymä Pysäkkikuja 6:n kohdalta itään Näkymä kaavamuutostontille Maanomistus Tontti on yksityisessä omistuksessa.

5 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan alue on asunto- ja liikekortteli. Omakotitontille saadaan rakentaa omakotirakennus ja talousrakennus. Rakennusalat ovat ohjeellisina. Omakotirakennuksen suuruus saa olla enintään 10 x 12 m. Sen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Talousrakennuksen suuruus saa olla enintään 4 x 8 m, sen räystäskorkeus saa olla enintään 4 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:2. Asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen etäisyyden samalla tontilla on oltava vähintään 8 m, paitsi kulmittain asetettuna 6 m. Rakennusten etäisyyden kadusta on oltava vähintään 2 m. Rakennusaloista tulkittu rakennusoikeus on asuinrakennukselle 180 k-m2 ja talousrakennukselle 32 k-m Alueraportti Vehmaisten alueesta on laadittu alueraportti vuonna 1993 sekä rakentamistapaohjeet vuonna Näiden avulla on selvitetty alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastettu rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on vahvistettu tonttijako n:o 1880/ ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut.

6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin omistajat esittävät päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessaan tontin jakamista. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Vehmaisten omakotiyhdistys ry Kangasalan kunta Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi liikelaitos Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan. Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä jätettiin yksi kommentti (Maakuntamuseo). Maakuntamuseon kommentissa todetaan, että tontin jakaminen on mahdollista, mikäli uudisrakentaminen sovitetaan ympäristöönsä. Erityistä huomiota kaavoituksessa tulee kiinnittää rakennusalan määrittelyyn ja rakennusoikeuteen, jotta uudet tontit säilyvät väljinä ja vehreinä. Jaettavalla tontilla sijaitsevalla vanhalla omakotitontilla ei ole sellaista historiallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa, että sen suojeleminen sr-merkinnällä olisi tämänhetkisen tiedon mukaan välttämätöntä. Rakennus on kuitenkin osa alueen varhaisinta rakennuskantaa, joten sen säilyttäminen on suotavaa ja kaavan tulisi tukea tätä tavoitetta. Kaavamuutosalueella ei tunneta arkeologisia kohteita, eikä maakuntamuseolla ole niiden osalta hankkeesta huomautettavaa. Kaavoittajan vastaus: Uusi rakentaminen sopeutetaan kaavamääräyksillä lähiympäristön rakennuskantaan. Maakuntamuseo katsoo, että tontilla sijaitsevan vanhan asuinrakennuksen suojeleminen sr-merkinnällä ei olisi tämänhetkisen tiedon mukaan välttämätöntä. Tästä johtuen tontin rakennusala on mitoitettu mahdollistamaan asuinrakennuksen laajentaminen ja talousrakennuksen vapaa sijoittaminen tontilla.

7 Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joista kolmessa ei ollut huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa lausunnossaan, että tonttien laajat rakennusalat mahdollistavat mm. talousrakennuksen rakentamisen kiinni asuinrakennukseen, mikä johtaa melko suurten rakennusmassojen syntyyn. Kaksinkertainen rakennusoikeus nykyiseen rakennukseen verrattuna ja rakennuksen vapaa sijoittelu tontilla ei myöskään erityisesti tue nykyisen rakennuksen säilyttämistä. Kaavoittajan vastaus: Tonteille on osoitettu erilliset rakennusalat asuinrakennukselle ja talousrakennukselle. Tontilla nykyisin sijaitsevaa asuinrakennusta on mahdollista laajentaa maltillisesti etelään. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaupunkiympäristön kehittäminen perii siitä taksan mukaiset kulut Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavan muutoksella jaetaan 1703 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi ja 20 sekä lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontit rajautuvat Pysäkkikujaan, jolta molemmille tonteille on ajoyhteys. Tontin pinta-alaksi tulee 840 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,25.

8 Tontin pinta-alaksi tulee 863 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v30), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,24. Molempien tonttien korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50 % käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Kattokaltevuuden on oltava 27-34º ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohdan enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Muodostuvalla tontilla nro 20 on rasitteena ajoyhteys tontille nro 19. Molemmilla tonteilla on johtorasite. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 420 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 208 k-m 2. Kaavamuutoksella muodostuu yksi uusi pientalotontti. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä liikennettä lisääviä vaikutuksia Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä oleville tonteille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 6.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.