LINNAINMAA , KOTIPELLONKATU 6, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 LINNAINMAA , KOTIPELLONKATU 6, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 6,5 km itään kaupungin keskustasta Linnainmaan kaupunginosassa lähellä Sammonvaltatien ja Aitolahdentien risteystä Kotipellonkadulla. Alueen rakennuskanta käsittää pääosin omakoti- ja rivitaloja. Suunnittelualue lähikortteleineen muodostuu suurimmaksi osaksi lukujen harjakattoisista puolitoistakerroksisista asuinrakennuksista erillisine talousrakennuksineen. Alueen rakennuskanta on täydentynyt loivaharjakattoisilla erillispientaloilla luvuilla. Suunnittelualue käsittää korttelin nro 5602 tontin nro 3. Tontin pinta-ala on 1478 m². Tontilla on vuonna 1984 valmistunut asuinrakennus, jossa on kerrosalaa 180 m². Pääasiallinen julkisivumateriaali on punatiili. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin nro omistajat. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavoituksen tavoitteena on ollut suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella sekä vaikutukset tulevaan maankäyttöön eteläpuoleisella asemakaavattomalla alueella. Myös rakentamistavan sovittamista ympäristöön on selvitetty. Kaavoituksen ja kiinteistötoimen tavoitteena on ollut asemakaavattoman alueen maankäytön varmistaminen siten, ettei se aiheuta haittaa tulevalle maankäytölle. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi kommenttia, joista toisessa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitettiin, ettei sitä tarvitse pitää hankkeessa mukana sen edetessä OAS:ssa esitetyllä tavalla. Tampereen Vedestä huomautettiin, että kaavaan tulee lisätä johtorasite muodostuvaa tonttia varten, mikäli sen raja ei ulotu Kotipellonkatuun. Myöhemmin Tampereen Vesi totesi, että muodostuvan tontin vesihuolto voidaan järjestää rasitteena kadun puoleisen tontin kautta. Kommentin myötä kaavaluonnoksessa on rasitemerkintä. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa

2 välisen ajan. Luonnoksesta tuli seitsemän lausuntoa, joissa kuudessa ei ollut huomautettavaa. Rakennusvalvonnan lausunnossa todettiin, että mikäli rakennetaan rintamamiestalo-tyyppinen asuinrakennus, kaavan kerroslukumerkinnän tulee olla u y:n sijaan. Merkintä mahdollistaa täyden 2-kerroksisen rakennuksen. Merkintä II y 60 % tarkennettiin merkinnäksi II y 75%. Kaavoituksen näkemyksen mukaan y-merkintää ei ole tarpeen muuttaa, sillä alueella ei muodosta yhtenäistä kaupunkikuvaa. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1478 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi ja Tontti nro rajautuu Kotipellonkatuun. Sen pinta-ala on noin 775 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 180 k-m2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e=0,23. Tontin kerroslukuna on I. Tontilla on merkintä ajo-3 ( ,12), minkä mukaan alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. (Suluissa oleva merkintä osoittaa korttelin osat, joille ajo kyseisen alueen kautta on sallittu). Lisäksi tontilla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontin nro pinta-ala on noin 703 m 2. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 180 k-m 2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e=0,26. Korkein sallittu kerrosluku on II. Määräyksen y 75 %:n mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 360 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 166 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Linnainmaan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula. Dno: TRE:4517/ /2012 Vireille tulo:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa, noin 6,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Kotipellonkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Linnainmaa , Kotipellonkatu 6. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Linnainmaan kaupunginosassa lähellä Sammonvaltatien ja Aitolahdentien risteystä. Alueen lähiympäristössä on eri-ikäisiä erillispientaloja ja rivitaloja. Tontti nro sijaitsee Leinolankadun ja Kotipellonkadun kulmaukseen jäävällä korttelialueella Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä viherkaistaleella. Piha on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta sorapintaisia kulkureittejä. Tontilla kasvaa useita puita Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Kotipellonkadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 1478 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1984 valmistunut yksikerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 180 k-m 2. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alle puolen kilometrin säteellä suunnittelualueesta sijaitsee kaupunkiliikenteen bussipysäkkejä, useita leikkipaikkoja sekä virkistysalueina toimivat Kotipellonpuisto itä ja länsi. Linnainmaan koulu on alle kilometrin päässä. Viereisellä tontilla sijaitsee alueen vanhimpia rakennuksia, hirsirakenteinen punamullattu navetta- ja talousrakennus Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija.

4 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Alueelle on yleiskaavassa merkintä (me), jonka mukaan asemakaavan laadinnan yhteydessä tehtävä tarvittaessa meluselvitys Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro 683. Sen mukaan tontti nro on asuin- ja liikerakennusten kortteli tai tonttialuetta. Tontille on merkitty ohjeluonteinen omakotirakennuksen ja talousrakennuksen rakennusalat, joita ei vahvisteta. Omakotirakennuksen räystäskorkeus saa olla enintään 5 m. Kattokaltevuuden on oltava 1:1½. Huonekorkeuden on oltava yläkerrassa vähintään 2,4 m ja alakerrassa vähintään 2,5m. Rakennuksen on täytettävä ainakin P.L.4 DI luokan vaatimukset. Talousrakennuksen räystäskorkeudeksi on määrätty 4 m. Tontilla on rekisterin mukaan rakennusoikeutta yhteensä 194 k-m², jolloin tontin laskennallinen tehokkuus e=0, Alueraportti Alueesta Linnainmaa on laadittu alueraportti ja rakentamistapaohjeet vuonna 1992 (Tampereen kaupungin julkaisut, 1/1992 ISSN ). Niiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. Alueraportti ei ota kantaa tämän tontin jakamisesta Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus 1746) Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen.

5 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Linnainmaan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ELY-keskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija ei ole ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi kommenttia, joista toisessa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseosta ilmoitettiin, ettei sitä tarvitse pitää hankkeessa mukana sen edetessä OAS:ssa esitetyllä tavalla. Tampereen Vedestä huomautettiin, että kaavaan tulee lisätä johtorasite muodostuvaa tonttia varten, mikäli sen raja ei ulotu Kotipellonkatuun. Myöhemmin Tampereen Vesi totesi, että muodostuvan tontin vesihuolto voidaan järjestää rasitteena kadun puoleisen tontin kautta. Kommentin myötä kaavaluonnoksessa on rasitemerkintä. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli seitsemän lausuntoa, joissa kuudessa ei ollut huomautettavaa. Rakennusvalvonnan lausunnossa todettiin, että mikäli rakennetaan rintamamiestalo-tyyppinen asuinrakennus, kaavan kerroslukumerkinnän tulee olla u y:n sijaan. Merkintä mahdollistaa täyden 2-kerroksisen rakennuksen. Merkintä II y 60 % tarkennettiin merkinnäksi II y 75%. Kaavoituksen näkemyksen mukaan y-merkintää ei ole tarpeen muuttaa, sillä alue ei muodosta yhtenäistä kaupunkikuvaa.

6 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuin- ja liikerakennusten kortteli- tai tonttialuetta. Asemakaavan muutoksessa maankäyttö tarkistetaan nykyistä käyttöä vastaavaksi merkitsemällä suunnittelualue erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1478 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi ja Tontti nro rajautuu Kotipellonkatuun. Sen pinta-ala on noin 775 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 180 k-m2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e=0,23. Tontin kerroslukuna on I. Tontilla on merkintä ajo-3 ( ,12), minkä mukaan alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. (Suluissa oleva merkintä osoittaa korttelin osat, joille ajo kyseisen alueen kautta on sallittu). Lisäksi tontilla on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontin nro pinta-ala on noin 703 m 2. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 180 k-m 2. Tämä vastaa tonttitehokkuutta e=0,26. Korkein sallittu kerrosluku on II. Määräyksen y 75 %:n mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 360 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 166 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti.

7 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Ympäristön häiriötekijät Yleiskaavan me määräyksen mukaista meluselvitystarvetta asemakaavaa laadittaessa ei ole tarpeen tehdä. Aluetta suojaa Sammon valtatien reunaan ja Ristinarkun rampin reunaan rakennettu meluvalli, jonka ansiosta alueen melutaso on alle 55 dba suojatulla alueella. Meluvalli >65 ja >55 dba alueet v 2030, lähde: Tampereen paikkatieto

8 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.