IKURI, RAIVAAJANTIE 48, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO 8573.

Transkriptio

1 IKURI, RAIVAAJANTIE 48, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. ASEMAKAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 30. päivänä maaliskuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Ikurin kaupunginosassa noin 9 kilometriä länteen Tampereen keskustasta, osoitteessa Raivaajantie 48. Kaavamuutos koskee korttelissa 3722 sijaitsevaa tonttia nro 2. Tontti sijaitsee Haukiluomantien läheisyydessä rajautuen niin pohjois-, itä- kuin länsipuoleltaan eri-ikäisiin pientalotontteihin. Alueen länsipuolella on Urholanpuisto. Koulut sijaitsevat noin kahden kilometrin säteellä, lähimpään päiväkotiin on matkaa noin 500 m. Lähikaupat ovat Haukiluomassa ja Virontörmässä, Lielahden palvelut noin neljän kilometrin päässä. Muut palvelut (urheilumahdollisuudet, neuvola, terveyskeskus) sijaitsevat niin ikään 1-3 kilometrin säteellä. Lähimmälle bussipysäkille on matkaa alle 200 m. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1068 m 2. Tontilla sijaitsi vuonna 1956 valmistunut puinen yksikerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala oli n. 70 k-m 2 sekä n. 20 k-m²:n autotalli. Rakennukset on purettu. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen niin, että ullakkotila voidaan ottaa asuinkäyttöön sekä mahdollistaa autotallin/varastotilan rakentamisen nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville yhdessä hakijan viitesuunnitelman kanssa. Materiaali lähetettiin kohdassa mainituille osallisille. Määräajassa siitä saatiin kaksi mielipidettä naapurustosta. Mielipiteet koskivat pääasiassa kaavaprosessia edeltänyttä rakennuslupaprosessia. Naapurien mielestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olleessa viitesuunnitelmassa on poikettu Raivaajantien varteen aiemmin rakennettujen rakennusten sijaintilinjasta. Uudisrakennuksen sijainti ja korkeus eivät vastanneet naapureiden toiveita, eikä heillä mielestään ole ollut riittävää mahdollisuutta vaikuttaa kaavan sisältöön (rakennuspaikkaan, rakennusoikeuteen, maankäyttöön, korkeuksiin).

2 Asiasta järjestettiin kaavaprosessin aikana kokous rakennusvalvonnan, asemakaavoituksen, mielipiteitä lähettäneiden osallisten, tontin omistajan ja pääsuunnittelijan kesken. Kokouksessa käytiin läpi sekä rakennuslupaprosessia että vireillä olevaa asemakaavan muutosta. Naapurit katsoivat myös, että lupamenettelyssä on tapahtunut muotovirheitä ja ottivat yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Pirkanmaan ELY-keskukselta tuli rakennusvalvontaan asiaa koskeva selvityspyyntö, johon on vastattu ELY-keskus toteaa päivätyssä vastauksessaan, että heidän taholtaan toimenpiteisiin ei ole syytä ryhtyä. Määräajan ulkopuolella hankkeesta tuli yksi kommentti Pirkanmaan maakuntamuseolta. Muutosalueelta ei ole tiedossa kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja eikä maakuntamuseolla siten ole siitä huomautettavaa. Asemakaavan valmisteluaineisto oli kommentoitavana asti kaupungin eri hallintokunnissa. Siitä saatiin kolme kommenttia. Tampereen Vesi ilmoitti lausuntona rakentajan tiedoksi vesihuollon liittymismaksusta. Kommentti on toimitettu rakentajalle tiedoksi. Kiinteistötoimella ei ole hankkeesta huomautettavaa. Saadun palautteen huomioiminen Tontin omistaja haki ensimmäisessä asemakaavan muutoshakemuksessa mahdollisuutta rakentaa paritalo tontille. Naapurin vastustuksesta johtuen hakija peruutti hankkeensa ja päätyi rakentamaan uudisrakennuksen voimassa olevan kaavan mukaan. Rakennusvalvonnan käsityksen mukaan rakennuslupapäätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, eikä ole muutoinkaan lainvastainen. Asemakaavan muutoksella haetaan mahdollisuutta muuttaa ullakkotila asuinkäyttöön ja rakentaa autotalli / varastotila nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. Asuinrakennuksen rakennusala sijoittuu puretun rakennuksen kohdalle, samaan linjaan pohjoispuolisen naapuritontin päärakennuksen kanssa. Päärakennuksen rakennusalan etäisyydet naapurien rajoihin ovat vähintään 4 m. Rakennusoikeus, kattokulma ja julkisivumääräys noudattavat Raivaajantien uudistonttien kaavamuutosten periaatteita. Asemakaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Siitä jätettiin kolme muistutusta. Muistutuksissa todettiin mm., että naapureita ei oltu tiedotettu riittävästi kaavahankkeesta eikä rakennuslupavaiheessa oltu tehty asiallista naapurikatselmusta, ja että hanke on voimassa olevan kaavan vastainen. Rakennusoikeuden lisäystä 120 k-m2:llä pidettiin liian korkeana. Rakennuksen harjan suuntaa, korkeutta sekä rakennuksen sijaintia tontilla pidettiin väärinä. Kaavoittajan vastine: Rakennuslupavaiheessa naapureita on tiedotettu lain vaatimalla tavalla. Tontilla rakennetaan rakennusluvan mukaisesti. Uudisrakennus sijoittuu voimassa olevan asemakaavan rakennusalalle, ylittää 2 m2 voimassa olevassa asemakaavassa rakennettavaksi sallitun asuinkerrosalan MRL :n sallimalla tavalla. Voimassa oleva kaava mahdollistaa kaavaan merkitylle rakennusalalle yksikerroksisen, enintään kahden asun-

3 non talon rakentamisen. Ullakon ottaminen asuinkäyttöön on luvanvarainen toimenpide, joka vaatii ensin kaavamuutoksen, jonka jälkeen on mahdollista hakea rakennuslupaa. Rakennusoikeus kiinteistön eteläpuolisilla, vuonna 2007 kaavoitetuilla tonteilla vaihtelee välillä k-m2. Tonttitehokkuus näillä tonteilla on 0,27. Pohjoispuolella (Haukiluomantie 38 ja 40) tonttitehokkuudet ovat 0,17 ja 0,23. Asemakaavan muutoksen myötä ja haetun rakennusoikeuden perusteella tonttitehokkuus vastaa alueen uudisrakennusten tonttitehokkuutta. Uudisrakennuksen harjan suunta noudattaa tontilta puretun asuinrakennuksen harjan suuntaa. Muistutukset kokonaisuudessaan sekä vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. Asemakaava Suunnittelualue on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 240 k-m 2 ja autotallille/talousrakennukselle 40 k-m 2, jolloin tonttitehokkuus on noin e=0,26. Korkein sallittu kerrosluku on II. Määräyksen y 70 %:n mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Uudisrakennuksen kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Autotallille / talousrakennukselle merkitään oma rakennusalansa kerroslukuna I. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä (ju-31). Tontille osoitetaan Raivaajantien varteen istutettava alueen osa. Asemakaavamuutoksessa rakennusoikeus lisääntyy 120 k-m². Kyseessä on vähäinen asemakaavan muutos. Yritysvaikutuksia ei ole. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Ikurin kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, Marjukka Huotari. Dno: TRE: 5241/ /2014. Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti

4 Suunnittelualue sijaitsee Ikurin kaupunginosassa, noin 9 kilometriä länteen Tampereen keskustasta, osoitteessa Raivaajantie Kaavan nimi ja tarkoitus Ikuri, Raivaajantie 48. Rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro Luettelo asiakirjoista osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostuksen liitelomake Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vastaus , PIRELY/1479/2015 Muistutukset ja vastineet Muistutukset 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Tontti sijaitsee Haukiluomantien läheisyydessä rajautuen niin pohjois-, itä- kuin länsipuoleltaan eri-ikäisiin pientalotontteihin. Alueen länsipuolella on Urholanpuisto. Koulut sijaitsevat noin kahden kilometrin säteellä, lähimpään päiväkotiin on matkaa noin 500 m. Lähikaupat ovat Haukiluomassa ja Virontörmässä, Lielahden palvelut noin neljän kilometrin päässä. Muut palvelut (urheilumahdollisuudet, neuvola, terveyskeskus) sijaitsevat niin ikään 1-3 kilometrin säteellä. Lähimmälle bussipysäkille on matkaa alle 200 m Luonnonympäristö Tontti on kaakkois- ja eteläreunastaan loivasti nousevaa rinnettä ja se rajautuu tiestä pensasaidalla. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontilla kasvaa muutamia puita ja pensaita. Lähiympäristö on vehreää, tonttia vastapäätä Raivaajantien toisella puolella sijaitsee Urholanpuisto Rakennettu ympäristö Tontilla sijaitsi vuonna 1956 valmistunut yksikerroksinen puinen asuinrakennus, jonka kerrosala oli noin 70 k-m 2 sekä autotalli. Suunnittelualueen ympäristö on luvun rakennuskannasta koostuvaa yksi- ja puolitoistakerroksista omakotitaloaluetta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

5 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP) Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan alue on omakotirakennusten korttelialuetta (AO20). Varsinaisen kerrosalan lisäksi tontin rakennusalalle saadaan rakentaa maanpäällistä taloustilaa enintään 20 % sallitusta varsinaisen kerrosalan määrästä. Rakennusoikeus tontilla on 133 k-m² asuinrakennusta varten ja 27 k-m² talousrakennusta varten. Laskennallinen tehokkuus on e= 0, Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus ). Tontti on rekisteröity Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen niin, että ullakkotila voidaan ottaa asuinkäyttöön sekä mahdollistaa autotallin/varastotilan rakentamisen nykyisen rakennusalan ulkopuolelle. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta rakennusoikeuden lisäämistä yläkertavarausta varten ja mahdollisuutta rakentaa autotalli/varastotilaa rakennusalan ulkopuolelle. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Ikurin-Haukiluoman omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos, Pirkanmaan Jätehuolto Oy) Muut viranomaiset (mm. Pirkanmaan Maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus) Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke kuulutettiin vireille

6 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma kuulutettiin nähtäville palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Määräajassa siitä saatiin kaksi mielipidettä naapurustosta. Mielipiteet koskivat suuressa osin aikaisemmin käynnistynyttä rakennuslupaprosessia. Naapurien mielestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olleessa viitesuunnitelmassa on poikettu Raivaajantien varteen rakennettujen rakennusten sijaintilinjasta. Uudisrakennuksen sijainti ja korkeus eivät vastanneet naapureiden toiveita. Heillä ei mielestään ole ollut riittävää mahdollisuutta vaikuttaa kaavan sisältöön (rakennuspaikkaan, rakennusoikeuteen, maankäyttöön, korkeuksiin). Asiasta osallisten kesken, missä käytiin läpi sekä rakennuslupaprosessia että vireillä olevaa asemakaavan muutosta. Naapurit katsovat myös, että lupamenettelyssä on tapahtunut muotovirheitä ja ottivat yhteyttä Pirkanmaan ELY-keskukseen. Pirkanmaan ELY-keskukselta tuli rakennusvalvontaan asiaa koskeva selvityspyyntö, mihin on vastattu Määräajan ulkopuolella hankkeesta tuli yksi kommentti Pirkanmaan maakuntamuseolta. Muutosalueelta ei ole tiedossa kulttuuriympäristöön liittyviä arvoja eikä maakuntamuseolla siten ole siitä huomautettavaa. Asemakaavan valmisteluaineisto oli kommentoitavana asti kaupungin eri hallintokunnissa. Siitä saatiin kolme kommenttia. Tampereen Vesi ilmoitti lausuntona rakentajan tiedoksi vesihuollon liittymismaksusta. Kiinteistötoimella ei ole hankkeesta huomautettavaa. Asemakaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä välisen ajan. Siitä jätettiin kolme muistutusta. Muistutuksissa todettiin mm., että naapureita ei oltu tiedotettu riittävästi kaavahankkeesta eikä rakennuslupavaiheessa oltu tehty asiallista naapurikatselmusta, ja että hanke on voimassa olevan kaavan vastainen. Rakennusoikeuden lisäystä 120 k-m2:llä pidettiin liian korkeana. Rakennuksen harjan suuntaa, korkeutta sekä rakennuksen sijaintia tontilla pidettiin väärinä. Kaavoittajan vastine: Rakennuslupavaiheessa naapureita on tiedotettu lain vaatimalla tavalla. Tontilla rakennetaan rakennusluvan mukaisesti. Uudisrakennus sijoittuu voimassa olevan asemakaavan rakennusalalle, ylittää 2 m2 voimassa olevassa asemakaavassa rakennettavaksi sallitun asuinkerrosalan MRL :n sallimalla tavalla. Voimassa oleva kaava mahdollistaa kaavaan merkitylle rakennusalalle yksikerroksisen, enintään kahden asunnon talon rakentamisen. Ullakon ottaminen asuinkäyttöön on luvanvarainen toimenpide, joka vaatii ensin kaavamuutoksen, jonka jälkeen on mahdollista hakea rakennuslupaa. Rakennusoikeus kiinteistön eteläpuolisilla, vuonna 2007 kaavoitetuilla tonteilla vaihtelee välillä k-m2. Tonttitehokkuus näillä tonteilla on 0,27.

7 Pohjoispuolella (Haukiluomantie 38 ja 40) tonttitehokkuudet ovat 0,17 ja 0,23. Asemakaavan muutoksen myötä ja haetun rakennusoikeuden perusteella tonttitehokkuus vastaa alueen uudisrakennusten tonttitehokkuutta. Uudisrakennuksen harjan suunta noudattaa tontilta puretun asuinrakennuksen harjan suuntaa. Muistutukset kokonaisuudessaan sekä vastineet ovat kaavaselostuksen liitteenä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen yläkertavarausta varten sekä rakennusalan rajojen muuttaminen siten, että se mahdollistaa autotallin/varastotilan rakentamisen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualue osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 240 k-m 2 ja autotallille/talousrakennukselle 40 k-m 2, jolloin tonttitehokkuus on noin e=0,26. Kerrosluvuksi määritellään II. Määräyksen y 70 %:n mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Auton säilytyspaikalle / talousrakennukselle merkitään oma rakennusalansa kerroslukuna I. Merkinnän ju-31 mukaan rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, rappausta tai pintavaikutelmaltaan sileähköä tiiltä. Tontille osoitetaan Raivaajantien varteen istutettava alueen osa. Rakennusoikeus lisääntyy 120 k-m². 4.3 Kaavan vaikutukset

8 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakennus noudattaa massaltaan kadunvarren rakennusten tyyppiä. Laajentaminen tapahtuu nykyisen rakennusrungon sisällä. Ullakkotilojen käyttöönotto ei siten vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Kiinteistö tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Yritysvaikutukset Kyseessä on vähäinen asemakaavan muutos. Yritysvaikutuksia ei ole Ympäristön häiriötekijät Alueen melutaso on alle 55 db, joten meluselvitystarvetta ei ole. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.