PAPPILA , KATAJAMÄENKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8505

Transkriptio

1 PAPPILA , KATAJAMÄENKATU 3, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KAAVA NRO 8505 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 23. päivänä kesäkuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5557 tonttia nro 9. Suunnittelualue sijaitsee noin kuusi kilometriä itään Tampereen keskustasta Pappilan kaupunginosassa osoitteessa Katajamäenkatu 3. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualueen läheisyydessä on muun muassa 40- ja 50-luvuilla valmistuneita pientaloja sekä 70-ja 80-luvuilla valmistuneita rivitaloyhtiötä. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1565 m². Tontti rajautuu pientalotontteihin. Tontilla on vuonna 1952 valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 115 m². Tontilla kasvaa useita puita ja sen pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta kulkureittejä. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin nro omistajat. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen kaavan laatimiseksi tekivät tontin omistajat, jotka jättivät kaava-aluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dno: TRE:2071/ /2013. Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi lausuntoa. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa suun- 1

2 nitelmasta eikä tarvetta olla jatkossa mukana hankkeessa. Tampereen Veden lausunnossa kiinnitettiin huomiota maanalaisen johtorasitteen muodostamisen tarpeeseen. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville ja se oli lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa Mielipiteitä ei esitetty kaavan muutoksesta. Lausuntoja saatiin kuusi eri hallintokunnilta, joissa ei ollut huomauttamista. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksella jaetaan 1565 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontti rajautuu Katajamäenkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 674 m 2. Tontin kerrosala määritellään kaavamääräyksellä (150+v30), eli rakennusoikeutta on yhteensä 180 kerrosalaneliötä. Tällöin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,26. Tontin pinta-alaksi tulee 891 m 2. Tontin kerrosala määritellään kaavamääräyksellä (180+v40), eli rakennusoikeutta on yhteensä 220 kerrosalaneliötä. Tällöin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,25. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 400 m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 180 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Korkein sallittu kerrosluku on IIy75%. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa (y75 %). Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50 % on käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv50 %). Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kaavamerkintä sj-13 tarkoittaa, että tontit liittyvät jälleenrakennuskauden rakennustapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. Rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Tontille tulee ajorasitemerkintä ajo-3 ( ), jonka mukaan alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. Suluissa oleva merkintä osoittaa korttelin osat, joille ajo kyseisen alueen kautta on sallittu. Ajorasitteen kohdalla on myös maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontin itäpuolella on niin ikään maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa. 2

3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaavan laatija Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula ja suunnittelijat Marjukka Huotari ja Laura Ihalainen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Katajamäenkatu 3, pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Kaavan tunnistetiedot Dno: TRE:2071/ /2013 pvm Vireille tulo: Kaava-alue Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5557 tonttia nro 9. Suunnittelualue sijaitsee noin kuusi kilometriä itään Tampereen keskustasta Pappilan kaupunginosassa osoitteessa Katajamäenkatu 3. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualueen läheisyydessä on muun muassa 40- ja 50-luvuilla valmistuneita pientaloja sekä 70-ja 80-luvuilla valmistuneita rivitaloyhtiötä. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1565 m². Tontti rajautuu etelästä Katajamäenkatuun ja muualta pientalotontteihin. Tontilla on vuonna 1952 valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 115 m². Tontilla kasvaa useita puita ja sen pinta on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta kulkureittejä. 1.5 Aloite Aloitteen kaavan laatimiseksi tekivät tontin omistajat, jotka jättivät kaava-aluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dno: TRE:2071/ / Selostuksen liiteasiakirjat 3

4 Selostukseen liittyen on laadittu kaavan laatijan toimesta seuraavat liiteasiakirjat. Asemakaavakartta Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake 1.7 Osalliset Hankkeen osallisluetteloon on merkitty seuraavat tahot: kaavamuutoksen hakija naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Pappilan Omakotiyhdistys ry. Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos Pirkanmaan maakuntamuseo Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) muut ilmoituksensa mukaan 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavoituksen tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Korttelissa Pappila 5557 on tehty tontin jakoja viidellä eri tontilla tämän tontin lisäksi. Tontin jaot ovat perustuneet alueen suuriin tonttikokoihin (yli 1400 m2) ja Katajamäenkadun alueen tonttijakomahdollisuuksien selvitykseen

5 Tonttijakovaihtoehdot alustavasti Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Katajamäenkadun ja Huunalankadun risteyksestä noin 50 metriä itään. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa vehreää pientaloaluetta. Alueella on myös rivitaloja ja kerrostaloja eri vuosikymmeniltä sekä Huunalankadun länsipuolella oleva vanhan maatilan talouskeskus. Aluetta ympäröi hyvä viheralueverkosto. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. Irjalan päiväkoti sekä Takahuhdin yhtenäiskoulu, jossa ovat luokkaasteet 1-9 sekä esiopetus, sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ristinarkulla, noin kilometrin päässä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee Tanhuankadun varressa noin kolmensadan metrin etäisyydellä suunnittelualueen tontista Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä istutuksilla ja talousrakennuksella. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontti laskee loivasti kohti etelää. Korkeuseroa on noin yksi metri. Tontin maaperä on Maanmittauslaitoksen paikkatietoaineiston mukaan savea. Ympäristö on hyvin vehreää, ja vanhoja puita on paljon. Tontilla 5

6 kasvaa vanha saksankuusi, jonka vieressä on luonnonkivilohkareita. Toisella puolella Katajamäenkatua on vehreä puisto Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Katajamäenkadulla, jonka lähiympäristössä on eri-ikäisiä pientaloja. Kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualue lähikortteleineen on muodostunut alun perin 1 1/2 tai 1 2/3 -kerroksisista harjakattoisista jälleenrakennuskauden taloista. Tonttijaot ovat hajauttaneet alueen ilmettä melko paljon; suunnittelualueen naapurustosta löytyy vuonna 2008 valmistuneet ketjutalot sekä myös vanha tila vuodelta 1920 talousrakennuksineen. Tonttijakoja on lähikortteleissa tehty toistakymmentä 80- luvun lopulta alkaen ja uusimmat rakennukset ovat valmistuneet viime vuosina. Suunnittelualueen lähiympäristön tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä e=0,1-0,3. Tontin nro pinta-ala on 1565 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1952 valmistunut puolitoistakerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 115 m 2. Rakennuksen julkisivumateriaalina on käytetty muovitettua peltiä. Asuinrakennuksen lisäksi tontille on rakennettu autotalli/talousrakennus. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Näkymä Katajamäenkadulle asemakaavamuutostontilta kaakkoon 6

7 Näkymä asemakaavamuutostontille etelästä Näkymä Huunalankadulle Katajamäenkadun länsipäästä Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.3 Suunnittelutilanne Pirkanmaan maakuntakaava Valtioneuvoston vahvistamassa Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa kaava-alue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita 7

8 sekä pienehköjä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti kuuluu jälleenrakennuskauden alueeseen (/SJ). Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta, jossa omakotirakennuksen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 m² (AO 21 /180). Lisäksi omakotitontille saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 40 m² suuruisen talousrakennuksen. Yhteensä rakennusoikeutta on siis 220 kerrosalaneliötä, mikä vastaa tonttitehokkuutta e=0,14. Jos talousrakennus rakennetaan asuinrakennukseen kiinni, se saa ylittää merkityn rakennusrajan. Jos talousrakennus rakennetaan erillisenä, sen on oltava ainakin 6 m:n etäisyydellä asuinrakennuksesta ja 4 m:n etäisyydellä naapuritontin rajasta, ellei naapuri anna kirjallista suostumustaan sen sijoittamiseen tontin rajaan kiinni. Suurin sallittu varsinainen kerrosluku on I. Ullakkokerroksessa sallittu kerrosalaan laskettava rakennusoikeus on puolet ensimmäisen kerroksen kerrosalasta Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila- alueraportti sekä rakentamistapaohjeet. Selvitysten tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 8

9 2.3.5 Tonttijako Tonttijako (tunnus ) on hyväksytty ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Aloitus- ja valmisteluvaihe Aloitteen kaavan laatimiseksi teki tontin omistaja, joka jätti kaava-aluetta koskevan asemakaavan muutoshakemuksen Dno: TRE:2071/ /2013. Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin asetettavaksi nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin, sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää aloitus- ja valmisteluvaiheessa mielipiteitä. Mielipiteet tulee toimittaa nähtävillä oloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta. 3.2 Ehdotusvaihe Yhdyskuntalautakunta käsittelee hankkeen aikana laadittavan asemakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta nähtäville. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan sanomalehtikuulutuksin ja kaavoituksen Internet-sivuilla. Nähtäville asetettavaan aineistoon liittyen on mahdollista jättää ehdotusvaiheessa muistutuksia. Muistutukset tulee toimittaa nähtävilläoloaikana Tampereen kaupungin kirjaamoon. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta. Lausunnot sekä hankkeen aikana jätetyt mielipiteet ja muistutukset kirjataan vastineineen asemakaava-ehdotuksen vastineluetteloon. Vastineluettelosta ja asemakaavan selostuksesta käy ilmi, miten mielipiteet, muistutukset ja lausunnot ovat vaikuttaneet suunnitteluun. 9

10 3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on kuullut naapureitaan ennakkoon. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa 1.7 mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin aloitusaikana lausunnot tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Osallistumisja arviointisuunnitelmasta jätettiin kaksi lausuntoa. Maakuntamuseo totesi lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmasta eikä tarvetta olla jatkossa mukana hankkeessa. Tampereen Veden lausunnossa kiinnitettiin huomiota maanalaisen johtorasitteen muodostamisen tarpeeseen. Asemakaavaluonnos kuulutettiin nähtäville ja se oli lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa Mielipiteitä ei esitetty kaavan muutoksesta. Lausuntoja saatiin kuusi eri hallintokunnilta, joissa ei ollut huomauttamista. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne, aluevaraukset ja kaavamerkinnät Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. Asemakaavamuutoksella jaetaan 1565 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontti rajautuu Katajamäenkatuun ja sen pinta-alaksi tulee 686 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (150+v30), eli rakennusoikeutta on yhteensä 180 kerrosalaneliötä. Tällöin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,26. Tontin pinta-alaksi tulee 891 m 2. Tontin kerrosala määritellään kaavamääräyksellä (180+v40), eli rakennusoikeutta on yhteensä 220 kerrosalaneliötä. Tällöin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,25. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 400 m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 180 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 10

11 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 400 m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 180 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa (y75 %). Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50 % on käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv50 %). Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Kaavamerkintä sj-13 tarkoittaa, että tontit liittyvät jälleenrakennuskauden rakennustapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. Rakennusten julkisivun enimmäiskorkeus on 5,5 m. Tontille tulee ajorasitemerkintä ajo-3 ( ), jonka mukaan alueelle saa sijoittaa ajoyhteyden. Suluissa oleva merkintä osoittaa korttelin osat, joille ajo kyseisen alueen kautta on sallittu. Ajorasitteen kohdalla on myös maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Tontin itäpuolella on niin ikään maanalaisia johtoja varten varattu alueen osa. 5 KAAVAN VAIKUTUKSET Asemakaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan kaavan vaikutukset mm. ihmisten elinoloihin, kaupunkikuvaan, yhdyskuntarakenteeseen ja luontoon. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää Katajamäenkadun olemassa olevaa rakennetta. 11

12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaa kaavan havainnekuva. 6.2 Toteutuksen ajoitus Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 12

13 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 837 Tampere Täyttämispvm Kaavan nimi Asemakaavan muutos nro 8505, Pappila Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä L-lautakunta Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 307 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 837L181114A307 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,1565 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,1565 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , , A yhteensä 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , , A yhteensä 0, , , AO 0, , , P yhteensä Y yhteensä C yhteensä

14 K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä