RUOTULA , YLI-HUIKKAANTIE 66, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 RUOTULA , YLI-HUIKKAANTIE 66, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29. päivä maaliskuuta 2010 päivättyä ja 21. päivä kesäkuuta 2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Ruotulan kaupunginosassa, Yli-huikkaantien varrella. Ruotulan rakennuskanta on suureksi osaksi 1950-luvun jälleenrakennuskaudelta. Alueen rakennuskanta on säilynyt kohtalaisen yhtenäisenä. Suunnittelualueen kortteli nro 4863 on säilyttänyt hyvin 1950-luvun yhtenäisen ilmeensä, talot ovat puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia. Yli-Huikkaantien länsipuolella, on muutama 1970-luvun yksikerroksinen ja tasakattoinen rakennus. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty puuta ja rappausta sekä 1970-luvun talojen osalta tiiltä. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1827 m². Tontilla on vuonna 1955 rakennettu puolitoistakerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 170 k-m². Tontilla kasvaa runsaasti isoja lehti- ja havupuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja Tavoitteena on pientalotontin jakaminen kahdeksi tontiksi. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä neljä kommenttia. Saaduissa kommenteissa kolmessa kiinnitettiin huomiota alueen jälleenrakennuskauden aikaiseen miljööseen ja sen huomioimiseen kaavoituksessa. Tontilla sijaitsevan vanhan rakennuksen purkua ei kannatettu. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla välisen ajan. Määräaikaan mennessä saatiin seitsemän lausuntoa, joista yhdessä oli huomauttamista. Maakuntamuseon lausunnon perusteella kaava-alueella sijaitsevalle vanhalle rakennukselle merkittiin sr-46 määräys, jonka mukaan rakennus on alueen perinteen kannalta edustava.

2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1827 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 310 k-m². Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 24. Tontin nro pinta-alaksi tulee 911 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 200 k-m² ja 40 k-m² autosuojaja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,26. Tontin nro pinta-alaksi tulee 916 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 180 k-m² ja 40 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 460 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 150 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Ruotulan kaupunginosan korttelin nro 4863 tonttia nro 8. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Ruotulan kaupunginosan korttelin nro 4863 tontit nro 23 ja 24. Kaavan laatija: Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, yhdyskuntasuunnittelu, suunnittelija Jenni Mettälä. Dno: TRE: 2933/ /2009 Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin neljä kilometriä itään kaupungin keskustasta, Ruotulan kaupunginosassa, osoitteessa Yli-Huikkaantie Kaavan nimi ja tarkoitus Ruotula , Yli-Huikkaantie 66, Pientalotontin jakaminen, kaava nro 8225.

3 1.4 Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta tark ja poistettava asemakaava - Havainnekuva tark Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen kohde sijaitsee Ruotulan kaupunginosassa, Yli-huikkaantien varrella. Ruotulan rakennuskanta on suureksi osaksi 1950-luvun jälleenrakennuskaudelta. Alueen rakennuskanta on säilynyt kohtalaisen yhtenäisenä Luonnonympäristö Suunnittelualueen tontilla kasvaa runsaasti isoja lehti- ja havupuita. Tontin pinta on pääosin nurmikkoa, kulkureitit ovat sorapintaisia. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on savea (Sa) Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa. Suunnittelualueen kortteli nro 4863 on säilyttänyt hyvin 1950-luvun yhtenäisen ilmeensä, talot ovat puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia. Suunnittelualuetta vastapäätä, Yli-Huikkaantien länsipuolella, on muutama 1970-luvun yksikerroksinen ja tasakattoinen rakennus. Julkisivumateriaaleina lähiympäristön rakennuksissa on käytetty puuta ja rappausta sekä 1970-luvun talojen osalta tiiltä. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia. Suunnittelualueen tontti nro on pinta-alaltaan 1827 m². Tontilla on vuonna 1955 rakennettu puolitoistakerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 170 k-m². Muodostuvat tontit nro 23 ja 24 ovat liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin nro omistavat Mikko ja Hanna Kotikoski.

4 Suunnittelualueella sijaitseva vanha asuinrakennus. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 140. Sen mukaan suunnittelualueen tontti on asunto- tai liikerakennusten korttelialuetta. Asemakaavassa tontille on varattu ohjeluontoinen omakotirakennuksen rakennusala, sekä talousrakennuksen rakennusala. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 1:1,5 ja räystäskorkeus saa olla enintään 5,0 m, 2/3 ullakon pinta-alasta saa sisustaa asuinhuoneiksi. Talousrakennuksen kattokaltevuuden tulee olla 2:5 ja räystäskorkeus saa olla enintään 4,0m. Lisäksi kaavassa on määrätty, että asuinrakennuksen etäisyyden tontinrajasta tulee olla vähintään 6,0 m ja talousrakennuksen 5,0 m. Asuinrakennuksen ja talousrakennuksen välimatka tontilla on oltava vähintään 8,0 m paitsi kulmittain sijoitettuna 6,0 m. Tontilla on rakennusoikeutta 310 k-m², jolloin tontin laskennallinen tehokkuus e=0, Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus ) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna 2010.

5 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, kirjatussa, hakemuksessa esitetään tontin jakamista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Huikkaan-Ruotulan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaisyksikköineen, kiinteistötoimi, museotoimi, Tampereen aluepelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä neljä kommenttia. Tampereen vedellä ei ollut huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo ilmoitti, että se on huhtikuussa 2007 antanut lausunnon kyseisen kiinteistön rakennuslupa-asiassa. Tällöin on todettu, että jälleenrakennuskauden miljöö on Yli-Huikkaantien varressa säilynyt monissa kohdin, myös Yli-Huikkaantie 66:n korttelissa. Yli-Huikkaantie 66:n on todettu säilyttäneen ulkoiset piirteensä lähes alkuperäisinä ja olevan varsin hyvä oman aikakautensa rakennustavan esimerkki. Museo ei puoltanut rakennusluvan myöntämistä kyseiselle hankkeelle. Maakuntamuseon marraskuussa 2009 suorittama maastokatselmus ei ole osoittanut, että museolla olisi syytä muuttaa aiempaa lausuntoaan Yli-Huikkaantie 66:n osalta. Lisäksi museo toteaa, että valmisteltavassa kaavassa tulee selkeästi ilmaista

6 nykyisen rakennuksen arvot ja rakennuksen ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata riittävin suojelumääräyksin. Yli-Huikkaantien pohjoispään 1950-luvun rakennuskannan lomassa on joitakin lukujen rakennuksia, mutta tontteja ei ole juurikaan jaettu. Rakennusten sijoittelu ja tonttien väljyys vaikuttavat keskeisesti siihen, että alueella on uudisrakentamisesta huolimatta säilynyt jälleenrakennuskauden omakotialueiden kaavoitustyyli ja henki. Yli- Huikkaantie 66:n nykyiselle tontille on kuitenkin mahdollista kaavoittaa toinenkin asuinrakennus, mikäli sen sijoitteluun ja mittakaavaan suhteessa tontin nykyiseen rakennukseen ja ympäröivään alueeseen kiinnitetään erityistä huomiota asemakaavaa ja rakennustapaohjetta laadittaessa. Maakuntamuseolla ei ole huomauttamista tontin jakamisesta olettaen että tontilla nykyisin sijaitseva asuinrakennus säilytetään ja huomioidaan täydennysrakentamisessa. Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, joten niiden osalta museolla ei ole hankkeesta huomautettavaa saapuneen mielipiteen mukaan tontin jakamisen mahdollistavaa kaavaa ei tule hyväksyä yksittäistä tonttia koskien, vaan alueen suojeluarvo ja korttelin tonttien mahdollinen jakaminen tulee käsitellä koko korttelin kattavana kaavana. Mielipiteen antajan mukaan Kortteli 4863 on yksi Tampereen parhaiten jälleenrakennuskauden ilmeen ja luonteen säilyttäneitä kortteleita. Alueen tontit ovat isokokoisia ja rakennukset sijoittuvat tien varteen, jättäen korttelin sisäosan avoimeksi, puistomaiseksi tilaksi. Mielipiteen mukaan nyt esitettävä tonttijako muuttaisi korttelin avoimen luonteen rakennetuksi, tiiviiksi alueeksi ja todennäköisesti tuhoaisi alueen suojeluarvoa. Mielipiteen esittäjä esittää koko korttelialueen kattavan kaavan tekoa ja mahdollisesti suojelukaavaa. Tonttikohtaisia kaavoja tekemällä alueen rakennuskulttuuriin liittyvät arvot tuhoutuvat vähitellen, eivätkä tontinomistajat tule tasapuolisesti kohdelluiksi. Mikäli tontti kuitenkin jaetaan tulisi rakentaminen sijoittua tien varteen ja rakennustehokkuuden pysyttävä ennallaan. Myös kaavamääräysten tulisi olla sellaisia, että niitä voidaan yleistää myös muita tontteja koskevaksi. Lisäksi asuinrakentamista ei tulisi sijoittaa lähemmäksi kuin kuuden metrin päähän rajasta saapuneessa ei vastusteta tontin puolittamista, mutta toivotaan seuraavien asioiden huomioimista: Nykyinen kaupunkikuva Yli-Huikkaantien puolella tulee säilyttää ja tontilla sijaitsevaa rakennusta ei saa purkaa. Mikäli rakennus puretaan tulee uudisrakennuksen noudattaa 1950-luvun tyyliä. Lisäksi esitetään, että muodostettavat tontit jaetaan siten, että ne ovat saman suuruisia ja että kummankin tehokkuusluku e=0,2. Pirkanmaan maakuntamuseon edustajat sekä kaavamuutoksen hakija ovat tehneet yhteisen katselmuksen tontilla sijaitsevassa vanhassa rakennuksessa. Museon perinnerakennusmestarin mukaan rakennus ei ole hyväkuntoinen, mutta ei myöskään huonokuntoinen, purkukuntoinen tai mitenkään korjauskelvoton. Kaavamuutoksen hakija ei kuitenkaan ole halukas säilyttämään rakennusta.

7 Koko Ruotulan alueen kattavan kokonaissuunnitelman teko ei tällä hetkellä ole suunnitteilla. Nyt esitetty tonttijako ei vaikeuta mahdollisia ympäröivien tonttien jakoa. Esitetty kaavaluonnos mahdollisti vanhan rakennuksen säilyttämisen ja laajentamisen, mutta se mahdollisti myös purkamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen. Erityistä suojelumääräystä ei luonnos vaiheessa katsottu tarpeelliseksi. Rakentaminen sovitetaan ympäristöön kattavilla kaavamääräyksillä, jotka määrittävät mm. rakennuksen mittasuhteita ja materiaaleja. Asemakaavaluonnos oli lausunnoilla välisen ajan. Määräaikaan mennessä saatiin seitsemän lausuntoa, joista yhdessä oli huomauttamista. Maakuntamuseon lausunnossa todetaan, että kaavaluonnos ei turvaa kiinteistön arvoja museon aiemmassa lausunnossa edellyttämällä tavalla eikä sitä näin ollen voida tämänhetkisten tietojen pohjalta pitää maankäyttö- ja rakennuslain 54. :n mukaisena. Museon lausunnon pohjalta kaavaehdotukseen on tontin vanhalle rakennukselle merkitty sr-46 merkintä, jonka mukaan rakennus on alueen perinteen kannalta edustava. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä. Sr-46 merkintä toteaa rakennuksen arvot ja turvaa sen ominaispiirteiden säilymisen. Määräys mahdollistaa vanhan rakennuksen säilyttämisen ja laajentamisen, mutta se mahdollistaa myös purkamisen ja uudisrakennuksen rakentamisen. Kaavaluonnoksessa ollut sj-13 merkintä poistettiin, koska nähdään, että sr-46 ja ym-8 merkinnät takaavat rakentamisen sopeutumisen ympäristöönsä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen tonttitehokkuudella e=0,3. Tontilla sijaitseva vanha rakennus on tarkoitus purkaa. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus muutosalueella. Suunnittelutyön yhteydessä harkitaan alueelle sopiva tonttitehokkuus ja kerrosluku. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudis- ja täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on Tampereen kantakaupungin yleiskaavan kaupunkirakenteen täydentämistavoitteiden mukainen.

8 3.5 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Suunnitelmassa tontti on jaettu pohjois-eteläsuunnassa kahtia. Jaolla muodostuu yksi kadun varteen rajoittuva tontti, toinen muodostuvista tonteista on niin sanottu kaulatontti. Muodostuvat tontit ovat pinta-alaltaan lähes yhtä suuret. Alueen kokonaistehokkuudeksi muodostuu e=0,25. Suunnittelutyön yhteydessä tutkittiin vaihtoehtoja, joissa vanha rakennus puretaan sekä vaihtoehtoja, joissa se pystytään säilyttämään. Kaavaluonnokseen valittiin vaihtoehto, jossa vanha rakennus on mahdollista säilyttää ja sitä voidaan laajentaa. Kaava mahdollistaa myös rakennuksen purkamisen ja uuden rakennuksen rakentamisen. Mahdollisen uuden rakennuksen rakennusala kadun puoleisella tontilla on sijoitettu siten, että asuinrakennus ja talousrakennus eivät sijaitse kiinni toisissaan. Kaavamääräykset on laadittu niin, että uudisrakentaminen sopeutuisi mahdollisimman hyvin kaupunginosakokonaisuuteen ja alueen katukuvaan. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Tontit merkitään erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO Aluevaraukset Korttelialueet Muodostuvat tontit nro ja 24 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-36 erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden tulee olla 5,0-5,5m. Rakennuksen päätyy ei saa tehdä parveketta. Rakennuksen kaikissa ulkoseinäpinnoissa pitää käyttää samaa materiaalia ja värisävyä. Asuinrakennuksille ja talousrakennuksille (at) on omat rakennusalansa. Lisäksi tontilla nro on rakennusala ennen vuotta 2009 valmistunutta rakennusta varten. Jos olemassa oleva rakennus puretaan, ei uudisrakennusta saa sijoittaa tälle rakennusalalle (vr- 1/2009). Rakennusten kerroslukumerkintä on IIy70%. Rakennuksiin tulee sijoittaa kerrosalaan laskettavia tiloja myös ensimmäisen kerroksen yläpuolelle (ulv50%). Rakennusten kattokaltevuuden on oltava 34 ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa, lisäksi tontilla nro katon pääasiallinen harjasuunta tulee olla kadun suuntainen. Julkisivumerkinnällä ju-18 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi vaaleaksi peittomaalattu puu tai vaaleaksi värjätty rappaus. Tontilla nro rakennus tulee rakentaa kiinni kadun puoleiseen rakennusalan rajaan. Kadunpuoleiselle rakennusalan sivulle ei saa sijoittaa uloskäyntiä (ov-2). Tontin vanhalle rakennukselle on merkitty sr-46 merkintä, jonka mukaan rakennus on alueen perinteen kannalta

9 edustava. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä. Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota (ym-8). Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille ovat Yli-Huikkaantieltä. Tontin pinta-alaksi tulee 911 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 200 k-m² ja 40 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,26. Tontin pinta-alaksi tulee 916 m². Tontille merkitään rakennusoikeutta 180 k-m² ja 40 k-m² autosuoja- ja talousrakennukselle, jolloin tontin tehokkuudeksi muodostuu e=0,24. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 460 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 150 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Yli-Huikkaantien katunäkymä muuttuu jonkin verran kaavamuutoksen vaikutuksesta, kaava mahdollistaa katunäkymässä olevan rakennuksen purkamisen ja uuden rakennuksen rakentamisen sen tilalle. Myös toinen kaavan sallima uudisrakennus muuttaa kadulta avautuvia näkymiä. Kadunvarren talojen harjasuunta säilyy kuitenkin yhtenäisenä ja talojen rytmi kadunvarrella pysyy muuttumattomana. Alueen kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan uudisrakentaminen mahdollisimman hyvin ympäröivään kaupunkikuvaan. Jaettava tontti liittyy jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Maakuntamuseo on todennut lausunnossaan, että tontilla sijaitseva vanha rakennus on säilyttänyt ulkoiset piirteensä lähes alkuperäisinä ja olevan varsin hyvä oman aikakautensa rakennustavan esimerkki. Rakennus on mahdollista säilyttää tontilla ja se on merkitty sr-46 määräyksellä rakennukseksi, joka on alueen perinteen kannalta edustava. Sr-46 merkintä toteaa rakennuksen arvot ja turvaa sen ominaispiirteiden säilymisen. Määräys ei kuitenkaan estä rakennuksen purkamista.

10 Jälleenrakennuskauden rakennustavan esimerkkejä on säilynyt Tampereella kohtuullisen runsaasti, esimerkiksi kaava-alueen eteläpuolella Suopuistikon ympärillä on kohtalaisen yhtenäinen jälleenrakennuskauden talojen ympäristö. Kaava-alue on kuitenkin jo hieman eriytynyt tästä alueesta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.