PAPPILA , TANHUANKATU 67, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN JA KATUALUEEN LIITTÄMINEN TONTTIIN, KAAVA NRO 8416.

Transkriptio

1 PAPPILA , TANHUANKATU 67, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN JA KATUALUEEN LIITTÄMINEN TONTTIIN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 24. päivänä lokakuuta 2011 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Tanhuankatu 67. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5557 sijaitsevaa tonttia nro 3 ja katualuetta. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualue lähikortteleineen on muodostunut alun perin 1 1/2 tai 1 2/3 kerroksisista harjakattoisista jälleenrakennuskauden taloista. Suunnittelualueen korttelin eteläosa on säilynyt lähes muuttumattomana. Pohjoisosassa sen sijaan on tehty tontinjakoja ja Tanhuankadun pohjoispuolisen korttelin nro 5566 kaikki tontit on jo jaettu. Tonttijaot ovat hajauttaneet alueen ilmettä melko paljon, sillä uudisrakentamista ei ole kaikilta osin sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1679 m 2. Tontilla on vuonna 1954 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 135 m 2. Rakennuksen julkisivut ovat puuta. Piha-alue rajautuu tiestä ja naapuritonteista istutuksilla ja talousrakennuksella. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin nro omistajat. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille.

2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi kommentti: Maakuntamuseo totesi kommentissaan, että tontin jakaminen on mahdollista, mikäli uudisrakennus sovitetaan alueen jälleenrakennuskauden ympäristöön. Tontin vanhalle rakennukselle tulisi antaa sen arvon tunnistava suojelumerkintä. Uudisrakennuksen sopeutuminen ympäristöön ja vanhan rakennuksen suojelumerkintä on huomioitu kaavamerkinnöissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräajan jälkeen yksi kommentti, jossa Tampereen Vesi totesi, että mahdollisesta tonttijaon muuttumisesta johtuvat johtojen siirrot ja uusien johtojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset tulevat kiinteistönomistajan maksettaviksi. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1679 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja 23 ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontti rajautuu Tanhuankatuun ja sen pinta-alaksi tulee 569 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (120+v35), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,27. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 1110 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v35), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,19. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 370 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 150 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Voimassa olevassa kaavassa katualueen osaksi merkitty tontinosa liitetään takaisin tonttiin. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä.

3 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, kaavainsinööri Merja Kinos. Dno: TRE:4731/ /2011 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa, noin 5,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Tanhuankatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Tanhuankatu 67. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista - asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Tanhuankadun ja Huunalankadun risteyksestä noin 150 metriä itään. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa pientaloaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Alueella on myös pientaloja ja kerrostaloja eri vuosikymmeniltä sekä Huunalankadun länsipuolella oleva vanhan maatilan talouskeskus. Aluetta ympäröi hyvä viheralueverkosto. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteut-

4 tamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä istutuksilla ja talousrakennuksella. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontti laskee loivasti kohti pohjoista, korkeuseroa on noin kolme metriä. Muodostuva uusi tontti jää melko tasaiseksi. Tontin maaperä on Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan moreenia (Mr) Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 1679 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1954 valmistunut 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 135 k- m 2. Rakennus on puuverhoiltu jälleenrakennuskauden talo. Asuinrakennuksen lisäksi tontille on rakennettu autotalli/talousrakennus. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Näkymä Tanhuankadulle asemakaavamuutostontilta luoteeseen Irjalan päiväkoti sekä Takahuhdin yhtenäiskoulu, jossa ovat luokkaasteet 1-9 sekä esiopetus, sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ristinarkulla, noin kilometrin päässä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee Tanhuankadun varressa alle kahdensadan metrin etäisyydellä suunnittelualueen tontista.

5 Asemakaavamuutostontilla sijaitseva asuinrakennus Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti kuuluu jälleenrakennuskauden alueeseen(/sj). Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta. Asuinrakennuksen kerrosluku on I½ ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 180 m 2. Kullekin omakotitontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa enintään 40 m 2 suuruisen talousra-

6 kennuksen. Osa tontista on osoitettu liitettäväksi katualueeseen, mutta sitä ei ole koskaan toteutettu Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila- alueraportti sekä rakentamistapaohjeet. Selvitysten tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus ) ja hyväksytty tonttijako (tunnus 3221). Tonttijakoa ei ole toteutettu viimeisimmän tonttijaon mukaisesti. Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Pappilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan

7 3.3.2 Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä kaksi kommenttia: Maakuntamuseo totesi kommentissaan, että Tanhuankatu 67 tontin jakaminen on mahdollista, mikäli uudisrakennus sovitetaan alueen jälleenrakennuskauden ympäristöön. Lisäksi tontin vanhalle rakennukselle tulisi antaa sen arvon tunnistava suojelumerkintä, esimerkiksi sr-46. Kaavaselostuksessa tulee olla perustiedot suunnittelualueesta sekä muutama ajantasainen valokuva Tanhuankadun pohjoispäästä ja kaavaalueesta. Uudisrakennuksen sopeutuminen ympäristöön ja vanhan rakennuksen suojelumerkintä on huomioitu kaavamerkinnöissä. Tampereen Vesi huomautti jätevesiviemäröinnin järjestämisestä, että mahdollisesta tonttijaon muuttumisesta johtuvat johtojen siirrot ja uusien johtojen rakentamisesta aiheutuvat kustannukset tulevat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti hyötyjän maksettavaksi. Kiinteistönomistaja on tietoinen asiasta. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli neljä lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita.

8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1679 m 2 suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja 23 ja lisätään tämänhetkistä rakennusoikeutta. Tontti rajautuu Tanhuankatuun ja sen pinta-alaksi tulee 569 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (120+v35), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,27. Tontti on ns. kirveenvarsitontti ja sen pinta-alaksi tulee 1110 m 2. Tontin rakennusoikeus määritellään kaavamääräyksellä (180+v35), jolloin tonttitehokkuudeksi tulee e=0,19. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 370 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 150 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Korkein sallittu kerrosluku on II. Rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään 75 % alemman kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi (y75%). Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta vähintään 50 % on käytettävä sen yläpuolella olevassa tilassa sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi (ulv50%). Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-2 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi puu. Tontille rakennettavan uudisrakennuksen julkisivumateriaalien sekä julkisivun rakennustaiteellisen käsittelyn tulee sopeutua ympäröiviin rakennuksiin ja korttelikokonaisuuteen (ym-7). Olemassa olevalle asuinrakennukselle tulee merkintä sr-46, jonka mukaan se on alueen perinteen kannalta edustava rakennus. Asuinrakennuksen julkisivun ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeus on 5,5 metriä. Voimassa olevassa kaavassa katualueen osaksi merkitty tontinosa liitetään takaisin tonttiin.

9 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennus täydentää Suutarinkadun olemassa olevaa rakennetta. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.