1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Transkriptio

1 TONTIN JAKAMINEN, VEHMAINEN , SEIMENKATU 5, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 8. päivänä kesäkuuta 2007 päivättyä asemakaavakarttaa no Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee n. 9 km kaupungin keskustasta itään, osoitteessa Seimenkatu 5. Alueen lähiympäristö on melko yhtenäisesti rakennettua pientaloaluetta, jossa on rakennuksia eri aikakausilta, ennen jälleenrakennuskautta, jälleenrakennuskaudelta, sekä sen jälkeen. Tontin pinta-ala on 1273 m². Tontilla on 1949 valmistunut pääasiallisesti puurakenteinen yksikerroksinen asuintalo, johon on tehty 1983 valmistunut laajennus. Asuinrakennuksen kerrosala on noin 100 k-m². Lisäksi tontilla on 1983 valmistunut puurakenteinen autotalli, jonka kerrosala on noin 24 k-m². Yhteensä käytettyä rakennusoikeutta on n. 124 k-m². Rakennusoikeutta tontilla on nyt 212 m², jolloin tonttitehokkuus e=0,17. Kaavaprosessin vaiheet Tontin Vehmainen omistajat ovat jättäneet päivätyn asemakaavan muutoshakemuksen. Asia on kuulutettu vireille asettamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville väliseksi ajaksi. Nähtävilläoloaikana suunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavamuutoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat on lisäksi lähetetty aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella 1273 m²:n tontti jaetaan kahtia, sekä tarkistetaan samalla kaavaa siten, että pientalon rakentaminen mahdollistuu myös toiselle tontille. Olemassa olevan rakennuksen tontin nro 10 pinta-alaksi tulee 672 m² ja tehokkuudeksi e=0,28. Tontin nro 11 pinta-alaksi tulee 601 m² ja tehokkuudeksi e=0,3. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 156 m². Suunnittelualueen maankäytön periaatteet pysyvät ennallaan, nyt kuitenkin erillispientalojen korttelialueena. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

2 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Vehmaisten kaupunginosan korttelin nro 4454 tonttia nro 7. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Vehmaisten kaupunginosan korttelin nro 4454 tontit nro 10 ja 11. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Pauli Kauppinen. Vireilletulo: Dno YPA: 1764/611/2007, Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee n. 9 km kaupungin keskustasta itään, osoitteessa Seimenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Tontin jakaminen, Vehmainen , Seimenkatu 5, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavakartta - Asemakaavan selostus - Havainnepiirros (2 vaihtoehtoa) - Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Vehmainen, Holvasti, Leinola Alueraportti Tampereen kaupungin kaavoitusyksikön julkaisuja 1/1993. Tampereen kaupungin painatuskeskus. - Vehmainen, Holvasti, Leinola Rakentamistapaohjeita. Tampereen kaavoitusyksikön julkaisuja 2/1993. Tampereen kaupungin painatuskeskus. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva tontti sijaitsee Vehmaisten kaupunginosassa, n. 9 km kaupungin keskustasta itään, osoitteessa Seimenkatu 5. Tontin pinta-ala on 1273 m². Tontin pohjoispuolella on virkistysaluetta joka rajautuu lännessä Kaukajärventiehen. Seimenkatu on tontin eteläpuolella. Alueen lähiympäristö on melko yhtenäisesti rakennettua pientaloaluetta, jossa on

3 rakennuksia eri aikakausilta, ennen jälleenrakennuskautta, jälleenrakennuskaudelta, sekä sen jälkeen. Talot lähistöllä ovat enimmäkseen 1 1/2 -kerroksisia, joko puu- tai kiviverhoiltuja Luonnonympäristö Tontti on hoidettua piha-aluetta, jossa on jonkin verran puustoa tontin reuna-alueilla. Tontin pohjois- ja luoteispuolella on Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa lähivirkistysaluetta (VLK), ja vahvistetussa asemakaavassa nro 1177 sama alue on puistoa. Tontin maaperä on hiesua (MapInfo 5/2007) Rakennettu ympäristö Tontilla on valmistunut pääasiallisesti puurakenteinen yksikerroksinen asuintalo, johon on tehty 1983 valmistunut laajennus. Asuinrakennuksen piirustuksista tarkistettu kerrosala on noin 100 k-m². Lisäksi tontilla on 1983 valmistunut puurakenteinen autotalli, jonka kerrosala on noin 24 k-m². Yhteensä käytettyä rakennusoikeutta on n. 124 k-m². Talo on satulakattoinen (harjakattoinen) ja kattokulma on noin 27. Toisen lähitontin talon kattokulma on noin 38 ja toisen lähitontin talon kattokulma noin Tontille on ajoneuvoliittymä Seimenkadulta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin omistavat Tuula ja Markku Hakala. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava korvaa 1997 vahvistetun Pirkanmaan 3. seutukaavan Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Tontin pohjois- ja luoteispuolella on Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa lähivirkistysaluetta (VLK) Asemakaava Tontilla on on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti nro on osa asunto- ja liikekorttelia. Tontille on merkitty kaksi rakennusalaa. Toinen kaavan rakennusaloista on omakotirakennuksen ohjeluontoinen rakennusala, toinen talousrakennuksen ohjeluontoinen rakennusala. Omakotirakennuksen suuruus saa olla enintään 10 x 12 m, räystäskorkeus enintään 5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:1.5.

4 Talousrakennuksen suuruus saa olla enintään 4 x 8 m, räystäskorkeus enintään 4 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:2. Asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen etäisyyden samalla tontilla on oltava vähintään 8 m, paitsi kulmittain asetettuna 6 m. Rakennusten etäisyyden kadusta on oltava vähintään 2 m. Rakennusoikeutta tontilla on 212 m², jolloin tonttitehokkuus on 0,17. Asemakaavassa nro 1177 tontti nro rajautuu pohjoispuolella puistoalueeseen Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Alueelle on laadittu alueraportti; Vehmainen, Holvasti, Leinola (Tampereen kaungin kaavoitusyksikön julkaisuja 1/1993 ISSN ) ja rakentamistapaohjeet; Vehmainen, Holvasti, Leinola (Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisuja 2/1992 ISSN ) Tonttijako Tontille on hyväksytty tonttijako ja se on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajien tekemässä, päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa esitetään 1273 m²:n tontin jakamista kahtia siten, että pientalon rakentaminen mahdollistuu myös toiselle tontille. Lisäksi tarkoituksena on autotallin/-katoksen rakentaminen uuden talon tontille. Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajien aloitteesta ja siitä peritään kaavoitusviranomaisen taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Muutoksen hakija,naapurikiinteistöt, Vehmaisten omakotiyhdistys ry. Kaupungin eri toimialat; kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, aluepelastuslaitos. Kaupungin liikelaitokset; Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi. Pirkanmaan Ympäristökeskus ja muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin osallistumisja arviointisuunnitelma myös kuulutettiin nähtäville.

5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ennen asemakaavan muutoshakemuksen jättämistä hakija on esitellyt hankkeen naapureilleen. Muutoshakemuksen naapureiden kuulemisliitteessä on kysytty suostumusta uudelle kaksikerroksiselle omakotitalolle, sekä autotalli-/varastorakennukselle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi hakijalle, naapurikiinteistöille, Vehmaisten omakotiyhdistys ry:lle sekä mahdollisia lausuntoja varten Pirkanmaan Ympäristökeskukselle. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat on lisäksi lähetetty aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on jakaa tontti no kahdeksi tontiksi ja sallia uudellekin tontille omakotitalon rakentaminen. Kaavassa on pyritty huomioimaan tontin sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava. Yleiskaavassa suunnittelualue on osa pientalovaltaista asuntoaluetta. Asemakaavan muutos on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja rakennusalojen sijoittamisesta muodostettaville tonteille. Hakemuksen liitteenä oli yksi luonnosehdotus muodostettavien tonttien rakennusten sijoittelusta m²:n suuruinen tontti jaetaan kahtia, sekä tarkistetaan samalla kaavaa siten, että pientalon rakentaminen mahdollistuu myös toiselle tontille. Olemassa olevan rakennuksen tontin nro tehokkuudeksi tulisi e=0.28 ja tontin nro tehokkuudeksi e=0.3 Aluksi molemmille tonteille tehtiin 1-kerros ja ullakko mahdollistavat ratkaisut. Lisäksi molemmille tonteille osoitettiin erilliset rakennusalat autotalli-/talousrakennukselle. Uusi omakotitalo sijoittuisi tontin nro puistonpuoleiseen takaosaan. Tässä vaihtoehdossa tontin uuden omakotitalon kerrosluku jäisi kuitenkin pienemmäksi, kuin hakijat ovat asemakaavan muutoshakemuksen naapureiden kuulemisliitteessä esittäneet. Kuulemisliitteessä on puhuttu uuden asuinrakennuksen kaksikerroksisuudesta. Lopulta vaihtoehdoissa päädyttiin uuden tontin osalta asuinrakennuksessa kaksikerroksiseen ratkaisuun, joka tuntui sopivan ympäristön mittakaavaan ja kaupunkirakenteeseen, mikäli vesikaton ylintä korkeusasemaa rajoitettaisiin. Auto-

6 talli-/talousrakennusten sijoittamisesta tavallista lähemmäksi naapuritonttien rajoja saatiin rajanaapureiden suostumus. Suunnittelualueen maankäytön pääperiaatteet säilyvät tonttien osalta ennallaan, nyt kuitenkin erillispientalojen korttelialueena. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Tonttijako tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontinomistajien laatimaa aloitetta. Valitussa vaihtoehdossa toteutuu myös kaavamuutoksen hakijan tavoitteet. Kaavassa on myös pyritty huomioimaan tontin sijainti, kaupunkikuvallinen luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueella maankäytön pääperiaatteet säilyvät ennallaan, nyt kuitenkin erillispientalojen korttelialueena (AO). 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavalla tontti jaetaan kahdeksi erilliseksi pientalotontiksi. Tontit no ja osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Vanhan rakennuksen tontin kooksi tulee 672 m² ja tonttitehokkuutta sille osoitetaan e=0,28, jolloin rakennusoikeudeksi muodostuu 188 k-m². Tontin kooksi tulee 601 m² ja tonttitehokkuutta sille osoitetaan e=0,3, jolloin rakennusoikeudeksi muodostuu 180 k-m². Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeutta tulee yhteensä 368 m², jolloin rakennusoikeus tonteilla lisääntyy 156 m². Vanhan rakennuksen tontille no osoitetaan kaksi rakennusalaa asuinrakennukselle, joissa toisella osalla harjan suunta on määrätty. Kerrosmerkintänä on käytetty I u2/3, jonka mukaan 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava astetta. Lisäksi tontille on osoitettu erillinen yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, jossa on määritelty sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni. Myös harjansuunta on määritelty. Uuden rakennuksen tontille no osoitetaan yksi rakennusala asuinrakennukselle, jossa on kerrosmerkintänä II. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava astetta. Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema on merenpinnasta lukien. Lisäksi tontille on osoitettu erillinen yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala,

7 jossa on määritelty sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni. Myös harjansuunta on määritelty. Kattomuotona kaikissa korttelialueen rakennuksissa on käytettävä satulakattoa. Rakennusten julkisivun pintakäsittelynä tulee käyttää rappausta tai vaihtoehtoisesti pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Rakennusten julkisivujen tulee olla värisävyltään vaaleita. Istutettavat alueen osat on merkitty tonttien Seimenkadun puoleiselle sivulle. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavan muutoksella pientaloalueen rakenne tiivistyy ja alueella on jo tarvittava kunnallistekniikka. Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty yksi havainnepiirros, jossa on esitetty kaksi vaihtoehtoista mahdollisuutta kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.