PAPPILA , JA , TANHUANKATU 63 JA KATAJAMÄENKATU 9, YLEISET ALUEET, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN.

Transkriptio

1 PAPPILA , JA , TANHUANKATU 63 JA KATAJAMÄENKATU 9, YLEISET ALUEET, PIENTALOTONTTIEN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO 8483 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29. päivänä elokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asemakaavan hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualueet sijaitsevat osoitteissa Tanhuankatu 63 ja Katajamäenkatu 9, noin 6,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta Pappilan kaupunginosassa. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5557 sijaitsevia tontteja nro 5 ja 6, osaa viereistä Tanhuanpuistoa sekä ET-3 korttelialuetta, jossa sijaitsee muuntamorakennus. Alue on jälleenrakennuskauden pientalovaltaista asuinaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualueella on 40- ja 50- luvuilla valmistuneita 1 1/2 tai 1 2/3 -kerroksisia harjakattoisia pientaloja sekä 70-ja 80-luvuilla valmistuneita rivitaloyhtiötä. Tonttijakoja on tehty 80-luvun lopulta alkaen ja uusimmat rakennukset ovat valmistuneet viime vuosina. Kaavamuutoskohteena olevat tontit sijaitsevat vierekkäin rajautuen sekä luoteessa että kaakossa pientalotontteihin. Alueen pientalotontit ovat kasvillisuudeltaan melko yhteneväiset: pihoja peittää nurmikko ja puut ja pensaat kasvavat etupäässä tonttien laitamilla. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee etupäässä pientalotontteja. Kaavamuutosalueella sijaitseva kapea puisto yhdistyy lounaassa tätä suurempaan puistoalueeseen. Tontin nro pinta-ala on 1628 m 2. Tontilla on vuonna 1955 valmistunut 1 ½-kerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on 88 m 2. Tontilla sijainneet piharakennukset on purettu uuden tontin kohdalta. Tontin nro pinta-ala on 2109 m 2. Tontilla on vuonna 1954 valmistunut 1 ½-kerroksinen rapattu asuinrakennus, jonka kerrosala on 137 m 2 ja joka on tarkoitus purkaa. Rakennuksen vieressä sijaitsee yksi piharakennus. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tonttien nro ja omistajat. Kaavamuutoksen tavoitteena on tonttien jakaminen ja kahden uuden pientalotontin muodostaminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien to-

2 teuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä seitsemän mielipidettä. Kaikissa mielipiteissä otettiin kantaa alueen muutoksiin koskien puistoa ja puistossa sijaitsevaa kevyenliikenteenväylää. Kevyenliikenteenväylän muuttamista kaduksi kannatettiin, mutta liikenteen määrän lisääntymistä ei pidetty myönteisenä asiana. Uudisrakentamisen haluttiin myötäilevän alueen olemassa olevaa rakennuskantaa. Vastineet mielipiteisiin on liitetty vastineluetteloon. Tampereen Sähköverkko Oy pyysi huomioimaan puistossa sijaitsevan muuntamon kaavan valmistelussa: rakennusten etäisyyden muuntamoon tulisi säilyttää vähintään kahdeksassa metrissä. Pirkanmaan maakuntamuseosta todettiin, että kaava-alueen lähiympäristö on mm. lukuisten tontinjakojen myötä kokenut muutoksia. Alueella on kuitenkin edelleen jossain määrin tunnistettavissa alueen alkuperäinen, jälleenrakennuskaudelle ominainen, luonne, joka tulisi ottaa huomioon kaavaa muutettaessa. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan luonnos ja suunnitteluaineisto olivat nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta saatiin kolme mielipidettä, joista yksi oli 31 allekirjoittaneen yhteinen mielipide. Mielipiteissä vastustettiin Tanhuanpuiston kevyen liikenteen reitin käyttämistä tonteille ajoa varten. Kaavaehdotusta on tarkistettu ja muutettu mielipiteiden johdosta siten, että uusille tonteille ei kuljeta Tanhuanpuiston kevytväylän kautta, vaan niille muodostetaan omat ajoyhteydet ns. kirvesvarsiyhteyksin Tanhuankadulta ja Katajamäenkadulta. Hakijat ovat hyväksyneet ratkaisun. Katajamäenkadun päättymistä on muutettu siten, että päätteeksi muodostuu kääntöpaikka ja vanha kaavassa merkitty kääntöpaikka on liitetty osaksi Tanhuanpuistoa. Yleisten alueiden suunnittelu on hyväksynyt ratkaisun. Lausuntoja saatiin kuusi. Maakuntamuseo totesi, ettei heille ole tarvetta lähettää asiaa uudelleen lausuttavaksi. Tampereen Veden lausunto koski luonnosvaiheen ratkaisua, josta todettiin, että johtorasitteita voidaan muuttaa. Kaavaratkaisun muututtua pyydetään veden lausunto uudelleen ehdotuksesta. Muilla tahoilla ei ollut huomauttamista. Mielipiteet ja lausunnot on lisätty vastineluetteloon, joka on liitteenä.

3 Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1628 m2 ja 2109 m2 suuruiset enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontit nro ja nro neljäksi pientalotontiksi. Lisäksi osoitetaan tontille lisämaa-aluetta kulkuyhteyttä varten. Tonttijaon yhteydessä muuttuvat tonttien pinta-alat. Tontin nro pinta-alaksi tulee 719 m² ja tontin nro pinta-alaksi 910 k-m2. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 220 k-m² ja tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 230 k-m². Rakennusoikeus kattaa molempien tonttien osalta asuinrakennuksen ja 40 k-m²:n suuruisen autosuojarakennuksen. Tontin nro pinta-alaksi tulee 1265 m² ja tontin nro pinta-alaksi 891 k-m2. Sekä tontille että tontille osoitetaan rakennusoikeutta 240 k-m²0 k-m². Rakennusoikeus kattaa molempien tonttien osalta asuinrakennuksen ja 40 k-m²:n suuruisen autosuojarakennuksen. Tonttijaon yhteydessä muodostettaville tonteille saadaan tonttitehokkuudet, jotka ovat alueelle tyypilliset ja kaupungin täydennysrakentamisperiaatteiden mukaiset. Tontin nro tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,30, tontin nro tonttitehokkuudeksi e=0,24, tontin nro tonttitehokkuudeksi e=0,19 ja tontin nro tonttitehokkuudeksi e=0,27. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 930 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy molempien jaettavien tonttien kohdalla. Tontille muodostuu uutta rakennusoikeutta 230 k- m2:n ja tontille k-m2:n verran. Kaava-alueeseen sisältyvä muuntamorakennuksen tontti nro , jonka pinta-ala on 199 m2. Tontti ei muutu käyttötarkoituksen tai pintaalojen suhteen. Tontilla sallitaan kerrosalaltaan enintään 30 k-m2:n suuruinen muuntamorakennus. Puiston osalta tontille ajo sallitaan kaavan ulkopuolen kiinteistölle edelleen. Muilta osin merkintöjä täsmennetään kevyen liikenteen väylän osalta vähäisesti. Uudisrakennukset sovitetaan kaavamääräyksillä ympäristöönsä. Tonttien korkein sallittu kerrosluku on II ja asuinrakennuksen toisen kerroksen alasta saadaan enintään 80 % käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Autosuojarakennuksen saa sijoittaa tontilleen siten, että kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolella etäisyys naapuritontin rakennusalasta on vähintään 8 m, ellei rakennuslautakunta naapuria kuultuaan anna lupaa rakentaa lähemmäksi.

4 Tonteille nro ja nro on merkitty kaavaan maanalaisia johtoja varten alueen osa, jota koskee rasiteoikeus. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. Tonttijaot laaditaan sitovina ja kaavan yhteydessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan tontteja nro ja nro sekä osaa Katajamäenkatua, Tanhuanpuistoa ja puistossa sijaitsevaa ET-3 korttelialuetta. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Pappilan kaupunginosan tontit nro , nro , nro , nro ja nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula, suunnittelijat Marjukka Huotari ja Erkka Peltonen. Dno: TRE:7315/ /2012 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa, noin 5,5 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteissa Tanhuankatu 63 ja Katajamäenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila ja , Tanhuankatu 63 ja Katajamäenkatu 9. Asemakaavamuutos tonttien jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten, Kaava nro Luettelo asiakirjoista asemakaavan muutoshakemus osallistumis- ja arviointisuunnitelma (tarkistettu) asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnepiirros

5 asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake vastineluettelo 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Tanhuankadun ja Katajamäenkadun välissä. Alueella on 40- ja 50-luvuilla valmistuneita pientaloja sekä 70-luvulla valmistuneita rivitaloyhtiöitä. Aluetta ympäröi hyvä viheralueverkosto. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi Luonnonympäristö Tonttien ja piha-alueet rajautuvat naapuritonteista ja tiestä istutuksilla, pensailla ja puilla. Puiston puoleisella rajalla kasvaa muutama suurempi puu, mutta pihojen ja puiston välinen raja hahmottuu paikoitellen melko huonosti. Pihat ovat kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintaisia ja heinikkoisia. Maasto on korkeimmillaan jaettavien tonttien keskellä. Puistossa kulkee kevyenliikenteenväylä, joka liittyy koillisessa Tanhuankatuun ja lounaassa Katajamäenkatuun ja Leppämäenkujaan. Puistosta on ajoyhteys tontille nro ja puiston välittömässä läheisyydessä sijaitsee yksi muuntamorakennus. Alueen maasto laskee kohden Tanhuankatua koillisessa ja Katajamäenkatua luoteessa. Maaperä on maaperäkartan mukaan savea (Sa). Näkymä kevyenliikenteen väylälle ja Tanhuankadun jaettavalle tontille Rakennettu ympäristö

6 Suunnittelualue sijaitsee Tanhuankadun yhteydessä, jonka varrelle on rakennettu sekalainen joukko eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 1628 m 2 ja tontti on pinta-alaltaan 2109 m². Tontilla sijaitsee 1955 valmistunut 1 ½-kerroksinen puuverhoiltu asuinrakennus, jonka kerrosala on 88 k- m 2. Tontilla sijainneet piharakennukset on purettu. Vieressä sijaitsee pieni muuntamorakennus. Tontilla on puolestaan vuonna 1954 valmistunut 137 k-m² kokoinen 1 ½-kerroksinen rapattu asuinrakennus, joka on tarkoitus purkaa. Rakennuksen pihassa on autotalli tai talousrakennus. Molemmat tontit ovat liitettyinä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Irjalan päiväkoti sekä Takahuhdin yhtenäiskoulu sijaitsevat aivan vieressä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ristinarkulla, noin kilometrin päässä. Lähin kaupunkiliikenteen bussipysäkki sijaitsee Tanhuankadulla, lähellä puiston reunaa Maanomistus Tontit ja ovat yksityisessä omistuksessa. Muu alue on kaupungin omistuksessa. Tontin nro omistavat Pasi Ahola ja Marika Liehu sekä Kati Jalkanen ja Ville Jalkanen. Muutoshakemuksen sisäänjätön aikana tontin omisti Etelän-tehtaat Oy. Tontin nro omistavat Juha-Pekka Annala sekä Jori Vilenius. Asemakaavamuutostonteilla sijaitsevat asuinrakennukset 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäris-

7 töön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontit ja kuuluvat jälleenrakennuskauden alueeseen (/SJ). Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että peruskorjausja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostonteilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontit ja ovat enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta. Asuinrakennusten kerrosluku on I ½ ja kullekin tontille on myönnetty 180 k-m 2 :n verran rakennusoikeutta asuinrakennukselle ja 40 k-m 2 :n verran talousrakennukselle Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila- alueraportti sekä rakentamistapaohjeet. Selvitysten tarkoituksena oli selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus ). Tontit on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tonttien ja omistajat ovat hakeneet asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tonttien omistajien aloitteesta. Tontin nro haltijat esittävät ja kirjatuissa hakemuksissa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten ja tontin haltijat esittävät vastaavaa toimenpidettä tontilleen kirjatussa hakemuksessa.

8 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakijat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Pappilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakijat ovat kuulleet ennakkoon naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä seitsemän mielipidettä. Kaikissa mielipiteissä otettiin kantaa alueen muutoksiin koskien puistoa ja puistossa sijaitsevaa kevyenliikenteenväylää. Kevyenliikenteenväylän muuttamista kaduksi kannatettiin, mutta liikenteen määrän lisääntymistä ei pidetty myönteisenä asiana. Uudisrakentamisen haluttiin myötäilevän alueen olemassa olevaa rakennuskantaa. Vastineet mielipiteisiin on liitetty vastineluetteloon. Tampereen Sähköverkko Oy pyysi huomioimaan puistossa sijaitsevan muuntamon kaavan valmistelussa: rakennusten etäisyyden muuntamoon tulisi säilyttää vähintään kahdeksassa metrissä. Pirkanmaan maakuntamuseosta todettiin, että kaava-alueen lähiympäristö on mm. lukuisten tontinjakojen myötä kokenut muutoksia. Alueella on kuitenkin edelleen jossain määrin tunnistettavissa alueen alkuperäinen, jälleenrakennuskaudelle ominainen, luonne, joka tulisi ottaa huomioon kaavaa muutettaessa. Tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavan luonnos ja suunnitteluaineisto olivat nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta saatiin kolme mielipidettä, joista yksi oli 31 allekirjoittaneen yhteinen mielipide. Mielipiteissä vastustettiin Tanhuanpuiston ke-

9 vyen liikenteen reitin käyttämistä tonteille ajoa varten. Kaavaehdotusta on tarkistettu ja muutettu mielipiteiden johdosta siten, että uusille tonteille ei kuljeta Tanhuanpuiston kevytväylän kautta, vaan niille muodostetaan omat ajoyhteydet ns. kirvesvarsiyhteyksin Tanhuankadulta ja Katajamäenkadulta. Hakijat ovat hyväksyneet ratkaisun. Katajamäenkadun päättymistä on muutettu siten, että päätteeksi muodostuu kääntöpaikka ja vanha kaavassa merkitty kääntöpaikka on liitetty osaksi Tanhuanpuistoa. Yleisten alueiden suunnittelu on hyväksynyt ratkaisun. Lausuntoja saatiin kuusi. Maakuntamuseo totesi, ettei heille ole tarvetta lähettää asiaa uudelleen lausuttavaksi. Tampereen Veden lausunto koski luonnosvaiheen ratkaisua, josta todettiin, että johtorasitteita voidaan muuttaa. Kaavaratkaisun muututtua pyydetään veden lausunto uudelleen ehdotuksesta. Muilla tahoilla ei ollut huomauttamista. Mielipiteet ja lausunnot on lisätty vastineluetteloon, joka on liitteenä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tonttien jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavoituksen tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. Viereinen kaupungin puistoalue osoitetaan puistoksi merkinnällä VP ja muuntamon korttelialue osoitetaan merkinnällä ET-3 yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa kerrosalaltaan enintään 30 m2:n suuruisen muuntamorakennuksen. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet

10 Asemakaavamuutoksella jaetaan 1628 m2 ja 2109 m2 suuruiset enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontit nro ja nro neljäksi pientalotontiksi. Lisäksi osoitetaan tontille lisämaa-aluetta kulkuyhteyttä varten. Tonttijaon yhteydessä muuttuvat tonttien pinta-alat. Tontin nro pinta-alaksi tulee 719 m² ja tontin nro pinta-alaksi 910 k-m2. Tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 220 k-m² ja tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 230 k-m². Rakennusoikeus kattaa molempien tonttien osalta asuinrakennuksen ja 40 k-m²:n suuruisen autosuojarakennuksen. Tontin nro pinta-alaksi tulee 1265 m² ja tontin nro pinta-alaksi 891 k-m2. Sekä tontille että tontille osoitetaan rakennusoikeutta 240 k-m²0 k-m². Rakennusoikeus kattaa molempien tonttien osalta asuinrakennuksen ja 40 k-m²:n suuruisen autosuojarakennuksen. Tonttijaon yhteydessä muodostettaville tonteille saadaan tonttitehokkuudet, jotka ovat alueelle tyypilliset ja kaupungin täydennysrakentamisperiaatteiden mukaiset. Tontin nro tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,30, tontin nro tonttitehokkuudeksi e=0,24, tontin nro tonttitehokkuudeksi e=0,19 ja tontin nro tonttitehokkuudeksi e=0,27. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 930 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy molempien jaettavien tonttien kohdalla. Tontille muodostuu uutta rakennusoikeutta 230 k- m2:n ja tontille k-m2:n verran. Kaava-alueeseen sisältyvä muuntamorakennuksen tontti nro , jonka pinta-ala on 199 m2. Tontti ei muutu käyttötarkoituksen tai pintaalojen suhteen. Tontilla sallitaan kerrosalaltaan enintään 30 k-m2:n suuruinen muuntamorakennus. Puiston osalta tontille ajo sallitaan kaavan ulkopuolen kiinteistölle edelleen. Muilta osin merkintöjä täsmennetään kevyen liikenteen väylän osalta vähäisesti. Uudisrakennukset sovitetaan kaavamääräyksillä ympäristöönsä. Tonttien korkein sallittu kerrosluku on II ja asuinrakennuksen toisen kerroksen alasta saadaan enintään 80 % käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Autosuojarakennuksen saa sijoittaa tontilleen siten, että kaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolella etäisyys naapuritontin rakennusalasta on vähintään 8 m, ellei rakennuslautakunta naapuria kuultuaan anna lupaa rakentaa lähemmäksi. Tonteille nro ja nro on merkitty kaavaan maanalaisia johtoja varten alueen osa, jota koskee rasiteoikeus.

11 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tonttien omistajien laatimia aloitteita sekä kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennukset on mahdollista liittää olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle alueelle, eikä sillä ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Uudisrakennukset täydentävät pientaloalueen olemassa olevaa rakennuskantaa. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollinen ratkaisumalli kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueella. 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.