PAPPILA , KUKKOINKIVENKATU 6, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 PAPPILA , KUKKOINKIVENKATU 6, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Pappilan kaupunginosassa Kukkoinkivenkadun varrella. Alueen lähiympäristö on pääasiassa pientalovaltaista asuinaluetta. Ympäristön rakennukset ovat pääosin jälleenrakennuskauden 1½-kerroksisia, harjakattoisia asuinpientaloja sekä matalia autosuoja- ja talousrakennuksia. Tonttien rajoja kiertävät hoidetut pensasaidat ja osalla pihoista on kookkaita havu- ja lehtipuita. Tontilta etelään noin 300 m päässä kulkee Sammon valtatie. Muutosalue on omakotitalotontti , jonka kokonaispinta-ala on 1468 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1953 rakennettu rapattu I½ - kerroksinen asuinrakennus. Lisäksi tontilla sijaitsee vuonna 1953 rakennettu rapattu talousrakennus, joka on tarkoitus purkaa sekä 70- luvulla rakennettu kevytrakenteinen autotallirakennus. Ympäröivät rakennukset ovat harjakattoisia ja puolitoistakerroksisia. Suunnittelualueen lähiympäristö on vehreää ja tonttien pihat ovat puistomaisia. Kaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin omistaja Tavoitteena on jakaa tontti siten, että olemassa olevalle rakennukselle muodostuu oma tontti ja sen pohjoispuolelta lohkaistaan uusi Kukkoinkivenkatuun rajoittuva tontti. Muodostuvien tonttien rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Tonttijako tehdään kaavan yhteydessä. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä 2 kommenttia. Asemakaavan valmisteluasiakirjat ovat olleet lausuntokierroksella Niistä on saatu 8 lausuntoa, joista kahdessa oli huomauttamista. Asemakaavaehdotuksesta saatiin Pirkanmaan maakuntamuseolta lausunto, jossa oli huomautettavaa. Lausunnon johdosta kaavaa tarkistettiin. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1468 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Tontti nro jaetaan tonteiksi nro 5552-

2 22 ja 23. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 220 k-m². Molemmille muodostuville tonteille osoitetaan rakennusoikeutta 210 k-m². Tontin pinta-alaksi tulee 768 m², jolloin tonttitehokkuus on e=0,27. Tontin nro pintaalaksi tulee 700 m², jolloin e=0,30. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 420 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 200 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5552 tonttia nro 3. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5552 tontit nro 22 ja 23. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Iivu Saarinen. Dno: TRE: 5362/ /2009, pvm Verkkonumero: Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta, Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Kukkoinkivenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Kukkoinkivenkatu 6, Pientalotontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen, kaava nro Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava - Havainnekuva Asemakaavan selostus Tontin omistajien allekirjoitettu suostumus Asemakaavan selostuksen liitelomake

3 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti ja Pappila, alueraportti (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1988, 1a/1990) 2. Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti ja Pappila, rakentamistapaohjeita (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1990, 2/1990) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa, Kukkoinkivenkadun varrella. Alueen lähiympäristö on jälleenrakennuskauden aikana syntynyttä yhtenäistä pientaloaluetta. Pientaloalueen ympärille on rakennettu rivi- ja kerrostaloalueita. Suunnittelualueen eteläpuolella kulkee Sammon valtaväylä Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan tontin maaperä on savea (Sa) Rakennettu ympäristö Alueen lähiympäristö on pääasiassa pientalovaltaista asuinaluetta. Ympäristön rakennukset ovat pääosin jälleenrakennuskauden 1½kerroksisia, harjakattoisia asuinpientaloja sekä matalia autosuoja- ja talousrakennuksia. Pihoilla on paljon sekä lehti-, että havupuita, useimmat tonteista on rajattu pensasaidoin. Tontilta etelään noin 300 m päässä kulkee Sammon valtatie. Suunnittelualue käsittää pinta-alaltaan 1468 m² tontin. Tasaisella tontilla sijaitsee vuonna 1953 rakennettu asuinrakennus, jonka kerrosala on 125 k-m² ja kerrosluku I½. Tontin kaakkoisnurkkaan sijoittuvan asuinrakennuksen pääasiallinen julkisivumateriaali on rappaus. Lisäksi tontilla sijaitsee vuonna 1953 rakennettu rapattu talousrakennus, jonka kerrosala on noin 30 k-m² sekä 70-luvulla rakennettu kevytrakenteinen autotallirakennus. Tonttiliittymä sijaitsee tontin pohjoislaidalla Kukkoinkivenkadulla. Tontilla on pensasaitaa rajaamassa naapuritontteja ja katutilaa sekä muutamia erikokoisia havu- ja lehtipuita, joista suurin on lähellä kadunvartta tontin koillisnurkassa sijaitseva kuusi. Muodostuva tontti nro 22 on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Muodostuva tontti nro 23 on liitettävissä kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella ja paikalliset palvelut ovat saavutettavia Maanomistus Tontin nro omistaa Iiro Paloposki.

4 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu Siinä kaava-alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP) Asemakaava Kaava-alueen tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro Kaavan mukaan tontti on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta AO-21/180, jonka mukaan omakotirakennuksen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 180 k-m² ja tontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa enintään 40 m² suuruisen talousrakennuksen. Jos talousrakennus rakennetaan asuinrakennukseen kiinni, saa se ylittää merkityn rakennusrajan. Jos talousrakennus rakennetaan erillisenä on sen oltava ainakin 6 m:n etäisyydellä asuinrakennuksesta sekä 4 m:n etäisyydellä naapuritontin rajasta, ellei naapuri anna kirjallista suostumustaan sen sijoittamiseen tontin rajaan kiinni. Sallittu kerroskorkeus on I½. Tontilla on rakennusoikeutta 220 k-m², jolloin tehokkuusluku on e=0, Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu tonttijako (tunnus ) ja tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Alueesta on laadittu Tampereen kaupungin kaavoitusviraston toimesta Uusikylää, Ruotulaa, Huikasta, Takahuhtia ja Pappilaa koskeva alueraportti karttaliitteineen (1988) sekä kyseisiä alueita koskevat rakentamistapaohjeet (1990). Näiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin nro omistajan tekemästä aloitteesta ja kaupunkiympäristön kehittäminen (tilaajaorganisaatio) perii siitä taksan mukaiset kulut. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajan tekemässä, päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa esitetään tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä.

5 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Muutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Pappilan omakotiyhdistys ry - Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, rakennusvalvonta, kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Pirkanmaan ympäristökeskus - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille , jolloin myös osallistumisja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on esitellyt hankettaan naapureille ennen muutoshakemuksen jättämistä. Naapurit eivät vastusta hanketta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliselle ajalle palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin lisäksi edellä mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä 2 kommenttia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana Tampereen Veden edustaja ilmoitti, että tonttijaossa on huomioitava vanhan rakennuksen viemäröinnin aluevaraus tonttien ja 4 rajalla. Kaavoittajan vastine: Muodostuvassa tonttijaossa vanhan rakennuksen viemäröinti kulkee rakennukselle kuuluvan tontin ajoliittymän reunalla, joten rasitetta naapuritontin tai rakennusalojen suhteen ei synny. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentti osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana: Museo katsoo, että hankkeen pienialaisuuden huomioon ottaen lisäselvityksiä rakennetun ympäristön osalta ei tarvita. Lisäksi museo toteaa, että hankkeessa suunniteltu tontin jakaminen ja täydennysrakentaminen on mahdollinen, vaikka museo pitääkin pienemmän rakennuksen purkamista ja pihakokonaisuuden särkymistä valitettavana. Tontilla säilytettävän asuinrakennuksen rakennusperinteiset arvot tulee pyrkiä muutoksissa säilyttämään ja uudisrakentaminen sovittaa huolellisesti ympäristöönsä. Museo huomauttaa lisäksi, että yleisesti ottaen asuinalueiden tiivistäminen tontteja jakamalla on kulttuuriympäristön arvojen kannalta huolestuttavaa. Tonttien jakaminen muuttaa ympäristön luonnetta merkittävällä tavalla.

6 Kaavoittajan vastine: Täydennysrakentaminen pyritään sovittamaan ympäristöönsä rakentamistapaa ohjaavilla kaavamääräyksillä. Lisäksi tontilla sijaitseva pienempi vanha talousrakennus jää uuteen kaavaan määrättävän auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusalan sisäpuolelle, mikä mahdollistaa tarvittaessa sen säilyttämisen. Museo teki paikalle maastokatselmuksen , koska tontin lähiympäristössä Huunalankadun varrella sijaitsee rautakautinen kalmisto (Kukkojenkivenmäki, rl. 2, mj.rek ) ja Tanhuankadun varrella osa Takahuhdin historiallista kylätonttia. Katselmuksen perusteella hankkeessa ei ole tarvetta tehdä arkeologista selvitystä. Museo huomauttaa, että mikäli tontilla kuitenkin maata kaivettaessa löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä (esimerkiksi palaneita kiviä, noki- ja likamaata, hiiltä tai rautaesineitä), työt tulee muinaismuistolain 14 :n nojalla pysäyttää ja ottaa viipymättä yhteys Pirkanmaan maakuntamuseoon. Tontin omistajat ovat antaneet allekirjoitetun suostumuksensa muodostuvan tontin autotalli- ja talousrakennuksen rakennusalan sijoittamiseksi 2 metrin päähän tontin rajasta. Allekirjoitettu suostumus on asemakaavaselostuksen liitteenä. Asemakaavan valmisteluasiakirjat ovat olleet lausuntokierroksella Niistä on saatu 8 lausuntoa, joista kahdessa oli huomauttamista. Pirkanmaan Maakuntamuseo lausuu, että rakentamistapaa ohjaavat määräykset ju-18 ja sj-13 ovat riittävät uudisrakentamisen ohjaamiseksi. Kaavaratkaisu ei kuitenkaan ota kantaa nykyisen asuinrakennuksen säilyttämiseen. Museo esittääkin olemassa olevan asuinrakennuksen säilyttämistä tukevaa ratkaisua, jossa kaavassa määritellyt rakennusala ja oikeus ovat mahdollisimman lähellä nykyisen asuinrakennuksen alaa ja käytettyä rakennusoikeutta. Kaavoittajan vastine: Kaavamuutoksessa vanhalle rakennukselle osoitettu rakennusala ja rakennusoikeus on alkuperäisen kaavan mukainen. Tampereen Sähköverkko Oy lausuu, että tontin nro tieliittymän kohdalla on verkkoyhtiön pylväs. Lisäksi tontin nykyinen liittymisjohto joudutaan uusimaan. Kaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata verkkoyhtiölle täysimääräisesti. Tontin liittymisjohto siirretään muutosten jälkeen liittyjän omistukseen. Kaavoittajan vastine: Hakijaa on tiedotettu lausunnosta. Asemakaavaehdotuksesta saatiin Pirkanmaan maakuntamuseolta lausunto, jossa oli huomautettavaa. Pirkanmaan maakuntamuseo lausuu, että on esittänyt kaavaan alueen olemassa olevan asuinrakennuksen säilymistä tukevaa ratkaisua, jossa kaavassa määritellyt rakennusala ja oikeus olisivat mahdollisimman lähellä nykyisen asuinrakennuksen alaa ja käytettyä

7 rakennusoikeutta. Kaavoittaja ei ole muuttanut luonnosta ja ilmoittaa vastineena, että kaavamuutoksessa vanhalle rakennukselle osoitettu rakennusala ja rakennusoikeus ovat alkuperäisen kaavan mukaisia. Museo pitää ratkaisua valitettavana, sillä kaavaratkaisu mahdollistaa hyvin säilyneen noppamaisen asuinrakennuksen laajentamisen tai korvaamisen nykyistä suuremmalla rakennuksella tulevaisuudessa. Kaavoittajan vastine: Lausunnon johdosta kaavaa tarkistettiin siten, että olemassa olevan rakennuksen rakennusalaa rajattiin tarkemmin, ja kaavaan lisättiin koskemaan tonttia nro 22 määräys sr-46: Alueen perinteen kannalta edustava rakennus. Rakennuksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Tontin omistajan tarkoituksena on tontin jakaminen toisen asuinrakennuspaikan muodostamiseksi. Muodostuvalle tontille on tarkoitus rakentaa jälleenrakennuskauden tyylinen uudisrakennus tontin luoteiskulmaan harjasuunta kadun suuntaisesti. Vanha pitkään kylmillään ollut talousrakennus tontin koilliskulmassa on tarkoitus korvata autotallilla tai katoksella. Lisäksi hakijan toiveena on rakennusoikeuden lisääminen. Julkisivuihin toivotaan mahdollisuutta käyttää puuta tai rappausta myöhemmin tehtävän valinnan mukaan. Tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus suunnittelualueella. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Uudisrakentaminen pyritään sovittamaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavan muutos on yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteiden mukainen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueella on ollut aiemmin merkintä AO-21/180, joka on tarkoittanut enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Muodostettavilla tonteilla maankäytön periaatteet eivät muutu, mutta tontit merkitään erillispientalojen alueeksi merkinnällä AO Aluevaraukset Korttelialueet Tontista nro syntyvät tontit nro ja 23 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO-36 erillispientalojen korttelialueeksi. Asuinrakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeuden tulee olla 5,0 5,5 metriä. Rakennuksen päätyyn ei saa tehdä parveketta. Rakennuksen kaikissa ulkoseinäpinnoissa pitää käyttää samaa materiaalia ja värisävyä.

8 Kerroslukumerkintä on II y70%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 70% alemman kerroksen pinta-alasta. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Merkinnän ulv50% mukaan asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Autonsäilytyspaikan ja talousrakennuksen kerrosluvuksi merkitään I. Kaikille rakennuksille osoitetaan oma rakennusalansa. Rakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-18 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi vaaleaksi peittomaalattu puu tai vaaleaksi värjätty rappaus. Kaava-alueelle määrätään lisäksi merkintä sj-13, jonka mukaan tontit liittyvät jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen ja uudisrakennukset on suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. Tonttia nro koskee määräys sr-46: Alueen perinteen kannalta edustava rakennus. Rakennuksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä. Tontin nro asuinrakennus on rakennettava rakennusalan kadun ja lounaan puoleisiin sivuihin kiinni ja lisäksi sen harjasuunta tulee olla Kukkoinkivenkadun suuntainen. Ajoneuvoliittymät molemmille tonteille ovat Kukkoinkivenkadulta. Asemakaavan muutoksella jaetaan 1468 m² suuruinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Tontti nro jaetaan tonteiksi nro ja 23. Voimassaolevan asemakaavan mukaan tontilla on rakennusoikeutta 220 k-m². Molemmille muodostuville tonteille osoitetaan rakennusoikeutta 210 k-m². Tontin pinta-alaksi tulee 768 m², jolloin tonttitehokkuus on e=0,27. Tontin nro pintaalaksi tulee 700 m², jolloin e=0,30. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 420 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 200 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. 4.3 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Alue täydentyy ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön

9 Asemakaavalla täydennetään asuinaluetta yhdellä uudella pientalolla. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta alueen viihtyvyyteen. Kaavamuutos ei juurikaan vaikuta Kukkoinkivenkadun yleisilmeeseen. Kaavamääräyksillä on pyritty sopeuttamaan täydennysrakentaminen ympäröivään kaupunkikuvaan, siten että alueen luonne säilyy. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan asemakaavan saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.