POHTOLA, RYYDYNKATU 27, RAKENNUSOIKEUDEN JA KERROSLUVUN LISÄÄMI- NEN, ASEMAKAAVA NRO 8595.

Transkriptio

1 POHTOLA, RYYDYNKATU 27, RAKENNUSOIKEUDEN JA KERROSLUVUN LISÄÄMI- NEN, ASEMAKAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 20. päivänä elokuuta 2015 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee n. 10 km kaupungin keskustasta luoteeseen, osoitteessa Ryydynkatu 27. Kaavamuutos koskee korttelissa 2548 sijaitsevaa tonttia nro 1. Tontti rajoittuu eteläpuolelta tonttiin nro ja pohjoispuolelta yleiseen ranta-alueeseen. Länsipuolelta tontti rajautuu Ryydynpohjan järvialueeseen ja itäpuolelta Ryydynkatuun. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1460 m². Tontilla on vuonna 1946 valmistunut lautaverhoiltu, 2- kerroksinen pientalo, jonka kerrosala on 163 m². Tontilla kasvaa useita puita ja pensaita ja se on pääosin nurmikkoa lukuun ottamatta kulkureittejä. Alueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa, Pohtolanpuisto sekä uimaranta. Lielahden koulu sijaitsee noin kahden kilometrin päässä. Lähin bussipysäkki sijaitsee noin 600 metrin päässä. Lielahden ja Lentävänniemen aluekeskukset sijaitsevat muutaman kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen ovat jättäneet tontin nro omistajat. Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen ja kerroskorkeuden nostaminen Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Nähtävilläoloaikana kaavasta jätettiin 4 lausuntoa, mutta ei yhtään kuntalaisten mielipidettä. Kiinteistötoimella eikä Tampereen vedellä ollut huomautettavaa. Hulevesilausunnossa todettiin, ettei hulevesiselvityksiä eikä määräyksiä tarvita. Maankuntamuseo toteaa, että asemakaavan toteuttamiselle ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kannalta erityistä estettä eikä arkeologisen kulttuuriperinnön osalta ole huomautettavaa. Asemakaavan muutoksen sisältö Tontti merkitään erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Asemakaavan muutoksella tontin nro tonttitehokkuutta lisätään e=0,15:stä e=0,26:een.. Lisäksi tontin ylintä sallittua kerroslukua nostetaan 1½:sta 3:een kerrokseen. Päärakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittu-

2 vassa kerroksessa saa enintään 50% ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille osoitetaan kolme erillistä rakennusalaa. Tonttitehokkuuden muutos tarkoittaa rakennusoikeuden lisäystä 212 k- m²:sta 380 k-m²:een. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 168 k-m². Kattomuotona tulee käyttää satulakattoa. Tontin alin viettoviemäritaso on +100,90. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi värjättyä rappausta. Päärakennuksen päämassan harjansuunta on kadunsuuntainen. Talousrakennuksen harjansuunta on kohtisuoraan katua kohti. Julkisen uimarannan suuntaan tontin rajalle on istutettava pensasaita. Päärakennuksen rakennusalaa laajennettiin valmisteluvaiheessa hakijan suunnitelmien parvekeratkaisujen takia Ryydynkadulle päin. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pohtolan kaupunginosan korttelin nro 2584 tonttia nro 1. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu suunnittelija Julia Virkkala ja projektiarkkitehti Jouko Seppänen. Dno TRE: 3447/ / Vireilletulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee n. 10 km kaupungin keskustasta luoteeseen, osoitteessa Ryydynkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pohtola, Ryydynkatu 27, rakennusoikeuden lisääminen ja kerrosluvun nostaminen, asemakaava nro Luettelo asiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tarkistettu Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut lausunnot - Alueen rakennusoikeustarkastelu 2 LÄHTÖKOHDAT

3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pohtolan kaupunginosassa, n. 10 km kaupungin keskustasta luoteeseen, osoitteessa Ryydynkatu 27. Tontin pintaala on 1460 m². Tontin pohjoispuolella on yleinen ranta-alue, eteläpuolelta tontti rajautuu naapuritonttiin. Ryydynkatu sijaitsee tontin itäpuolella ja Ryydynpohjan järvialue rajaa tonttia länsipuolelta. Alueen lähiympäristössä on pientalovaltaista rakennuskantaa, Pohtolanpuisto sekä uimaranta. Lielahden koulu sijaitsee noin kahden kilometrin päässä. Lähin bussipysäkki sijaitsee noin 600 metrin päässä. Lielahden ja Lentävänniemen aluekeskukset sijaitsevat parin kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä pensasaidalla. Tontilla kasvaa runsaasti puita. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontti viettää länteen, korkeuseroa on kuutisen metriä Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen ympäristö on pääosin luvun rakennuskannasta koostuvaa asuinpien- ja rivitalojen korttelialuetta. Tontin pinta-ala on 1460 m². Tontilla sijaitsee 1946 valmistunut harjakattoinen, lautaverhoiltu ½ 1 ½ -kerroksinen asuinrakennus. Asuinrakennuksen tarkistettu kerrosala on noin 163 k-m² (Facta). Tontille on ajoneuvoliittymä Ryydynkadulta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

4 Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus Maanomistus Tontin omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa kantakaupungin yleiskaava, joka sai lainvoiman Siinä kaava-alue on osoitettu merkinnällä AP pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25% alueen kerrosalasta Asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 2172, jonka mukaan tontti nro on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Korttelialue on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta, jossa räystäskorkeus saa olla enintään 5,2 m. Tontilla on asuinrakennuksen rakennusala, johon saa rakentaa 1½ kerroksisen rakennuksen, sekä rakennusala talousrakennusta varten. Tontille on merkitty 10x12=120 m 2 suuruinen asuinrakennuksen rakennusala. Koska tontille saa rakentaa räystäskorkeuden mukaan puolitoistakerroksisen omakotitalo, tulee asuntorakennusoikeudeksi 120x1,5=180 k-m2. Tontilla on myös 8x4=32 m 2 suuruinen yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala. Tontilla on yhteensä k-m 2 eli 212 k-m 2 rakennusoikeutta, joka vastaa tehokkuuslukua e = Omakotitontilla, jolle on merkitty ohjeelliset rakennusalat, on asuinrakennuksen oltava ainakin 5 m päässä naapuritontin rajoista. Talousrakennukset saadaan rakentaa tontin rajalle, jos ne rakennetaan yhtenäisesti naapuritontin talousrakennuksen kanssa. Talousrakennuksen saa

5 rakentaa joko asuinrakennukseen kiinni tahi vähintään 8 m, etäisyydelle siitä Tonttijako Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Tontti on merkitty tonttirekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen ja kerrosluvun nostaminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistaja esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin rakennusoikeuden lisäämiseksi ja kerrosluvun nostamiseksi. Asemakaavan muutos laaditaan tontin haltijan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Pohtolan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. viranomaispalvelut, kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos) Muut viranomaiset (mm. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus) Muut ilmoituksensa mukaan Vireille tulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija ei ole ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja tontin viitesuunnitelmat kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä kaupungin hallintokuntien kommenttia. Kiinteistötoimella ei ollut huomautettavaa asemakaavalliseen puoleen. Yleistenalueiden suunnittelun hulevesinäkökulma ilmoitti, ettei hulevesien hallinnata ole olemassaolevalla omakotialueella tarpeen tehdä hu-

6 levesiselvitystä eikä hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä, koska ne huomioidaan rakennusjärjestyksen mukaisesti rakentamisprosessissa. Maakuntamuseo katsoo, että asemakaavan toteuttamiselle ei ole rakennetun kulttuuriympäristön arvojen kannalta erityistä estettä. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta hankkeessa ei ole huomautettavaa. Tampereen vedellä ei ollut huomautettavaa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen ja kerrosluvun nostaminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan tontin sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on omakotirakennusten korttelialuetta. Asemakaavan muutoksessa maankäyttö merkitään erillispientalojen korttelialueeksi AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin nro 2584 tontti nro 1 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO. Asemakaavan muutoksella tontin nro tonttitehokkuutta lisätään e=0,15:stä e=0,26:een.. Lisäksi tontin päärakennusalan kerroslukua nostetaan 1½:sta III:een kerrokseen. Tonttitehokkuuden muutos tarkoittaa rakennusoikeuden lisäystä 212 k- m²:sta 380 k-m²:een. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 168 k-m². Tontille osoitetaan kolme rakennusalaa: asuinrakennukselle, auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle sekä rakennusala yksikerroksiselle rakennukselle tontin länsipuolelle. Asuinrakennus saa merkinnän r50%, mikä tarkoittaa, että rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän ylemmän kerroksen pinta-alasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Asuinrakennuksen kerroskorkeudeksi merkitään III. Rakennusten kattojen tulee olla satulakattoja. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaksi peittomaalattua puuta tai vaaleaksi värjättyä rappausta

7 4.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Nykyinen rakennus puretaan ja sen paikalle rakennetaan hieman kookkaampi uudisrakennus. Uusi autotalli- ja talousrakennus muuttaa paikallisesti katukuvaa, mutta muodostaa suojaa julkiselle rantaan menevälle yhteydelle. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöön laajempia ympäristövaikutuksia. Rakentamisvaihe tuo hyvin paikallisen ja lyhyen välittömään lähiympäristöön kohdistuvan häiriötekijän Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Uudisrakentamisen perustus- ja viemäröintityöt muokkaavat hyvin paikallisesti rakentamispaikkaa Yritysvaikutukset Kyseessä on vähäinen asemakaavan muutos. Hankkeella ei ole laajempia yritysvaikutuksia. 4.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset liitetään selostukseen sekä kerrotaan niiden mahdollisista erityispiirteistä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty yksi havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.