PAPPILA , TANHUANKATU 64, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 PAPPILA , TANHUANKATU 64, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN, KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä joulukuuta 2009 päivättyä ja 1. helmikuuta 2010 tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Pappilan kaupunginosassa. Alue on jälleenrakennuskauden pientalovaltaista asuinaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Kaavamuutosalue, tontti nro , sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontti rajautuu itä- ja länsisivuiltaan pientalotonttiin ja pohjoisessa peltoaukeaan, jossa kulkee voimalinja. Tontin pinta-ala on 1740 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1966 rakennettu 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 170 k-m 2 sekä autotalli/talousrakennus. Tavoitteet Asemakaavamuutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Hakijan tavoitteena on tontin nro puolittaminen ja yhden uuden pientalotontin muodostaminen. Uudisrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Kaavaprosessin vaiheet Tontin nro omistaja on tehnyt kirjatun aloitteen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Suunnitelmasta saatiin 3 kommenttia, joista kahdessa oli huomautettavaa. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijöille. Lausuntoaikaan mennessä saatiin kahdeksan kirjallista lausuntoa ja yksi suullinen, joista kuudessa oli huomautettavaa. Kaavaa tarkistettiin lausuntojen jälkeen siten, että uudisrakennuksen rakennusalaa siirrettiin. Ehdotuksesta jätettiin yksi lausunto, jolla ei ollut vaikutuksia kaavaan. Asemakaava Asemakaavan muutoksella jaetaan 1740 m² kokoinen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi nro ja 15. Olemassa olevaa rakennusta varten muodostettavan tontin nro pinta-alaksi tulee

2 957 m² ja tontin nro pinta-alaksi tulee 783 m². Rakennusoikeutta osoitetaan tehokkuusluvun e=0,30 mukaan. Kulku tontille nro järjestetään ajoyhteytenä Kirjavaisenkadulta kaupungin omistaman peltoaukean reunassa vuonna 2009 vahvistuneen asemakaavan mukaisesti. Asemakaavan muutoksella tontille nro osoitetaan rakennusoikeutta 287 k-m² ja tontille nro k-m². Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 522 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 307 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaava toteutetaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5566 tonttia nro 3. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5566 tontit 14 ja 15. Tonttijaolla muodostuu Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan korttelin nro 5566 tontit nro 14 ja 15. Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Infratuotanto Liikelaitoksen Suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, suunnittelija Marjut Lund. Dno: TRE:8758/ /2009 Kirjauspäivämäärä: Verkkonumero: Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5,5 km itään kaupungin keskustasta Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Tanhuankatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Tanhuankatu 64, pientalotontin jakaminen, kaava nro 8352.

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava , tark Havainnepiirros , tark Asemakaavan selostus - Asemakaavan selostuksen liitelomake 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila, rakentamistapaohjeita (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1990, ISSN ) 2. Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila, alueraportti (Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, 1990, ISSN ) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa lähellä Tanhuankadun ja Huunalankadun risteystä. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa pientaloaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Alueella on myös pientaloja ja kerrostaloja eri vuosikymmeniltä. Huunalankadun länsipuolella sijaitsee vanha maatila pää- ja talousrakennuksineen Luonnonympäristö Suunnittelualue on hoidettua piha-aluetta, jolla kasvaa muutamia puita ja marjapensaita. Tontti nro rajautuu pohjoisessa Pappilanpuiston peltoaukeaan, jossa kulkee voimalinja. Kadun varressa on pensasaita. Tontti laskee kohti pohjoista, ja korkeusasemat vaihtelevat +99 metristä +103 metriin. Muodostuva uusi tontti jää kuitenkin tasaiseksi. Tampereen kaupungin paikkatietoaineiston mukaan maaperä on savea Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 1740 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1966 valmistunut 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on 170 k-m 2. Rakennus on tiilirunkoinen ja rapattu jälleenrakennuskauden talo. Asuinrakennuksen lisäksi tontille on rakennettu autotalli/talousrakennus. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon.

4 Kuva vasemmalla: Tanhuankatu itään. Kuva oikealla: Tanhuankatu länteen. Kuva vasemmalla: Suunnittelualueella sijaitseva vuonna 1966 rakennettu asuinrakennus Tanhuankadulta. Asuinrakennuksen naapuriin on nousemassa kivirakenteinen uudisrakennus. Kuva oikealla: Suunnittelualue kuvattuna tontin pohjoispuolelta. Pihalla kasvaa marjapensaita, koivuja sekä kookas havupuu. Kuva vasemmalla: Suunnittelualueen itäpuoleinen tontti on jaettu vuonna 2001, ja muodostuneelle tontille on rakennettu keltaiseksi rapattu pientalo. Kuva oikealla: Suunnittelualueen lännen puoleisen naapuritontin jako on vuodelta Tontin eteläosan jälleenrakennuskauden puutalo on purettu, ja rakenteilla on kivirakenteinen pientalo. Tontin pohjoisosa kuvan etualalla on vielä rakentamaton Maanomistus Tontin nro omistavat Rami ja Riitta Sukanen. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kantakaupungin

5 yleiskaavassa Pappila on osoitettu jälleenrakennuskauden alueeksi, jonka luonne säilytetään (/SJ). Peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennuksen alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten säilyttämiselle tulee luoda edellytykset. Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon myös aikakauden rakennusten peruskorjauksesta laadittava selvitys Asemakaava Tontilla nro on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan alue on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta (AO¹). Omakotitontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa maanpäällistä taloustilaa enintään 35 m². Omakotirakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 180 k-m². Tontin yhteenlaskettu rakennusoikeus on 215 k-m² ja tehokkuusluku e=0,12. Kerrosluvuksi on määrätty I ½ Tonttijako Tonttijako (tunnus ) on vahvistettu ja tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu v Alueraportti, rakennustapaohjeet ja selvitykset Alueesta on laadittu Tampereen kaupungin kaavoitusviraston toimesta Uusikylää, Ruotulaa, Huikasta, Takahuhtia ja Pappilaa koskevat rakentamistapaohjeet ja alueraportti, joiden tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä. Selvityksessä tontille ei suositella tontinjakoa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hakijan tavoitteena on tontin nro jakaminen kahdeksi pientalotontiksi ja rakennusoikeuden lisääminen uutta asuinpientaloa varten. Suunnittelualueen naapuritontit on jaettu vastaavalla tavalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Kaavamuutoksen hakija - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue)

6 - Pappilan omakotiyhdistys ry - Kaupungin eri toimialat: kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja) viranomaispalveluyksikköineen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan maakuntamuseo, Tampereen aluepelastuslaitos, hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikkö sekä tilaajaryhmän kehittämis- ja suunnittelupalvelu - Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi - Pirkanmaan ympäristökeskus - Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on tullut vireille , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on kuullut ennakkoon naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen internetsivuilla mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lisäksi osallisille. Suunnitelmasta saatiin kolme kommenttia, joista Pirkanmaan Maakuntamuseon ja Tampereen Veden kommenteissa oli huomautettavaa. Pirkanmaan Maakuntamuseo toteaa, että Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, mistä syystä jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. Tanhuankatu 64:n tontin jakaminen on mahdollista edellyttäen, että tontilla sijaitseva asuinrakennus säilytetään ja uudisrakennus sovitetaan ympäristöönsä. Lisäksi kaavahankkeen aineistot vaativat täydennystä suunnittelualueen kuvauksen osalta. Olemassaolevan rakennuksen säilymistä ja uudisrakennuksen sopeutumista ympäristöönsä on pyritty ohjaamaan kaavamääräyksin. Kaavahankeen aineistoja on täydennetty selostuksen kohdassa Rakennettu ympäristö. Tampereen Vesi kommentoi, että uudelle muodostuvalle tontille on varattava rasite vesijohtoliitokselle Tanhuankadulta. Tontin pohjoispuolelta Kirjavaisenkadulle on ajorasite, johon saa rakentaa myös kunnallistekniikkaa tonttien 13 ja 3 omistajien kustannuksella. Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat lähetettiin lisäksi aloitteen tekijöille. Lausuntoaikaan mennessä saatiin kahdeksan kirjallista lausuntoa ja yksi suullinen, joista kuudessa oli huomautettavaa. Kaavaa tarkistettiin lausuntojen jälkeen siten, että uudisrakennuksen rakennusalaa siirrettiin.

7 Kuntatekniikan suunnittelun/ kaupunkiympäristön kehittämisen lausunnot, 2kpl: Asemakaavoitettava alue rajoittuu Pappilanpuistoon, joka on hoitoluokassa B2 (avoin niitty). Puistoalue on osa Pappilan ja Takahuhdin laaksoa (KYMS kohta 26). Kaavassa oleva tonttiliittymä tulee ottaa tonttien kautta, kuten korttelin muillakin tonteilla on toimittu, ja jättää puistoalue ehyeksi niittyalueeksi. Voimassaolevassa, vuonna 2009 hyväksytyssä asemakaavassa nro 8298 on olemassa ajorasite viheralueen kautta. Asemakaavamuutos oli lännen puoleista naapuritonttia varten, ja rasite koskee myös nykyistä tonttia nro Rakennusvalvonta: Kaavamerkintä ajo-ku( ,3) on väärin, pitäisi olla ajo-ku( ,15). Myös merkinnän merkitys puuttuu kaavamerkintäluettelossa. Rakennusala on liian lähellä tontin rajaa pohjoispuolella. Kaavamerkintä ei ole kaava-alueella, joten sitä koskevien tonttinumeroiden päivittäminen tapahtuu tonttikartan laatimisen yhteydessä. Kaava-alueen ulkopuolella olevia merkintöjä ei myöskään yleensä lisätä selitysosaan. Rakennusalaa on muutettu lausunnon mukaisesti. Suunnittelupalveluiden kirjallinen ja Tampereen Veden suullinen lausunto: Tontille tulisi osoittaa vesijohtorasite. Tontin omistajan toiveesta tontille ei ole lisätty johtorasitetta, sillä voimassaolevassa kaavassa on sallittu kunnallistekniikan rakentaminen tontin pohjoispuolelta Kirjavaisenkadulle. Pirkanmaan maakuntamuseon lausunto: Kaavaluonnokseen ei ole merkitty tonteille suunniteltua rakennusoikeutta, mutta muilta osin maakuntamuseo toteaa kaavaluonnoksen huomioivan sopivalla tavalla alueen rakennetun ympäristön arvot. Aiemmassa lausunnossaan maakuntamuseo totesi myös kaavahankkeen aineistojen vaativan täydennystä suunnittelualueen kuvauksen osalta (esimerkiksi ajan tasalla oleva kuvamateriaali). Koska lausuntopyyntöön ei liity kaavan selitettä, alueen kuvauksen ei voida siltä osin havaita kehittyneen museon toivomaan suuntaan. Asemakaavan muutosehdotus tulee toimittaa lausunnolle maakuntamuseoon. Kaavassa rakennusoikeus on osoitettu tonttitehokkuutena, joka on sama, kuin naapuritonteillakin. Kuva-aineisto on selostuksen kohdassa Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Tampereen Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Tanhuankatu 64, sijaitsevan

8 tontin jakamisesta. Tontilla sijaitsee 1966 valmistunut 1½-kerroksinen asuinrakennus. Maakuntamuseo on hankkeesta aiemmin antamissaan lausunnoissa (diar. 444/2009 ja 5/2010) todennut, että Tanhuankatu 64:n tontin jakaminen on mahdollista edellyttäen että tontilla sijaitseva asuinrakennus säilytetään ja uudisrakennus sovitetaan ympäristöönsä. Kaavaehdotuksessa rakennetun ympäristön arvot on huomioitu sopivalla tavalla vanhan asuinrakennuksen suojelumerkinnällä ja uudisrakentamisen suunnittelua määrittelevillä merkinnöillä. Kaavaehdotuksessa nykyiselle rakennukselle muodostettavalle tontille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensa 287 k-m2. Tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen nykyinen ala on 170 k-m2. Kaavaehdotuksen tontille myöntämä rakennusoikeus on jossain määrin ristiriidassa rakennukselle määritellyn suojelumerkinnän kanssa. Aiemmissa lausunnoissaan maakuntamuseo on myös todennut kaavahankkeen aineistojen vaativan täydennystä suunnittelualueen kuvauksen osalta. Kaavaselosteeseen on tehty kuvakooste kaavaalueen ymparistöstä ja ympäristöä kuvataan selosteessa Iyhyesti myös kirjallisesti. Hankkeen pienimuotoisuuden huomioiden alueen kuvauksen taso on riittävä. Muilta osin maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa hankkeesta. Tonteilla oleva tehokkusluku 0,3 ei ole ristiriidassa tontilla 14 säilytettäväksi tarkoitetun rakennuksen rakennusalan kohdalla, rakennusoikeus voidaan sijoittaan kaavan merkintöjen mukaisesti rakennusaloille Rakennettu ympäristö. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin nro puolittaminen, sekä uuden rakennuspaikan muodostaminen. Kaavoittajan tavoitteena on sopeuttaa uudisrakentaminen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Asemakaavoituksessa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Muodostuvien tonttien pääkäyttötarkoitus ei muutu. Voimassa olevan asemakaavan merkintä omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueesta (AO¹) muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO).

9 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelin nro 5566 tontista nro 3 muodostettavat tontit nro 14 ja 15 osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi. Rakennusoikeutta osoitetaan tehokkuusluvun e=0,30 mukaan. Olemassa olevaa rakennusta varten muodostettavan tontin nro pinta-alaksi tulee 957 m². Tontin nro pinta-alaksi tulee 783 m². Kerrosluvuksi merkitään II y75%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi enintään 75% alemman kerroksen pinta-alasta. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asuinrakennuksille ja autotalleille on osoitettu omat rakennusalansa. Asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on käytettävä vähintään 50% sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Asuinrakennusten kattokaltevuuden on oltava väliltä ja kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Julkisivumerkinnällä ju-5 määrätään julkisivun pääasialliseksi materiaaliksi puu tai vaihtoehtoisesti rappaus. Tontilla nro sijaitsee alueen perinteen kannalta edustava rakennus. Rakennuksessa suoritettavissa korjaus- ja muutostöissä on otettava huomioon ulkoasun ominaispiirteet ja kaupunkikuvalliset vaatimukset. Mikäli rakennus korvataan uudisrakennuksella, tulee suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeuttamiseen ympäristöönsä. Tontille on osoitettu erillinen rakennusala auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle. Tontin nro harjasuunta tulee olla Tanhuankadun suuntainen. Uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunginosakokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kulku tontille nro järjestetään ajoyhteytenä kaupungin omistaman peltoaukean reunaa pitkin Kirjavaisenkadulta. Tämä ajoyhteys (ajo-ku( ,3)) on osoitettu jo hyväksytyssä asemakaavassa nro Asemakaavan muutoksella tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 522 k-m². Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 307 k-m². Tonttijaolla muodostuu yksi uusi yksityisen omistama pientalotontti 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Asuinalue täydentyy, ja uusi rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa pääosiltaan tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan

10 täydennysrakentamistavoitteita. Samassa korttelissa on jo aiemmin jaettu tontteja. Kaavamääräyksillä täydennysrakentaminen sovitetaan lähiympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Hanke ei vaikeuta erityisten luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa peltoaukeaan, jossa kulkee voimalinja n. 40 m etäisyydellä tontin nro pohjoisrajasta. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi vaihtoehto kaavan toteuttamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteuttaminen aloitetaan sen saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.