POHTOLA , IHAISTENKATU 26, TONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

Transkriptio

1 POHTOLA , IHAISTENKATU 26, TONTIN JAKAMINEN. KAAVA NRO Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 7 km luoteeseen kaupungin keskustasta Pohtolan kaupunginosassa tontilla Tontin osoite on Ihaistenkatu 26. Suunnittelualueen lähiympäristö on pääosin 1950-luvulta alkaen rakennettua rintamamiestalotyyppistä pientaloaluetta. Tontin pinta-ala on 1690 m² ja tontilla on vuonna 1960 valmistunut kaksikerroksinen rintamamiestalotyyppinen asuinrakennus. Kaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ovat tehneet tontin omistajat. Asemakaavamuutos tuli vireille yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella , jolloin osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. Tampereen Vesi ja Pirkanmaan Maakuntamuseo jättivät osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana kommentit. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa tiedotettiin hakijaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätetyistä kommenteista. Luonnosmateriaali kehitettiin kaavaluonnokseksi ja siitä pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Asemakaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 9 lausuntoa, joista kolmessa oli huomautettavaa. Tampereen Sähköverkko Oy toi esiin, että tontin nro 20 sisäänajon kohdalla on jakeluverkon pylväs ja kaapeleita, joiden siirrosta aiheutuvat kustannukset tulee korvata verkkoyhtiölle aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tampereen Vesi toi esiin, että vanhan rakennuksen vesi- ja jätevesiliitosputket on siirrettävä uuden tontin rakennusalalta kaavamuutoksen hakijan kustannuksella. Pirkanmaan Maakuntamuseo esittää, että asemakaavassa tulisi määritellä myös uudisrakennuksen katon muoto ja kaltevuus. Lisäksi Maakuntamuseo toteaa, että olisi toivottavaa, että ulkorakennukset sijoitettaisiin selvästi irti asuinrakennuksista, mikä on tyypillinen piirre jälleenrakennuskauden pihapiireille. Lausuntojen ja hakijan tarkentuneiden tavoitteiden pohjalta käytiin

2 neuvotteluja, joiden perusteella luonnos kehitettiin asemakaavaehdotukseksi. Asemakaava Asemakaavamuutokseen sisältyvällä tonttijaolla suunnittelualue jaetaan kahdeksi erillispientalojen tontiksi, joille sallitusta rakennusoikeudesta 15% saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi. Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään 6 metriä. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Tonteille määritellään rakennusoikeutta 210 k-m² ja 200 k-m² ja kerroslukumäärät II ja IIy75%. Asuinrakennusten ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään 50% käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennukset on sijoitettava rakennusalojen kadunpuoleiseen reunaan ja suunniteltava olemassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen. Kadun varsi on määritelty istutettavaksi. Kokonaisrakennusoikeus lisääntyy 200 k-m². Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen edellyttää olemassa olevan rakennuksen vesi- ja jätevesiliitosputkien sekä mahdollisesti sähköverkon pylvään sekä kaapeleiden siirtämistä. Tonttijako sisältyy asemakaavamuutokseen. Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttamaan sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutos koskee Tampereen kaupungin Pohtolan kaupunginosan tonttia Asemakaavamuutoksella ja siihen sisältyvällä tonttijaolla muodostuvat Pohtolan kaupunginosan korttelin 2605 tontit nro 20 ja 21. Asemakaavamuutoksen laati Tampereen Infra, Suunnittelupalvelut, Asemakaavasuunnittelu, suunnittelija Anna- Leena Toivonen. Asemakaavamuutos on tullut vireille Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella Dno: TRE:6632/ /2009 pvm Verkkonumero: Kaava alueen sijainti

3 Alue sijaitsee Tampereen keskustasta noin 7 km luoteeseen, Pohtolan kaupunginosassa, osoitteessa Ihaistenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pohtola , Ihaistenkatu 26, tontin jakaminen. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on jakaa suunnittelualue kahdeksi erillispientalotontiksi, joille osoitetaan kaavassa ympäristö huomioiden tarvittava rakennusoikeuden määrä sekä rakentamistapa. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta , tark Havainnekuva , tark Seurantalomake 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee sijaitsee Näsijärveen pistävällä niemellä, jota halkoo Ihaistenkatu. Alueen lähiympäristö on pääosin 1950-luvulta alkaen rakennettua rintamamiestalotyyppistä pientaloaluetta. Näiden lisäksi Ihaistenkadun päässä on muutama 1920-luvun asuinrakennus ja muutama 1960-luvun lopun tasakattoinen omakotitalo. Lähiympäristön rakennuskanta on säilynyt suhteellisen hyvin alkuperäisessä asussaan ja Pirkanmaan Maakuntamuseo on todennut alueen säilyttäneen rakennushistorialliset piirteensä hyvin. Viimeisin asemakaavamuutos alueelle on tehty vuonna 2005 tontille Tontin rakennusoikeutta lisätty siten, että se vastaa 0,24 laskennallista tonttitehokkuutta. Tontille on määritelty uudet rakennusalat päärakennukselle, auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle sekä määritelty alin viettoviemäröintitaso Luonnonympäristö Suunnittelualue on pihamaata, jolla pihanurmen ohella kasvaa puita ja koristepensaita. Tontin keskivaiheilla kasvaa suurehko tammi Rakennettu ympäristö Tontilla sijaitsee vuonna 1960 valmistunut hyväkuntoinen omakotitalo, joka rakennuspiirustusten mukaan on kaksikerroksinen ja kerrosalaltaan noin 170 k-m². Rakennus on satulakattoinen ja julkisivuiltaan rapattu. Lähiympäristö Ihaistenkadun varrella on pääosin 1950-luvulta alkaen rakentunutta rintamamiestalo-tyyppistä pientaloaluetta.

4 Lähiympäristön rakennusten sijoittelu tonteille ei noudata alueen asemakaavaa, mutta katukuva on muodostunut suhteellisen yhtenäiseksi. Kadun eteläpuoli on rajattu lähes kiinni katulinjaan vaihtelevin muurein sekä autonsuoja- ja talousrakennuksin kun taas pohjoispuolta rajaavat lähinnä matalahkot pensasaidat, joiden takana aukeavat pientalojen laajat piha-alueet. Alue on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä hyvin Maanomistus Suunnittelualue on asemakaavamuutoksen hakijoiden omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetussa yleiskaavassa suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro 685. Rakennusoikeutta tontilla on 210 k-m². Asemakaavassa tontille on varattu omakotirakennuksen rakennusala ja mahdollisuus enintään 4 x 8 metrin talousrakennuksen rakentamiseen. Asuinrakennuksen kattokaltevuudeksi on määritelty 1:1;5 ja räystäskorkeudeksi 5 metriä. Tontin kadunpuoleinen raja on määritelty istutettavaksi tontin osaksi Tonttijako Alueella on voimassa sitova tonttijako, joka on merkitty tonttirekisteriin vuonna Rakennusjärjestys ja pohjakartta Tampereen kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen

5 Tontin omistajat ovat tehneet aloitteen asemakaavan muuttamisesta tontin jakamisen mahdollistavaksi Hakemus on kirjattu diaarinumerolla TRE:6632/ / elokuuta Asemakaavan muutoksen laadinnasta peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Aloitteen tekijät - Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) - Pohtolan omakotiyhdistys - Kaupungin eri toimialat (Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaispalveluyksikköineen, kiinteistötoimi, ympäristötoimi, Pirkanmaan maakuntamuseo ja Tampereen aluepelastuslaitos) - Kaupungin liikelaitokset (Tampereen sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi) - Pirkanmaan ympäristökeskus Vireilletulo Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavamuutoksen hakija oli ennakkoon kuullut naapureitaan. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä välisen ajan Palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen Internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin lisäksi kaavan tiedossa olleille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei jätetty mielipiteitä. Tampereen Vesi kommentoi osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tuomalla esiin tontin jätevesi- ja vesijohtoliitosten sijaitsevan keskellä vanhaa tonttia. Pirkanmaan Maakuntamuseo totesi tontin jakamisen ja täydennysrakentamisen olevan mahdollista, mikäli se ei merkitse tontilla sijaitsevan asuinrakennuksen purkamista ja mikäli uudisrakentaminen sovitetaan huolellisesti ympäristöön ja sen mittasuhteisiin. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa tiedotettiin hakijaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana jätetyistä kommenteista. Luonnosmateriaali kehitettiin kaavaluonnokseksi ja siitä pyydettiin lausunnot kaupungin asianomaisilta toimialoilta. Asemakaavaluonnoksesta annettiin yhteensä 9 lausuntoa, joista kolmessa oli huomautettavaa: Tampereen Sähköverkko Oy toi esiin, että tontin 20 sisäänajon

6 kohdalla on jakeluverkon pylväs ja kaapeleita. Asemakaavamuutoksesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata verkkoyhtiölle aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tampereen Vesi toi esiin, että vanhan rakennuksen vesi - ja jätevesiliitosputket on siirrettävä uuden tontin rakennusalalta kaavamuutoksen hakijan kustannuksella. Kyseisille putkille tulee perustaa rasite. Pirkanmaan Maakuntamuseo esittää, että asemakaavassa tulisi määritellä myös uudisrakennuksen katon muoto ja kaltevuus. Lisäksi Maakuntamuseo toteaa, että olisi toivottavaa, että ulkorakennukset sijoitettaisiin selvästi irti asuinrakennuksista, mikä on tyypillinen piirre jälleenrakennuskauden pihapiireille. Lausuntojen ja hakijan tarkentuneiden tavoitteiden pohjalta käytiin neuvotteluja, joiden perusteella luonnos kehitettiin asemakaavaehdotukseksi. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Aloitteen tehneiden tontin omistajien tavoitteena on mahdollistaa pinta-alaltaan 1690 m² suuruisen tontin jakaminen kahdeksi erillispientalojen tontiksi. Kaavoittajan tavoitteena on määritellä hakijan suunnitelmien toteuttamisedellytykset alueella. Suunniteltu asemakaavamuutos tukee yleiskaavan ehyen ja tiiviin kaupunkirakenteen tavoitteita. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kyseessä on vaikutuksiltaan vähäinen, pientä aluetta koskeva asemakaavamuutos. Vaihtoehtoina on vertailtu aloitteen mukaista kaavamuutosta sekä kaavatilanteen säilyttämistä ennallaan. Asemakaavamuutoksen vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymistä. Se mahdollistaa tontilla olevan rakennuksen säilyttämisen ja laajentamisen sekä erillisen autonsuoja- ja talousrakennuksen rakentamisen. Kaavamuutoksen myötä Ihaistenkadun varteen muodostuu uusi erillispientalojen tontti. Kaavamuutos mahdollistaa ympäröivään rakennuskantaan sopeutuvan uudisrakennuksen sekä autonsuoja- ja talousrakennuksen rakentamisen. Asemakaavamuutoksen myötä Ihaistenkadun kääntöpaikka ja katualue rajautuisivat voimakkaammin kadun varteen rakennettavan uudisrakennuksen ansiosta. Mikäli asemakaavatilanne säilytetään nykyisellään, kaupunkikuvaan tai rakennettuun ympäristöön ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Nykyinen kaava sallii 210 k- m² omakotirakennuksen rakentamisen tontille tai nykyisen

7 rakennuksen laajentamisen vielä noin 40 k-m². Lisäksi tontille voi rakentaa 4 x 8 metrin talousrakennuksen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin Asemakaavamuutos vaikuttaa lähialueen asukkaiden elinoloihin tiivistämällä alueen kaupunkirakennetta ja lisäämällä alueen asukaslukua arviolta 2-4 asukkaan verran. Katunäkymä sekä naapuritonttien näkymät suunnittelualueelle ja sen läpi muuttuvat, kun suunnittelualueelle rakennetaan toinen asuinrakennus ja jaettavan tontin kasvillisuutta joudutaan ainakin väliaikaisesti karsimaan. Mikäli asemakaavatilanne säilytetään nykyisellään, ihmisten elinoloihin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia Asemakaavaratkaisun valinta ja perustelu Nykytilanteeseen verrattuna aloitteen mukaisella tontin jakamisen mahdollistavalla asemakaavamuutoksella ei ole todettu olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Muutoksella voidaan odottaa tulevaisuudessa olevan positiivisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä muun muassa alueen palvelutarjontaan. Näin ollen on päädytty aloitteen mukaiseen tontin jakamisen mahdollistavaan asemakaavamuutokseen. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitus säilyy samana ja uudet asemakaavamääräykset noudattavat vanhan asemakaavan määräysten linjaa. Suunnittelualue jaetaan kahdeksi tontiksi ja alueen rakennusoikeus lisääntyy vastaamaan alueelle viimevuosina tehtyjen asemakaavamuutosten laskennallisia tehokkuuslukuja Mitoitus Asemakaavamuutokseen liittyvän tonttijaon myötä syntyy yksi uusi erillispientalojen tontti. Kaavamuutos mahdollistaa alueen asukasmäärän lisääntymisen arviolta 2-4 hengellä. Suunnittelualueen pinta-ala on 1690 m² ja yhteenlasketuksi kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu 410 k-m², joten alueen laskennallinen tehokkuusluku on 0,24. Alueen kokonaisrakennusoikeus lisääntyy 200 k-m². Tontin pinta-ala on 1036 m² ja kokonaisrakennusoikeus 210 k-m². Tontin pinta-ala on 654 m² ja kokonaisrakennusoikeus 200 k-m². 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamuutos tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymistä.

8 Asemakaavamuutoksen toteutuminen ei edellytä tontilla olevan rakennuksen purkamista, vaan parantaa tämän säilymisedellytyksiä mahdollistamalla rakennuksen laajentamisen kiinteistön omistajien toiveiden mukaisesti. Kaavamuutos edellyttää uudisrakennusten suunnittelemista olevassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen, jotta ne sopeutuisivat alueella olevan rakennuskannan luonteeseen. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualueen pääkäyttötarkoitukseksi määritellään erillispientalojen korttelialue. Tontille sallitusta rakennusoikeudesta 15 % saadaan käyttää vain maanpäällisiksi autosuoja- ja taloustiloiksi. Julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeus saa olla enintään 6 metriä. Tontilta on varattava yksi autopaikka asuntoa kohti. Pääkäyttötarkoitus säilyy asemakaavan nro 685 mukaisena ja asemakaavamääräykset noudattelevat vanhan asemakaavan määräysten linjaa. Rakennukset on sijoitettava rakennusalojen lounaisreunaan ympäristön näkymien sekä Ihaistenkadun pohjoispuolen rakeisuuden säilyttämiseksi ja täydentämiseksi. Asemakaavan laajat rakennusalat mahdollistavat erillisten autonsuoja- ja talousrakennusten sijoittamisen tontille. Rakennusoikeudet, rakennusaloille määritellyt kerrosluvut ja määräys, joka edellyttää asuinrakennusten ensimmäisen kerroksen alasta käytettäväksi vähintään 50 % sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi sekä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan keskikorkeuden määrittäminen alle 6 metriin varmistavat uudisrakennusten massojen sopeutumisen alueella jo olevaan rakennuskantaan. Tontit liittyvät jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan alueeseen. Uudisrakennukset on suunniteltava olevassa olevien rakennusten yksinkertaisuutta noudattaen, jotta ne sopeutuisivat alueella jo olevan rakennuskannan luonteeseen. Kadun varsi tulee istuttaa kuten lähiympäristön muillakin tonteilla. Pyrkimyksenä on säilyttää alueen vehreä ilme. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavamuutos koskee suppeaa aluetta, eikä sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Kaavamuutos tukee yhdyskuntarakenteen tiivistymistä mahdollistamalla yhden uudisrakennuksen rakentamisen Ihaistenkadun varteen. Alueen asukasluku lisääntyy arviolta 2-4 asukkaan verran. Tontin nykyistä kasvillisuutta joudutaan

9 karsimaan ainakin väliaikaisesti. Ihaistenkadun kääntöpaikka ja katualue rajautuvat voimakkaammin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, joka esittää yhden mahdollisen vaihtoehdon kaavan toteuttamiseksi. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen edellyttää olemassa olevan rakennuksen vesi- ja jätevesiliitosputkien sekä mahdollisesti sähköverkon pylvään sekä kaapeleiden siirtämistä. Tonttijako sisältyy asemakaavamuutokseen. Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttamaan sen saatua lainvoiman. 6.3 Toteutuksen seuranta Tonttijako laaditaan sitovana ja kaavan yhteydessä. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.