PAPPILA , TANHUANKATU 35, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Kaava-alueen sijainti ja luonne

Transkriptio

1 PAPPILA , TANHUANKATU 35, PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 7. päivänä toukokuuta 2013 päivättyä asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 6 kilometriä itään Tampereen keskustasta, Pappilan kaupunginosassa, osoitteessa Tanhuankatu 35. Kaavamuutos koskee korttelissa nro 5552 sijaitsevaa tonttia nro 13. Pappilan kaupunginosan rakennuskanta käsittää niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalojakin. Suunnittelualue lähikortteleineen on muodostunut alun perin 11/2 tai 12/3 kerroksisista harjakattoisista jälleenrakennuskauden taloista. Alueen korttelin eteläosassa on tehty tontinjakoja. Tonttijaot ovat hajauttaneet alueen ilmettä melko paljon, sillä uudisrakentamista ei ole kaikilta osin sovitettu olemassa olevaan ympäristöön. Tonttijakoja on tehty 80-luvun lopulta alkaen ja uusimmat rakennukset ovat valmistuneet viime vuosina. Pappilan alueen tontit on alun perin kaavoitettu maanhankintalain toteuttamiseksi, joten jälleenrakennuskauden rakennuskannan säilyttäminen on keskeistä alueen historiallisten arvojen vaalimiseksi. Suunnittelualue rajautuu erillispientalotontteihin. Korttelissa on säilynyt alueen tyypillistä asuinrakennuskantaa. Kadun kaakkoispuolella on rivitalotontti ja itäpuolella Messukylän pappila. Kaavamuutoskohteena olevan tontin pinta-ala on 1236 m 2. Tontilla on vuonna 1950 valmistunut puolitoistakerroksinen omakotitalo, jonka pinta-ala on noin 60 k-m 2. Rakennuksen julkisivu on vaaleaksi rapattu. Piha-alue rajautuu tiestä ja naapuritonteista osittain pensasaidalla. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontilla kasvaa paljon puita ja pensaita. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin nro omistaja. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön.

2 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Määräaikaan mennessä siitä jätettiin yksi kommentti: Maakuntamuseo totesi kommentissaan, että tontin jakaminen on lähtökohtaisesti mahdollista, mikäli kaavaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuuriympäristön arvoihin. Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli viisi lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa. Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon ko. kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja todennut että hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuuriympäristön arvoihin; 1900-luvun alun ja luvun rakennetun ympäristön piirteiden säilymiseen. Arkeologisen perinnön osalta ei ole ollut huomautettavaa. Kaavaluonnoksessa uudisrakentamisen sovittamiseksi ympäristöönsä on merkintä ym-8, mitä maakuntamuseo pitää tässä tapauksessa riittävänä. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus: , Arto Kekki: Kaavan numero 8484 toteuttamiseen, tai ainakin rakennusaikaiseen toimintaan, liittyy yksi huolestuttava liikenneturvallisuusasia. Ko. kohteen ohi, Tanhuankadun reunassa, kulkee lähiseudun ainoa, ja pääasiallinen kevyenliikenteenväylä. Tätä väylää käyttävät mm. läheisen Takahuhdin koulun oppilaat päivittäisillä koulumatkoillaan. Tanhuankatu on lisäksi alueen pääkatu, jolla liikkuu mm. kohtuullisen tiheä kaupungin linjaautoliikenne (linja 29). Rakennusaikaisissa järjestelyissä tulee ehdottomasti huomioida kevyenliikenteen turvallinen kulku ko. kohteen kohdalla. Mikäli rakennusaikana kulku kevyenliikenteenväylällä estyy, on huolehdittava vastaavan väylän järjestämisestä, esimerkiksi erottamalla ajoradasta vastaava osa kevyelle liikenteelle. Arto Kekki Vastine: Tonttiliittymän rakentamisen aikaisista liikenteen turvallisuusjärjestelyistä vastaa kohteen urakoitsija, joka on velvollinen tekemään työnaikaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka pitää hyväksyttää kaupungin katutilavalvonnassa. Muistutus ei koske suoraan asemakaavan muutosta, eikä se siten anna aihetta muuttaa ehdotusta. Muistutus välitetään tiedoksi katutilavalvonnalle.

3 Asemakaava Asemakaavamuutoksella jaetaan 1236 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Näin muodostuvat tontit nro ja Tontin nro pinta-ala on 620 m2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 160 k-m2 ja autotallille 20 k-m2. Tällöin tonttitehokkuus on noin 0,29. Tontin nro pinta-ala on 616 m2.tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 150 k-m2 ja autotallille 32 k-m2. Tonttitehokkuus on noin 0,29. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 362 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 142 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Kerrosluku on II y 60%, joka sallii toisen kerroksen alaksi noin 96 k-m2. 40 % asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Merkinnän y 60 %:n mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pintaalasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 34 astetta. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tonteilla on merkintä ym-8, minkä mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunkikokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Pappilan kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, projektiarkkitehti Vesa Kinttula. Dno: TRE:7904/ /2012 Vireille tulo:

4 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa, noin 6 kilometriä itään Tampereen keskustasta, osoitteessa Tanhuankatu Kaavan nimi ja tarkoitus Pappila , Tanhuankatu 35. Asemakaavamuutos tontin jakamista ja rakennusoikeuden lisäämistä varten. Kaava nro Luettelo asiakirjoista asemakaavan muutoshakemus, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, asemakaavakartta ja poistettava asemakaava havainnekuva asemakaavan selostus asemakaavan selostuksen liitelomake 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Pappilan kaupunginosassa Tanhuankadun varrella Rauninkadun risteyttä vastapäätä. Kaupunginosa on pääosin jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaa pientaloaluetta, jonka yleisilme on myöhemmästä täydennysrakentamisesta huolimatta suhteellisen yhtenäinen. Alueella on myös pientaloja ja rivitaloja eri vuosikymmeniltä sekä Messukylän pappila pihapiireineen. Aluetta ympäröi hyvä viheralueverkosto Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä osittain pensasaidalla. Piha on kulkureittejä lukuun ottamatta nurmipintainen. Tontilla kasvaa paljon puita Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Tanhuankadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä erillispientaloja. Tontin nro pinta-ala on 1236 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1950 valmistunut 1 ½-kerroksinen asuinrakennus, jonka kerrosala on noin 60 k- m 2. Rakennus on vaaleaksi rapattu jälleenrakennuskauden talo. Asuinrakennuksen lisäksi tontille on rakennettu au-

5 totalli. Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa. Tontti nro on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. Irjalan päiväkoti sekä Takahuhdin yhtenäiskoulu, jossa ovat luokkaasteet 1-9 sekä esiopetus, sijaitsevat alle kilometrin etäisyydellä. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ristinarkulla noin kilometrin päässä. Muutostontilla sijaitseva erillispientalo.

6 Muutostontilla sijaitseva erillispientalo Maanomistus Tontin nro omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta.

7 Tampereen kantakaupungin vuoden 1988 yleiskaavan mukaan tontti kuuluu jälleenrakennuskauden alueeseen (/SJ). Aluetta koskevissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon, että peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennusten alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten luonteen säilyttämiselle tulee luoda edellytykset Voimassa oleva asemakaava Kaavamuutostontilla on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on enintään kahden perheen omakotirakennusten korttelialuetta. Asuinrakennuksen kerrosluku on I½ ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 180 m 2. Kullekin omakotitontille saa asuinrakennuksen lisäksi rakentaa enintään 40 m 2 suuruisen talousrakennuksen. Jos talousrakennus rakennetaan asuinrakennukseen kiinni, saa se ylittää merkityn rakennusrajan. Jos talousrakennus rakennetaan erillisenä, on sen oltava ainakin 6 m:n etäisyydellä asuinrakennuksesta sekä 4 m:n etäisyydellä naapuritontin rajasta, ellei naapuri anna kirjallista suostumustaan sen sijoittamiseen tontin rajaan kiinni Alueraportti Alueesta on laadittu 1988 Uusikylä, Ruotula, Huikas, Takahuhti, Pappila- alueraportti sekä rakentamistapaohjeet. Selvitysten tarkoituksena on selvittää alueen ominaispiirteet ja niiden muodostuminen, sekä opastaa rakentajia alueiden omaleimaisuuden säilyttämisessä Tonttijako Kaava-alueella on voimassa hyväksytty tonttijako (tunnus ). Tontti on merkitty kiinteistörekisteriin Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve

8 Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan tontin omistajan aloitteesta. Tontin nro haltija esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöt Pappilan omakotiyhdistys ry Kaupungin eri toimialat, mm. Kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksiköineen, Kiinteistötoimi, Tampereen aluepelastuslaitos, Pirkanmaan maakuntamuseo Kaupungin liikelaitokset: Tampereen kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin määräaikaan mennessä yksi kommentti: Maakuntamuseo totesi kommentissaan, että tontin jakaminen on lähtökohtaisesti mahdollista, mikäli kaavaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota alueen kulttuuriympäristön arvoihin. Kaavaluonnos tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Asemakaavaluonnos on ollut lausunnoilla kaupungin eri hallintokunnissa välisen ajan. Luonnoksesta tuli viisi lausuntoa, joissa ei ollut mitään huomautettavaa.

9 Maakuntamuseo on aiemmin antanut lausunnon ko. kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja todennut että hanke on lähtökohtaisesti mahdollinen, mutta kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen kulttuuriympäristön arvoihin; 1900-luvun alun ja luvun rakennetun ympäristön piirteiden säilymiseen. Arkeologisen perinnön osalta ei ole ollut huomautettavaa. Kaavaluonnoksessa uudisrakentamisen sovittamiseksi ympäristöönsä on merkintä ym-8, mitä maakuntamuseo pitää tässä tapauksessa riittävänä. Nähtävilläoloaikana jätettiin yksi muistutus: , Arto Kekki: Kaavan numero 8484 toteuttamiseen, tai ainakin rakennusaikaiseen toimintaan, liittyy yksi huolestuttava liikenneturvallisuusasia. Ko. kohteen ohi, Tanhuankadun reunassa, kulkee lähiseudun ainoa, ja pääasiallinen kevyenliikenteenväylä. Tätä väylää käyttävät mm. läheisen Takahuhdin koulun oppilaat päivittäisillä koulumatkoillaan. Tanhuankatu on lisäksi alueen pääkatu, jolla liikkuu mm. kohtuullisen tiheä kaupungin linjaautoliikenne (linja 29). Rakennusaikaisissa järjestelyissä tulee ehdottomasti huomioida kevyenliikenteen turvallinen kulku ko. kohteen kohdalla. Mikäli rakennusaikana kulku kevyenliikenteenväylällä estyy, on huolehdittava vastaavan väylän järjestämisestä, esimerkiksi erottamalla ajoradasta vastaava osa kevyelle liikenteelle. Arto Kekki Vastine: Tonttiliittymän rakentamisen aikaisista liikenteen turvallisuusjärjestelyistä vastaa kohteen urakoitsija, joka on velvollinen tekemään työnaikaisen liikennejärjestelmäsuunnitelman, joka pitää hyväksyttää kaupungin katutilavalvonnassa. Muistutus ei koske suoraan asemakaavan muutosta, eikä se siten anna aihetta muuttaa ehdotusta. Muistutus välitetään tiedoksi katutilavalvonnalle. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröi-

10 vään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Suunnittelukohteena olevalla tontilla maankäytön periaatteet eivät muutu. Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueen maankäyttö osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi merkinnällä AO. 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1236 m 2 suuruinen enintään kahden perheen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi. Näin muodostuvat tontit nro ja Tontin nro pinta-ala on 620 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 160 k-m2 ja autotallille 20 k-m 2. Tällöin tonttitehokkuus on noin 0,29. Tontin nro pinta-ala on 616 m 2. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta asuinrakennukselle 150 k-m 2 ja autotallille 32 k-m 2. Tonttitehokkuus on noin 0,29. Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 362 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 142 m 2. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Kerrosluku on II y 60 %, joka sallii toisen kerroksen alaksi noin 96 k-m % asuinrakennuksen ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Merkinnän y 60 %:n mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pintaalasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Asuinrakennuksen kattokaltevuus on 34 astetta. Kattomuotona on käytettävä satulakattoa. Tonteilla on merkintä ym-8, minkä mukaan uudisrakennusten sopeutumiseen kaupunkikokonaisuuteen ja katukuvaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. 4.3 Kaavan vaikutukset

11 4.3.1 Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta sekä yleiskaavan täydennysrakentamistavoitteita. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. Asemakaavan muutoksen liitteeksi tehdään selvitys lähiympäristön mahdollisista tontin jaoista, jota yhdyskuntalautakunta on edellyttänyt alle 1400 m2 tonttien jakamisen perusteluksi. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos on mahdollista toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. 5.2 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.