VEHMAINEN, SEIMENKATU 18, TONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LI- SÄÄMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8620.

Transkriptio

1 VEHMAINEN, SEIMENKATU 18, TONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LI- SÄÄMINEN, ASEMAKAAVA NRO Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 31. päivänä maaliskuuta 2016 päivättyä ja tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee n. 10 km kaupungin keskustasta itään, osoitteessa Seimenkatu 18. Tontti rajautuu Seimenkatuun ja muilta osin pientalotontteihin. Lähiympäristö on melko yhtenäisesti rakennettua pientaloaluetta, jossa on rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Lähin bussipysäkki on parin sadan metrin päässä. Vehmaisten päiväkotiin on matkaa 200 metriä ja kouluun noin 300 m. Kaavamuutoksen kohteena on korttelin 4457 tontti nro 2. Sen pinta-ala on 1234 m 2. Tontilla sijaitsee vuonna 1933 valmistunut puolitoistakerroksinen, harjakattoinen omakotitalo, jonka kerrosala on noin 120 k-m 2. Julkisivu on puuta. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoshakemuksen on jättänyt tontin omistaja. Hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Maankäytön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Rakentamistapa sovitetaan ympäristöön. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutos tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana osallisille. Siitä saatiin neljä kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseo kommentoi alueen puutarhamaisuuden ja väljän yleisilmeen säilyttämisen olevan keskeisintä kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseksi. Uudisrakennuksen ollessa pienikokoinen ja sen sijoittuessa tontin takaosaan kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Tontin jakamisen todetaan olevan mahdollista, mikäli uudisrakennus sovitetaan ympäristöönsä. Erityistä huomioita tulee kiinnittää rakennusalan määrittelyyn ja rakennusoikeuteen, jotta uudet tontit säilyvät väljinä ja vehreinä. Valmisteluaineistossa nämä tavoitteet on huomioitu asianmukaisesti. Jaettavalla tontilla sijaitsevalla vanhalla omakotitalolla ei ole sellaista historiallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa, että sen suojeleminen sr-merkinnällä olisi tämänhetkisen tiedon mukaan välttämätöntä. Rakennus on kuitenkin osa alueen varhaisinta rakennuskantaa, joten sen säilyttäminen on erittäin suotavaa ja kaavan tulee tukea tätä tavoitetta. Kaavamuutosalueelta ei tunneta arkeologisia kohteita, eikä maakuntamuseolla ole niiden osalta hankkeesta huomautettavaa. Kaava-

2 ehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnolle, mikäli se etenee valmisteluaineistossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Ympäristönsuojeluyksiköllä ja kiinteistötoimella ei ole kommentoitavaa valmisteluaineistosta. Hulevesiselvitystä ei ole tarpeen tehdä (Tampereen Infra Liikelaitos). Suosituksena on hule-42(1)-määräys, joka on merkitty asemakaavakarttaan. Tontin auton säilytyspaikan / talousrakennuksen rakennusalaa tarkistettiin laajentamalla sitä ehdotuksen valmisteluvaiheessa. Asemakaavan muutoksen sisältö Suunnittelualue osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi AO. Asemakaavan muutoksella jaetaan 1234 m²:n suuruinen tontti kahdeksi pientalotontiksi ja Olemassa olevaa rakennusta varten muodostettavan tontin pinta-ala on 620 m² ja tehokkuusluku e=0,25. Tontille osoitetaan rakennusoikeutta 155 k- m², mistä asuinrakennukselle 125 k-m 2 ja autotallille/ talousrakennukselle 30 k-m 2. Tontin pinta-alaksi muodostuu 614 m² ja tehokkuuslukuna on e=0,20. Rakennusoikeutta tontilla on 125 k-m 2, mistä asuinrakennukselle 95 k-m2 ja autotallille/ talousrakennukselle 30 k-m 2. Kerroslukuna molemmilla tonteilla on IIy75%. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Asemakaavan muutoksessa tonteille myönnetään kerrosalaa yhteensä 280 k- m². Rakennusoikeus lisääntyy 68 k-m 2. Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Vehmaisten kaupunginosan korttelin 4457 tonttia nro 2. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuu: Tampereen kaupungin Vehmaisten kaupunginosan korttelin 4457 tontit nro ja Kaavan laatija: Tampereen kaupungin Kaupunkiympäristön kehittäminen, Maankäytön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, toimistoarkkitehti Marjukka Huotari. Dno TRE: 7148/ /2015. Vireilletulo:

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee n. 10 km kaupungin keskustasta itään, osoitteessa Seimenkatu Kaavan nimi ja tarkoitus Vehmainen, Seimenkatu 18, Tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava nro Luettelo asiakirjoista Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava Havainnekuva Asemakaavan seurantalomake Tonttitarkastelu 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Vehmaisten kaupunginosassa noin 10 km kaupungin keskustasta itään. Lähiympäristö on vehreää pientaloaluetta, missä korttelin tonttitehokkuudet vaihtelevat välillä 0,17-0,37. Lähin bussipysäkki on parin sadan metrin päässä. Vehmaisten päiväkotiin on matkaa 200 metriä ja kouluun noin 300 m Luonnonympäristö Tontin piha-alue rajautuu naapuritonteista ja tiestä pensasaidalla. Piha on pääosin nurmikkoa kulkureittejä lukuun ottamatta. Tontilla kasvaa isoja kuusia Rakennettu ympäristö Suunnittelualue sijaitsee Seimenkadulla, jonka varrella on eri-ikäisiä pientaloja. Tontin pinta-ala on 1234 m². Tontilla sijaitsee vuonna 1933 valmistunut puinen, puolitoistakerroksinen asuinrakennus. Sen kerrosala on noin 120 k-m² (Facta). Lisäksi tontilla on talousrakennus, jonka kerrosala on noin 15 k-m². Muutostontilla sijaitseva asuinrakennus. Kuvat: Tampereen kaupunki

4 Tontille on ajoneuvoliittymä Seimenkadulta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon Maanomistus Tontin omistaja on kaavamuutoksen hakija. 2.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaavan mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) Yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta AP Asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu asemakaava nro Sen mukaan tontti on asunto- ja liikekorttelia. Rakennusoikeutta tontilla on 212 m², ja tonttitehokkuus e= on 0,17. Tontille saadaan rakentaa omakoti- ja talousrakennus, joille on asemakaavan merkitty ohjeluontoiset rakennusalat. Asuinrakennus saa olla enintään 10x12 m, räystäskorkeus 5 m ja kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Talousrakennuksen ala saa olla enintään 4x8 m ja sen kattokaltevuuden on oltava 1:2. Asuinrakennuksen etäisyyden naapuritontin rajasta on oltava vähintään 6 m ja talousrakennuksen 5 m. Asuin- ja talousrakennuksen etäisyyden samalla tontilla on oltava vähintään 8 m, paitsi kulmittain asetettuna 6 m. Rakennuksen etäisyyden kadusta on oltava vähintään 2 m Tonttijako Tonttijako (tunnus 1863) on hyväksytty Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tontin omistaja on hakenut asemakaavan muutosta. Hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistaja esittää päivätyssä ja kirjatussa hakemuksessa asemakaavamuutosta tontin jakamista varten. Asemakaavan muutos laaditaan tontin haltijan aloitteesta ja siitä peritään taksan mukaiset kulut.

5 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat ja asukkaat (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, viranomaiset ja liikelaitokset (mm. viranomaispalvelut, kaupunkiympäristön kehittäminen, kiinteistötoimi, Pirkanmaan pelastuslaitos, Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos) Muut viranomaiset (mm. Pirkanmaan maakuntamuseo, Pirkanmaan ELY-keskus) Vehmaisten omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Vireille tulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hakija on ennakkoon kuullut naapureitaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä valmisteluaineisto postitettiin kohdassa mainituille osallisille. Siitä saatiin neljä kommenttia. Pirkanmaan maakuntamuseo totesi kommentissaan Vehmaisten kulttuuriympäristön arvojen säilyttämiseksi keskeisintä olevan kiinnittää huomio alueen puutarhamaisuuteen ja väljän yleisilmeen säilyttämiseen. Maakuntamuseo ei lähtökohtaisesti pidä tonttien jakamista Vehmaisten ympäristön arvoja säilyttävänä ratkaisuna. Valmisteluaineiston mukaan uudisrakennus olisi kuitenkin pienikokoinen ja sijoittuu tontin takaosaan, joten sen kaupunkikuvalliset vaikutukset jäävät melko vähäisiksi. Lausunnossa todetaan tontin jakamisen olevan mahdollista, mikäli uudisrakennus sovitetaan ympäristöönsä. Erityistä huomioita tulee kiinnittää rakennusalan määrittelyyn ja rakennusoikeuteen, jotta uudet tontit säilyvät väljinä ja vehreinä. Valmisteluaineistossa nämä tavoitteet on huomioitu asianmukaisesti. Jaettavalla tontilla sijaitsevalla vanhalla omakotitalolla ei ole sellaista historiallista, arkkitehtonista tai maisemallista arvoa, että sen suojeleminen sr-merkinnällä olisi tämänhetkisen tiedon mukaan välttämätöntä. Rakennus on kuitenkin osa alueen varhaisinta rakennuskantaa, joten sen säilyttäminen on erittäin suotavaa ja kaavan tulee tukea tätä tavoitetta. Kaavamuutosalueelta ei tunneta arkeologisia kohteita, eikä maakuntamuseolla ole niiden osalta hankkeesta huomautettavaa. Kaavaehdotusta ei ole välttämätöntä lähettää lausunnolle, mikäli se etenee valmisteluaineistossa esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Ympäristönsuojeluyksiköllä ja kiinteistötoimella ei ole kommentoitavaa valmisteluaineistosta.

6 Hulevesiselvitystä ei ole tarpeen tehdä (Tampereen Infra Liikelaitos). Suosituksena on hule-42(1)-määräys, joka on merkitty asemakaavakarttaan. Tontin auton säilytyspaikan / talousrakennuksen rakennusalaa tarkistettiin laajentamalla sitä ehdotuksen valmisteluvaiheessa. 3.4 Asemakaavan tavoitteet Hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on tontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen Kaavan laatijan tavoitteet Maankäytön suunnittelun tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijan suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan tontin sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava. Täydennysrakentaminen sovitetaan ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asunto- ja liikekorttelia. Asemakaavan muutoksessa maankäyttö tarkistetaan nykyistä käyttöä vastaavaksi merkitsemällä suunnittelualue erillispientalojen korttelialueeksi (AO). 4.2 Aluevaraukset Korttelialueet Asemakaavamuutoksella jaetaan 1234 m 2 suuruinen omakotirakennuksen tontti nro kahdeksi pientalotontiksi ja Tontit osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Kaavamääräyksillä uudisrakennus sovitetaan ympäristöön. Tontin pinta-alaksi muodostuu 614 m 2. Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 125 k-m 2, josta 95 k-m 2 on asuinrakennukselle ja 30 k-m 2 autotallille/talousrakennukselle. Tehokkuusluku e=0,20. Tontin pinta-alaksi muodostuu 620 m 2. Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 155 k-m 2, josta 125 k-m 2 on asuinrakennukselle ja 30 k-m 2 autotallille/talousrakennukselle. Tehokkuusluku e=0,25. Kerroslukuna molemmilla tonteilla on IIy75%. Tonteilla on hulevesimääräys hule-42(1), mikä tarkoittaa, että kiinteistön vettäläpäisemättömiltä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli se ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti.

7 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 280 k-m 2. Rakennusoikeus lisääntyy 68 k-m Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Uudisrakennus tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön Yritysvaikutukset Kyseessä on pienimuotoinen tonttijako. Hankkeella ei ole laajempia yritysvaikutuksia. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alueen melutaso on alle 55 db, joten meluselvitystä asemakaavaa laadittaessa ei ole tarpeen tehdä. Tampereen meluselvitys 2013, keski-äänitasot päivä Suunnittelualue on rajattu kuvassa punaisella. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty yksi havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 5.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. 5.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.