LINTULAMPI, PAROMANKATU 6 Asemakaava nro 8691 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS , tark Diaarinumero: TRE: 6167/10.02.

Transkriptio

1 LINTULAMPI, PAROMANKATU 6 Asemakaava nro 8691 Diaarinumero: TRE: 6167/ /2017 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS , tark

2 2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Tampereen kaupungin Lintulammin kaupunginosan tonttia nro Kaavan laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavasuunnittelu, erikoissuunnittelija Juha Riihelä. Diaarinumero: TRE: 6167/ /2017, pvm Selostuksen liiteasiakirjat: Asemakaavakartta , tark Havainnekuva , tark Asemakaavan seurantalomake 1. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 1.1 Suunnittelun käynnistäminen Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt tontin nro omistaja Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavamuutoksen hakija Naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja työntekijät (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset (mm. kaupunkiympäristön kehittäminen, viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, Pirkanmaan Pelastuslaitos, Tampereen Vesi liikelaitos, Tampereen Sähköverkko Oy) Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan maakuntamuseo Ryydynpohjan omakotiyhdistys ry Muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internetsivuille. Aineisto lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedoksi osallisille. Siitä pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistosta saatiin sen nähtävilläoloaikana 5 kommenttia.

3 Tampereen kaupungin rakennusvalvonta kommentoi, että asemakaavassa tulee huomioida nykyinen olemassa oleva tilanne ja rakennukset, niiden palo-osastoimattomuus ja asuinhuoneet ja ikkunat. Kommentissa esitettiin, että muodostettavan tontin nro 60 rakennusala voitaisiin sijoittaa lähemmäs katua siten, että rakennusalat porrastuvat helpottaen ikkunoiden sijoittamista ja palo-osastointia. Lisäksi esitettiin, että talousrakennusten rakennusalat olisi hyvä tutkia, saisiko 8 metrin etäisyyden eri tonttien rakennusalojen väliseksi etäisyydeksi. Kaavoituksen vastine: Rakennusalojen rajoja on kaavaehdotukseen muutettu siten, että 8 metrin etäisyydet toteutuvat sekä uusien rakennusalojen välillä että uusien ja olemassa olevien rakennusten välillä. Asuinrakennusten rakennusalat on sijoitettu tonttien takaosaan siten, että Paromankadun varren tonteilla asuinrakennukset muodostavat yhtenäisen linjan. Tampereen sähkölaitos kommentoi, että muodostuvan tontin nro 60 edessä sijaitsee jakokaappi, joka on syytä huomioida tontin ajoliittymän paikkaa määritettäessä. Kaavoituksen vastine: Jakokaappi on huomioitu kaavan suunnittelussa ja ajoliittymää on esitetty sijoittavaksi tontin Paromankatuun rajoittuvan sivun pohjoisosaan. Pirkanmaan maakuntamuseo kommentoi, että suunnittelualueella on voimassa 1959 asemakaava, jossa silloista rakennettua ympäristö esitettiin uudistettavaksi. kaava ei ole kuitenkaan toteutunut ko. tontin kohdalla ja tontilla oleva, arviolta 1930-luvun lopulla rakennettu rakennus on edelleen paikoillaan. Rakennuksella ei voida todeta olevan erityisiä kulttuurihistoriallisia arvoja. Alueen muutokset huomioon ottaen on kaavamuutos mahdollinen eikä maakuntamuseolla ole huomautettavaa siitä. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole huomautettavaa. Viheralueet ja hulevedet -yksikkö kommentoi, että asemakaavaan esitetty hulevesimääräys on soveltuva. Ympäristönsuojelu -yksiköllä ei ollut huomautettavaa valmisteluaineistosta Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on tontin jakaminen ja tontin rakennusoikeuden lisääminen. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja sen kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. 2. LÄHTÖKOHDAT

4 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue käsittää Lintulammin kaupunginosan korttelin 2555 tontin 20. Tontti sijaitsee n. 6 km koilliseen kaupungin keskustasta osoitteessa Paromankatu 6. Suunnittelualue rajautuu lännessä Paromankatuun, etelässä ja pohjoisessa pientalotontteihin ja idässä rivitalotontteihin. Lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääasiassa ja 1970-lukujen jälkeen rakennetuista pientaloista ja rivitaloista. Lielahden kouluun (luokat 1-9) on matkaa n. 900 metriä. Lintulammin päiväkotiin on matkaa n. 500 metriä. Lähin linja-autopysäkki sijaitsee n. 150 metrin päässä. Tontti on pinta-alaltaan 1392 m 2, tehokkuusluku e=0,15. Rakennusoikeutta tontilla on yhteensä 212 k-m 2. Tontilla sijaitsee tällä hetkellä 35 k-m 2 suuruinen, vuonna 1940 valmistunut asuinrakennus. Rakennuksen julkisivumateriaali on puu. Rakennus on aiottu purkaa. Tontti sijoittuu pohjoiseen suuntautuvaan rinteeseen. Nykyinen asuinrakennus sijoittuu tontin kaakkoiskulmaan. Tonttia on tasattu siten, että sen pohjoisosaan on voitu toteuttaa ryytimaa. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 2.2 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kokouksessaan Hyväksymispäätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Pirkanmaan maakuntahallitus on MRL 201 :n nojalla päättänyt maakuntakaavan voimaantulosta ennen kuin se on saanut lainvoiman. Maakuntakaava tuli päätöksen mukaisesti voimaan, kun päätöksestä kuulutettiin Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle. 4 Ote maakuntakaavasta. Kohdealue on osoitettu sinisellä ympyrällä.

5 2.2.2 Tampereen kantakaupungin yleiskaava Tampereen kantakaupungin vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alue varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. 5 Ote yleiskaavasta.. Kohde rajattu sinisellä ympyrällä.. Tampereen kantakaupungin yleiskaavassa 2040 (hyväksytty ) alue on merkitty asumisen alueeksi. Alue varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille, mm. virkistys- ja suojaviheralueille, lähipalveluille sekä nykyiselle ja uudelle ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle elinkeinotoiminnalle. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomioita kulttuuriympäristön arvoihin. Suunnittelualueen läheisyyteen sijoittuu yleiskaavaan merkitty Pohtolan kaupunginosapuisto. Ote kantakaupungin yleiskaavasta Kohde rajattu sinisellä ympyrällä..

6 Voimassa oleva asemakaava Kaava-alueella on voimassa vahvistettu ensimmäinen asemakaava nro Sen mukaan tontti on asuin- tai liiketontti, jolla on ainakin DI-paloluokkaan kuuluvan omakotirakennuksen rakennusala. Räytäskorkeus saa olla enintään 5,2 metriä. Kattokaltevuuden on oltava 1:1,5. Pinta-ala saa olla enintään 10 x 12 metriä. Tontin kadunpuoleinen sivu on istutettava. Ote ajantasa-asemakaavasta ja kantakartasta Tonttijako Pohjakartta Tontilla on voimassa hyväksytty tonttijako nro Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN KUVAUS Tonttitiedot Nykytila Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus Tonttitehokkuus e k-m ,15 Tontti kaavamuutoksen jälkeen Pinta-ala m 2 Rakennusoikeus k-m 2 Tonttitehokkuus e

7 , ,29 Asemakaavan muutoksessa tonteille osoitetaan kerrosalaa yhteensä 420 k-m 2. Kerrosala lisääntyy yhteensä 208 k-m 2. 7 Kaavamerkinnät Käyttötarkoitus AO Erillispientalojen korttelialue Tontti Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 60 Rakennusala at Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Rakennusoikeus 210 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Kerrosluku II Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Istutettava alue i-8 Istutettava alueen osa, jonka kadun puoleiseen reunaan on istutettava aita vapaasti kasvavista tai leikattavista pensaista. Autopaikat 2ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. Hulevesi hule-42(1) Kiinteistön vettäläpäisemättömillä pinnoilla syntyvät hulevedet tulee ensisijaisesti imeyttää tontilla. Mikäli imeyttäminen ei ole mahdollista, tulee vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivyttää tontilla siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuus on suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niissä tulee olla suunniteltu ylivuoto. 3.1 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset ihmisten elinympäristöön, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos tehostaa alueen maankäyttöä ja vastaa tontin omistajan laatimaa aloitetta. Rakentaminen on tavanomaista pientalorakentamista, eikä vaikuta heikentävästi alueen viihtyisyyteen. Rakentaminen tukeutuu olemassa olevaan kunnallistekniikkaan sekä katuverkkoon. Lähiympäristön kaavallinen tarkastelu Yhdyskuntalautakunnan antaman ponnen mukaan pinta-alaltaan alle 1400 m 2 tonttien jako edellyttää aluekohtaista tarkastelua tonttien jakamismahdollisuuksista muun muassa ympäristö- ja kaupunkikuvallisten tekijöiden perusteella.

8 Asemakaavamuutoksen kohteena oleva Paromankatu 6:n tontti on alle tämän rajan ja lähialueesta on tästä johtuen toteutettu tarkastelu, jossa on tutkittu tonttien jakomahdollisuuksia. Lähiympäristön kiinteistöt ovat kooltaan vaihdellen m 2. Lähiympäristön pientalotonttien jakomahdollisuudet ovat tonttien koon, muodon ja rakennusten sijoittelujen johdosta vähäiset. Tarkastelussa vain Paromankatu 6 tontin eteläpuolella sijaitseva maarekisterikiinteistöjen 1:53 ja 1:111 muodostama alue voidaan nähdä pientalotontteina jaettavana kokonaisuutena. Tarkastellussa jaossa muodostuvat tontin ovat kooltaan yli 600 m 2. Pääosa lähiympäristön tonteista on rivitalotontteja, joita ei ole tarkastelussa huomioitu. 8 Korttelitarkastelussa todetut mahdolliset jaettavat pientalotontit. Punaisella on esitetty ne lähiympäristön pientalotontit, joita ei tontin koon tai nykyisten rakennusten sijoittelun takia voida jakaa. Esitetyt tonttirajat ja rakennusten sijoittelut ovat viitteellisiä Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutos kohdistuu jo asuinkäytössä olevalle tontille, joten sillä ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, jolla ei ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia Kaavan vaikutukset yritystalouteen

9 9 Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. 4. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tonteilla. 4.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteutus voidaan aloittaa, kun yhdyskuntalautakunta on hyväksynyt asemakaavamuutoksen. 4.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.