1/15 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA Korttelit 4147 ja 4148 sekä katu- ja puistoalue Kiekerökatu ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan ja tonttijaon muutos Korttelit 4147 ja 4148 sekä katu- ja puistoalue Kiekerökatu Laatijan nimi ja yhteystiedot: Kemijärven kaupunki / Maankäyttö Vapaudenkatu 8 b PL 5 98100 Kemijärvi Tapio Pöyliö Puh. 040 525 0924 Tekninen lautakunta 12.5.2015 Vireille tulosta ilmoittamisen päivämäärä 3.6.2015 Luonnosvaiheen kuuleminen 16.7 13.8.2015 Ehdotus julkisesti nähtävillä 3.9 5.10.2015 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Kiekerökadun alueella, ihan keskustan tuntumassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava 4. kaupunginosan kortteleissa 4147 ja 4148 sekä katu- ja puistoalueella. Muutosalueen käyttötarkoitus muutetaan pientaloasutukseksi.
2/15 1.4 Sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 7 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 4.3.1 Osalliset... 7 4.3.2 Vireille tulo... 7 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.4.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset...10 4.7.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet...11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...12 5.1 Kaavan rakenne...12 5.2 Mitoitus...12 5.3 Palvelut...12 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen...13 5.5 Aluevaraukset/Korttelialueet...13 5.6 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...13 5.7 Kaavamerkinnät ja määräykset...13 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...14 1.5 Luettelo selostuksen liitteistä 1. Seurantalomake
3/15 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulopäätös, tekninen lautakunta 12.5.2015 Vireille tulo 3.6.2015 Valmisteluvaihe 16.7-13.8.2015 Ehdotusvaihe 3.9 5.10.2015 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muutetaan koko korttelin 4147 ja korttelin 4148 tontin 1 laajuutta. Asemakaava ei ole vaikutuksiltaan merkittävä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on saanut lainvoiman.
4/15 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee Kemijärven keskustan Seinälän alueella. Korttelin 4148 tontti 1 on rakennettu, muutoin suunnittelualue rakentamatonta. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen ympäristö on rakennettu asemakaavan mukaisesti. Ympäristössä on luonnontilassa olevaa puistoaluetta. Suunnittelualueen vieressä kulkee Kiekerökatu. Kaava-alueella ei ole maa- tai metsätalousalueita, kivikautisia muinaismuistoja eikä luonnonsuojelukohteita. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Taajamakuva Suunnittelualueen korttelin 4148 tontilla 1 on omakotitalo. Lähialueelle on rakennettu pääasiassa pientaloja. Palvelut Kemijärven keskustan palvelut ovat noin kahden kilometrin päässä, joten palvelujen saatavuus on hyvä. Liikenne Autolla kulku käy Kiekerökadulta Halosentielle, joka yhdistyy Luusuantiehen. Keskustaan on myös hyvät kevyenliikenteen kautta. Tekninen huolto Kunta on rakentanut vesi- ja viemärijohdot sekä pitää kunnossa alueen olemassa olevia katuja. Koillis-Lapin Sähkö Oy on rakentanut alueelle sähköhuollon. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon piiriin. Maanomistus Kortteli 4147 sekä katu ja puistoalueet Kemijärven kaupungin omistuksessa, tontti 4148-1 yksityisen. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 26.10.2004.
5/15 Maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A26). Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Maakuntakaava tarkistus on parhaillaan meneillään, nähtävillä olleessa luonnoksessa on olut vastaava taajamatoimintojen merkintä A26 kuin aikaisemmassakin kaavassa. Muutosalue kuuluu lisäksi luonnoksessa osoitettuun kaupunkikehittämisen kohdealueeseen (kk8502) sekä matkailun vetovoima-alueeseen, matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen Itä-Lappi-Ranua-Rovaniemi matkailualue (mv8401). Yleiskaava Keskustan alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaava Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa 13.7.1988 vahvistunut asemakaava. Kaavamerkintöjen selityksiä:
6/15 AO VP Erillispientalojen korttelialue Puisto Rakennusjärjestys Kemijärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut lainvoimaiseksi 18.6.2002. Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. Pohjakartta Kaavan pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Koska suunnittelualueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa tulee asemakaavan yhteydessä selvittää asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Suunnittelualuetta koskevat seuraavat erityistavoitteet: on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön tulee edistää mm. kaukolämmön käyttöedellytyksiä
7/15 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos on lähtenyt liikkeelle korttelin 4148 tontin 1 omistajan hakemuksesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta on tehnyt laatimispäätöksen 12.5.2015. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa. Vireille tulokuulutus on julkaistu 3.6.2015 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettu nähtäville. Kaavaluonnos sekä -selostus on pidetty nähtävillä 16.7. 13.8.2015, jolloin ei jätetty mielipiteitä. Kaavaehdotus ja selostus on pidetty nähtävillä 3.9 5.10.2015, jolloin Lapin liitto on antanut lausunnon, jonka mukaisesti kaavaselostusta on täydennetty. Lapin Ely-keskus on katsonut, ettei ole tarvetta lausunnon antamiseen. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on asetettu nähtäville 3.6.2015. Mielipiteitä kaavahankkeesta ei ole tullut valmisteluvaiheeseen mennessä. Kaavahankkeesta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti eli kirjeitse sekä kuulutuksella lehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavan etenemisestä on tiedotettu eri viranomaisille kirjeitse. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on laajentaa korttelin 4148 tonttia 1, koska sen nykyinen muoto on tontille rakennettu omakotitalo huomioiden liian ahdas. Tonttia laajennetaan pohjoiseen ja länteen. Em. muutokset aiheuttavat pieniä korjauksia myös kortteliin 4147. 4.4.2 Asemakaavan sisältövaatimukset tämän kaavahankkeen osalta
8/15 Asemakaavan sisältövaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 54 ; jossa mainitaan mm. 1) asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon 2) luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle 3) rakennettua ympäristöjä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää 4) kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi esim. lähivirkistyksen soveltuvia alueita 5) jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon mitä yleiskaavan sisältövaatimuksissa säädetään Suunnittelutehtävän suhde asemakaavan sisältövaatimuksiin 1. Asumisen lisärakentaminen sijoittuu keskustan laitamille ja kaavahanke on siten maakuntakaavan suunnitteluperiaatteiden mukainen. 2. Kaava-alue on nyt osittain hoitamatonta puistoa, mutta tonttien laajenuksien jälkeenkin alueelle jää riitävästi puistoa. 3. Alueella ei ole rakennettuun ympäristöön taikka luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja. 4. Lähivirkistysalueet sijoittuvat lähialueille Kuumalammen ja Pöyliöjärven ympäristöön, jonne on rakennettu suunnittelualueelta hyvät kevyenliikenteen väylät ja puistopolut. Kuumalammen ranta-alueille on valmistunut hyvin rakennettu ja varusteltu reittiverkosto, joka on edelleen yhteydessä keskustan kevyenliikenteen väyliin. 5. Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ssä mainitaan yleiskaavan sisältövaatimuksista mm. seuraavaa: Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 2) asumisen tarpeet, palveluiden saatavuus ja kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 3) mahdollisuudet liikenteen sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 4) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; Suunnittelutehtävän suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin 1. Suunniteltu rakentaminen sijoittuu jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen.
9/15 2. Tontit ovat lähellä keskustan palveluja sekä joukkoliikenteen reittejä ja niillä on jo olemassa olevaa kunnallistekniikkaa. 3. Suunnittelualue lähialueineen on jo rakennettua ja eri-ikäisten asuttamaa aluetta, missä on hoidetut tie- ja kevyen liikenteen verkostot sekä mm. keskustan palvelut, terveyskeskus ja peruskoulu lähellä. 4.4.3 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Toimiva aluerakenne Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä Kaavatyön tavoitteena on saada keskustan alueelle pientalotontteja, tontit parantavat alueen käyttöastetta ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Tontit sijoittuvat jo olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen, jolloin rakenne tulee hyödynnettyä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön säilymistä sekä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Suunnittelualue ei ole kuulu kansalliseen kulttuuriympäristöön eikä siellä sijaitse kansallista rakennusperintöä. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella eikä alueen pintavesillä ole erityisiä käyttötarpeita. Toimivat yhteysverkot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksissä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja -verkostoja. Suunnittelualueelta lähtee hoidetut tieverkostot sekä kevyen liikenteen väylät keskustaan ja läheisille virkistysalueille. Keskustan palvelut, sairaala sekä peruskoulu löytyvät noin kilometrin sisällä kaavaalueelta. Läheisellä Halosentiellä kulkee julkinen liikenne. Kaavoituksen mukainen rakentaminen ei merkittävästi kuormita alueen liikenneverkostoja. Alueella on jo valmiina kaukolämpöverkosto.
10/15 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavan vaihtoehdon kuvaus Luonnoksessa korttelin 4148 tonttia 1 laajennetaan pohjoiseen ja länteen. Korttelin 4147 rajausta hieman muutetaan, koska katualue on nykyistä asemakaavavarausta laajempi. Kortteli siirtyy hieman pohjoisemmaksi.
11/15 KAAVAMERKINNÄT PINTA-ALAT Asuinalueet (AO) Puisto (VP) Kadut 0,410 ha 0,159 ha 0,020 ha Luonnoksen vaikutukset Luonnoksen mukainen laajennus korttelin 4148 tontilla 1 parantaa sen toimivuutta ja mahdollistaa varastorakennusten rakentamisen. Em. tontin liittymä myös paranee. Kortteli 4147 säilyy entisenlaisena pienin muutoksin. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Kaavamuutosalue sijaitsee Kiekerökadun varrella lähellä kaupungin kaupallista keskustaa. Suunnittelualueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. 4.7.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Osallisten mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavoitustyö aloitettiin vireillepano kuulutuksella 3.6.2015, jolloin oli nähtävillä osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos sekä kaavaselostus. Ko. aikana ei saatu mielipiteitä hankkeesta. Kaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 16.7-13.8.2015, jolloin ei jätetty mielipiteitä. Sijainti ja liikenne Alueelle on hyvät liikenneyhteydet ja alueen kunnallistekniikka on valmiina. Kaavaratkaisu Kaavaratkaisu on esillä olleen luonnoksen mukainen.
12/15 Kaavaehdotus Ehdotuksessa korttelin 4148 tonttia laajennetaan. Perustelut kaavaratkaisulle Itä-Lapin maakuntakaavassa Kemijärven keskusta on osoitettu keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi niihin liittyvine liikennealueineen (keskustatoimintojen alue C). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan viranomaisten on pyrittävä edistämään maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Kaavaehdotus on maakuntakaavan mukaista. Kaavaratkaisu ei edellytä uusia investointeja katuihin taikka kunnallistekniikkaan. Kaavaratkaisu tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kappaleessa 4.4.3 esitetyn mukaisesti. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne / aluevaraukset Asemakaavan muutoksella muodostuu - asuinpientalojen kortteli 4147 ja korttelin 4148 tontti 1, pinta-ala 4 102 neliömetriä - katualuetta, pinta-ala 195 neliömetriä - puistoaluetta, pinta-ala 1 589 neliömetriä 5.2 Mitoitus 5.3 Palvelut Korttelin 4147 ja korttelin 4148 tontin 1 kokonaisrakennusoikeus 820 neliömetriä. Kaavan muutosalue liittyy muuhun keskustan liike-, kaupallisten ja matkailua palvelevien alueiden toimintaan.
13/15 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kortteleihin 4147 ja 4148 rakennettavat rakennukset, niiden laajennukset ja rakennelmien tulee väritykseltään, ulkoasultaan ja tyyliltään sopeuttaa ympäröivän alueen rakennuskantaan. 5.5 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnitelma-alue on rakennettua omakotialuetta, eikä siellä ole suojeltavia kasveja taikka vastaavia. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset
14/15 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan vahvistumisen jälkeen rakentaminen asuntokortteleihin on mahdollista Alueen rakentamista valvoo rakennusvalvontatoimisto. Kemijärvi 8. joulukuuta 2015 Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö
LIITE 1 15/15