Julkisten hankintojen menettelyt ja uudistuva hankintalaki Timo Martelius OTM, hankintajohtaja, Kuntien Tiera Oy
Politiikka 25.2.2013 klo 16:01 YLE Tekes olisi halunnut kilpailuttaa Himaen tutkimuksen - "toimme sen selvästi esiin" Tekesin entisen pääjohtajan mukaan tutkimukse tekijä valittiin valtioneuvoston kansliassa. Hän kuvailee tapausta erikoiseksi- 13.6.2016-10.38 Helsingin Uutiset Puheenaihe Länsimetro myöhästyy, kuka on vastuussa? "Viime kädessä toimitusjohtaja ja yhtiön hallitus" 2.5.2016-14.06 - Länsiväylä Puheenaihe "Huutolaisaika palaa Espooseen" vammaisjärjestöt suuttuivat sähköisestä huutokaupasta APOTTI - TIVI Teemu Laitila 22.3.2016 klo 09:01 Markkinaoikeus hylkäsi CGI:n Apotti-valituksen puolen miljardin hankinta etenee
Hankintalain uudistuksen taustalla hankintadirektiivien uudistus vuonna 2014 Yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU Erityisalojen hankintadirektiivi 2014/25/EU Julkisia käyttöoikeussopimuksia koskeva direktiivi 2014/23/EU Direktiiveillä kahden vuoden täytäntöönpanomääräaika
Kansallisen uudistuksen taustaa TEM perusti marraskuussa 2013 kaksi työryhmää valmistelemaan hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta uusien hankintadirektiivien pohjalta Valmisteluryhmässä laaja edustus: TEM, pj. VM, STM Suomen Kuntaliitto Hansel Oy SAK, STTK, EK Suomen Yrittäjät SOSTE
Kansallisen uudistuksen taustaa Laajempi ohjausryhmä (lähes 30 edustajaa), jossa edellä mainittujen lisäksi kaikki ministeriöt, tuomioistuinlaitos, Akava, Keskuskauppakamari, sote-järjestöjen edustajia, MTK ja Asianajajaliitto Valmisteluryhmän mietintö oli laajalla lausuntokierroksella kesällä 2015 (233 kpl lausuntoja) Syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana päivitettiin hallituksen esitystä: Sote-palvelujen kansallista kynnysarvoa korotettiin In house- yhtiöihin liittyviä sääntöjä tarkennettiin ja tiukennettiin Hankintalainsäädännön valvonta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle
Hallituksen esitys hankintamenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi HE 108/2016 vp Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista Erityisalojen laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista
Hankintaprosessiin ei suuria muutoksia Hankinnan suunnittelu ja valmistelu Hankinnan kohteen määrittäminen Markkinaselvitys Toteutustavan valinta Kilpailutusprosessi Tarjouspyynnön laatiminen Hankintamenettelyn valinta Hankinnasta ilmoittaminen, tarjouspyyntöjen lähettäminen Tarjousten vastaanottaminen ja avaaminen Tarjoajien soveltuvuuden arviointi Tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistaminen Tarjousten vertailu Hankintapäätöksen tekeminen Hankintapäätöksen tiedoksianto Sopimusprosessi Sopimuksen tekeminen Tilauksen tekeminen, valvonta ja vastaanotto Sopimusaikainen yhteistyö Hankintalaki Tilaajavastuulaki
Kynnysarvot ja hankintalain soveltamisala Kuvio hankintal Hankinnan arvo Joustavammat menettelyt Direktiivin mukaiset menettelyt Hankintaohjeet Hankintalaki Kansallinen kynnysarvo EU kynnysarvo
Hankintamenettelyt
Hankintamenettelyt mitä uutta? Tavoitteena hankintamenettelyjä koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen, selkeyttäminen ja joustavoittaminen Keskeiset uudistukset: Neuvottelumenettelyn käyttöalan laajentaminen neuvottelumenettelyjen käyttöala on jatkossa täysin sama Puitejärjestely voidaan tehdä yhden tai useamman toimittajan kanssa (ei enää 1 tai 3-). Puitejärjestelyn sisällä tehty sopimus voi olla pidempi kuin itse puitejärjestely. Puitejärjestelyyn osallistuvat hankintayksiköt tulee nykyistä selvemmin yksilöidä Dynaamisesta hankintajärjestelmästä (DPS) käyttökelpoinen menettelytapa Innovaatiokumppanuus uutena hankintamenettelytapana Mikä ei muutu: Avoin ja rajoitettu menettely säilyvät pitkälti ennallaan. Määräaikoihin muutoksia lyhenevät
Tarjouspyynnön asettaminen saataville Hankintayksikön on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa siitä päivästä, jona hankintailmoitus on julkaistu Tämä koskee myös rajoitettua menettelyä ja neuvottelumenettelyä Muutos tiukentaa hankintayksikön aikataulua tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisessa. Tarjouspyyntöä ei voida laatia enää samaan aikaan kun osallistumishakemuksia laaditaan. Lisää ehdokkaiden tietoja hankinnasta ja parantaa tasapuolista kohtelua
Neuvottelumenettely (tarjousperusteinen neuvottelumenettely) Neuvottelumenettelyn käyttötilanteet laajenevat. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää mm. seuraavissa tilanteissa: Nykyisin edellytyksenä on, että hankinnan kohde on etukäteen hankalasti määriteltävissä tai että muilla menettelyillä ei ole saatu aikaan vertailtavia tarjouksia Jatkossa neuvotteluja voidaan käydä aina, kun hankintayksikön tarpeita ei voida tyydyttää markkinoilta suoraan löytyvillä ratkaisuilla Neuvottelumenettelyn käyttö on siis mahdollista kaikissa muissa kuin bulkkituotteiden hankinnoissa MUTTA: Neuvottelun kulkua ja erityisesti neuvottelujen kohdetta on rajoitettu nykyisestä. Esimerkiksi vertailuperusteet eivät voi olla neuvottelujen kohteena
Neuvottelumenettely Tarjouskilpailun vaiheet: Hankintailmoitus ja osallistumishakemukset Vähimmäisvaatimuksista ja tarjousten vertailuperusteista ei saa neuvotella, eikä niitä saa muuttaa Tarjoajien valinta (vähintään 3) Kutsu / alustava tarjouspyyntö Alustavat tarjoukset, joiden pohjalta käydään neuvottelut niiden sisällön parantamiseksi Hankintayksikkö voi muuttaa tarjouspyyntöä Vaiheittaisuus ja tarjoajien karsinta mahdollista Lopulliset tarjoukset lopulliseen tarjouspyyntöön Uudessa direktiivissä paljon enemmän vaatimuksia kirjallisen aineiston käytöstä
Kilpailullinen neuvottelumenettely Kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä neuvottelujen kohteena voivat olla ratkaisumallit, eivät tarkemmat hankinnan ehdot tai ominaisuudet Neuvottelut tulee päättää sen jälkeen, kun haluttu ratkaisuvaihtoehto on päätetty Tarjoajien määrää mahdollista rajata Uutta: Hankintayksikön olisi vahvistettava hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa alustava aikataulu
Dynaaminen hankintajärjestelmä Tähän asti dynaamista hankintajärjestelmää ei ole sen vaikeaselkoisuuden vuoksi juurikaan hyödynnetty Jatkossa menettely vaivattomampi ja käyttökelpoisempi menettely 1) Ilmoitetaan järjestelmän perustamisesta ja valitaan alustavien tarjousten perusteella toimittajat järjestelmään (soveltuvuus, tuotevalikoima) 2) Varsinainen tarjouspyyntö järjestelmään hyväksytyille Ei tarvitse ilmoittaa jokaisesta dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisestä hankinnasta Ei alustavia tarjouksia Ero tavanomaiseen puitejärjestelyyn on se, että mukaan voi tulla koko ajan uusia yrityksiä
Innovaatiokumppanuus Taustalla esikaupallinen hankinta (komission tiedonanto 2007), jossa ei ole tullut tarpeeksi houkuttelevuutta yrityksille Siinä yrityksen idea valuu kilpailijoille uuden kilpailutuksen kautta. Menettely noudattaa neuvottelumenettelyn kulkua. Neuvotellaan, jotta saadaan yksilöityä se, mitä halutaan Pyrkimyksenä on löytää hankinnan toteuttava innovaatio. Taattava riittävä voitto yrittäjälle Innovaatiokumppanuudessa kuvattava hankinnan tarve ja tavoite. Ei hankinnan kohdetta
Innovaatiokumppanuus yhden tai useamman toimittajan kanssa Hankintailmoitus Hankintailmoitus (määritellään tuote, palvelu tai rakennusurakka, jota ei voida hankkia markkinoilta) Hankinnan kohteen vähimmäisvaatimusten ilmoittaminen Osallistumishakemusten lähettäminen + alustavat tarjoukset Karsinta, mikäli useampia toimittajia (ehdokkaiden valmiudet tutkimukseen ja kehittämiseen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen). Menettelyyn kutsuttava vähintään 3 ehdokasta. Ilmoitettava mahdollisesta vaiheittaisuudesta Immateriaalioikeudet Neuvottelut Noudatetaan neuvottelumenettelyn kulkua Kumppaneille asetetaan välitavoitteet ja maksettavien korvausten perusteet Kumppanuus jaetaan peräkkäisiin vaiheisiin, jotka vastaavat innovaatioprosessin vaiheita Kunkin vaiheen jälkeen voidaan päättää innovaatiokumppanuus Tarjousten käsittely, päätös Ei uutta tarjouskilpailua, jos hankinta tehdään menettelyyn otetuilta kumppaneilta Useampien kumppaneiden valinnassa vertailuperusteina esim: ideaan liittyvät tekijät; kehitystyön toiminnalliset ominaisuudet, tuloksellisuus,vaikuttavuus Innovaatiokumppanuus voi jatkua sopimuskauden aikana
Suorahankinnan perusteet pysyvät pääosin ennallaan Tarjouskilpailulla ei aiemmin ole Tavara valmistetaan tutkimussaatu lainkaan tai kokeilu- tai tuotekehitys- tai osallistumishakemuksia tai tieteellistä tarkoitusta varten tarjouksia tai ei sopivia tarjouksia tietyin edellytyksin Ennalta arvaamaton hankintayksiköstä riippumaton äärimmäinen kiire Raaka-ainemarkkinoilla noteeratut ja sieltä hankittavat tuotteet Teknisistä, taiteellisista tai yksinoikeuteen liittyvistä syistä vain yksi toimittaja kyseeseen Hankinta toimintansa lopettavalta tavarantoimittajalta Palvelunhankinta suunnittelukilpailun voittajalta Sote- ja koulutushankinnat tietyin edellytyksin Lisähankinnat / optiot Perusteet lueteltu tyhjentävästi hankintalaissa, ei voi keksiä itse perustetta!!
Suorahankinta-oikeuskäytäntöä KHO:2010:10 Kuntaliitoksen yhteydessä kaupunki halusi siirtyä käyttämään vain yhtä käytössä olleista kahdesta oppilashallintojärjestelmästä. Kaupungin mukaan oli tarkoituksenmukaista valita ohjelmista toinen ja laajentaa sen käyttö koko kaupungille. Tuomioistuin: suorahankinta tehtiin tarkoituksenmukaisuusperusteella eikä teknisen syyn perusteella. Markkinoilla olisi ollut myös muita ratkaisuja. Kyseessä ei myöskään lisätilaussuorahankinta, koska ohjelmistoja ei korvattu kokonaan
Suorahankinta-oikeuskäytäntöä MAO:160/10 suorahankintaperusteena ilmoitettiin kiire, joka johtui siitä, että sopimus oli umpeutumassa. Taustalla oli kolmen kunnan liitostilanne, jossa tieto kahden kunnan sopimuksen lakkaamisesta ei ollut kulkeutunut ajoissa kunnan tekniseen yksikköön. MAO ei pitänyt tiedonkulkuongelmaa suorahankintaan oikeuttavana perusteena.
Muita keskeisiä uudistuksia
Kansalliset kynnysarvot nousevat, paitsi rakennusurakoiden osalta Uusiksi kansallisiksi kynnysarvoiksi ehdotetaan tavaroiden ja palveluiden osalta 60 000 euroa (pl. työvoimapoliittiset koulutuspalvelut yhteishankintana 100 000 ). Urakoissa kynnysarvo säilyisi 150 000 eurossa. Sote- ym. erityisten palveluiden kynnysarvo olisi 400 000. Käyttöoikeussopimusten kynnysarvoksi ehdotetaan 500 000 euroa. Jos kynnysarvot nousevat ehdotetulle tasolle, tarkoittaa se myös sitä, että lain ulkopuolelle jäävien pienhankintojen määrä kasvaisi, jolloin pienhankintojen avoimuuteen ja tasapuolisuuteen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota.
Hankintojen sähköistäminen tulee pakolliseksi EU-hankinnoissa Direktiivin mukaan yhteishankintayksiköiden (kuten esimerkiksi Hansel ja KL-Kuntahankinnat Oy) on otettava sähköiset viestintävälineet käyttöön viimeistään 18.4.2017 ja muiden hankintayksiköiden viimeistään 18.10.2018. Ajankohdista voidaan kansallisesti päättää vielä toisinkin. Sähköistämistä koskevat vaatimukset liittyvät EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kansallisissa hankinnoissa sähköiset viestintävälineet eivät ole pakollisia, mutta halutessaan niitä voi käyttää. Jos sähköisiä järjestelmiä käyttää myös kansallisissa hankinnoissa, on noudatettava järjestelmiä koskevia vaatimuksia (esim. tietoturva) samalla tavalla kuin EU-hankinnoissakin.
Hankintojen jakamisesta pääsääntö, mutta ei pakkoa Hankintojen jakamisella halutaan parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin. Viime kädessä jakaminen jäisi hankintayksikön harkintavaltaan. Hankintojen jakamista ikään kuin suositellaan pääsäännöksi, mutta jakamisesta ei ole tarkoitus tehdä pakollista. Hankintayksikön tulisi kuitenkin perustella hankinta-asiakirjoissa, miksi hankintaa ei jaettu osiin. Jakamatta jättämisestäkään ei voisi kuitenkaan valittaa.
Markkinakartoitukset ja tietopyynnöt ovat suositeltavia Lakiehdotuksessa tuodaan nyt entistä selvemmin esille, että markkinakartoitukset ovat mahdollisia ennen kilpailuttamisvaihetta ja tämä on jopa suositeltavaa. Hankintayksiköiden tulisi kuitenkin huomioida, etteivät markkinakartoitukset tai vuoropuhelut tarjoajien kanssa saa vaikuttaa varsinaisen kilpailuttamisvaiheen tasapuolisuuteen.
Tarjoajan soveltuvuuden arviointiin tulee muutoksia Tarjoajan soveltuvuuden arviointi muuttuu olennaisesti ns. yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan myötä (ns. ESPD -lomake). ESPD toimisi ensivaiheen näyttönä soveltuvuuden täyttymisestä eli tällä asiakirjalla tarjoaja voisi osoittaa olevansa soveltuva osallistumaan kilpailuun. ESPD:n on tarkoitus olla tietynlainen sähköinen vakiolomake, joka sisältää tiedot tai tietolähteet, joista hankintayksikkö voisi tarkastaa yrityksen soveltuvuuteen liittyvät asiat samaan tyyliin kuin esim. YTJ-rekisteristä voi jo tällä hetkelläkin tarkastaa yritysten tietoja. ESPD:n käyttäminen liittyy EU-kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. Kansallisissa hankinnoissa ESPD:n käyttäminen ei olisi pakollista. Hankinta-asiakirjalla tavoitellaan tarjoajien hallinnollisen taakan vähentämistä, eli jatkossa tarjoajien ei tarvitsisi jokaista kilpailutusta varten erikseen hankkia selvityksiä hankintayksikölle toimitettavaksi. Sekä pakollisiin että harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin on tulossa lisäyksiä, jotka perustuvat pitkälti vallitsevaan oikeuskäytäntöön, eivätkä siten ole suuria muutoksia nykytilaan nähden.
Tarjousten vertailuperusteet Tulevassa hankintalaissa halvimman hinnan valintaperuste poistetaan. Hankintayksiköiden on jatkossa käytettävä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta. Kokonaistaloudellinen edullisuus määritellään kuitenkin hinnan tai kustannusten perusteella ja käytännössä vertailuperusteena voidaan edelleen käyttää halvinta hintaa tai kustannuksia. Muutokset ovat siis lähinnä terminologisia. Tarjousvertailussa voidaan esittää myös kiinteän hinnan vaatimus, jolloin toimittajat kilpailevat ainoastaan laatuperusteilla (ns. ranskalainen urakka). Elinkaarikustannuksia voidaan myös käyttää vertailuperusteina. Ranskalainen urakka eli käänteinen kilpailutus on siis sallittu yhtenä kustannusperusteen muotona. Hankintadirektiivin tavoitteiden pohjalta suositeltavaa on, että käänteisen kilpailun kustannuselementtinä on pelkän hinnan lisäksi esim. elinkaarikustannuksia.
Sopimusmuutokset sopimuksen voimassaoloaikana Lakimuutoksessa säännellään myös sallittuja ja kiellettyjä muutoksia sopimuksen voimassaoloaikana. Tältä osin sääntely on uutta ja perustuu pitkälti EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, etenkin ns. Pressetexttapaukseen, jossa on linjattu sallitun ja kielletyn sopimusmuutoksen käsitteitä. Kielletyt eli olennaiset sopimusmuutokset olisivat rinnasteisia suorahankintoihin.
Hankintapäätöstä ja hankintaoikaisua koskevat muutokset Hankintapäätöksen perustelut voisivat jatkossa olla yleistasoisempia. Hankintapäätöstä ei tarvitsisi perustella niin yksityiskohtaisesti kuin mitä nykyinen lainsäädäntö ja sen ympärille muodostunut oikeuskäytäntö edellyttävät. Jatkossa hankintayksikkö voisi käyttää hankintaoikaisua 90 päivän (nyt 60 pv) sisällä alkuperäisen päätöksen tekemisestä.
KIITOS! Timo Martelius p. +358504102014