ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Oitti, Putkipelto Korttelin 104 tontit 1 ja 2

ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Oitti, Putkipelto Korttelin 104 tontit 1 ja 2 KValt.. Lainvoimainen..

1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Oitin kylän korttelin 104 tontteja 1 ja 2. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oitin kylän korttelin 104 tontit 1 ja 2 sekä puistoalue. Selostus koskee 10. tammikuuta 2017 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava alueen sijainti Kaavamuutoskohde sijaitsee Hausjärven kunnan päätaajaman Oitin keskustassa, rajautuen idässä Kaaritiehen, etelässä Vaahteratiehen, lännessä asuinpientalo ja teollisuusrakennuskorttelialueisiin, sekä autopaikkojen korttelialueeseen. Kaavamuutosalue sijoittuu Oitin taajaman keskustaan ja käsittää korttelin 104 tontit 1 ja 2. Suunnittelualue on pinta alaltaan noin 0,6 ha. Kaavahanke on kuulutettu vireille osana laajempaa ns. Oitin Keskustien länsipuolen asemakaavan muutosta. Asemakaava alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksen tarkoituksena on tutkia rakentumattomien teollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön.

2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Selostuksen liitteet... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite... 10 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.2 Kokonaismitoitus... 11 5.3 Aluevaraukset... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 13 6.1 Nimistö... 13 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet... 13 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kuvia suunnittelualueelta Ortoilmakuva Pohjavesialueet, virtaussuunnat ja havaintopisteet Kunnallistekninen verkosto Kaukolämpö ja sähköverkosto Tietoliikennekaapelit Ote senaatinkartasta Rautatien ja kantatien melualueet, Oitin meluselvitys Tärinän riskialueet, Oitin tärinäselvitys Ote Kanta Hämeen maakuntakaavoitustilanteesta Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta Luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastaukset Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä sekä vastineet (täydentyy) Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset

3 1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto - Kanta Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi 2016 - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2005 - Kanta Hämeen Lumos inventointi - Oitin melu ja tärinäselvitykset 2014, Sito Oy 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Aluetta koskien on neuvoteltu mahdollisesta vireille tulevasta rakennushankkeesta. Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt aluetta koskevan kaavoituspäätöksen 9.5.2017 147, ns. Oitin Keskustien länsipuolen asemakaavan muutoksen yhteydessä. Kaavoituksen vireille tulosta on kuulutettu Riihimäen seudun Viikkouutisissa 23.8.2017. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 2.10.2017 79 päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.10. 9.11.2017 ja siitä on pyydetty luonnosvaiheen lausunnot. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen... Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman... 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oitin kylän korttelin 104 tontit 1 ja 2 sekä puistoalue. Asemakaavan muutoksella muutetaan teollisuuskorttelialuetta kerrostalotalojen korttelialueeksi, jolla mahdollistuu palveluasuminen sekä siihen liittyvät ja muut lähipalvelut. Alue on alkuperäisessä rakennuskaavassa ollut kerrostalotontiksi kaavoitettu, mikä tukee käyttötarkoituksen muuttamista kerrostalokorttelin tonteiksi. Kaavamuutoksen vaikutusten ei katsota olevan merkittäviä. Kaavamuutos mahdollistaa kerrostalorakentamisen, mutta käyttötarkoitus soveltuu alueelle, jonka yhteydessä nykyisellään on asutusta. Liikenne alueella voi kaavamuutoksen myötä määrällisesti kasvaa mutta teollisuuskäytössä korttelialueelle kohdentuisi enemmän raskasta liikennettä. Asemakaavan muutoksella alueelle tulevat voimaan pohjavesien suojelua koskevat määräykset. Kaavamuutoksella täydennetään kunnan keskustaajaman yhdyskuntarakennetta, monipuolistetaan ja uudistetaan asuntotarjontaa sekä mahdollistetaan palveluasuminen. Käyttötarkoituksena asuminen soveltuu alueelle, ottaen huomioon palvelujen läheisyys. Liikennöinti voi kaavamuutoksen myötä kasvaa määrällisesti mutta teollisuuskäytössä korttelialueelle kohdentuisi enemmän raskasta liikennettä. Alueelta on sujuvat yhteydet Oitintielle ja edelleen kantatielle 54.

4 Kaavamuutos mahdollistaa teollisuusrakentamista korkeamman rakentamisen. Alue sijoittuu kuitenkin rakennetun taajaman keskusta alueelle, jonne soveltuu korkeampi rakentaminen. Suurmaisemassa kaavamuutosalue sijoittuu alisteisesti taustalla kohoavaan harjuun nähden. Lähiympäristössä muita kookkaampia rakennusmassoja muodostavat päiväkoti, kirjasto, seurakuntatalo ja kaupallisten palvelujen rakennukset sekä kunnanvirasto. Kerrostalorakentaminen on mahdollista sopeuttaa lähiympäristössä olevaan rakennuskantaan kasvillisuuden sekä matalampien talousrakennusten avulla. Asemakaavassa esitettyjen muutosten toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alue sijoittuu olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen yhteyteen. Alueella kaivutöitä tehtäessä tulee ottaa huomioon sähkö ja telekaapelit, kaukolämpöverkosto, kunnallistekninen verkosto sekä muut mahdolliset johtolinjat. Alueelle sijoittuvan sadevesilinjan osalta varaudutaan sen siirtämiseen Kaaritien katualueelle sekä alueen pohjoispuolella olevalle puistoalueelle. Rakentamisessa ja pihajärjestelyissä tulee ottaa huomioon viereisen yritysalueen toiminnot. Mahdollinen radonin esiintyminen tulee ottaa huomioon alueen rakennushankkeissa. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Kaava alue sijoittuu Hausjärven päätaajaman Oitin keskustaan, palvelujen välittömään läheisyyteen. Alue on alkuperäisessä rakennuskaavassa ollut kaavoitettu kerrostalorakentamiseen, jonka jälkeen kaavamuutoksilla pientalorakentamiseen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaksi teollisuusalueeksi. Tontit eivät ole rakentuneet. Kaavahankkeessa tarkastellaan tonttien käyttötarkoituksen muuttamista palveluasumisen sallivaksi kerrostalorakentamiseksi. Selostuksen kannessa on viistoilmakuva kaakosta kaavoitettavan alueen suuntaan keväältä 2016. Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2011 ovat liitteenä (Liitteet 2 ja 3). 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Asemakaava alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisema aluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljely ja järvimaan sekä Eteläisen rantamaan maisemamaakuntien ja tarkemmin Keski Hämeen viljely ja järviseudun sekä Eteläisen viljelyseudun maisemaseutujen rajalle. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täydentävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava alue sijoittuu Salpausselän Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loivasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju ja moreenimuodostumien vuorottelu. Kaava alue sijoittuu rakentuneeseen taajamaympäristöön, jossa maisema on pääosin sulkeutunutta. Suunnittelualue itsessään on avointa ja tasaista, rakentamatonta entistä peltomaata, jota on hoidettu niittymäisenä viheralueena. Teollisuustonttien ja radan

5 suuntaan on lehti ja havupuustoa, sekä Kaaritien ja Vaahteratien varrella muutamia yksittäispuita, ks. kansikuva. Alueen itäpuolella, suurmaiseman taustana, kohoaa Salpausselän harju ja Patastenmäki. Luonnonolot Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kaavoitettava alue liittyy rakennettuun taajamaympäristöön ja on vanhaa peltoa, jonka reunamilla on yksittäispuita. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnon monimuotoisuuden seurantahankkeessa (Lumos, 2004) inventoituja kohteita. Pohjavesi Asemakaava alue sijoittuu Oitin (0408601) I luokan pohjavesialueelle, varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Oitin pohjavedenottamo on ollut jo pitkään pois käytöstä alueen pohjaveden tri ja tetrakloorieteeniliuottimilla pilaantumisen vuoksi. Suunnittelualue sijoittuu liuotinaineiden levinneisyysalueen ulkopuolelle (Happi hanke II vaihe, Oitti lisätutkimukset, tutkimusraportti 7.9.2012, liitekartta pvm. 5.9.2012). Kartta pohjavesialueista, pohjaveden virtaussuunnista ja havaintopisteiden sijainnista on liitteenä (Liite 4). Pohjaveden pinnan tasot ovat havaintopisteissä olleet alla olevan taulukon mukaisella tasolla. Havaintopiste Havainto pvm Putken pää (pp) Pohjaveden pinta Hp 100 (Vaahteratie 4a) Hp 103 (Keskustie 5) 11.5.2011 pp 92,17 (N43) 90,23 (N43) 1,94 m ero pp / pohjaveden pinta 18.7.2011 pp 107,52 (N43) 92,58 (N43) 14,94 m Hp 108 (Leppätie) 18.7.2011 pp 103,39 (N43) 92,30 (N43) 11,09 m Pohjaveden havaintopistetietoja (Karpalo / Oiva / Hertta tietojärjestelmä) Pintavesi Suunnittelualue sijoittuu lähelle vedenjakajana toimivaa harjua, jonka länsipuoli kuuluu Pohjanlahteen laskevaan Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja itäpuoli Suomenlahteen laskevaan Mustijoen päävesistöalueeseen. Karttatarkastelun perusteella alueen pintavedet laskevat tonttien alueelta länteen, radan suuntaan. Alueen halki kulkee nykytilanteessa sadevesiviemäri joka laskee Kaaritien ali tonttien länsirajalle ja purkaa rajaojaan tonttien länsipuolella. Maaperä Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on hiesua (Hs). Pinnanmuodot Alueen maanpinta viettää loivasti länteen, radan suuntaan. Alueen itäosa on noin korkeusasemassa 96 metriä merenpinnan yläpuolella ja alueen länsiosa on noin 95 metriä mpy. Suunnittelualueen itäpuolella oleva Kaaritie on korkeusasemassa 96,7 97,2 m ja suunnittelualueen länsipuolella oleva yritysalueen tontti noin korkeusasemassa 94,2

6 m. Tontteja toteutettaessa on niitä tarve nostaa noin tasolle 96,5 m huomioiden Kaaritien korkeusasema, jolloin viereisen yritystontin piha alue jää noin 2 metriä suunnittelualuetta alemmalle tasolle. Havainnepoikkileikkaus korttelin 104 tontin 1 kohdalta pohjoiseen. Piirrokseen on merkitty nykyiset rakennukset ja maanpinnan taso (yhtenäinen viiva) sekä viitteellinen tuleva rakennus ja maanpinnan taso (katkoviiva). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Kaavamuutosalueelle ei sijoitu asumista. Alue on alkuperäisessä rakennuskaavassa (LH 28.2.1973) ollut kaavoitettuna kerrostalorakentamiseen ja tämän jälkeisessä kaavamuutoksessa (LH 29.11.1984) pientalorakentamiseen (Liite 4). Nykyisin alue on TYkorttelialuetta. Kaavamuutosalueen itäpuolelle, Kaaritien toiselle puolen, sijoittuu pien ja rivitalorakentamista sekä Vaahteratien varteen iäkkäämmät asuinrakennukset. Palvelut Kaavamuutosalueelle ei sijoitu palveluja. Päätaajaman kaupalliset sekä kunnalliset palvelut ovat alueen välittömässä läheisyydessä. Välittömästi kaava alueen eteläpuolelle sijoittuu Oitin päiväkoti, Kaaritien itäpuolelle käsityömyymälä kahvila ja alueen länsipuolelle yritysalue, jonka kaavamuutosalueeseen rajautuvilla kiinteistöillä toimivat taksiasema, kuntosali ja partiolaisten kolo sekä kuljetusliike. Risteyksessä alueeseen nähden kulmittain sijaitsee päivittäistavarakauppa. Liikenne Kaavamuutosalue on saavutettavissa etelästä Vaahteratieltä ja idästä Kaaritietä myöten. Kaaritielle on suora yhteys Oitintieltä Tammitietä myöten. Kaava alueen eteläosassa on yksityiskiinteistöjen halki teollisuushallille johtava kulkuväylä, jota ei ole osoitettu kaavassa. Alueeseen rajautuvilla kaduilla ei ole kevyen liikenteen väyliä. Oitin rautatieseisake sijoittuu noin 250 metrin etäisyydelle alueesta. Linja autoliikenne liikennöi Oitintietä ja Keskustietä myöten. Tekninen huolto Kaaritien ja Vaahteratien varressa on vesi ja viemärijohdot sekä Kaaritien varressa lisäksi vesijohto. Alueen halki kulkee Kaaritien alittava sadevesilinja, joka on siirrettävissä kaava alueen pohjoispuolella sijaitsevalle puistoalueelle ja Kaaritien varteen. Ote verkostokartasta on liitteenä (Liite 5). Kaaritien varressa on myös kunnan valokuitukaapeli. Kaaritien ja osin Vaahteratien varressa on Adven Oy:n kaukolämpöjohto (Liite 5).

7 Alueella on Carunan sähköverkostoa, jota Vahva Verkko hankkeen yhteydessä on muutettu ilmajohdoista maakaapeleiksi. Kaaritien varressa on 20 kv maakaapeli ja 0,4 kv ilmalinja sekä alueen pohjoispuolella 0,4 kv maakaapelit. Ote Carunan sähkönjakeluverkostokartasta 09/2017 on liitteenä (Liite 5). Alueella on lisäksi Elisan ja DNA:n maakaapeleita (Liite 6). Virkistys Kaava alueen vieressä olevalla kiinteistöllä on kunnan ylläpitämä kuntosali. Läheisellä harjulla on urheilukenttä, pururata ja virkistykseen soveltuvaa ulkoilumaastoa. Alaasteen ja yläasteen yhteydessä on mm. jääkiekkokaukalo, pelikenttiä sekä sisäliikuntamahdollisuudet. Ala asteen läheisyydessä on leikkipuisto. 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Kaava alueelle tai välittömään lähiympäristöön ei sijoitu Rakennettu Häme teoksen maakunnallisesti arvokkaita tai Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen paikallisesti arvokkaita kohteita. Oitintien linjaus taajaman halki on aiemmin kulkenut Vaahteratietä myöten. Linjaus ilmenee mm. senaatinkartasta v. 1872. Senaatin kartassa ei ilmene viitteitä vanhasta asutuksesta kaava alueen osalla (Liite 6). Kaava alueen lounaispuolella on ollut Sykärin tila, joka mainitaan kylän talona 1600 luvulla. Sykärin rakennuksen on korvannut sen paikalle rakennettu päiväkoti. Vaahteratien pohjoispuolella, kaava alueen länsipuolella on vanha ns. Tiilolan asuinrakennus. Maakunnallisesti arvokas maisema alue, Mommilanjärven Puujoen kulttuurimaisema (Rakennettu Häme, 2003 ja Kanta Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi 2016) sijoittuvat rautatien ja kantatien luoteis /pohjoispuolella. 3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Kaavamuutosalue sijoittuu nykytilanteessa osaksi ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Kaava alueeseen rajautuen toimii kuljetusyritys, jonka alueella liikennöi raskaita yhdistelmäajoneuvoja. Alueen pohjoispuolella on autopaikkojen korttelialue, joka on tarkoitettu korttelin 104 sekä korttelin 110 rakennuspaikan 1 käyttöön. Kaava alue sijoittuu päätaajaman keskustan liikenneverkkoon tukeutuen, mutta ei aivan vilkkaimpien pääkulkuväylien (Oitintie, Keskustie) varteen. Kaava alueesta lähimmillään noin 150 m etäisyydelle länteen sijoittuu rautatieverkoston Riihimäki Lahti rataosa sekä noin 700 m etäisyydelle kantatie 54. Oittiin on laadittu rautatien ja kantatien osalta melu ja tärinäselvitys (2014), joka kattaa suunnittelun kohteena olevan alueen. Selvityksessä on huomioitu rautatien ja kantatien 54 melun yhteisvaikutus. Yöaikainen keskiäänitaso alueella on päiväaikaista suurempi, jolloin myös meluntorjuntaa ja ääneneristystä suunniteltaessa tulee käyttää yö

8 ajan melutason ohjearvoa (vanhoilla asuinalueilla 50 db). Ennustetilanteessa v.2030 melutilanne hieman huononee tavaraliikenteen kasvun johdosta. Kaavamuutosalue sijoittuu melutarkastelussa (ennustetilanne v. 2030, tie ja raideliikenteen yhteistilanne) alueelle, jossa päiväajan keskiäänitaso (Laeq 7 22) on välillä 45 50 db. Yöajan yhteiskeskiäänitaso (Laeq 22 7) alueella on niin ikään välillä 45 50 db, jolloin melutason ohjearvot alueella eivät ylity. Ote Oitin meluselvityksen päivä ja yöajan melualueista on liitteenä (Liite 7). Koska kaavamuutosalue on vanhalle alueelle sijoittuvaa täydennysrakentamisaluetta, alittuvat sekä päivä että yöajan ulko ohjearvot (55 db ja 50 db vanhat alueet) alueella. Sisätilojen osalta melun ohjearvot (35 db päivällä ja 30 db yöllä) yleensä saavutetaan, jos ulko ohjearvot täyttyvät. Oitin taajaman meluselvityksen mukaan normaalirakentamisella saavutetaan yleisesti 30 db:n äänitasoero ulko ja sisätilojen välillä. Kaavaalueella 60 db:n ylittävä melualue jää asuinkäyttöön osoitettujen tonttialueiden ulkopuolelle. Taulukko: VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. (Oitin taajaman meluselvitys 2014) Tärinän suhteen esiselvitys pääradan melu ja tärinähaitoista rataosilla Kerava Riihimäki ja Riihimäki Hausjärvi, osoittaa, että kaava alue sijoittuu osin mahdolliselle tärinäriskialueelle. Alueelle on laadittu tarkempi Oitin melu ja tärinäselvitys (2014, laskennallinen arvio), jonka mukaan vanhojen asuinrakennusten osalta tarvittava suojaetäisyys on 36 72 metriä ja uusilla rakennuksilla 72 142 metriä kerrosluvusta ja perustamistavasta riippuen. Muiden kuin asuinrakennusten (mm. toimisto ja teollisuusrakennusten) osalta värähtelyluokituksen raja arvoja voidaan soveltaa kaksinkertaisena, jolloin vanhoilla rakennuksilla tarvittava suojaetäisyys on 19 36 metriä ja uusilla rakennuksilla 36 72 metriä. Otteet tärinäselvityksen tärinänleviämiskartasta on liitteenä (Liite 8). Kaavamuutosalue sijoittuu selvityksessä osoitettujen tärinän riskialueiden ulkopuolelle. Läheisestä harjualueesta johtuen alue on mahdollista radonin esiintymisaluetta. 3.1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin Hausjärven kunnan (kiinteistöt 7:147, 7:83 ja osa kiinteistöstä 7:153) ja pieneltä osin yksityisessä (kiinteistö 7:146) omistuksessa.

9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavoitettava alue on työpaikka aluetta (TP). 1.vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka, Ympäristöministeriö 18.12.2015) kaava alue kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen, sekä seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (C vkm). Kanta Hämeen 2.vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja luonnonvarat, Ympäristöministeriö 24.5.2016) kaava aluetta koskee merkintä Tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue. Maakuntavaltuusto on 23.11.2015 päättänyt aloittaa maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laadinnan. Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa (nähtävillä 6.2. 3.3.2017) maakuntakaavan 2006 mukainen työpaikka alue (TP) on osoitettu osaksi taajamatoimintojen aluetta (A). Otteet Kanta Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä sekä maakuntakaavan 2040 luonnoksesta ovat liitteenä (Liite 9). 3.2.2 Yleiskaava Oitin oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KValt 25.9.1979) kaavamuutosalue on asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK) ja puistoaluetta (P). Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta on liitteenä (Liite 9). 3.2.3 Asemakaava Alueella on voimassa lääninhallituksen 16.6.1987 vahvistama rakennuskaava, jossa alue on ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY). Kerrosluku on II ja rakennusoikeus osoitettu tehokkuusluvulla e=0.3. Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta on liitteenä (Liite 9). Aiemmissa asemakaavoissa alue on ollut osoitettuna asumiskäyttöön (Liite 4). 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 65 ja tullut voimaan 1.12.2010. 3.2.5 Kaava aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Kaavamuutoksella varaudutaan siihen, että alueelle voidaan sijoittaa palveluasumista käsittävää kerrostalorakentamista. Kaavan laadinnassa käytetty lähdeaineisto on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6. 3.2.6 Pohjakartta Alueella on euref fin GK 25 koordinaatistossa, N2000 korkeusjärjestelmässä oleva numeerinen pohjakartta. Pohjakarttaa tarkistetaan tarvittaessa kaavoituksen yhteydessä.

10 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Kaavamuutoksen tavoitteena on tutkia rakentumattomien teollisuustonttien muuttaminen asuinkäyttöön. Kaavamuutoksella varaudutaan siihen, että alueelle voidaan sijoittaa palveluasumista käsittävää kerrostalorakentamista. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta. Aluetta koskien on neuvoteltu mahdollisesta vireille tulevasta rakennushankkeesta. Hausjärven kunnanhallitus on aluetta koskevan kaavoituspäätöksen 9.5.2017 147, ns. Oitin Keskustien länsipuolen asemakaavan muutoksen yhteydessä. Kaavoituksen vireille tulosta on kuulutettu Riihimäen seudun Viikkouutisissa 23.8.2017. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 2.10.2017 79 päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 11.10. 9.11.2017 ja siitä on pyydetty luonnosvaiheen lausunnot. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen... Asemakaavan muutos on saanut lainvoiman... 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 11.10. 9.11.2017. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY keskukselta, Uudenmaan ELY keskukselta, Liikenneviraston rautatieosastolta, Museovirastolta, Turvallisuus ja kemikaalivirastolta, Kanta Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Caruna Oy:ltä, Adven Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä, Telia Company AB:lta, DNA Oyj:ltä, sekä Hausjärven sivistyslautakunnalta, perusturvalautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. DNA Oyj, Adven Oy ja sivistyslautakunta eivät antaneet luonnoksesta lausuntoa. Luonnoksesta saatiin yksi mielipide. Tiivistelmä luonnosvaiheessa saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastaukset niihin ovat liitteenä (Liite 10). Luonnokseen tehtiin vastausten mukaiset tarkennukset. Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä... ja siitä pyydettiin lausunnot luonnosvaiheessa kuulluilta tahoilta. Ehdotuksesta saatiin muistutusta. Tiivistelmä

11 ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin ovat liitteenä (Liite 11, täydentyy). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven Oitin taajaman korttelin 104 tontit 1 ja 2 sekä niihin liittyvä puistoalue. 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava alueen pinta ala on noin 6010 m2. Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinkerrostalojen korttelialuetta, jolla sallitaan palveluasuminen ja siihen liittyvät sekä muut lähipalvelut (AK 1) noin 5577 m2 ja puistoaluetta noin 433 m2. Rakennusoikeus AK 1 korttelialueelle tehokkuudella e=0,60 on 3346 m2. Kortteli / tontti Pinta ala m2 K104/1 3217 1930 K104/2 2360 1416 Rakennusoikeus k m2 Asemakaavan mukaiset pinta alat ja rakennusoikeudet. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä (Liite 12). 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksella on muutettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY) asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolla sallitaan palveluasuminen ja siihen liittyvät sekä muut lähipalvelut (AK 1) sekä puistoalueeksi (VP). Rakennuspaikkojen määrä on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti kaksi. Rakennusoikeutta on muutettu tehokkuudesta e=0,3 käyttötarkoituksen muuttuessa tehokkuudeksi e=0,60. Kerrosluku on muutettu II:sta 1k III:een, sallien kellarikerroksen ja kolme asuinkerrosta käsittävän rakennuksen. Rakennusalan rajat katujen suuntaan on osoitettu 5 metriä leveinä, sisältäen istutettava alueenosa merkinnän. Lännessä teollisuusalueen ja rautatien suuntaan sekä pohjoisessa autopaikkojen korttelialueen (LPA) suuntaan on osoitettu istutettavat puurivit, tarkoituksena muodostaa kasvillisuussuojaa eri maankäyttömuotojen välille. istutettava puurivi määräystä on täydennetty istutettava alueen osa merkinnällä (ist 4): Istutettava alueen osa. Alueelle tulee kerroksellisen kasvillisuuden avulla muodostaa suojaava vyöhyke viereisen yritysalueen suuntaan. Tontteja 1 ja 2 koskevaksi on lisäksi osoitettu aitaamismerkintä: Tontin rajalle saa rakentaa viereisen yritysalueen häiriövaikutuksilta suojaavan, ympäristöön soveltuvan aitarakenteen.

12 5.3.2 Tie ja liikennealueet Asemakaavan muutoksella ei muodostu tie tai liikennealueita. Ajoyhteysmerkinnällä (ajo 14) on osoitettu, että tonteille 1 ja 2 saa toteuttaa Kaaritieltä ainoastaan yhden yhteisen liittymän. 5.3.3 Virkistysalueet Asemakaavan muutoksella muodostuu vähäisessä määrin puistoaluetta (VP). 5.3.4 Vaara, erityis ja muut alueet Asemakaavan muutoksella ei muodostu vaara tai erityisalueita. Kaavakarttaan on osoitettu kaava alueen ulkopuolelle sijoittuva yöajan 50 db (vanhat alueet) melunleviämisalue (me 2): Liikennemelualueen laskennallinen arvio vuodelle 2030, jonka alueella keskiäänitaso ylittää melun yöohjearvon 50 db (LAeq 22 07). 5.3.5 Yleiset asemakaavamääräykset Asemakaavan muutoksella on annettu pysäköintialueiden jäsentelyyn, kaukolämpöön liittymiseen, meluun, pohjaveteen sekä autopaikkoihin liittyvät yleismääräykset. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavan muutoksella muutetaan teollisuuskäyttöön osoitetut tontit kerrostalorakentamiseen ja osin puistoalueeksi. Rakennuspaikkojen määrä pysyy muutoksesta huolimatta samana. Kaavamuutos mahdollistaa kerrostalorakentamisen, mutta käyttötarkoituksen voidaan katsoa soveltuvan nykyisen asutuksen yhteyteen. Myös alueen historiallista taustaa vasten kerrostalorakentaminen soveltuu alueelle, sillä alue on aiemmissa kaavoissa ollut asumistarkoitukseen kaavoitettu. Liikenne voi kaavamuutoksen myötä määrällisesti kasvaa mutta teollisuuskäytössä korttelialueelle kohdentuisi enemmän raskasta liikennettä, joka voisi aiheuttaa häiriötä Vaahteratien varren nykyiselle asutukselle. Rautatien läheisyydestä huolimatta melutason ohjearvot alittuvat alueella. Alue sijoittuu arvioidun tärinäalueen ulkopuolelle. Kaavassa on osoitettu merkinnät ja määräykset viereisen yritysalueen mahdollisten häiriövaikutusten vähentämiseksi. Tulevan uudisrakentamisen ja yritysalueen väliin jää myös maanpinnan tasoero. 5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen Kaavamuutosalueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, joihin kaavamuutoksen myötä kohdentuisi vaikutuksia. Myös nykytilanteessa alue on rakennusmaaksi kaavoitettu. Kaavamuutoksella pieni alue TY korttelialuetta muutetaan puistoksi (VP). Asemakaavan muutoksella alueelle tulevat voimaan pohjavesien suojelua koskevat määräykset. Käyttötarkoitukseltaan asumisen voidaan katsoa olevan ympäristön kannalta teollisuutta kevyempi maankäyttömuoto. 5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavamuutoksella täydennetään kunnan keskustaajaman yhdyskuntarakennetta, monipuolistetaan ja uudistetaan asuntotarjontaa sekä mahdollistetaan palveluasuminen.

13 Käyttötarkoituksena asuminen soveltuu alueelle, ottaen huomioon palvelujen läheisyys. Alue on kunnallistekniikan piirissä. Liikennöinti alueella voi kaavamuutoksen myötä kasvaa määrällisesti mutta teollisuuskäytössä korttelialueelle kohdentuisi enemmän raskasta liikennettä. Alueelta on sujuvat yhteydet Oitintielle ja edelleen kantatielle 54 sekä joukkoliikennemahdollisuudet erittäin hyvin tavoitettavissa. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Kaavamuutos mahdollistaa teollisuusrakentamista korkeamman rakentamisen. Alue sijoittuu kuitenkin rakennetun taajaman keskusta alueelle, jonne soveltuu korkeampi rakentaminen. Suurmaisemassa kaavamuutosalue sijoittuu alisteisesti taustalla kohoavaan harjuun nähden. Kerrostalorakentaminen on mahdollista sopeuttaa lähiympäristössä olevaan rakennuskantaan esimerkiksi kasvillisuuden sekä matalampien talousrakennusten avulla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei muodostu uutta nimistöä. Kaavan nimi perustuu alueen läheisyydessä sijainneeseen Tiilolan Oitin Tiili ja Putki tiilitehtaaseen. 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavassa esitettyjen muutosten toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alue sijoittuu olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen yhteyteen. Alueella kaivutöitä tehtäessä tulee ottaa huomioon sähkö ja telekaapelit, kaukolämpöverkosto, kunnallistekninen verkosto sekä muut mahdolliset johtolinjat. Alueelle sijoittuvan sadevesilinjan osalta varaudutaan sen siirtämiseen Kaaritien katualueelle sekä alueen pohjoispuolella olevalle puistoalueelle. Rakentamisessa ja pihajärjestelyissä tulee ottaa huomioon viereisen yritysalueen toiminnot. Mahdollinen radonin esiintyminen tulee ottaa huomioon alueen rakennushankkeissa. Hausjärvellä 10. päivänä tammikuuta 2017 Paula Sidoroff Eskelinen Kaavasuunnittelija, Insinööri (ylempi AMK) Ilkka Korhonen Kaavoituspäällikkö, DI