Arvio vuoden 0 viljasadosta ja sen käytöstä Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry on tehnyt arvion kotimaan vuoden 0 viljasadosta ja sen käytöstä. Samassa yhteydessä on selvitetty mm. viljelijöiden kiinnostusta sopimusviljelyyn ja kiinteähintaisiin sopimuksiin sekä kylvöaikomuksia ja tuotantopanosten käyttöä tulevana keväänä 0. Selvitystä varten Suomen Gallup Elintarviketieto haastatteli yhteensä 0 viljelijää aikavälillä..0.0. Selvitystä on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Selvityksen tulokset esitetään kokonaisuudessaan tässä raportissa sekä sen lopussa olevassa esityksessä. Tulokset on uutisoitu www.vyr.fi sivustolla joulukuussa, yhteensä kuutena erillisenä juttuna. Selvityksen tuloksista on kirjoitettu kooste myös MMM:n Verso-blogiin. Selvityksen tulokset uutisjutut I: Arvio kotimaan viljasadosta tarkentunut (.0.0)... II: Hyvä sato kasvukauden 0 onnistumisia (0..0)... III: Kiinteähintaisten viljelysopimusten käyttö vähäistä (0..0)... IV: Kiinnostus kiinteähintaisiin vaihtelee tuotantosuunnan mukaan (..0)... 9 V: Viljaa tulee myyntiin pitkin vuotta (..0)... VI: Aikomuksia tulevalle kasvukaudelle 0 (..0)...
I: Arvio kotimaan viljasadosta tarkentunut (.0.0) Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti lokakuun alussa suomalaisten viljelijöiden keskuudessa satokyselyn. Viljojen kokonaissatoarvioksi,09 miljoonaa tonnia Satokyselyn vastausten perusteella viljojen kokonaissato on kotimaassa tänä vuonna samaa suuruusluokkaa kuin viime vuonna (0:,0 milj. tn). Arvio on hieman suurempi kuin Tiken ennakkosatotilaston arvio kokonaissadosta (+ 000 tn,..). Tänä vuonna viljojen viljelyala oli noin prosentin viime vuotta suurempi, ollen,9 miljoonaa hehtaaria. Viljojen keskisadot ovat viime vuoden tasolla tai hieman korkeampia. Alueellisia vaihteluita hehtaarisadoissa on paljon, mikä voi tuoda poikkeamaa tai vaihtelua tuloksiin. Vehnäsato yli miljoona tonnia Kevätviljoista vain vehnän sato on viime vuotta suurempi, kevätvehnää on arvion mukaan korjattu noin 90 000 tonnia (0: 000 tn, + %). Kun kokonaissadossa huomioidaan myös syysvehnä, nousee arvio vehnän kokonaissadosta yli miljoonan tonnin (,0 milj. tn). Syysvehnäsato, 000 tonnia, on lähes nelinkertainen viime vuoden syysvehnäsatoon verrattuna ( 000 tn). Syysviljasatojen kasvun taustalla on edellisvuoteen verrattuna yli kaksinkertainen viljelyala. Syysvehnän viljelyala lähes kolminkertaistui ja satotason arvioidaan olevan noin 900 kg/ha parempi kuin viime vuonna, ollen lähes 000 kg/ha. Rukiin osaltakin kokonaissato nousee lähelle 0 000 tonnia. Rukiin viljelyala kasvoi lähes kaksinkertaiseksi ja satotason (900 kg/ha) odotetaan olevan lähes 0 % parempi kuin 0 (090 kg/ha).
Ohrasta suurin sato kaura toisena Ohran kokonaissato jää % viime vuotta pienemmäksi ja on arviolta, miljoonaan tonnia. Kokonaissatoa laskee viime vuotta heikommat hehtaarisadot. Ohran satoon on laskettu mukaan rehu- sekä mallasohra. Tänä vuonna korjattu kaurasato on määrältään,0 miljoonaa tonnia ja se jää noin kymmenyksen edellisvuotta pienemmäksi. Kauran viljelyala laski edellisvuodesta %, mutta satotasojen arvioidaan olevan aavistuksen viime vuotta korkeampia. Rypsi- ja rapsisato viime vuotta pienempi Rypsin sekä rapsin osalta viljelyalat laskivat selvästi edellisvuoteen verrattuna (yhteensä - %). Rypsin ja rapsin kokonaissato on 000 tonnia, noin viidenneksen viime vuotta pienempi. Suurin pudotus nähdään rypsisadossa, rapsisato on aika lähellä viime vuotista. Öljykasveilla keskisadot ovat olleet tänä vuonna keskimääräiset. II: Hyvä sato kasvukauden 0 onnistumisia (0..0) Kotimaassa korjattu, miljoonan tonnin viljasato oli määrältään hyvä ja useat viljelijät olivat kasvukauden 0 osalta tyytyväisiä juuri sadon määrään. Kasvukauden ja etenkin sadonkorjuukauden sää aiheutti kuitenkin monelle viljelijälle harmaita hiuksia. Asiat käyvät ilmi VYR:n tekemästä viljelijäkyselystä. Vilja-alan yhteistyöryhmä teetti lokakuun alussa suomalaisten viljelijöiden keskuudessa kyselyn, jossa kartoitettiin mm. viljasadon määrän lisäksi sadon myyntiaikomuksia, sopimusviljelyn yleisyyttä, kiinnostusta kiinteähintaisiin sopimuksiin sekä ensi vuoden kylvöaikomuksia. Tutkimuksen toteutti Suomen Gallup Elintarviketieto haastattelemalla yhteensä 0 viljelijää aikavälillä..0.0.
Kysely on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa selvitystä. Kyselyn tuloksia julkaistaan viikoilla 9 VYR:n nettisivuilla ja tämä on juttusarjan ensimmäinen osa. Mikä onnistui ja mikä epäonnistui kasvukaudella 0? VYR kyselyn avoimissa vastauksissa viljelijöiltä kysyttiin mikä onnistui hyvin ja mikä huonosti. Tässä kohdassa vastaajien oli mahdollisuus kirjoittaa haluamiaan asioita molempiin kohtiin. Noin puolet vastaajista käytti tätä mahdollisuutta. Osa vastaajista vastasi vain toiseen kysymyksistä. Osassa vastaukista kommentoitiin vain yhtä asiaa (esim. sato) ja osassa useampaa. Vastauksia oli mahdollista lajitella vastaajien mukaan alueittain, mutta tällä tarkastelulla ei löydetty selkeitä asioita joissa tietyllä alueella olisi onnistuttu tai epäonnistuttu. Tämän vuoksi alueellisia tuloksia ei tässä yhteydessä esitetä. Onnistumiseen vaikutti tänäkin vuonna selkeästi kasvukauden sää Kasvukausi 0 oli olosuhteiltaan vaihteleva ja alueellisia eroja kasvuolosuhteissa esiintyi aika paljon. Kuitenkin vaihtelevuudesta huolimatta valtaosassa maata kasvukausi sujui ilman suurempia ongelmia. Kylvökausi alkoi jo huhtikuun puolella, kiitos lämpimien säiden. Säät viilenivät kuitenkin uudelleen ja kasvustojen orastumista jouduttiin odottelemaan useampi viikko. Toukokuun puolenvälin jälkeen helteinen sää nopeutti orastumista. Toukokuun lopulla sateinen sää viivästytti kylvöjen loppuun saattamista, mutta ne saatiin tehtyä Itä-Suomea lukuun ottamatta normaalissa aikataulussa. Etenkin Itä- ja Keski-Suomessa toukokuun runsaat sateet viivästyttivät kylvöjä ja toukokuun sademäärät olivat kaksinkertaisia tavanomaiseen verrattuna (ks. kartat kuvassa). Kesä- ja heinäkuun säät jatkuivat vaihtelevina. Juhannusta juhlittiin paikoin alle 0 asteen lämpötiloissa, mutta heinä- ja elokuussa päästiin jo nauttimaan hellepäivistä. Kaikkialla heinäkuun helteet eivät olleet toivottuja, mm. Etelä- ja Kaakkois-Suomessa ja osassa Etelä-Pohjanmaata heinäkuun helteinen ja sateeton kausi paikoin pakkotuleennutti viljoja ja jyväkoko jäi pieneksi. Puintikausi alkoi elokuun alkupuolella tavanomaiseen aikaan ja satonäkymät olivat tuolloin keskimääräiset. Satonäkymiä sekä etenkin sadon laatua heikensi kuitenkin elokuun loppupuolen runsaat sateet, jotka pysäyttivät viljan puinnit monella tilalla jopa kahdeksi viikoksi. Laatutappioita tuli mm. vehnällä Varsinais-Suomen alueella. Puinteja päästiin jatkamaan syyskuun alussa ja ne saatiin tehty valtaosalla tiloista syyskuun puoleen väliin mennessä, varsin tavanomaiseen aikaan. Lisätietoja kotimaan viljasadon laadusta löytyy mm. Eviran sivuilta. Hyvä sato kasvukauden 0 onnistumisia Mikä onnistui kohdassa vastaajat olivat tyytyväisiä mm. yleisesti viljelykasvien satoon tai jonkin tietyn viljelykasvin satoon (esim. kaura, kevätvehnä, ruis). Alhaiset puintikosteudet ja
hyvin sujunut sadonkorjuu saivat myös kiitosta. Viljelytekniikassa vastaajat kokivat onnistumisia mm. kylvöjen ajoituksessa tai rikkakasvien ja kasvitautien torjunnassa. Noin viljelijää vastasi tässä kohdassa, että kaikki onnistui. Mikä meni huonosti? Osin vastaukset ovat samoja kuin kohdassa mikä onnistui. Eri tavoin huonot sääolosuhteet keräsivät tässä kohdassa eniten mainintoja. Sekä liiasta märkyydestä että liiasta kuivuudesta mainittiin. Viljelijät ilmoittivat myös, että jonkin tietyn viljelykasvin sato ei onnistunut odotusten mukaan. Tyytymättömyyttä oli myös viljelytekniikkaan (esim. kylvöjen ajoitus, rikkakasvien torjunta). Sadon myyntien ajoitukseen tai viljan alhaiseen hintaan ei myöskään oltu tyytyväisiä. Alla muutamia satunnaisia poimintoja vastauksista Mikä onnistui: Koska puintikelit olivat mainiot, pärjäsi vähällä kuivaamisella, viljelijä Etelä-Pohjanmaa
Sato oli vuoteen nähden hyvä, viljelijä, Pohjois-Pohjanmaa Oli täydellinen vuosi, kaikki onnistui: orastuminen, kasvu, sato oli hyvä, jne., viljelijä Satakunta Mikä meni huonosti: Viljan hinta on huono, kustannukset nousseet, viljelijä Etelä-Pohjanmaa Kevätsateet tuhosivat satotoiveet kokonaan., viljelijä Kaakkois-Suomi Satomäärä jäi vaatimattomaksi, kelit oli mitä olivat., viljelijä Keski-Suomi Sadekausi pilasi kauran laadun, viljelijä Varsinais-Suomi Tarkentuneita arvioita kotimaan viljasadosta VYR:n teettämässä viljelijäkyselyssä selvitettiin kotimaan vilja- ja öljykasvisadon määrää ja tulokset julkaistiin heti lokakuun puolen välin jälkeen VYR:n sivuilla. Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike julkaisi. marraskuuta ennakkotietoja kotimaan satotilastosta. Tähän tilastoon oli kerätty 00 viljelijän ilmoittamat satotulokset. Tiken tilaston mukaan tänä vuonna korjattiin ensimmäistä kertaa yli miljoonan tonnin vehnäsato (,09 miljoonaa tonnia). Ohrasato oli tänäkin vuonna viljoista suurin,9 miljoonaa tonnia ja kaurasato,0 miljoonaa tonnia. Rukiista korjattiin 000 tonnin sato, joka on kolminkertainen edellisvuoden satoon nähden. Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu sato oli tänä vuonna 000 tonnia. Arvio viljojen kokonaissadosta tarkentui, miljoonaan tonniin. Verrattuna tähän paljon pienemmällä otoksella tehtyyn kyselyyn, oli vehnän, ohran ja rukiin sadot suuremmat Tiken tilastossa kuin tässä kyselyssä. Viljojen kokonaissato oli 000 tonnia suurempi. Tiken satotilasto löytyy kokonaisuudessaan Maataloustilastot.fi -palvelusta ja sivustolta löytyy myös alueittaisia satotuloksia. Tiken tilasto tarkentuu edelleen ja lopullinen satotilasto julkaistaan helmikuun lopussa. Miten sato jakautui alueellisesti? Viljantuotannon alueellista jakaumaa on pyritty hahmottamaan oheisen kartan avulla. Kartalle on laskettu ohran, kauran, vehnän ja rukiin kokonaissadot alueittain. Tulokset on otettu VYR satokyselyn tuloksista ja laskelmat eivät sisällä seosviljaa. Koko maan sadosta Etelä- ja Lounais-Suomen alueella tuotettiin %. Kolmanneksi suurin tuotantoalue on Pohjanmaa ( %), joka käsittää Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueet. Etenkin vehnän tuotannossa Etelä- ja Lounais-Suomen alueiden sato käsitti valtaosan koko maan tuotannosta ( %). Ruissadosta noin 0 % tuotettiin tällä alueella samoin kuin öljykasveista.
III: Kiinteähintaisten viljelysopimusten käyttö vähäistä (0..0) VYR:n viljelijäkyselyssä joka kolmas viljelijä kertoi olevansa tyytyväinen viljasatoon ja sen myynteihin tänä vuonna. Kotieläintiloilla tyytyväisiä oli hieman enemmän kuin kasvinviljelytiloilla. Kyselyssä tiedusteltiin myös viljelysopimusten käyttöä vuonna 0. Tyytyväisyyttä ja tyytymättömyyttä viljasatoon ja myynteihin Viljelijöiltä kysyttiin VYR:n viljelijäkyselyssä kuinka tyytyväisiä he ovat viljasadon ja viljanmyynnin onnistumiseen kokonaisuutena tämän vuoden osalta. Vastaukset annettiin lokakuun alussa. Vastausvaihtoehtojen skaala oli erittäin tyytymättömästä () erittäin tyytyväiseen (). Vastaajista % ilmoitti olevansa tyytyväisiä ja % erittäin tyytyväisiä. Erittäin tyytymättömiä ja tyytymättömiä vastaajajoukosta ilmoitti olevan 9 %. Vastaajista % arvio viljasadosta ja sen myyntien onnistumisesta asettui näiden vastausten väliin. Eniten tyytymättömiä viljasatoon ja sen myyntien onnistumiseen kokonaisuutena on kyselyn tulosten perusteella Etelä- ja Lounais-Suomen viljelijöiden joukossa eli alueilla, joilla on paljon kasvinviljelytiloja. Kasvinviljelytiloilla muita tuotantosuuntia suurempi tyytymättömyys havaitaan myös kun kun tulokset jaotellaan tuotantosuunnittain.
Suomessa tänä vuonna korjattu viljasato,, miljoonaa tonnia, oli määrältään hyvä. Sato onnistui valtaosassa maata hyvin, mutta sadonkorjuukauden sateet heikensivät etenkin vehnäsadon laatua merkittävästi. Laatutappioita koitui etenkin Etelä- ja Lounais-Suomessa, mikä voi selittää muita alueita korkeampaa tyytymättömyyttä. Yleisesti hyvä sato oli kyselyn avoimissa vastauksissa yleisin viljelijöiden mainitsema asia, kun kysyttiin mikä onnistui. Suurin syy tyytymättömyyttä viljan myynneissä aiheuttanut tekijä lienee heinäkuun lopussa laskeneet viljan hinnat. Mikäli uuden sadon hintaa ei oltu kiinnitetty tai muutoin suojattu, näkyy hintojen lasku suoraan myyntitulojen laskuna. Sadonkorjuukaudella myytiin paljon myös edeltävän vuoden viljasatoa, mikä on voinut lisätä tyytymättömyyttä myynnissä onnistumiseen. Sopimusviljely auttaa hintariskien hallinnassa Sopimusviljelyllä tarkoitetaan perinteisesti viljelijän ja viljan ostajan (kauppa, teollisuus, välittäjä jne.) ennen kasvukautta tai viimeistään ennen sadonkorjuuta tekemää sopimusta tietyn viljelykasvin tuotannosta ja sadon myynnistä. Sopimuksessa hinta voi olla avoin (avohintainen viljelysopimus) tai osalle sadosta voidaan sopia kiinteästä hinnasta (kiinteähintainen viljelysopimus). Hinta voi määräytyä myös esimerkiksi tietyllä ajanjaksolla keskiarvona tai muuten. Suomen viljasadosta myydään vuosittain viljakaupalle ja teollisuudelle noin puolet eli noin miljoonaa tonnia. Kiinteähintaisten sopimusten käyttö 0 Sopimusviljelyä tarkasteltiin viljalajeittain tarkemmin vuoden 0 kyselyn vastauksista huomioimalla vastaajajoukosta vain viljaa viljelevät ja myyvät tilat (n = ). Kyselyn tuloksista sopimusviljelyä tarkasteltiin tarkemmin ohran, kauran ja vehnän osalta ja tulokset on ilmoitettu kolmessa eri tilakokoluokassa. Vastausten perusteella sopimusten käytössä on hieman eroja viljalajeittain. Vehnällä viljelysopimuksia hyödynnettiin kauraa ja ohraa enemmän. Vehnää viljelleistä noin joka toisella viljelijällä oli jonkinlainen sopimus. Kauralla ja ohralla viljelysopimus oli tehtynä joka kolman-
nella tai sitä harvemmalla. Avohintainen viljelysopimus käytetyin Kaikilla viljoilla avohintainen viljelysopimus oli käytetyin sopimusmuoto. Ohralla avohintaisen viljelysopimuksen oli tehnyt % vastaajista ja kauralla % vastaajista. Vehnällä avohintainen sopimus oli yli 0 % vastaajista. Kiinteähintainen sopimus oli viljalajista ja tilakoosta riippuen -0 % viljelijöistä. Vastaajilla oli näiden vaihtoehtojen lisäksi mahdollisuus valita muu sopimus, joka voi olla esim. futuurisopimus tai sopimus naapuritilan kanssa viljan ostoista. Tämän vaihtoehdon oli valinnut - % vastaajista. Tilakoko ei tuonut suuria eroja tuloksiin Kyselyn tämän kohdan havainnot tukevat muita arvioita siitä, että kiinteähintaisia sopimuksia käyttää noin -0 % viljelijöistä. Viljalajien välillä esiintyi eroja sopimusten käytössä, mutta tilakoon mukaisella jaottelulla ei niitä tämän kyselyn perusteella löydetty tai tulokset menivät hieman ristiin. Tuloksissa onkin hieman yllättävää, että yli 00 hehtaarin tilat eivät juuri käyttäneet kiinteähintaisia sopimuksia pienempiä tilakokoluokkia enempää. Tulosten tulkinnassa on syytä ottaa huomioon, että vastaajien määrissä oli myös eroja ja vastaajien määrä oli pienin suurimmassa tilakokoluokassa. IV: Kiinnostus kiinteähintaisiin vaihtelee tuotantosuunnan mukaan (..0) VYR:n viljelijäkyselyn tulosten mukaan kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin ei näytä kasvavan ensi vuonna. Eniten kiinnostusta kiinteähintaisten sopimusten käyttöön on yli 00 hehtaarin viljatiloilla. 9
Kiinnostuksesta kiinteähintaisiin sopimuksiin pitkä aikasarja Viljelijöiden halukkuutta kiinteähintaisiin sopimuksiin on kysytty VYR kyselyssä vuodesta 00 lähtien. Tarkastelujaksolla (00 0) ei ole tapahtunut suuria muutoksia viljelijöiden kiinnostuksessa kiinteähintaisiin sopimuksiin, mitä voidaan pitää hieman yllättävänä muun muassa siksi että viljan hinnat ovat tarkastelujaksolla vaihdelleet paljonkin ja toisaalta sopimusviljelyä on pyritty edistämään eri keinoin. Viljan hintojen kehitys näkyy kuitenkin hieman vastauksissa. Vuosina 00 ja 009 viljelijöistä noin % oli valmis harkitsemaan hinnan kiinnittämistä ja % aikoi niin tehdä. Vuonna 009 viljojen hinnat olivat tarkastelujakson alhaisimmat. Kun hinnat nousivat kesällä 00 ja olivat syksyllä 00 0 00 /tn välillä, kasvoi saman syksyn kyselyssä en vastanneiden osuus selvästi. Tämän jälkeen en vastanneiden joukko on vaihdellut % välillä. Sopimusviljely on viljelijälle sekä viljan ostajalle yksi mahdollisista keinoista hintariskien hallintaan Viljelijälle se on ehkä helpoin tapa vaikuttaa siihen, että sadolle on tiedossa ostaja ja sadon myyntituloihin liittyvään riskiin voi vaikuttaa. Viljan ostaja voi sopimusviljelyn avulla myös pienentää hintavaihteluihin liittyvää riskiään ja toisaalta varmistaa raakaaineen saatavuutta. 0
Markkinoilla koetut suuret hintavaihtelut vuoden 00 jälkeen ovat lisänneet ketjun kaikille toimijoille hintamuutoksiin liittyviä riskejä. Viljelijöiden osalta myös kasvava tilakoko ja sen myötä mahdollisesti myytävän tai ostettavan viljan määrän kasvu on lisännyt hintavaihteluihin liittyviä riskejä. Mikäli viljan hinnat nousevat sopimuksen teon jälkeen ei viljelijä hyödy hintojen noususta sille sadon osalle, jolle hinta on kiinnitetty. Toisaalta mikäli hinnat laskevat, saa viljelijä hyödyn sen sadon määrän osalta, jolle hinta on kiinnitetty. Viljan ostajan hyöty on vastakkaisissa tilanteissa kuin viljelijällä. Kiinnostus vaihtelee tuotantosuunnan mukaan Kyselyn tuloksista selviää, että kiinnostus kiinteähintaisiin sopimuksiin vaihtelee tuotantosuunnan ja tilakoon mukaan. Vähiten halukkuutta kiinteähintaisiin sopimuksiin on alle 0 hehtaarin tiloilla ja kotieläintuottajilla. Tämä on ymmärrettävää, koska pienillä tiloilla myyntierät ovat usein pieniä ja kotieläintiloilla valtaosa sadosta käytetään todennäköisesti omalla tilalla rehuna. Tuotantosuunnakseen muu kasvintuotanto ilmoittavat viljelijät ovat viljan viljelijöitä kiinnostuneenmpia kiinteähintaisiin sopimuksiin. Tilakoon mukaan jaoteltuna on kiinnostus suurin suurilla, yli 00 hehtaarin tiloilla. Toisaalta tässäkin tilakokoluokassa vain % ilmoittaa, että aikoo tehdä kiinteähintaisen sopimuksen ja / luokan vastaajista vastasi en. Kiinnostusta kiinteähintaisiin sopimuksiin löytyy maantieteellisesti eniten Etelä- ja Lounais- Suomen tiloilta eli tärkeiltä viljantuotantoalueilta ja näillä alueilla on paljon kasvinviljelytiloja. Karja-Suomen alueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa on kiinnostus sopimuksiin vähäisintä. Syksyllä 0 kyselyyn osallistuneista viljelijöistä (mukana kaikki tuotantosuunnat) % oli kiinnostunut tekemään kiinteähintaisen sopimuksen ja % harkitsi sitä ( ehkä ). Vastaajista % vastasi ei ja % ei osannut sanoa. Verrattuna edeltävään syksyyn, kasvoi ei vas-
tanneiden joukko prosenttiyksikköä. Suurin syy tähän lienee edeltävästä syksystä selvästi laskeneet hinnat ja alhaisempi hintataso. Hinnat olivat vastaushetkellä edelleen korkeammalla tasolla kuin syksyllä 009, jolloin kiinnostus sopimuksiin oli korkeammalla tasolla. Mikäli vuoden 0 tuloksissa huomioidaan vain ne, jotka ilmoittavat viljelevänsä ja myyvänsä viljaa, kasvaa keskiarvona kyllä vastanneiden joukko 9 % vastaajista. Tällä jaottelulla % ilmoitti, että ei ole kiinnostunut tekemään kiinteähintaisia sopimuksia. Myös tällä jaottelulla kiinnostus oli suurinta suurimmilla tiloilla (yli 00 ha kyllä vastasi 9 %) ja Etelä- ja Lounais-Suomessa. Pidemmät sopimukset eivät kiinnosta Viljan hintavaihteluiden ollessa peräkkäisinäkin vuosina suuria, olisi tuotannon kannattavuutta tai sadon myyntihintaa ehkä hyvä tarkastella useamman vuoden ajanjaksolla keskiarvona vain yhden vuoden tarkastelun sijaan. Näin tehtäessä myös tuotantokustannuksia on tarpeen tarkastella myös tuon aikavälin keskiarvona. Kyselyssä on kysytty vuodesta 00 lähtien myös viljelijöiden kiinnostusta tehdä - vuoden sopimuksia, jossa hinta tai hinnoitteluperuste on sovittu etukäteen. Kiinnostus tämän tyyppisiin sopimuksiin on ollut kaikkina tarkasteluvuosina laimeampaa kuin kiinnostus tavanomaisiin kiinteähintaisiin sopimuksiin. Vuonna 0 kyselyyn vastanneista viljelijöistä 9 % vastasi, että ei ole kiinnostunut tekemään yli kasvukauden suuntautuvia - vuoden kiinteähintaisia sopimuksia. Kiinnostuneita tämän tyyppisiin sopimuksiin oli suhteellisesti eniten suurimpien (yli 00 ha) kasvinviljelytilojen joukossa. Tästä vastaajajoukosta % vastasi aikovansa tehdä pidempiä sopimuksia.
V: Viljaa tulee myyntiin pitkin vuotta (..0) Noin puolet viljasadosta liikkuu vuoden aikana tiloilta viljakauppaan tai teollisuuteen, jossa se jalostuu mm. erilaisiksi tuotteiksi. Vilkkain myyntisesonki on perinteisesti sadonkorjuun tienoilla mikä on haaste myös logistiikkaketjuille. Tänä vuonna ajanjakso heinäkuun alusta syyskuun loppuun oli erittäin vilkas viljan toimitusten osalta. VYR kyselyssä selvitettiin myös myyntiaikomuksia Vilja-alan yhteistyöryhmän viljelijäkyselyssä kysyttiin aiempien vuosien tapaan missä vaiheessa ja kuinka suuren osan sadosta viljelijä on aikeissa myydä viljakaupalle, välitysliikkeille tai suoraan teollisuuteen. Kyselyyn vastanneista viljelijöistä noin puolet eli noin 0 viljelijää ilmoitti myyvänsä viljaa. Noin viidennes satokyselyyn vastanneista vastasi sadon myyntiä ja sen ajankohtaa koskeviin kysymyksiin ja suhteellisen alhainen vastaajamäärä on huomioitava tulosten tulkinnassa. Vastausten perusteella myynnit markkinointikaudella 0/ näyttäisivät painottuvan hieman aiempia vuosia enemmän loppuvuoteen 0. Etenkin teollisuuteen tehtävät myynnit näyttäisivät painottuvan hieman enemmän loppuvuoteen. Vastaajamäärä rajoittaa tarkempien päätelmien tekoa.
Alla olevassa kuvassa on kauppaan ja välitysliikkeille myytävän viljan myyntien jakautuminen vuoden ajalle vuosina 00 0. Noin puolet sadosta myydään Markkinointivuoden aikana viljojen kokonaissadosta markkinoille liikkuu noin puolet eli noin miljoonaa tonnia viljaa. Tiken kaupan ja teollisuuden ostot tilastoista selviää, että vilkkain viljan myyntikausi on perinteisesti sadonkorjuun tienoilla (vuoden. vuosineljännes). Viljojen sadosta myydään Tiken tilastojen suhteessa eniten ruista (noin % sadosta) ja toiseksi eniten vehnää (noin %). Kaura- ja ohrasadosta myydään noin puolet, kauraa hieman ohraa enemmän. Vuoden 0 kolmas vuosineljännes (heinäkuu-syyskuu) oli poikkeuksellisen vilkas viljan myyntien suhteen ja viljaa myytiin tiloilta 9 000 tonnia. Tiken tilastojen mukaan määrä on suurin yhden vuosineljänneksen aikana myyty viljamäärä vuoden 009 alun jälkeen mistä saakka tilastoja on saatavilla. Tästä määrästä todennäköisesti suuri osa on viime vuoden satoa. Vuoden. neljänneksellä myyty viljamäärä on lähes kaksinkertainen vuoden. nel-
jänneksen myynteihin verrattuna. Tiken tilasto vuoden 0 viimeisen vuosineljänneksen osalta julkaistaan alkuvuodesta ja sen perusteella voidaan tarkentaa arviota siitä ovatko tässä kyselyssä annetut vastakset samansuuntaisia. Ennakkonäytteitä toimitettu eniten vehnistä ja ohrasta Viljelijäkyselyssä kysyttiin edeltävien vuosien tapaan kuinka paljon viljelijät ovat toimittaneet ennakkonäytteitä sadostaan kyselyn tekohetkellä lokakuun alussa. Eniten näytteitä oli toimitettu kevät- ja syysvehnästä ja mallasohrasta. Mallasohrasta ja syysvehnästä näytteitä oli toimitettu selvästi viime vuotta enemmän, mikä voi johtua esimerkiksi siitä, että tiedot sadon laadusta on haluttu tietoon heti sadonkorjuun jälkeen. Tähän on voinut vaikuttaa se, että sadonkorjuukausi oli paikoin sateinen. Öljykasvien ja rukiin ennakkonäytteitä oli toimittanut viime vuotta pienempi määrä viljelijöitä.
VI: Aikomuksia tulevalle kasvukaudelle 0 (..0) VYR:n viljelijäkyselyn tulokset eivät povaa suuria muutoksia viljojen kylvöaloihin tulevana keväänä. Tuotantopanosten käyttöä pohditaan ehkä viime vuosia tarkemmin, mutta toisaalta niiden käyttöön ennustetaan tulevan vain vähän muutoksia. Kylvöaikomuksia vuodelle 0 Lokakuussa VYR:n viljelijäkyselyyn vastanneilla oli rehuohran ja kauran kuten myös muiden viljojen viljelyn suhteen mielessä viljelyalan kasvattamista sekä toisaalta myös pienentämistä. Alaa kasvattavia ja vähentäviä oli yhtä suuri joukko lähes kaikilla viljoilla. Myös muilla viljelykasveilla on huomioitaessa viljelyalaa lisäävien osuus ja vähentämällä siitä viljelyalaa kasvattavien prosentuaalinen osuus muutos hyvin lähellä nollaa. Tarkasteltaessa tuloksia tuotantosuunnittain (kotieläintilat, kasvinviljelytilat) tai tilakokoluokittain, ei aikomuksista näytä olevan suuria eroja. Rehuohran ja kauran kohdalla selvästi pienin joukko, noin 0 % vastaajista, ei vielä osannut sano aikeistaan. Tuotantosuunnittain tarkasteltaessa rehuohran viljelyalaa näyttäisi vähenevän etenkin sikatiloilla ( % vähentää, % lisää). Sikatiloilla syys- ja kevätvehnän viljelyalaa aiotaan sitä vastoin lisätä ja myös rehukauran viljelyala olisi hieman kasvamassa. Tarkemmat tulokset tuotantosuunnittain löytyy tämän jutun lopusta. Kylvöpäätöksiin vaikuttaa moni tekijä Syksyn viljelijäkyselyn tulokset ovat indikoineet mahdollisten kylvöalojen muutosten suuntaa onnistuneestikin, mutta tietoja muutosten suuruudesta ei ole varsinaisesti saatu. Lokakuun alussa tehty kysely ei ainakaan suoraan indikoi merkittäviä muutoksia viljelykasvien viljelyaloihin, vaikka sitä on mm. alhaisempien viljan hintojen osalta pohdittu.
Kylvöpäätöksiin vaikuttavia tekijöitä on syksystä (kyselyn ajankohta) seuraavaan kevääseen useita, joten kovin tarkkoja arvioita ei näiden vastausten perusteella voi tehdä. Noin kolmannes vastaajista ei vielä osannut sanoa aikeistaan. Tulosten tulkinnassa on huomioitavaa mm. että tässä kyselyssä vastausvaihtoehdoissa ei ollut valittavana nurmia tai kesantoja yms. mikä voi vaikuttaa kokonaisarvioon. Tulevana keväänä tukiuudistuksella voi olla myös jonkinlainen vaikutus viljelyaloihin. Tuotantopanosten käyttö keväällä 0 VYR:n syksyn viljelijäkyselyssä on kysytty myös ostolannoitteiden, karjanlannan, rikkakasvien torjunta-aineiden, tautitorjunta-aineiden, kalkin ja sertifioidun siemenen käyttöaikomuksista tulevalla kasvukaudella. Tuotantopanosten käyttöä tulevalla kaudella koskevissa kysymyksissä on en osaa sanoa vastaajajoukon koko selvästi pienempi kuin kylvöaikomuksista kysyttäessä mikä on ehkä hieman yllättävää. Vastausten perusteella eniten muutoksia olisi tuotantopanosten käytössä tulossa ostolannoitteiden käyttöön ja sielläkin muutokset ovat vielä suhteellisen maltillisia. Muilla tuotantopanoksilla käyttöä lisäävien osuuden ja käyttöä vähentävien osuuden välinen erotus oli hyvin lähellä nollaa. Lannoitteiden hinnannousu vuonna 00 näkyi sen vuoden kyselyn tuloksissa selvästi, kun % vastaajista ilmoitti sen vuoden syksyllä aikomuksekseen vähentää ostolannoitteiden käyttöä seuraavalla kaudella. Vuonna 00 viljan hinnat olivat korkealla tasolla ja ne laskivat vuotta 009 kohden. Tämän jälkeen ostolannoitteiden ja karjalannan käyttöaikomuksissa on näkynyt aika vähän muutoksia. Kyselyissä noin 0 0 % vastaajista on ilmoittanut, että aikoo pitää käytön ennallaan. Syksyllä 0 ostolannoitteiden käytön vähentämistä suunnittelevia oli selvästi enemmän kuin niiden käytön lisäämistä suunnittelevia.
Ostolannoitteiden käyttöä vähentäviä ja lisääviä löytyi joka tuotantosuunnasta. Tuotantosuunnista maidontuotannossa ja viljan viljelyssä oli eniten käyttöä vähentäviä suhteessa käyttöä lisääviin. Tilakokoluokittain ostolannoitteiden käytön vähentäjiä löytyi eniten suurimmista luokista. Tilanne oli sama myös kalkin käyttöaikeissa. Kasvinsuojeluaineiden tai sertifioidun siemenen osalta tuotantosuuntien välillä ei ollut suuria eroja. Karjalannan käytössä kotieläintuotantotiloilla oli useammalla enemmän aikomuksia lisätä käyttöä kuin vähentää sitä. Tilanne oli päinvastainen viljatiloilla. Kiinnostus luomutuotantoon ennallaan Kyselyssä tiedusteltiin aiempien vuosien tapaan kiinnostusta luomutuotantoon ja siihen siirtymiseen. Vastaajista % ilmoitti olevansa luomutuotannossa ja % ilmoitti olevansa kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon. % vastaajista ei ollut kiinnostunut siirtymään luomuun, vastaajien osuus on samalla tasolla kuin edeltävänä vuonna.
Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Satoennuste 0
Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin hyvänä Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: ETT DataLaari- nimistö Tiedonkeräys Kenttätyö.-.0.0 Tiedonkeräysmenetelmänä yhdistetty puhelin- ja internetkysely, vastaajille lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kutsu sekä kysymyslomake Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO 0 -standardia noudattaen Satoennuste 0
Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 0 Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi 0 9 Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi Satoennuste 0
Satoennuste Satoennuste 0
Viljasadon määrä 0 Viljojen kokonaissato kasvaa ennusteen mukaan edellisvuoteen verrattuna noin %, ollen noin,09 miljoonaa tonnia Vehnän (+ %) ja rukiin (+0 %) kokonaissadot ovat selvästi viime vuotta suurempia Ohran sekä kauran osalta kokonaissadot puolestaan jäävät viime vuotta pienemmiksi Ennusteen mukaan tänä syksynä korjattu ohrasato on % edellisvuotta pienempi, määrältään noin, miljoonaa tonnia (0,9 milj. tn) Vehnän osalta kokonaissato kasvaisi ennusteen mukaan jopa viidenneksellä edellisvuoteen verrattuna ollen noin, 0 miljoonaa tonnia (0: 0,, + %) Kaurasadon arvioidaan tulosten perusteella olevan,0 miljoonaa tonnia (0,0 milj. tn, - 0 %) Rypsin ja rapsin yhteenlaskettu kokonaissato olisi edelleen vähenemässä, ollen nyt noin tuhatta tonnia (0: 0, - %) Kyselyn antaman ennusteen mukaiset hehtaarisadot ovat keskimäärin 0 kg/hakorkeampia verrattuna viimeisen 0 vuoden tilastokeskiarvoihin Satoennuste 0
Viljojen kokonaissatoennuste KASVI Viljelyala 0, 000 ha Sato, kg/ha Sato 0 000 tn TIKE ennakkosatotilasto..0 Kaura 0, 0 0 0 Vehnä,9 90 0 0 Ohra 9, 0 0 9 Ruis,9 900 9 Seosvilja *, 00 Vilja yhteensä, 0 09 0 Tuorevilja, Rypsi, 0 9 Rapsi, 00 * Tässä kyselyssä ei selvitetty tuoreviljan tai seosviljojen satoja, näiltä osin tietolähteenä TIKEn arviot. Satoennuste 0
Vehnän ja rukiin kokonaissadot ovat edellisvuoteen verrattuna suurempia, ohralla, kauralla ja öljykasveilla pienemmät 000 tn 000 00 00 00 00 000 00 00 00 00 0 Muutos 0-0 9 0 0 9 90 0 KAURA VEHNÄ OHRA 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Sato 0 Satoennuste 0 9 RUIS RYPSI RAPSI 0 09 VILJAT YHTEENSÄ - 0% + % - % + 0 % - % - % + % Satoennuste 0
VYR-kyselyn ennusteet (viljat yhteensä) verrattuna TIKEn virallisiin tilastoihin 009-0 000 tn VYR ennuste TIKE tilasto (0 ennuste),,,,,,,,0,0,09,0,,9,99,, 0, 0 009 00 0 0 0 0 Satoennuste 0
Satoennuste 0 Petri Pethman 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin hyvänä Kohderyhmä ja otanta Aktiivimaanviljelijät Näytelähde: ETT DataLaari- nimistö Tiedonkeräys Kenttätyö.-.0.0 Tiedonkeräysmenetelmänä yhdistetty puhelin- ja internetkysely, vastaajille lähetettiin sähköpostitse tai kirjeitse kutsu sekä kysymyslomake Tiedonkeräys ja -käsittely toteutettiin SFS-ISO 0 -standardia noudattaen
Tutkimuksessa käytetty aluejako Työvoima- ja elinkeinokeskukset Uudenmaan Varsinais-Suomen Satakunnan Hämeen Pirkanmaan Kaakkois-Suomen Etelä-Savon Pohjois-Savon 9 Pohjois-Karjalan 0 Keski-Suomen Etelä-Pohjanmaan Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan Kainuun Lapin Pohjanmaa Pohjois-Suomi 0 9 Itä-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Suomi
Viljelyalojen kehitys ja tuotantopanosten käytön muutosaikomukset
Arvioikaa eri kasvien viljelyalojen kehitystä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0)? 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Rehukaura Elintarvikekaura Syysvehnä Kevätvehnä Mallasohra 9 9 Rehuohra 9 Muu ohra (tärkkelys/entsyymi Ruis Öljykasvit Härkäpapu Herne 0 0 % kaikista viljelijöistä Ala lisääntyy Ala pysyy ennallaan EOS Ala vähenee 0
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Rehukaura 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto 9 9 9 0 9 0 9 9 0 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 0 0 9 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 0 9 9 9 0 0 9 9 9 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Elintarvikekaura 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 9 9 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 0 0 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Syysvehnä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 9 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 9 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 0 9 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Kevätvehnä 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 0 0 9 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 9 0 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 9 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee 9 9 9
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Mallasohra 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 9 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 0 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 0 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Rehuohra 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 0 0 9 9 9 9 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 9 9 9 9 0 0 0 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Ruis 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 0 9 0 9 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 9 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Viljelijöiden arviot viljelyalan kehityksestä tuotantosuunnan, peltoalan ja alueen mukaan -Öljykasvit 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto 0-9 ha 0-9 0- yli - ha 0 9 % kaikista viljelijöistä E-Suomi L-Suomi I-Suomi Pohjanmaa P-Suomi 0 : Ala lisääntyy : Ala pysyy ennallaan Ei osaa sanoa : Ala vähenee
Tuotantopanosten käytön suhteen suurin muutos on odotettavissa ostolannoitteiden käytön suhteen, jonka osalta käytön vähentämistä suunnittelevia on selvästi enemmän kuin lisääviä Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0)? % viljaa viljelevistä -0-0 0 0 0 OSTOLANNOITTEET - KARJANLANTA RIKKAKASVIEN TORJUNTA-AINEET - - Lisää käyttöä TAUTITORJUNTA-AINEET - Vähentää käyttöä KALKKI - SERTIFIOITU SIEMEN -
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella verrattuna edelliseen? 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % KALKKI 00 009 0 00 0 0 0 0 SERTIFIOITU SIEMEN 00 0 0 0 0 Lisääntyy Pysyy ennallaan Eos. Vähenee
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella verrattuna edelliseen? OSTOLANNOITTEET 00 009 00 0 0 0 0 KARJANLANTA 00 009 00 0 0 0 0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % 0 9 0 9 0 Lisääntyy Pysyy ennallaan Eos. Vähenee 9 9
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella verrattuna edelliseen? 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 % RIKKAKASVIEN TORJUNTA-AINEET 00 009 00 9 0 0 0 0 TAUTITORJUNTA-AINEET 00 9 009 00 0 0 0 9 0 Lisääntyy Pysyy ennallaan Eos. Vähenee
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0? OSTOLANNOITTEET % kaikista tiloista -0 - -0-0 0 Kaikki TUOTANTOSUUNTA - Maidontuotanto - Muu kotieläintuotanto - Lisää käyttöä Viljanviljely Muu kasvintuotanto TILAKOKO - - Vähentää käyttöä 0-9 ha - 0-9 - 0- -9 yli - ha -
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0? KARJANLANTA % kaikista tiloista -0-0 0 Kaikki TUOTANTOSUUNTA - Maidontuotanto - Muu kotieläintuotanto - Lisää käyttöä Viljanviljely - Muu kasvintuotanto TILAKOKO 0 Vähentää käyttöä 0-9 ha - 0-9 - 0- - yli - ha -
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0? KALKKI % kaikista tiloista - -0-0 0 0 Kaikki TUOTANTOSUUNTA - Maidontuotanto - Muu kotieläintuotanto Viljanviljely - - Lisää käyttöä Muu kasvintuotanto TILAKOKO - Vähentää käyttöä 0-9 ha - 0-9 - 0- yli - ha -9-0 0
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0? SERTIFIOITU OSTOSIEMEN Kaikki TUOTANTOSUUNTA Maidontuotanto Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto TILAKOKO 0-9 ha 0-9 0- yli - ha % kaikista tiloista -0-0 0 0 0 0-9 - 9-9 - - - - - -0 0 Lisää käyttöä
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0? RIKKAKASVIAINEET % kaikista tiloista -0-0 0 0 0 Kaikki - TUOTANTOSUUNTA Maidontuotanto - Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto TILAKOKO - - - Lisää käyttöä Vähentää käyttöä 0-9 ha - 0-9 - 0- - yli - ha -
Arvioikaa vilja- ja öljykasvien viljelyssä käytettävien tuotantopanosten käyttöä tilallanne tulevalla kasvukaudella (0) verrattuna edelliseen (0? TAUTIAINEET % kaikista tiloista - -0-0 0 Kaikki TUOTANTOSUUNTA - Maidontuotanto - Muu kotieläintuotanto Viljanviljely - - Lisää käyttöä Muu kasvintuotanto TILAKOKO - Vähentää käyttöä 0-9 ha - 0-9 - 0- - yli - ha -0 9
Tyytyväisyys viljanviljelyn onnistumiseen
Kuinka tyytyväinen olette tähän mennessä ollut tämän vuoden osalta viljasadon ja viljanmyynnin onnistumiseen kokonaisuutena? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Ei osaa sanoa 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %
Eniten viljanviljelyn onnistumiseen tyytymättömiä on Etelä- ja Lounais-Suomen alueella Kuinka tyytyväinen olette tähän mennessä ollut tämän vuoden osalta viljasadon ja viljanmyynnin onnistumiseen kokonaisuutena? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Ei osaa sanoa Kaikki SUURALUE: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi 9 Pohjanmaa Pohjois-Suomi 9 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %
Kotieläintiloilla on viljanviljelyn onnistumiseen tyytyväisiä hieman enemmän kuin kasvinviljelytiloilla Kuinka tyytyväinen olette tähän mennessä ollut tämän vuoden osalta viljasadon ja viljanmyynnin onnistumiseen kokonaisuutena? Erittäin tyytymätön Erittäin tyytyväinen Ei osaa sanoa Kaikki Maidontuotanto Naudanlihantuotanto 9 9 Sikatalous 0 0 Muu kotieläintuotanto Viljanviljely 9 Muu kasvintuotanto Muu tuotanto 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 00 %
Viljan myyntiaikomukset
Viljan kauppaantulo, kyselyn mukaan Viljelijöiden kyselyssä ilmoittamien myyntiaikomusten perusteella, syksy 0 kevät 0 - Tulosten mukaan noin % kaikista viljelijöistä myy viljaa KASVI Kauppa- ja välitysliikkeille % sadosta Suoraan teollisuuteen % sadosta Kauppaantulo yhteensä % sadosta Kaura (N=) Vehnä (N=) Mallasohra (N=) Muu ohra (N=) Ruis (N=) % % % % % % % % % % % 9 % 0 % % %
Kauppaantulon jakautuminen eri ajanjaksoille myyntiaikomusten mukaan Kauppa- ja välitysliikkeille myytävä vilja Suoraan teollisuuteen myytävä vilja Loppuvuosi 0 Tammi-helmikuu 0 Maaliskuu 0 - Loppuvuosi 0 Tammi-helmikuu 0 Maaliskuu 0 - Kaura (N=) % % 0 % 0 % % % Vehnä (N=) % % % 9 % % % Mallasohra (N=) Muu ohra (N=) % 9 % % 0 % % 9 % 0 % 9 % % % % %
Myyntiaikomukset 00-0 kauppa- ja välitysliikkeille myytävä vilja - myyntiaikeet hieman edellisvuotta aikaisemmassa
Myyntiaikomukset 00-0 suoraan teollisuuteen myytävä vilja - kauran osalta loppuvuonna myytävä osuus edellisvuotta suurempi, ohralla pienempi
Sopimustuotantoa koskevat kysymykset
Oletteko jatkossa kiinnostunut tekemään viljan tai öljykasvin ostajan kanssa sopimuksia, joissa hinta sovitaan etukäteen? Kyllä Ehkä En En osaa sanoa 00 009 9 00 0 0 0 0 0 9 9 0 9 0 0 % % 0 % % 00 % % kaikista viljelijöistä
Oletteko jatkossa kiinnostunut tekemään viljan tai öljykasvin ostajan kanssa sopimuksia, joissa hinta sovitaan etukäteen? % viljaa myyvistä viljelijöistä 0 % % 0 % % 00 % KAIKKI PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Maidontuotanto Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto ALUE: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi PELTOALA: Alle 0 ha 0-99 00 + ha 9 0 9 9 0 0 9 9 9 0 Kyllä Ehkä En En osaa sanoa 0
Kiinnostusta hintaa etukäteen määrittäviin sopimuksiin löytyy eniten suuremilla kasvinviljelytiloilla Etelä- ja Lounais-Suomen alueella % kaikista viljelijöistä Oletteko jatkossa kiinnostunut tekemään viljan tai öljykasvin ostajan kanssa sopimuksia, joissa hinta sovitaan etukäteen? 0 % % 0 % % 00 % KAIKKI PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Maidontuotanto Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto ALUE: Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Suomi PELTOALA: Alle 0 ha 0-99 00 + ha 0 9 9 9 9 0 0 Kyllä Ehkä En En osaa sanoa
Oletteko kiinnostunut tekemään viljan tai öljykasvin ostajan kanssa yli kasvukauden ulottuvia (- v) sopimuksia, joissa hinta tai hinnoitteluperusteet sovitaan etukäteen? Kyllä Ehkä En En osaa sanoa 00 0 0 9 0 0 0 0 9 0 % % 0 % % 00 % % kaikista viljelijöistä
Pitkäkestoisemmista sopimuksista kiinnostuneita on suhteellisesti eniten suurimpien kasvinviljelytilojen joukossa "Oletteko kiinnostunut tekemään viljan tai öljykasvin ostajan kanssa yli kasvukauden ulottuvia (- v) sopimuksia, joissa hinta tai hinnoitteluperusteet sovitaan etukäteen?" % kaikista viljelijöistä Kyllä Ehkä En En osaa sanoa 0 % % 0 % % 00 % KAIKKI 0 9 PÄÄTUOTANTOSUUNTA: Maidontuotanto 9 Muu kotieläintuotanto Viljanviljely 0 Muu kasvintuotanto ALUE: Etelä-Suomi 9 Lounais-Suomi Itä-Suomi 0 Pohjanmaa 9 Pohjois-Suomi PELTOALA: Alle 0 ha 9 0 0-99 00 + ha
Sopimusten yleisyys 0 tilakokoluokittain ko. viljaa viljelevillä ja myyvillä tiloilla -KAURA
Sopimusten yleisyys 0 tilakokoluokittain ko. viljaa viljelevillä ja myyvillä tiloilla -OHRA
Sopimusten yleisyys 0 tilakokoluokittain ko. viljaa viljelevillä ja myyvillä tiloilla -VEHNÄ
Esinäytteiden toimittaminen ja kiinnostus luomuun
Esinäytteiden toimittaminen kyselyajankohtaan mennessä kasveittain % ko. kasvia viljelleistä 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% 0% Kaura Kevätvehnä Syysvehnä Mallasohra Muu ohra Ruis Rypsi Rapsi % % % % % 0% % 9% % % % % % % 0% % % % % % % % % % 0% % % 0% % % % % 0 0 0 0
Onko tilanne luonnonmukaisessa tuotannossa tai oletteko kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon? % kaikista vastaajista Tila on luomutuotannossa Tila on luomutuotannon siirtymävaiheessa Olen kiinnostunut siirtymään luomuun En ole kiinnostunut siirtymään luomutuotantoon Eos/Ei vast. Kaikki 0 0 0 0 TUOTANTOSUUNTA: Maidontuotanto Naudanlihantuotanto Sikatalous Muu kotieläintuotanto Viljanviljely Muu kasvintuotanto Muu tuotanto 9 0 0 9 9 9 0 9 0 % % 0 % % 00 %