Luopumisen taito. Riikka Koivisto Sosiaalipsykologi

Samankaltaiset tiedostot
Kuolema saattohoidossa. Riikka Koivisto YTM, sosiaalipsykologi, johtaja Koivikkosäätiö rs. Koivikko-koti, Hämeenlinna

Puhetta elämästä -kortit

Mielekästä ikääntymistä

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova parisuhdeterapeutti

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Kuolemasta pitää puhua- vai pitääkö?

Sateenkaarinuori tai -lapsi perheessä. Terhi Väisänen Perhetyöntekijä, Perhe- ja paripsykoterapeutti

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa

Psyykkinen toimintakyky

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Hautajaiset osana suruprosessia

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

KOHTAAMISEN JALOKIVET

Kuuluuko yksinäisyys vanhuuteen?

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Mielenterveys on olennainen osa ikäihmisen toimintakykyä

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Nuoret ja pärjäämisen edellytykset

Kohtaamisia potilaiden kanssa. Laitoskirjastopäivä Sairaalapastori Mari Kivinen, Laakson sairaala, Helsinki

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Ajanhallinta ja itsensä johtaminen

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Merkityksellisyyden johtamisesta. Merja Fischer, TkT, KTM

- muutos: uhka vai mahdollisuus? - muutoskysymykset: miksi, mitä ja miten?

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT lk

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Nainen ja seksuaalisuus

Miten hyvä kuolema on mahdollinen? Juha Hänninen Mieli 2010 Kuopio

Mies ja seksuaalisuus

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Jäsen keskiössä jäsenkokemuksen jäljillä

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

HARVINAISENA SUOMESSA

YHTEISÖLLISYYS, TARJOUMAT, RESILIENSSI Näkymiä yhteiskuntaan ja vanhuuteen

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Oman ikääntymisen suunnittelu ja voimavarat käyttöön

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Heikki Salomaa Minustako auttajaksi?

Asumissosiaalinen työote

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

Kohtaamisia Psykologi Salla Salo Tyks/kipuklinikka

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki


Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

HYVINVOIVA ESIMIESTYÖ

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Mielenterveysseura mielenterveyden vahvistajana työelämässä

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

Ymmärrystä ihmisen käyttäytymiseen

Sosiaalinen osallisuus mitä se on ja miten sitä voi edistää?

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.

MUISTISAIRAAN TOIMINTAKYKYÄ TUKEVA YMPÄRISTÖ

Diabeteksen psyykkinen kuorma

ASENTEET JA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMINEN Humap Oy, sivu 1

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

KUOLEMA JA TARKOITUS. Matti-Pekka Virtaniemi

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Mitä hyvää, mitä huonoa netissä poikien näkökulmasta? Poikien Talon kokemuksia. Tommi P. Pesonen Projektityöntekijä

Ikääntyminen ja henkiset voimavarat

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Fellmannian kulma Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Ikääntyneiden näkemyksiä ja kokemuksia ajoterveydestä ja vanhuuteen varautumisesta selvitettiin lokakuussa Kyselyn toteutti Liikenneturvan

Stressaako valvonta? Miten sitä voisi helpottaa? Maija Pispa / Voimaa farmarille-hanke, MTK-Pirkanmaa

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Transkriptio:

Luopumisen taito Riikka Koivisto Sosiaalipsykologi

Luopuminen Luopuminen vaatii enemmän ja vähemmän mielen työtä, vaikka jokainen tiedämme sen olevan välttämätöntä Minkälaisia luopumistarinoita olet nähnyt ja kuullut? Mistä haluamme luopua, mistä emme missään nimessä halua luopua? Joskus luopuminen tuo turvattomuutta ja levottomuutta Kaikkea siihen liittyvää emme voi valita itse Miksi luopumiseen liittyviä tunteita voi olla joskus niin vaikeaa sietää? Saako surra?

Toivon ja toivottomuuden dialogi luopumisessa Tulevaisuudessa syöpä ei ole ihmisten suurin ongelma. Masennus, uupumus ja merkityksettömyyden tunne ovat. Olemmeko tehneet jo pitkään yhä uusia ja yhä enemmän erilaisia asioita ollaksemme onnellisempia, ollaksemme enemmän? Olemmeko etsineet vuosia jotakin, joka ratkaisee kaiken?

Kun maailma kiihtyy Change will never be this slow again! Gordon Moore 1965 (Mooren laki: mikropiirien transistorien lukumäärä kaksinkertaistuu 18 kk välein) Kiihtyvässä maailmassa osalle luopuminen tuntuu helpotukselta, osalle äärimmäisen vaikealta Elämän hallinnan tunne

Näkökulmien laajentaminen Tietäminen Kysyminen

Näkökulmien laajentaminen Ajatteleminen Ylianalysoinnin taakka Havainnointi Mitä täällä tapahtuu? Mitä minussa tapahtuu? Tulla katsotuksi tai tulla nähdyksi, onko niillä eroa? Haluanko aina tulla nähdyksi?

Näkökulmien laajentaminen Kiire Pakko tehdä tietyt asiat Pysähtyminen Ennen täydellistä pysähtymistä Ennen täydellistä hiljaisuutta

Näkökulmien laajentaminen Kestävyys Haavoittuvuus Kontrolli Luottamus

Näkökulmien laajentaminen Täydellisyys Inhimillisyys Itsenäisyys Riippuvuus Pikatyydytys Merkityksellisyys

Mikä on lopulta merkityksellistä? Minkälaisilla silmillä katsot muita? Minkälaisilla silmillä katsot itseäsi? Sinun elämäsi on myös perheidesi elämää. How are we to treat others? There are no others!!

Luopumisen ja elämän loppumetreillä On tärkeää muistaa elävän ihmisen identiteetti Kuinka suojella jäljellä olevaa elämää? Elämä tarvitsee koko persoonan, fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eksistentiaalisen olemassaolon mukanaoloa.

Luopumisen teeman keskeisiä ajatuksia Elämästä luopuminen Läheisistä ihmisistä luopuminen, hyvästit Muistelu Sovittaminen, anteeksi saaminen, anteeksi antaminen Jäikö jotakin kesken? Elämänhallinta, valmistautuminen Päätösvalta Toimintakyky Mikä on elämänlaatua? Mikä on tärkeää juuri nyt? Mihin voi itse vaikuttaa? Mihin voin osallistua? Mihin kuulun? Mihin / kenelle muistot jäävät? Missä voin olla itsenäinen?

Toivo Luopumistyössä toivon säilyttäminen on tärkeää. Toivoa ei saa koskaan viedä pois, vaan sen on annettava kehittyä, muuttaa muotoaan. Kivuttomuus, läheisten läsnäolo, kärsimyksen loppuminen, ihmisarvon säilyminen, olemassaolon arvo niin kauan, kuin elämää on jäljellä Toivon dynamiikka sisältää toivon, epätoivon ja toivottomuuden dynaamisen vaihtelun ihmisen elämässä (Kylmä)

Toivottomuuden taustalla mm. Sopeutumisen vaikeudet Alhainen resilienssi Huolestuneisuuden aste Rajallisuuden hyväksymättömyys Väsymys Huono unen laatu Kivun voimakkuus Sukupuolisuuden teeman näkymättömyys esim. trans Heikentyvä toimintakyky Elämänhallinnan tunteen menettäminen Toisille taakkana olemisen kokemus Yksinäisyys Talousongelmat Pelot Kohtuuton tunnekuorma Itsemääräämisoikeuden rajojen häilyminen

Kuinka tunnistat toivottomuutta - Kuolemanhaluna joskus myös luonnollista, toivolla sävytettyä puhetta - Merkityksettömyyden kokemuksena - Vetäytymisenä vuorovaikutuksesta Negatiivisina odotuksina itsen ja oman tulevaisuuden suhteen Motivaation menettämisenä Halu jouduttaa omaa kuolemaansa

Toivottomuus? Voiko toivottomuuden äärelle pysähtyä? Voiko toivottomuudelle antaa hetkeksi tilaa? Voitko juuri sinä ottaa sen vastaan? Voiko toivottomuuden hyväksyä?

Toivoa ja elämän merkityksellisyyttä ylläpitämässä mm. Elämänlaatu Yksilöllinen tasapaino elämän eksistentiaalisten asioiden äärellä Sosiaalinen tuki ja perheeltä / läheisiltä saatu tuki Ympäristön miellyttävyys Elämän jäljellä oleville mahdollisuuksille avautuminen Kertyneen ja toteutuvan sosiaalisen pääoman merkitys huomattava

Tunteisiin on tarve Ilon, merkityksellisyyden, rakkauden ja omanarvontunteen kokemiseen ihmisellä on tarve kuolemaansa saakka. Tunteiden kautta ihminen voi elää täyttä elämää myös silloin, kun elämästä joutuu jollakin nopeudella luopumaan. Asiat, jotka ovat tärkeitä, synnyttävät tunteita. Niistä asioista on hyvä puhua.

Kosketuksen merkityksestä kohtaamisissa Kosketus on vuorovaikutuksen vahvin muoto Toivo ja elämä ovat olemassa vuorovaikutuksessa toiseen Jokainen meistä tietää miltä tuntuu tulla kosketetuksi tai jäädä kosketuksetta Kosketus lisää elämänlaatua, hyväksyntää ja olemassaolon merkityksen tunnetta

Sanoja luopumisesta Samanaikaisesti kuin tässä minä olen myös jossakin, jossa ei koske yhtään. Tämä on vain toinen todellisuus, ei edes se ensisijainen, ja jossain vierelläni minä tarkkailen minua koko ajan, olen läsnä ja tutkin, tiedostan ja ymmärrän. Sanon: Sinun on jokatapauksessa kestettävä loppuun saakka, se merkitsee: vielä.

Mikä juuri nyt on tärkeää? Fyysinen Psyykkinen Keskeneräisten asioiden loppuun saattaminen tai keskeneräisyyden hyväksyminen Sosiaalinen Eksistentiaalinen

Mitä jää jäljelle? Sen muistaminen, että jonain päivänä kuolet, on paras tapa välttää ansa, joka saa sinut ajattelemaan, että sinulla on jotain menetettävää. Olet jo alasti. Ei ole mitään syytä olla seuraamatta sydäntäsi. Steve Jobs (1955 2011)