Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2

3 Työturvallisuuslaki /738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja. 10 : Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: työn kuormitustekijät Jos työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. 25 : Jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. 3

4 Psyykkisen työkuormituksen arviointi työterveyshuollossa Perustuu työterveyshuoltolakiin (1383/2001) ja asetukseen (708/2013): Työterveyshuollon toiminnan suunnittelun on perustuttava työpaikkaselvitykseen. Työpaikkaselvityksessä on arvioitava työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja haittojen, kuormitustekijöiden sekä voimavarojen terveydellistä merkitystä ja merkitystä työkyvylle. tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijöiden terveyttä koskevissa asioissa mukaan lukien työntekijän perustellusta syystä työkuormituksestaan pyytämä selvitys Arviointi tähtää työn kehittämiseen! Myös osana työkyvyn arviointia. 4

5 Työpaikkaselvitys (HTTHK 2014) Työpaikkaselvitys on tehtävä toimintasuunnitelman laatimiseksi työterveyshuoltoa aloitettaessa, sen muuttamiseksi tai tarkistamiseksi työpaikan työolosuhteiden olennaisesti muuttuessa, työterveyshuoltoon kertyneen tiedon perusteella tai työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisin määräajoin. Työpaikkaselvitystä tehtäessä on hyödynnettävä työnantajan omaa riskinarviointia. Esitiedot + työpaikkakäynti Kirjallinen raportti sisältää havainnot, johtopäätökset = terveydellisen merkityksen arvio sekä toimenpidesuositukset 5

6 Onko työssä erityinen sairastumisen vaara? Valtioneuvoston asetus terveystarkastuksista erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttavissa töissä 1485/ : Erityinen sairastumisen vaara aiheutuu sellaisista työoloista, jossa fysikaalisen, kemiallisen tai biologisen tekijän aiheuttamana voi todennäköisesti seurata sairaus, liiallinen altistuminen tai vaara lisääntymisterveydelle. Myös yötyö ja erityinen väkivallan uhka työssä voivat aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa. 6

7 Työkuormituksen arvioinnin taso 1: työn kuormitustekijöiden peruskartoitus / työpaikkaselvitys (TIKKA, HTTHK) työterveyshuolto, työsuojelu, työntekijät, työnantaja Perusselvityksessä kerättyjen tietojen perusteella tunnistetaan työn keskeiset vaara- ja kuormitustekijät, arvioidaan niiden terveydellinen merkitys, tehdään niitä koskevat toimenpide-esitykset ja suunnitelma toiminnan jatkosta sekä suunnitellaan terveystarkastukset. Hyvässä työpaikkaselvityksessä on kirjattu suunnattujen ja erityisselvitysten tarve. 7

8 Työkuormituksen arvioinnin taso 2: työn kuormitustekijöiden kohdennettu arviointi / suunnattu työpaikkaselvitys (TIKKA, HTTHK) työterveyshuolto tai muu alan asiantuntija Tehdään tarpeen mukaan jonkin tunnistetun terveysriskin tai sairastumisvaaran perusteella. Tietoa selvityksen tarpeesta kertyy työterveyshuoltoon paitsi perusselvityksen kautta, myös terveystarkastusten ja sairaanhoitokäyntien kautta sekä keskustelemalla ja yhteistyössä johdon, linjajohdon, henkilöstön ja yhteistyöelinten kanssa. Työpaikan vaara- tai kuormitustekijöitä tarkastellaan erillisinä kokonaisuuksina. Suunnattu selvitys tehdään ongelma-, riskitekijä- tai työyksikkökohtaisesti. Selvityksen kohteena voivat olla esim. psyykkiset, sosiaaliset ja fyysiset kuormitustekijät tai työyhteisön toimivuus. työyhteisön ongelmatilanne, väkivallan uhka työssä tai työntekijän perustelluista syistä työkuormituksestaan pyytämä selvitys. Tarkasti rajattu asiantuntija-arvio työn ja terveyden välisestä vuorovaikutuksesta, esim. työskentely raskauden aikana, nuorten työolot, yksilön erityinen sairastumisalttius tai oireiden vuoksi tehtävä arvio. 8

9 Työkuormituksen arviointi on muutakin kuin tiedon keruuta Työkuormituksen arviointi työhön tutustuminen ja esitiedot arvioinnin tason ja menetelmien valinta toteutus tulosten analysointi Tulosten yhteenveto ja raportointi Tarvittavista toimenpiteistä päättäminen, toimenpideohjelman suunnittelu, vastuutus ja aikataulu Toimeenpano työpaikalla Seuranta 9

10 Tavoitteena kohtuullinen työpäivä = työpäivän kesto ja ponnistelun aste mahdollistavat sekä ruumiillisen että henkisen palautumisen ennen seuraavaa työpäivää. Tärkeää myös, että voi käyttää osaamistaan kehittyä työssään. Palautuminen edellyttää riittävää vapaa-aikaa ja unta tasapainoa työn ja elämän muiden osa-alueiden välillä. Vaillinainen palautuminen voi johtaa työsuorituksen heikkenemiseen fyysisiin ja psyykkisiin oireisiin työn koetun mielekkyyden vähenemiseen. 10

11 Käsitteet (Työkuormituksen arviointimenetelmä TIKKA, 2015) Työkuormituksella tarkoitetaan ihmisten fyysisten ja psyykkisten toimintojen ja ominaisuuksien käyttöä työssä ja työprosessissa. Nollakuormitus ei ole mahdollista! Psyykkisen kuormituksen ja stressin käsitteitä käytetään synonyymeina. Kuormitustekijät ovat työhön liittyviä asioita, riippumatta siitä, kuka työtä tekee. kuormittavuus vrt. riski ja altiste Kuormitus syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Liiallinen työkuormitus tai liialliset kuormitustekijät aiheuttavat työntekijässä kuormittuneisuutta (lyhyt- ja pitkäaikaista). 11

12 Työkuormitus (TIKKA 2015) Mittaaminen ja arviointi -työympäristö ja työturvallisuus -fyysinen kuormitus -psyykkinen kuormitus -sosiaalinen kuormitus -työajat -fysiologiset reaktiot -tunnereaktiot -havaintojen ja toiminnan muutokset -ohimenevät oireet -kasautuvat oireet -jatkuva väsymys -käyttäytymismuutokset -työperäiset sairaudet -kuormitustekijöiden kohdistuminen ihmiseen -elimistön aktivoituminen -psyykkisten voimavarojen aktivoituminen kuormitustekijät kuormitus lyhytaikainen kuormittuneisuus pitkäaikainen kuormittuneisuus työ työntekijä Säätelytoimet 12

13 Psykososiaalisen kuormituksen arviointimenetelmiä tarkistuslistat Riskien arviointi työpaikalla (STM 2003) Työn integroitu kokonaiskuormituksen arviointimenetelmä TIKKA (TTL 2015) havainnointi haastattelu yksilöhaastattelut ryhmähaastattelut ryhmämenetelmät kyselyt Hyvä työterveyshuoltokäytäntö (2014): Jokainen työterveyshuolto valitsee käytettävän selvitysmenetelmän työpaikan tarpeiden perusteella ja sen mukaan, mistä on paras kokemus. Parhaiten ongelmat tunnistetaan kuitenkin käyttämällä järjestelmällisiä menetelmiä. 13

14 Arviointi on asiantuntijatyötä Lähtökohtana on teoreettinen viitekehys työn ja terveyden välisistä suhteista. Tiedon keräämiseen voidaan käyttää useita eri menetelmiä. Koottuja tietoja yhdistelemällä, vertailemalla ja suhteuttamalla muodostetaan käsitys kuormitustilanteesta. Riippumatta siitä, millä menetelmällä tieto on kerätty, kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys on arvioitava. HTTHK suosittaa käyttämään BS 8800 standardissa julkaistua riskitasojen luokittelua. Kyseessä on priorisointimenetelmä, jonka avulla tunnistetaan keskeiset riskitekijät ja laitetaan ne tärkeysjärjestykseen. Huom! Sovellettaessa riskitason luokittelua psykososiaalisiin kuormitustekijöihin taulukko antaa helposti todellista suuremman riskin. 14

15 Riskien arviointi työpaikalla, Henkinen kuormitus seuraukset/ vähäiset haitalliset vakavat altistumisen todennäköisyys väsymistä ja turhautumista, satunnaisia poissaoloja alentunut keskittymisja toimintakyky, avuttomuutta ja levottomuutta, toistuvia poissaoloja toivottomuus, masennus, jatkuvia poissaoloja epätodennäköinen vaara- ja kuormitustilanteet satunnaisia, esiintyy harvoin tai vähän aikaa kerrallaan 1. merkityksetön riski ei toimenpiteitä 2. vähäinen riski seuranta 3. kohtalainen riski toimenpiteitä tarvitaan mahdollinen 2. vähäinen riski 3. kohtalainen riski 4. merkittävä riski vaara- tai kuormitustilanteita esiintyy toistuvasti tai jonkin aikaa kerrallaan seuranta toimenpiteitä tarvitaan toimenpiteet välttämättömiä todennäköinen 3. kohtalainen riski 4. merkittävä riski 5. sietämätön riski vaara- ja kuormitustilanteita jatkuvasti, haitallisia vaikutuksia on havaittu, kuormitus on pysyvää toimenpiteitä tarvitaan toimenpiteet välttämättömiä välittömät toimenpiteet 15

16 Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja työyhteisön toimivuus (2014) Ensisijainen vastuu työyhteisön toimivuudesta on työnantajalla (Työturvallisuuslaki 738/2002). Työterveyshuolto tarjoaa asiantuntemustaan ja palveluita, jotka edistävät terveyttä, turvallisuutta, työkykyä ja työyhteisön toimivuutta. Työterveyshuollon osallistuminen työyhteisön toimivuutta edistävään toimintaan on perusteltua, koska työyhteisön toimivuuden häiriöt vaikuttavat työntekijöiden jaksamiseen, hyvinvointiin ja myös sairastuvuuteen. 16

17 Onnettomuudet, väkivaltatilanteet tai kuolemantapaus työyhteisössä (HTTHK 2014) Vakavien onnettomuuksien ja menetysten yhteydessä työkykyä ylläpitäviin toimenpiteisiin kuuluu psykologinen ensiapu ja jälkihoito. Tuoreesta traumasta johtuvan häiriön hoitotulokset ovat paremmat kuin kroonisten tai monimutkaistuneiden stressihäiriöiden. Työyhteisön toimivuuden edistämisessä henkinen jälkihoito on työyhteisölle toteutettu, suunniteltu ryhmäistunto. Osallistuminen on vapaaehtoista. Ohjaaja on saanut koulutuksen psykologisen jälkihoidon järjestämiseen. Vakavaan väkivallan uhkaan ja voimakkaasti kuormittaviin asiakastilanteisiin varaudutaan laatimalla henkilöstölle toimintaohjeet ja antamalla tarvittaessa koulutusta. Kaikilla työpaikoilla on hyvä olla toimintaohjeet poikkeuksellisen järkyttävien ja odottamattomien tilanteiden käsittelyyn. Työterveysyhteistyönä laaditut toimintamallit sisältävät roolit ja vastuunjaot. 17

18 tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos