TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2014

TAMMELAN KUNTA TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2014

SISÄLLYSLUTTELO KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...3 TALOUSARVION YLEINEN OSA...7 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset... 7 2. Kuntastrategia... 8 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät... 9 3.1. Käyttötalousosan rakenne... 9 3.2. Tuloslaskelmaosa... 10 3.3. Investointiosan rakenne... 10 3.4. Rahoitusosa... 11 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan... 11 4. Kunnan talouden kehitys... 11 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys... 11 4.2. Verotulojen kehitys... 12 4.3. Valtionosuuksien kehitys... 12 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus... 12 5. Talousarvion sitovuus... 13 6. Tilivelvollisuus... 14 7. intisuunnitelma... 14 8. Käyttösuunnitelmat... 16 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA...17 100 YLEINEN HALLINTO...21 Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja... 21 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI...23 200 Varhaiskasvatus... 23 210 Kotihoito ja vanhustyö... 25 220 Toimeentuloturva... 27 230 Muu sosiaaliturva... 28 240 Terveydenhuolto... 29 SIVISTYS- JA VAPAA-AJAN TOIMI...31 300 Perusopetus... 31 310 Muu koulutus... 33 320 Vapaa-aikatoimi... 34 TEKNINEN TOIMI...36 410 Yhdyskuntapalvelut... 36 420 Kiinteistötoimi... 37 430 Liiketoiminta... 38

450 RUOKA- JA PUHDISTUSPALVELUT...39 460 MUUT PALVELUT...41 Elinkeinoelämän kehittäminen... 41 Maaseututoimi... 41 490 VESIHUOLTO...43 YHTEENVETOTAULUKKO...44 Vesilaitoksen tuloslaskelma 2012...45 Tuloslaskelma 2012...46 Tuloslaskelma 2011 2014...47 Investointiosa...48 Rakentamisohjelma v. 2012-2016...61 Rahoituslaskelma 2012 2014...62 Liite 1: KUNNAN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA Liite 2: TILIKARTTA / TULOSYKSIKÖT TEHTÄVITTÄIN Liite 3: KÄYTTÖTALOUSOSAN LIITTYMINEN TULOSLASKELMAAN Liite 4: TULOSLASKELMAN KESKEISET KÄSITTEET Liite 5: INVESTOINTIOSAN JA TULOSLASKELMAN LIITTYMINEN RAHOITUSOSAAN Liite 6: KÄYTTÖTALOUSMENOJEN KEHITYS TEHTÄVITTÄIN Liite 7: VEROTULOT 2012 Liite 8: VALTIONOSUUDET 2012 Liite 9: TAMMELAN KUNNAN ARVIONTISUUNNITELMA 2012-2014

3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS TAMMELALAISET SAAVAT LÄHIPALVELUNSA KUNTAKONSERNIN LÄHI- PÄÄTÖSVALLAN AVULLA EDULLISELLA KUNNALLISELLA VEROTUKSELLA INVESTOINNIT TUKEVAT KUNTASTRATEGIAN MUKAISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA Tammelan kunnanvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 13.6.2011 kunnan tasapainoisen kuntastrategian, vuoden 2012 talousarvioehdotuksen raamit sekä rakentamisohjelman vuosille 2012-2016 ohjeiksi vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2013-2014 taloussuunnitelman sekä vuosien 2012-2016 rakentamisohjelman tekemiselle. Kyseistä kunnanvaltuuston päätöstä oli pohjustettu 2.5.2011 pidetyssä valtuuston strategiaseminaarissa, missä alustusten ja erityisesti ryhmätöiden kautta hahmotettiin tulevia tehtäväalueiden kärkiasioita, rakentamisohjelman tärkeimpiä hankkeita ja otettiin kantaa verotuksen tasoon sekä lainarahoituksen enimmäismäärään. Tässä yhteydessä on pantava merkille, että jo ennen kulumassa olevan valtuustokauden alkamista vuoden 2008 loppupuolella kunnanhallituksen strategiaseminaarissa oli käyty SWOT analyysin avulla lävitse kunnan vahvuuksia, heikkouksia, uusia mahdollisuuksia ja nousevia uhkia. Erityisesti tuolloin oli tarkasteltu kunnan ulkoisen julkisuuskuvan kehittämistä, elinkeinorakenteen monipuolistamista, palveluiden uusia tuotantotapoja, luontoa ja ympäristöä, kouluverkkoa, kuntien yhteistyötä, maailmantalouden heikkenemistä ja sen vaikutuksia valtionosuuksien kehittymiseen sekä kunnan talouden vakauden ylläpitomahdollisuuksia. Sanotussa tarkastelussa edellä mainittuja tekijöitä punnittiin kuntastrategian vaikuttavuuden, prosessien ja rakenteiden, talouden ja resurssien hallinnan sekä osaamisen ja uudistumisen näkökulmista. Edellä esitetty osoittaa, että kunnan päättäjät olivat kaukaa viisaasti ennakoineet tuleviin ratkaisuihin mahdolliset liittyvät globaalit poliittisen päätöksenteon vaikeudet ja taloudellisen turbulenssin vääjäämättä Suomeenkin heijastuvat negatiiviset vaikutukset. Tulevaisuudessa tarvittaisiin kuntatasollakin uusia toimintatapoja ja ennen muuta palveluiden järjestämistapoja. Näihin asioihin tartuttiin valtakunnallisesti käynnistämällä PARAS hanke säädetyn puitelainsäädännön pohjalta. Tammelan kuntakin aloitti aktiivisen osallistumisen seudullisen palvelurakenteen uudistamiseen. Merkittävin selvitettävä kokonaisuus oli sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden integrointi ja tavoitteena oli muodostaa hyvinvointikuntayhtymä, johon terveydenhuollon asioiden lisäksi tulisi kuulumaan seudun kuntien sosiaalitoimen asiat päivähoitotehtäviä lukuun ottamatta. Tämä aloitettu prosessi joutui kuitenkin käytyjen eduskuntavaalien jälkeen kesällä 2011 telakalle, koska maan uusi hallitus otti ohjelmaansa perusteellisen kuntarakenneuudistuksen, jonka tavoitteena on muutaman ns. työssäkäyntialueen suuruisen kunnan muodostaminen eikä käynnistyneen kuntalakiuudistuksen mukaan tultaisi enää sallimaan palveluiden järjestämistä kuntien muodostamissa kuntayhtymissä vaan ainoastaan vahvoissa peruskunnissa. Euroopan unionin kestävyys ja eurovaluutan kohtalo on varsinkin viime kuukausina joutunut sellaiseen myllerrykseen, ettei poliittinen päätöksenteko sen paremmin EU:ssa kuin jäsenvaltioissakaan ole aika ajoin ollut minkään muun kuin kasvottomien markkinavoimien holhouksessa. Ongelmavaltioiden, Kreikka ja Italia etunenässä, tukeminen ja erilaisten vakauttamis- ja takausapparaattien kehittely on ollut jokapäiväistä talouspolitiikkaa valtiovarainministeritasoilla ja EKP:n sekä IMF:n neuvonpidoissa. Koko maailmantaloutta hallitseva kriisi ja taloudellinen lama ja ennen muuta EU:n jäsenvaltioiden rahatalou-

4 den ja eurovaluutan vakauteen liittyvät ongelmat heijastuvat väkevästi kansantalouteemme tavalla, joka ei anna rohkeimmillekaan arvioijille uskallusta ennustella myönteistä kehitystä tulevina lähivuosina. Työttömyys tulee nousemaan, yrityksiä tulee ajautumaan entistä enemmän konkursseihin ja uusien yritysten perustaminen hidastuu ja nämä ovat osaltaan johtamassa Tammelan kunnankin verotulojen kasvun heikkenemiseen ja erityisesti yhteisöverojen määrä tulee merkittävästi pienenemään sen johdosta, että kuntien saama väliaikainen jako-osuuden korotus 10 prosenttiyksiköllä puolittuu. BKT:n madellessa aiempaa huomattavasti alhaisemmalla tasolla on selvää, ettei toteutettu valtionosuuksien leikkaus 631 miljoonalla eurolla tule jäämään ainutkertaiseksi tapaukseksi. Tammelan kunnan talousarvion osalta kasvua kulumassa olevaan vuoteen noin 450.000 euroa, joka johtuu osaksi siitä, että valtio kompensoi kunnallisverosta tehtävien vähennysten vaikutusta ja osaksi siitä, että kiinteistövero tultaneen jättämään vuoden 2012 alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Tammelan kunnan kohdalta suurimmat haasteet ensi vuodelle tulevat olemaan voimakkaasti kasvavien henkilöstömenojen kasvun hidastaminen, varhaiskasvatuksen palveluiden ja kustannusten järkevä balanssi uuteen hallinnolliseen organisoimiseen valmistauduttaessa ja uusien tilojen rakentamisen paineissa sekä mittavan yli 5.2 miljoonan euron suuruisen rakentamisohjelman toteuttaminen lainamäärää kohtuuttomasti kasvattamatta ja niin, että tehdyt investoinnit mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti palvelevat peruspalveluiden vaikuttavuutta, asumisen ja yritystoiminnan edellytyksiä sekä kuntalaisten tasaarvoisuutta elinkaaren eri vaiheissa ja alueelliset näkökohdatkin huomioiden. Kunnan hallintokunnat ovat valmistelleet talousarvioon liittyvät esityksensä annettujen raamitusten pohjalta, joita on käsitelty kunnanhallituksen talousseminaarissa 7.11.2011. Virkamiesesitys on valmisteltu ja se on esitelty henkilökunnalle virastokokouksessa 30.11.2011 ja julkisille tiedotusvälineille 2.12.2011. Kunnanvaltuusto vahvisti 14.11.2011 entisen tuloveroprosentin (18.50) sekä kiinteistöveroprosenteiksi entiset: yleinen 0,65, vakituinen asunto 0,32 ja vapaa-ajanasunnot 0,92, yleishyödylliset yhteisöt 0,00 sekä uutena kiinteistöverona voimalaitoksille 2,85. Kuntatalouden jatkuvasta heikkenemistä on osoituksena sekin, että kuntien tuloveroprosentteja on korotettu niin, että keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,25 ja kunnallisveroista tehtävien vähennysten jälkeen todellinen veroprosentti on Tammelassa noin 13. Voidaan myös todeta, että Tammelan kunnan veroprosenttia alempi on 1.1.2012 lukien Manner Suomessa vain 10 kunnassa, joista ainoastaan 7 kuntaa on asukasmäärältään Tammelaa suurempia. Kuntien verotulojen arvioidaan vuonna 2012 kasvavan yhteensä vain noin 0,6 prosenttia. Tähän on päädytty ennakoimalla veropohjan kohoavan ansiotulojen osalta, mutta toisaalta vähenevän kunnallisveron vähennysten lisääntymisen johdosta. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan noin 1,4 %, kiinteistöveron kasvuksi noin 1,7 % ja yhteisöveron laskuksi noin 8 %. Tammelan kunnan verovuoden 2012 verotuloarvio perustuu vuoden 2011 verotuloennusteeseen, johon on lisätty 2,5 %:n tuloveroon, 1,0 % kiinteistöveroon ja 12,5 % lasku yhteisöveroon. Tähän verotuloennusteeseen verrattuna verotulot kasvaisivat noin 235.000 euroa eli 1,3 % ja olisivat yhteensä noin 18,8 miljoonaa euroa. Monet taloudellisen kehityksen ja suhdanteiden epävarmuustekijät saattavat kuitenkin vaikuttaa siihen, ettei toteutuma verojen maksuunpanossa tai niiden tilityksissä ole arvioidun mukainen. Valtionosuuksien osalta siirryttiin vuoden 2010 alusta ns. yhden putken malliin, jolloin luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin, vaan ne ovat

laskennallisia kustannuksia, joista vähennetään kaikille aikaisemmin sektorikohtaisille valtionosuuksille yhteinen asukaskohtainen omarahoitusosuus, jonka ensi vuoden tasot vahvistetaan vasta joulukuussa 2011. Kunnan talousarvioehdotuksessa vuodelle 2012 on valtionosuuden kasvuksi arvioitu noin 4 % eli yhteensä noin 455.200 euroa enemmän kuin vuonna 2011 eli yhteensä noin 11,9 miljoonaa euroa ja taloussuunnitelmavuosille 2013-2014 on ennakoitu valtionosuuden reaalikasvuksi 1,5 %. Valtionosuuksien tulevassa kehityksessä on epävarmuutta ja erityisesti vuoden 2012 osalta on huomioitava se, että kiinteistövero jätetään verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksessa käyttötalousmenojen nettokasvuksi on muodostunut 3,6 %:a kulumassa olevan vuoden talousarvioon verrattuna. Suurin euromääräinen kasvu 278.000 euroa on terveydenhuollon menoissa (3,1 %) ja varhaiskasvatuksessa 271.000 euroa (8,0 %). Merkittäviä prosentuaalisia kasvuja on muussa koulutuksessa (24,3 %), missä erityisesti on kasvua Forssan yhteislyseon saneerauksen aiheuttamien pääomakustannusten kuntaosuudessa, kiinteistötoimessa (15,1 %) ja yhdyskuntapalveluissa (8,1 %). Yleisen hallinnon kasvu on 2,0 % ja esim. työllisyyden hoitoon varaudutaan siten, että työllistettävien määrä pysyy vuoden 2011 tasossa eli 13 henkilönä ja kuntalisien määrä 6:na. Henkilöstölisäyksinä talousarvioehdotukseen sisältyvät vanhustyön kotihoitoon hoitaja, samoin hoitaja tehostetun palveluasumisen yksikköön ja lisäksi henkilöstöresurssia tilapäisiin tehtäviin varhaiskasvatuksessa ja koulujen toimintoihin. Käyttötalousmenojen lisäykset johtuvat luetelluista henkilöstölisäyksistä, normaaleista palkankorotuksista ja inflaation aiheuttamasta kustannustason noususta. Henkilökunnan kokonaismäärä on vuoden 2012 lopulla 375. Suunnitelmavuodet 2013-2014 näyttävät talouden tasapainon osalta talousarviovuoteen 2012 verrattuna jonkin verran vaikeammilta. Kunnan rakentamisohjelma on vuonna 2012 nettomäärältään noin 5,2 miljoonaa euroa ja vaihtelee vuosien 2012 2016 rakentamisohjelmassa noin 2,4-5,2 miljoonan euron välillä. Suurimpana yksittäisenä talonrakennusinvestointina alkaa ensi vuonna Riihivalkaman alueen päivähoitoyksikön uusien tilojen rakentaminen. Pääasiassa investoinnit kohdistuvat teknisen lautakunnan alaisiin vesi- ja viemärihankkeisiin sekä asuntoalueiden muuhun kunnallistekniseen rakentamiseen sekä ympäristölautakunnan alaisiin vesistöihin ja ympäristöihin liittyvien suunnitelmien laatimisiin ja niiden toteutuksen kuntaosuuksiin. Nämä investoinnit toteuttavat kuntastrategian mukaista turvallisen ja toimivan elinympäristön tavoitteita ja vahvistavatnäin viihtyisän asumisen ja yritystoiminnan edellytyksiä. Vapaaajanlautakunnan osalla jatketaan lähiliikuntapaikkojen toteuttamista valtion avustukset kohteessa hyväksi käyttäen ja vuorossa on kirkonkylä. Kuntakoon suhteutettuna mittava rakentamisohjelma aiheuttaa sen, että kunnan lainamäärä tulee kasvamaan, koska pitkäaikaisten lainojen lisäys tulee rahoituslaskelman mukaan olemaan noin 4 miljoonaa euroa. Lainamäärä nousee vuoden 2011 lopun noin 565 eurosta/ asukasta kohti nousemaan lähemmäs 1.000 euroa. Tämä on todellinen tilanne, kun otetaan huomioon se, ettei vuodelle 2011 talousarviossa merkittyjä lainoja ole ollut tarpeen nostaa, koska tulos tulee olemaan talousarviossa ennakoitua parempi. Joka tapauksessa ollaan koko Tammela konserninkin velkamäärä huomioiden selvästi alle kuntien keskiarvon. Tulevasta korkokehityksestä on erittäin vaikea sanoa vallitsevassa taloustilanteessa kovin selkeää arviota, mutta on oletettavissa, etteivät lainanhoidon kustannukset tule nykyistä merkittävämmin rasittamaan kunnan taloutta. Huolestuttavaa on se, ettei noin 1,5 miljoonan euron vuosikate riitä kattamaan yli 1,65 miljoonaan euroon kohoavia suunnitelman mukaisia poistoja, joten talousarvioehdotus osoittaa tilikaudelta noin 10.000 euron alijäämä, jolloin on jo tilikauden tuloksen muodostumisessa huomioitu n. 142.000 euron suuruinen poistoeron vähennys. Vastaavasti positiivinen asia on se, että vuoden 2011 tilinpää- 5

6 töksen vahvistamisen jälkeen kunnan taseessa on yli 8 miljoonaa euroa ylijäämää, joten se antaa mahdollisuuden kattaa alijäämäisenä toteutuvan tilinpäätöksen. Kunnan väkiluvun kehitys on kuluvana vuonna ollut negatiivinen erityisesti eläkeiässä olevien kuntalaisten hakeutuessa asumaan muualle uusiin kerrostaloasuntoihin ja syntyneiden lasten määrän ollessa ennätysvuosia huomattavasti alemmalla tasolla sekä vastaavasti kuolleiden määrän ollessa aiempia vuosia korkeammissa luvuissa. Asuntotonttien ja asuntojen kauppa on käynyt verkkaisesti. Markkinointia ollaan tehostamassa hyväksytyn asunto-ohjelman, kaavoituksen ja tonttipörssin antamin mahdollisuuksin. Kerrostalorakentaminen on vauhdittumassa mm. kunnan keskustan keskeiseltä paikalta tekemän kiinteistökaupan myötä ja kohde on varattu Forssan Seudun Op - Kiinteistökeskus Oy:n toteutettavaksi. Kyläohjelma, rakennerahasto-ohjelmat, koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KO- KO), mukanaolo ICT palvelukeskuksessa (Tiera Oy) ja seudun palvelurakennehankkeen telakka vaiheen jälkeen tehtävät ratkaisut antavat hyviä mahdollisuuksia palveluiden, asumisen ja yrittämisen kehittämiselle. Vt 2:n parantaminen on saanut joitakin rahoituspäätöksiä ja mm. ratayhteyden selvittely Helsingin ja Porin välillä on esillä ja ensi vuonna valmistuvaan 1. vaihemaakuntakaavaan sisällytettynä, samoin seudun asumisen ja elintarviketeollisuuden kehityksen edellyttämä vesijohtolinjan ja siirtoviemärin suunnittelu Portaan suunnalta Riihivalkamaan sekä maakunnallisen korkeakoulun eli Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Mustialan luonnonvarayksikön ensi vuoden ja suunnitelmavuosien investoinnit ovat merkittävästi parantamassa edellytyksiä laadukkaan opetuksen mahdollistamiseksi tulevaisuudessakin, jossa on toteutumassa OKM:n edellyttämä ammattikorkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrien vähentäminen ja osakeyhtiöittäminen sekä valtion ylläpitovastuulle siirto. Lievästä alijäämäisyydestään huolimatta vuoden 2012 talousarvioehdotus on säilyttämässä todella matalan tulo- ja kiinteistöverotuksenkin huomioiden kuntalaisten peruspalveluiden tason korkeana ja takaamassa hyvinvoinnin sekä peruspalveluiden kilpailukykyä verrattuna seutukunnan muihin kuntiin. Matti Setälä kunnanjohtaja

7 TALOUSARVION YLEINEN OSA 1. Talousarviota ja -suunnitelmaa koskevat säännökset Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat säännökset on koottu kuntalain (365/95) 65 pykälään. Siinä säädetään myös vuotta pitemmän aikavälin toiminnan ja talouden suunnittelusta. Kunnan talousarviovuosi on kalenterivuosi. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vuosi vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja -suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus (KunL 23 ja 53 ). Kuntalain 65 :n 2 momentin säännöksessä korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja niiden seurannan merkitystä talouden ohjauksessa ja kytkemistä määrärahoihin ja tuloarvioihin. Säännös edellyttää valtuuston sitoutumista asettamiinsa tavoitteisiin. Valtuuston tulee osoittaa tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat voimavarat koko suunnittelukaudelle. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon on otettava toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Talousarviossa on osoitettava myös taloudellisen tuloksen muodostuminen sekä kunnan rahoitustarpeen kattamiskeinot. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä. Kuntalain mukaan kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Laki kuntalain 13 :n muuttamisesta tuli voimaan 15.5.2007. Valtuuston tulee päättää kunnan lisäksi myös kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

8 2. Kuntastrategia Kunnanvaltuusto hyväksyi tarkistetun Tammelan kunnan tasapainoisen kuntastrategian kokouksessaan 13.6.2011/ 33. Tammelan kunnassa on lähdetty toteuttamaan tasapainoisen onnistumisen strategiaa prosessina, jossa perustana ovat toiminta-ajatus ja visio sekä neljä näkökulmaa: vaikuttavuus resurssit ja talous prosessit ja rakenteet uudistuminen ja työkyky Näiden näkökulmien kautta hahmotetaan kriittisiä menestystekijöitä eli asioita, joissa Tammelan kunnan on ehdottomasti onnistuttava sekä arviointikriteereitä ja tavoitetasoja siitä, mistä tiedämme onnistuneemme ja siitä millaista onnistumista tavoittelemme seuraavan toimintavuoden aikana. Tasapainoinen kuntastrategia ja eri ohjelmat muodostavat pohjan talousarviolle, taloussuunnitelmalle ja siinä asetetuille taloudellisille ja toiminnallisille tavoitteille. Voimassa olevia kunnan tai seudullisia suunnitelmia ovat seuraavat (suluissa hyväksymisvuosi): henkilöstöstrategia (2010) lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma (2011) Forssan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma (2001) ikääntymispoliittinen strategia (2010) hyvillä mielin Forssan seudulla, mielenterveyden edistäminen 2010-2015 (2009) Tammelan kyläohjelma 2010-2020 Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia 2009-2012 (2009) Forssan seudun vanhustyön suunnitelma (2004, päivitys 2007) Forssan seudun vesihuollon yleissuunnitelma (2004) Tammelan vesihuoltolaitosten toiminta-alueet (2011) Forssan seudun palvelustrategia (2005) Forssan seudun PARAS-lain mukainen palvelurakennehankeselvitys (2011) Tammelan vesihuollon kehittämissuunnitelma (2005) Forssan seudun ehkäisevän päihdetyön toimintasuunnitelma osana päihde- ja huumestrategiaa (2005), päihdetyön osan uudelleenarviointi 2007 seudullinen oppilashuollon toimintamalli (2006, päivitetty 2011) Forssan seudun perheväkivaltatyön toimintaohjelma 2007 Forssan seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma, KOKO 2010-2013 (2009) Agropolis Oy:n osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Forssan seudun strategia (2007, osin tarkistettu 2008) "Viis piirua maaseudun suuntaan" -kehittämisohjelma 2007-2013, (LounaPlussa Ry) kaavoitusohjelma 2007-2016 (2009) Kylien viemäröinnin ja yhdysvesijohdon yleissuunnitelma (2009) Forssan seudun joukkoliikennesuunnitelma (2008, palvelutasomäärittely 2011) Terveyden edistämissuunnitelma vuodelle 2012 (FSTKY) Tammelan kunnan asunto-ohjelma 2011 2020 (2011) Kuntastrategia on esitetty yleisen osan jälkeen.

9 3. Talousarvio- ja taloussuunnitelmarakenne ja tehtävät Kuntalain 65 :n talousarvion rakennetta koskevalla säännöksellä pyritään yhtenäiseen talousarviokäytäntöön. Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Lisäksi tarvitaan yleisperustelut ja liitteet. Liite 1 Kunnan talousarvio ja -suunnitelmarakenne 3.1. Käyttötalousosan rakenne Kunnan toimintaa ohjataan käyttötalousosan suunnitelmien avulla. Talousarvion käyttötalousosassa valtuusto asettaa tehtäväkohtaiset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat tehtävän tai tehtävien hoitamiseen. Kunta määrittelee itse tehtäväkokonaisuudet toimielinkohtaisesti. Käyttötalousosan laskelmassa esitetään tehtäväkohtaiset tulot ja menot. Tuloihin ja menoihin sisältyvät ulkoiset tulot ja menot sekä sisäiseen laskutukseen perustuvat tulot ja menot. Poistot otetaan suunnitelman mukaisista poistoista annetun yleisohjeen mukaisesti laskettuna kohtaan suunnitelmapoistot. Käyttötalousosassa esitetään tehtävän tavoitteet. Tavoitteet johdetaan tehtävän toiminta-ajatuksesta. Tavoitteita voidaan asettaa määrälle, laadulle, taloudellisuudelle, vaikuttavuudelle yms. sen mukaan mitä kussakin kunnassa ja kunkin tehtävän kohdalla katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Tavoitteet voidaan asettaa tunnuslukutavoitteina, numerotavoitteina tai sanallisina tavoitteina. Tavoitteet on kuitenkin asetettava siten, että niiden toteutumista voidaan arvioida. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti siihen, että tavoitteet eivät ole ristiriidassa koko kuntaa koskevien tavoitteiden kanssa tai että tehtävän tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään. Liite 2 Tulosyksiköt tehtävittäin Tavoitteiden asettaminen valtuustotasolla Hyvin asetetut tavoitteet ovat tuloksellisen arvioinnin perusta. Asetettaessa toiminnalle tavoitteita valtuustotasolla korostuu valtuuston tehtävä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä, kunnalle säädettyjen ja sen itse itselleen ottamien tehtävien toteuttajana tai järjestäjänä, kuntalaisten edustajana, kunnan rajallisten resurssien jakajana ja kunnan yhteiskunnallisten velvoitteiden toteuttajana. Hyvinä tavoitteina valtuustotasolla pidetään tavoitteina, jotka edistävät kunnan menestymistä tehtävissään vastaavat kuntalaisten/asiakkaiden tarpeita kehittävät palvelujen saatavuutta ja vaikuttavuutta kehittävät kunnan palveluja ja toimintaprosesseja ovat realistisia suhteessa kunnan voimavaroihin ja ovat kunnan omin toimenpitein saavutettavissa yksin tai toimijaosapuolena. Talousarviossa on esitetty vuoden 2012 tavoitteet.

10 3.2. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Tilikauden tuloksen käsittelyerät poistoeron muutokset vapaaehtoisten varausten muutokset rahastojen muutokset eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto hyväksyy kuitenkin niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Hallituksen on tilinpäätökseen kuuluvassa toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä tai talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Suunnitelman mukaiset poistot (suunnitelmapoistot) ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä. Koska poistosuunnitelma on hyväksytty erillisellä päätöksellä, ei poistojen sitovuutta koskevaa päätöstä tarvitse tehdä talousarviossa. Talousarvion tuloslaskelmaosassa ja tilinpäätöksessä käytetään samoin perustein laskettuja poistoja. Liite 3 Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Liite 4 Tuloslaskelman tunnusluvut 3.3. Investointiosan rakenne Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät on ryhmitelty toimielimittäin. Investointiosassa esitetään investointihankkeen tai hankeryhmän kokonaiskustannusarvio, jonka valtuusto on hyväksynyt taloussuunnitelmassa tai erillisellä päätöksellä. Investointiosaan arvioidaan talousarviovuonna tarvittava määräraha. Lisäksi esitetään edellisenä tai edellisinä vuosina hankkeeseen käytetty määräraha ja suunnitelmavuosille arvioitu käyttötarve. Investointiosassa käsitellään aktivoitavat hankintamenot (yli 6.000 euroa). Investointivarauksen/investointirahaston käyttö hankkeen tai hankeryhmän rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna.

11 3.4. Rahoitusosa Talousarvion rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Talousarvion rahoitusosa esitetään rahoituslaskelmakaavan muodossa. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Tästä nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirta. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset. Talousarvion rahoitusosa päättyy riviin vaikutus maksuvalmiuteen. Laskelman ulkopuolelle on tällöin jätetty talousarviovuoden ja suunnittelukauden aikana tapahtuvat toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset, vaihto-omaisuuden ja saamisten muutokset sekä korottomien velkojen muutokset. Näiden erien muutosten arvioimista ei voida edellyttää talousarviossa. Liite 5 Investointiosan ja tuloslaskelmaosan liittyminen rahoitusosaan 3.5. Talousarvion vaikutus kunnan taseasemaan Talousarvion toteuttamisella on suora vaikutus kunnan taseeseen, joka kuvaa kunnan varallisuusasemaa tiettynä ajankohtana eli tilinpäätöspäivänä. Tuloslaskelmaosan ylijäämäinen tilikauden tulostavoite merkitsee talouden vahvistumista, joka näkyy taseessa oman pääoman lisäyksenä. Alijäämäinen tilikauden tulostavoite vähentää omaa pääomaa. Alijäämä voidaan kattaa varauksilla tai rahastoilla tai muulla vapaalla omalla pääomalla. 4. Kunnan talouden kehitys 4.1. Käyttötalousmenojen kehitys Vuoden 2012 käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoteen 2011 verrattuna 0,9 milj. euroa eli 3,6 %. Euromääräisesti suurin kasvu aiheutuu terveydenhuoltomenojen (278.000 eur +3,1 %) ja niihin sisältyvien erikoissairaanhoidon menojen lisäyksestä sekä varhaiskasvatuksen menojen lisäyksestä (271.000 eur. + 8,0 %). Merkittäviä kasvuprosentteja on myös muussa koulutuksessa (+24,3 %), yhdyskuntapalveluissa (+8,1 %) ja kiinteistötoimessa (+15,1 %). Muut menolisäykset aiheutuvat normaaleista palkankorotuksista, muutamista henkilöstölisäyksistä ja inflaation aiheuttamasta kustannustason noususta. Seuraavina vuosina käyttötalouden kasvupaineet jatkuvat edelleen. Tulorahoituksen kehitys tulee olemaan matalammalla tasolla kuin lamaa edeltäneinä nopean kasvun vuosina. Ennusteiden mukaan edessä on muutama hitaamman talouskasvun vuosi. Taloussuunnitelmavuodet 2013 ja 2014 näyttävät jonkin verran vaikeammilta kuin vuosi 2012 talouden tasapainon suhteen. Taloussuunnitelmavuosien määrärahat ja tuloarviot on esitetty talousarviovuoden rahan arvossa.

12 Liite 6 Käyttötalousmenojen kehitys tehtävittäin 4.2. Verotulojen kehitys Vuonna 2012 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä vain n. 0,6 prosenttia. Veropohja kohoaa ansiotulojen kasvun myötä, mutta toisaalta vähenee kunnallisverosta tehtävien vähennysten lisääntymisen vuoksi. Nettovaikutus veropohjaan on arvioitu +2,9 %:ksi Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan n. 1,4 % ja kiinteistöveron kasvuksi n. 1,7 % sekä yhteisöveron laskuksi n. -8,0 % (marraskuun lopun arvio). Tilityksiä kasvattaa kuitenkin monien kuntien tulo- ja kiinteistöveroprosentin nostaminen. Verovuoden 2010 verotus vahvistui lokakuun 2011 lopussa. Tammelan kunnan kunnallisverojen kasvu v. 2010 oli maksuunpanotietojen mukaan 1,6 %. Koko maan kunnallisverot kasvoivat edellisvuodesta 3,5 %. Tammelan kunnan osuus yhteisöverosta kasvoi v. 2010 maksuunpanon mukaan 5,0 %, kun koko maan yhteisövero-osuus kasvoi 8,6 %. Vuoden 2012 verotuloarvio perustuu vuoden 2011 verotuloennusteeseen, johon on laskettu tuloveroon 2,5 % lisäys ja kiinteistöveroon 1,0 % kasvu sekä yhteisöveroon -12,5 % lasku. Verotulot kasvaisivat tällöin vuoden 2011 hyväksyttyyn talousarvioon nähden n. 763.000 euroa eli 4,2 % ja verotulot kasvaisivat vuoden 2011 verotuloennusteeseen nähden n. 235.000 euroa eli 1,3 %. Verotuloennusteeseen sisältyy monia taloudelliseen kehitykseen liittyviä epävarmuustekijöitä. Liite 7 Ennuste verotulojen kehityksestä 4.3. Valtionosuuksien kehitys Tammelan kunta saa ennakkotietojen mukaan valtionosuutta v. 2012 yhteensä n. 455.200 euroa enemmän kuin kuluvana vuonna eli nousua on n. 4,0 %. Kasvu johtuu valtaosin siitä, että valtio kompensoi valtionosuuksia lisäämällä kunnallisverosta tehtävien vähennysten vaikutuksen. Lisäksi kiinteistövero jätetään ensi vuoden alusta lukien verotulojen tasausjärjestelmän ulkopuolelle. Valtionosuuksiin on ennakoitu suunnitelmavuosille 1,5 % reaalikasvu. Valtionosuuksien määrään liittyy epävarmuutta. Järjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta ns. yhden putken malliksi ja ensi vuoden tasot vahvistetaan vasta joulukuussa. Tammelan osalta järjestelmään liittyvä verotulojen tasaus on ensi vuonna viime vuotta selvästi suurempi. Liitteenä 8 Ennuste valtionosuuksien kehityksestä 4.4. Lainanotto ja investointien rahoitus Lainanottoa käytetään kunnan investointien rahoittamiseen siten, että kunnan lainamäärä kasvaa (vuosittaiset arviot löytyvät rahoituslaskelmasta). Mikäli tulos on kuitenkin talousarviossa ennakoitua parempi, ja/tai rakentamisohjelma toteutuu suunniteltua suppeampana, niin lainamäärä jää vastaavasti ennakoitua pienemmäksi.

13 5. Talousarvion sitovuus Käyttötalousosassa määrärahat osoitetaan tehtävittäin siten, että netto on sitova. Jos tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavoin kuin määräraha. Talousarvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Tavoitteiden määrää on karsittu aikaisempaan verrattuna, jolloin enää ei ole eroteltu erikseen sitovia ja muita tavoitteita. Investointiosan määrärahat osoitetaan toimielimille hankeryhmittäin ja hankkeittain siten, että netto on sitova. Mikäli investointiryhmän kustannusarvio ylittää hankekohtaisen rajan, sitoo määräraha toimielintä hankekohtaisesti. Hankekohtaiset rajat ovat seuraavat: Atk-ohjelmat ja muut pitkävaikutteiset menot 20.000 euroa Irtaimisto 20.000 euroa Arvopaperit ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset 100.000 euroa Yhdyskuntarakentaminen 100.000 euroa Talonrakentaminen 100.000 euroa Hankekohtaisten investointien osalta kustannusarvion sisällä tapahtuvat vaihtelut eri suunnitelmavuosien välillä ovat sallittuja. Tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sitovat erät on tummennettu. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion muutosten esittämisoikeus ja -velvollisuus koskee samalla tavoin sekä määrärahoja että tavoitteita (sitovat tavoitteet). Talousarviomuutokset on pyrittävä tekemään talousarviovuoden aikana välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. Lisäksi tehtävittäin on esitetty perusteluja, mitkä eivät ole sitovia vaan ohjeellisia.

14 6. Tilivelvollisuus Kuntalain mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisen toimielimen tehtäväalueen johtavat viranhaltijat (itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavat henkilöt). Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia. Oheisena luettelo viroista, joita hoitavat viranhaltijat ovat tilivelvollisia: kunnanjohtaja hallintojohtaja kunnankamreeri sosiaalijohtaja päiväkodin johtajat vanhustyön johtaja perhepäivähoidon ohjaaja sivistystoimenjohtaja koulujen johtajat rehtori vapaa-aikasihteeri kirjastonjohtaja tekninen johtaja kaavoittaja rakennustarkastaja maanrakennusmestari talonrakennusmestari maaseutuasiamies. Käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä päätetään samalla, kuka on vastuussa mistäkin tehtäväalueesta. 7. intisuunnitelma inti on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. innin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. innin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. inti on osa kunnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Kunnallisen arvioinnin tärkein osa on kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi. Tavoitteiden lähtökohtana ovat kunnan strategiat. innin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä.

15 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi kunnassa ja kuntakonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa arviointinsa vertaamalla rinnakkain valtuuston hyväksymää talousarviota, kunnanhallituksen allekirjoittamassa tilinpäätöksessä olevaa toimintakertomusta sekä omia havaintojaan. intikertomuksen käsittely ja tavoitteiden saavuttamisen arviointi kunnanvaltuustossa on tärkeä osa valtuuston suorittamaa tavoitteellista johtamista. Tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus esitetään samassa kokouksessa. Tammelan kunnassa on vuoden 2001 aikana siirrytty asettamaan tavoitteita ja strategioita tasapainoisen onnistumisen mallilla. Tasapainoisen onnistumisen mallia hyödynnetään suoraan kunnan arviointityössä. Toimintaa arvioidaan ja mitataan eri näkökulmista, joita ovat vaikuttavuus (asiakas), prosessit, talous ja oppiminen. Lähtökohtana on organisaation visio sekä strategia ja oleellista on tasapaino eri näkökulmien ja käytettävien mittareiden välillä. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksen ja kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osavuosikatsaus laaditaan puolivuosittain siten, että siinä seurataan talousarviossa asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumista määrärahaseurannan lisäksi. Osavuosikatsaus käsitellään kunnanhallituksessa noin kuukauden kuluttua tarkastelukauden päättymisestä. Osavuosikatsaus esitetään myös kunnanvaltuustolle. Kunnan toimintakertomuksessa kuluneelta tilikaudelta esitellään sekä toiminnallisten että taloudellisten tavoitteiden toteutuminen samalla tasolla kuin talousarviossakin. Tilinpäätös, jossa toimintakertomus muodostaa tärkeän osan, allekirjoitetaan kunnanhallituksessa seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Tilinpäätös on tuotava kunnanvaltuuston käsittelyyn kuntalain mukaisesti viimeistään kesäkuussa. Tämän lisäksi arviointia suoritetaan pitkittäisvertailuna eli kunnan talous- ja muita tietoja seurataan myös pidemmältä aikaväliltä aikasarjoina yms. inti tuottaa tietoa valtuutetuille itselleen, kuntalaisille, kunnan viranhaltijoille ja työntekijöille sekä ympäröivälle yhteiskunnalle siitä, miten kunta tehtävissään on onnistunut tai edistynyt. inti on parhaimmillaan systemaattinen prosessi, joka tuottaa oikeaa, luotettavaa ja ajankohtaista tietoa kunnan tehtävän tai yksittäisen toiminnon tilasta sellaisenaan tai suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Ottaen huomioon valtuuston roolin kunnan keskeisten tavoitteiden asettajana ja strategioitten määrittäjänä, tulee arvioinnin valtuustotyöskentelyssä painottua etukäteisarviointiin ja toiminnan aikaiseen arviointiin. inti kuulu olennaisesti myös lautakuntien tehtäviin ja ne seuraavat tavoitteita tarkemmalla tasolla kuin valtuusto. Lautakunnat raportoivat tavoitteiden saavuttamisesta kunnanhallitukselle, joka muokkaa niistä oman kertomuksensa valtuustolle. Työyksiköissä tapahtuvaa toimintojen arviointia toteutetaan kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen palvelutoiminnan tuloksellisuusarvioinnista antaman suosituksen pohjalta. Työyksikkökohtaisessa toimintojen arvioinnissa keskeisellä sijalla ovat arviointikeskustelut työpaikkapalavereissa ja kehityskeskusteluissa. Liite 9 intisuunnitelma

16 8. Käyttösuunnitelmat Valtuuston hyväksyttyä talousarvion saattaa kunnanhallitus sen täytäntöönpanomääräyksin lautakuntien ja muiden viranomaisten noudatettavaksi. Kunnanhallitus tai lautakunta päättää sen jälkeen käyttösuunnitelmasta, jolla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille (käyttötalousosa) ja kohteille (investointiosa) osamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Kunnanhallituksen tai lautakunnan määräämä, sen alainen viranhaltija päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmista sekä päättää omalta osaltaan tehtävien toteuttamisesta ja osamäärärahojen käytöstä asettamalla tarkennetut tavoitteet ja jakamalla osamäärärahat ja tuloarviot pienempiin ja tarkempiin osiin. Edellä tarkoitettu viranhaltija voi vastaavasti antaa alaiselleen viranhaltijalle oikeuden päättää seuraavan tason käyttösuunnitelmasta.

17 TAMMELAN TASAPAINOINEN KUNTASTRATEGIA Toiminta-ajatus: Tammela tarjoaa hyvän ja turvallisen ympäristön viihtyisälle asumiselle ja edellytykset yrittämiselle. Kunta järjestää asukkailleen laadukkaat ja tasa-arvoiset peruspalvelut taloudellisesti seudullista yhteistyötä ja yrittämistä hyödyntäen. Visio 2015: Etelä-Suomen luonnonläheinen hämäläinen maaseutupitäjä Tammela houkuttelee ihmisiä elämään, asumaan ja toimimaan. Vaikuttavuus Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2012 1. Toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetuksen palvelut 1.1. Laadukkaat, riittävät ja ennaltaehkäisevät peruspalvelut Peruspalveluiden toteuttaminen ja kehittäminen hyväksyttyjen strategioiden ja ohjelmien pohjalta (mm. lapsi - ja nuorisopoliittinen ohjelma, vanhustyön ja varhaiskasvatuksen strategiat, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategia, kyläohjelma). Valtuuston päätöksen toimeenpano sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä tulevaisuudessa. 2. Turvallinen ja toimiva elinympäristö 2.1. Rakentamisvalmiita rakennuspaikkoja ja omistusasuntoja myynnissä tarvetta vastaavasti 2.2. Kaavoituksella luotu valmiuksia uusiin asuinpaikkoihin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä 2.3. Vesiensuojelu- ja kunnostushankkeiden määrä 2.4. Asumisen, yritystoiminnan, palvelut ja liikkumisen kattava yhdyskuntarakenteen selvitys 2.5. Liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantaminen Myydään asunto-ohjelman periaatteiden mukaisesti rakennuspaikkoja. Kaavoitus- ja maankäyttötoimikunta on käsitellyt vireillä olevat kaavahankkeet ja antanut kannanottonsa niiden jatkovalmisteluun sekä yhdyskuntarakenteen toteutukseen. Ollaan mukana 2-3 hankkeessa ja osoitetaan kuntarahoitusosuudet suunnitteluun ja varaudutaan osaltaan toteutuksiin talous-arviomäärärahoin. Strategisen seudullisen maankäytön rakennetarkastelun tultua valmiiksi sen käytännön toteuttaminen. Valittu maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman

18 aiesopimuksen mukaiseksi kohteeksi kevyenliikenteen yhteys Venesilta - Saaren kansanpuisto - Porras. 3. Työllisyys ja yrittäjyys 3.1. Työttömyysaste 3.2. Yritysten lisäys Työttömyysaste enintään maan keskiarvon suuruinen. Pitkäaikaistyöttömyydestä valtiolle maksettavien kustannusosuuksien pitäminen enintään maan keskiarvossa. Yritysten nettolisäys 20 kappaletta. Kunnan elinkeinopoliittisen ohjelman toimenpiteet Yrittäjyyden neuvottelukunnan valmistelun mukaisesti ja noudattaen yritysvaikutusten arvioinnissa hyväksyttäjä mittareita. Prosessit ja rakenteet Kriittiset menestystekijät intikriteerit Tavoitetaso 2012 1. Palveluiden tuottamisen uudet toiminta-tavat 1.1. Koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) hankesuunnitelma 1.2. Toimiva seudullinen ja kunnallinen vesihuolto 1.3. Yrittäjyyden luominen palvelutuotantoon Kahden uuden hankkeen käynnistyminen. Seudullisen vesihuoltolinjan rakentamisen valmistelu Porras- Forssa välille sekä kylien viemäröinnin yleissuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen ja tukeminen. Edellytysten luominen yksityisten palvelujen käytölle.