KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 45/2017

Samankaltaiset tiedostot
KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 47/2017

Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 139 Päivitetty a) 402 Suplementtikulmille on voimassa

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 12: Tasokehän palkkielementti, osa 2.

2 LIIKE, JÄNNITYS JA VENYMÄ

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 48/2017

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

J1 (II.6.9) J2 (X.5.5) MATRIISILASKENTA(TFM) MALLIT AV 6

M y. u w r zi. M x. F z. F x. M z. F y

RATKAISUT: 21. Induktio

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, tentti (esimerkki)

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

2 Taylor-polynomit ja -sarjat

[ ] [ 2 [ ] [ ] ( ) [ ] Tehtävä 1. ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) 2( ) = 1. E v k 1( ) R E[ v k v k ] E e k e k e k e k. e k e k e k e k.

Sähköstatiikka ja magnetismi Mekaniikan kertausta

Eksponentti- ja logaritmiyhtälö

1. Harjoituskoe. Harjoituskokeet. 1. a) Valitaan suorilta kaksi pistettä ja määritetään yhtälöt. Suora s: (x 1, y 1 ) = (0, 2) (x 2, y 2 ) = (1, 2)

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 1. viikolle /

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 2, ratkaisuehdotukset. Johdanto differenssiyhtälöiden ratkaisemiseen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

Muodonmuutostila hum

KJR-C2002. Kontinuumimekaniikan perusteet. Viikko 44/1

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

Työ ja energia. Haarto & Karhunen.

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet, viikko 44/2017

Todennäköisyysjakaumat 1/5 Sisältö ESITIEDOT: todennäköisyyslaskenta, määrätty integraali

Palkkielementti hum

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

z z 0 (m 1)! g(m 1) (z0) k=0 Siksi kun funktioon f(z) sovelletaan Cauchyn integraalilausetta, on voimassa: sin(z 2 dz = (z i) n+1 k=0

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

Naulalevylausunto Kartro PTN naulalevylle

MEI Kontinuumimekaniikka

Matemaattinen Analyysi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

Naulalevylausunto LL13 naulalevylle

järjestelmät Diskreettiaikaiset järjestelmät aikatason analyysi DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

funktiojono. Funktiosarja f k a k (x x 0 ) k

r > y x z x = z y + y x z y + y x = r y x + y x = r

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

järjestelmät Luku 2 Diskreettiaikaiset järjestelmät - aikataso DEE Lineaariset järjestelmät Risto Mikkonen

Olkoot X ja Y riippumattomia satunnaismuuttujia, joiden odotusarvot, varianssit ja kovarianssi ovat

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Talousmatematiikan verkkokurssi. Koronkorkolaskut

3 = Lisäksi z(4, 9) = = 21, joten kysytty lineaarinen approksimaatio on. L(x,y) =

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Heilurin differentiaaliyhtälö

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 3: Osittaisderivaatta

Kun annettu differenssiyhtälö z-muunnetaan puolittain, saadaan: 1 1 z Y z zy z z/4 4

Ennen kuin mennään varsinaisesti tämän harjoituksen asioihin, otetaan aluksi yksi merkintätekninen juttu. Tarkastellaan differenssiyhtälöä

LAATTATEORIAA. Yleistä. Kuva 1.

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Käyttämällä annettua kokoonpuristuvuuden määritelmää V V. = κv P P = P 0 = P. (b) Lämpölaajenemisesta johtuva säiliön tilavuuden muutos on

Joulukuun vaativammat valmennustehtävät ratkaisut

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

Tehtävä 2 Todista luennoilla annettu kaava: jos lukujen n ja m alkulukuesitykset. ja m = k=1

Matematiikan tukikurssi

RATKAISUT: 10. Lämpötila ja paine

III. SARJATEORIAN ALKEITA. III.1. Sarjan suppeneminen. x k = x 1 + x 2 + x ,

x (t) = 2t ja y (t) = 3t 2 x (t) + + y (t) Lasketaan pari käyrän arvoa ja hahmotellaan kuvaaja: A 2 A 1

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

9 Lukumäärien laskemisesta

SISÄLTÖ Venymän käsite Liukuman käsite Venymä ja liukuma lujuusopin sovelluksissa

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

ESIM. ESIM.

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

ANALYYTTINEN MEKANIIKKA A. Erkki Thuneberg

3 KEHÄRAKENTEET. 3.1 Yleistä kehärakenteista

4.7 Todennäköisyysjakaumia

y x1 σ t 1 = c y x 1 σ t 1 = y x 2 σ t 2 y x 2 x 1 y = σ(t 2 t 1 ) x 2 x 1 y t 2 t 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

LUKU 3. Ulkoinen derivaatta. dx i 1. dx i 2. ω i1,i 2,...,i k

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

1 Rajoittamaton optimointi

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 1 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

Matemaattinen Analyysi

4 MATERIAALIMALLIT 4.1 JOHDANTO ELASTINEN KIINTEÄ AINE VISKOOSI NESTE LÄMMÖN JOHTUMINEN...

Naulalevylausunto LL10 naulalevylle

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 10: Stokesin lause

Teknillinen korkeakoulu Mat Epälineaarisen elementtimenetelmän perusteet (Mikkola/Ärölä) 4. harjoituksen ratkaisut

Luento 2. S Signaalit ja järjestelmät 5 op TKK Tietoliikenne Laboratorio 1. Jean Baptiste Joseph Fourier ( )

Transkriptio:

KJR-C00 Kontinuumimeaniian perusteet viio 45/017 1. Oloon f t ) alojen onsentraatio [ f ] < g/m ) joessa joa riippuu siis seä paiasta että ajasta. Havaitsija on veneessä ja mittaa onsentraatiota suoraan alapuoleltaan. Joen virtausnopeus on vaio v < vi. Muodosta havaitsijan näems onsentraation f muutosnopeudesta df / dt seuraavissa tapausissa: a) Vene on iinnitett paioilleen laituriin. b) Vene liiuu moottorin uljettamana suhteellisella nopeudella u < ui uj veteen nähden. c) Vene lipuu virran muana. 3 Vastaus df dt f df f f f < < v u) u t dt t df f < v f dt t. Kappaleen liieen uvaus on < X ty < Y t X ja < Z joissa on vaio. a) Lase nopeuden ja iihtvden omponentit Lagrange esitsessä. b) Millaista reittiä ulee partieli joa alutilanteessa t < 0 on pisteessä ) < 1 1) h. c) Määritä äänteinen uvaus ja rataise nopeuden omponentit Eulerin esitsessä. v Y a Y Vastaus v < t X a < X v 0 a 0 1 t < h t 1 v t t v < t 4 1 t v 0 3. Jännitsomponentit Karteesisen ) oordinaatiston annassa ovat 1 0 4 [ ρ] < ρ 0 0 1 4. 4 4 1 Määritä appaleen pintaan g ) < 6< 0 vaiuttava tratio. Määritä mös tration omponentit tason normaalin ja tangentin suuntiin. Pinnan uloinen normaali n on funtion g ) gradientin suuntainen. T 5 ρ0 Vastaus ρ < 5 j 3 9 ρ n T 1 19ρ0 < 1 j 3 3 1 ρt T 1 4ρ0 < 1 j 3 3. 4. Kuvan sauvat on iinnitett nivelillä tuiin ja toisiinsa raennetta uormittaa pstsuora voima ja ummanin sauvan poiipinta-ala on A. Määritä sauvan 1 jännits XY ) appaleoordinaatiston I J ) annassa. Miä Y 1 X α α

on sauvan 1 jännitsen esits iinteän oordinaatiston i j ) annassa? Vastaus T σ cos cot cos ρ < II < Asin j A cos sin j 3ρ 5. Kappalealioon vaiuttaa uvan muaiset jännitsomponentit. Esitä jännitstensori ρ σ ierretn ) oordinaatiston annassa un π < ο /4. Määritä mös suurin ja pienin normaalijännits seä niihin liittvät suunnat. Y π X ρ Vastaus T T T 1 σ I 0 I ρ 1 3 I 1 4 0 1 I ρ < ρ ρ J 3 < < J j 3 7 j J 1 0 1 1 J 6. Kaapelin ABC pituus on L. Kuorma P aapelin päässä aiheuttaa tasaisen venmän δ P. Miä on uorman P aiheuttama aapelin pituuden muutos? Todellisuudessa mös aapelin massa on otettava huomioon. Oletetaan että aapelin oman painon aiheuttama venmä mielivaltaisessa pisteessä B on verrannollinen pisteen B alapuolelle jäävän aapelin pituuteen. Jos pituuden muutos uorman P ja oman massan vaiutusesta on pisteessä A? Χ L miä on venmä aapelin läpäässä A B C P L g ΧL Vastaus δ < δp L 7. Määritä lineaarinen venmä un appaleen siirtmän u< ui uj u < u < ) ja u < 0. Kerroin on vaio. u omponentit ovat Vastaus T 0 σ δ j 1 < j 0 1 0 8. Tarastellaan virtausta jona nopeusomponentit ovat v < 3 ) v < ja v < ). Määritä virtausen pörteiss ja muodonmuutosnopeuden esits ominaisarvohajotelman avulla. T 0 Vastaus ϖ < 5 j 0 T 0 1 1 0 0 0 0 σ 1 d j 1 0 0 0 0 1 0 1 < j 0 1 1 0 0 3 1 0 1.

Oloon f t ) alojen onsentraatio [ f ] < g/m ) joessa joa riippuu siis seä paiasta että ajasta. Havaitsija on veneessä ja mittaa onsentraatiota suoraan alapuoleltaan. Joen virtausnopeus on vaio v < vi. Muodosta havaitsijan näems onsentraation f muutosnopeudesta seuraavissa tapausissa: a) Vene on iinnitett paioilleen laituriin. b) Vene liiuu moottorin uljettamana suhteellisella nopeudella u < ui uj veteen nähden. c) Vene lipuu virran muana. Konsentraatio on annettu iinteässä ) oordinaatistossa Eulerin esits). Koordinaatiston aseli osoittaa veden virtaussuuntaan osa v < vi. Havaitsijan näems muutosnopeudesta df / dt < lim Χf / Χ t riippuu funtion f derivaatoista ajan ja paian suhteen seä havaitsijan Χ t 0 nopeudesta. untion oonaisdifferentiaalissa f f f Χ f ) t < Χt Χ Χ t Χ riippuvat havaitsijan liieestä aiavälissä paiamuutoset Χ ja nopeuden omponentit iinteässä oordinaatistossa ovat päädtään tuloseen 3 v ja v jolloin Χ t. Jos havaitsijan Χ < vχ t ja Χ < vχ t df Χf f f f f < lim < v v < v f dt Χt t t jossa v on siis mittaajan/veneen nopeus. a) Jos vene on iinnitett laituriin v < v < 0 ja df dt f <. t b) Jos vene liiuu moottorin uljettamana suhteellisella nopeudella u < ui uj havaitsijan nopeus iinteän oordinaatiston suhteen v < v u ) i u j ja veteen nähden df f f f < v u) u dt t. c) Jos vene lipuu virran muana v < v v < 0 ja df f < v f dt t. Huom! Ainederivaatassa seurataan nestepartielia jolloin havaitsija ja vene lipuvat virran muana. C) ohdan muutosnopeus on siis ainederivaatta.

Kappaleen liieen uvaus on < X ty < Y t X ja < Z joissa on vaio. a) Lase nopeuden ja iihtvden omponentit Lagrange esitsessä. b) Millaista reittiä ulee partieli joa alutilanteessa t < 0 on pisteessä ) < 1 1) h. c) Määritä äänteinen uvaus ja rataise nopeuden omponentit Eulerin esitsessä. Kappaleen liieen uvaus on appaleen partielien ratojen parametriesits aia on äräparametri). Kappaleoordinaatit XYZ ) identifioivat partielin. Tässä appaleen liieen uvaus on 1 t 0 X < t 1 0 Y. 0 0 1 Z a) Nopeuden ja ja iihtvden omponentit saadaan appaleen paiavetorin r < i j osittaisderivaattoina ajan suhteen. Kiinteän oordinaatiston antavetorit ovat vaioita joten derivaatta puree vain omponentteihin v 1 0 t X 0 t 0 X ty v t 1 0 Y t 0 0 < < Y tx t < v 0 0 0 Z 0 0 0Z 0 a v 0 0 X Y a v 0 0 < < Y X t <. a 0 0 0 Z 0 v b) Tietn partielin rata saadaan liieen uvausesta pitämällä appaleoordinaatteja vaioina määrittävät partielin). Alutilanteessa t < 0 iinteä oordinaatisto ja appaleoordinaatisto htvät joten partieli X Y Z) < ) < 1 1) h. Partielin radan parametriesits 1 t 0 1 1 t < t 1 0 h < h t. 0 0 1 1 1 Jos aia eliminoidaan ahdesta ensimmäisestä htälöstä saadaan havainnollisempi esits < 5 h )/ ja < 1. Partieli liiuu pitin suoraa < 5 h )/ tasolla < 1. c) Käänteinen uvaus saadaan rataisemalla aineoordinaatit XYZ ) tilaoordinaattien ) funtioina aia on vain parametri). Kosa uvaus on lineaarinen ja ääntvä

1 t 0 X < t 1 0 Y 0 0 1 Z 1 1 t 0 t X 1 Y < t 1 0 < t 4. 1 t Z 0 0 1 Nopeuden omponentit Eulerin esitsessä saadaan lasemalla ensisi omponentit Lagrange esitsessä ja eliminoimalla tämän jäleen aineoordinaatit appaleen liieen äänteisuvausen avulla v 0 1 0 X v t 1 0 0 < Y v 0 0 0Z ja X t 1 Y < t 4 1 t Z v 0 1 0 t t 1 t v t 1 0 0 < t t 1 4 < 1 4. t t v 0 0 0 0

Jännitsomponentit Karteesisen ) oordinaatiston annassa ovat 1 0 4 [ ρ] < ρ 0 0 1 4 4 4 1 Määritä appaleen pintaan g ) < 6< 0 vaiuttava tratio. Määritä mös tration vetoriomponentit tason normaalin ja tangentin suuntiin. Pinnan uloinen normaali n on funtion g ) gradientin suuntainen. Tration vetori) ja jännitsen tensori) välinen relaatio on ρ < n ρ jossa n on pinnan uloinen normaali. Määritetään alusi n. Pinnan g ) < 6< 0 gradientti g on normaalin suuntainen muttei välttämättä siön mittainen) g < i j T 1 g 1 1 n < < i j ) < 1 j g 3 3 1. Komponenttimatriisin avulla saadaan jännitstensorin esits T T 1 0 4 σ ρ < ρ < ρ 4 4 1 j [ ] j j 0 0 1 4 j. Pintaan vaiuttava tratio eli voima pinta-alasiöä ohden T T T T 1 1 0 4 1 1 0 4 5 σ 1 ρ n 1 j j ) 0 ρ ρ ρ ρ 0 0 0 1 4 j 1 0 1 4 < < < j < 5 j 3 3 3 1 4 4 1 1 4 4 1 9. T i i i j i 1 0 0 Edellä on ätett tulosta j j < j i j j j < 0 1 0 < [ I]. i j 0 0 1 Esitetään tratio vielä normaalisuuntaisen ja tangentiaalisuuntaisen vetorin summana ρ n T T T T 1 5 1 1 1 ρ0 1 19ρ n ρ) n 1 j j 5 ) 1 j 0 < < < 1 j 3 3 3 3 3 1 9 1 1

T T T 15 19 1 ρ0 ρ0 4ρ0 ρt < ρ ρn < 15 19 ) j < 1 j 3 3 3 3 3 3 7 19. Tration normaali ja tangentiaaliosuusien summa on tratio ρ < ρn ρt ohtisuoria ρ n ] ρ t. ja osuudet ovat

Kuvan sauvat on iinnitett nivelillä tuiin ja toisiinsa raennetta uormittaa pstsuora voima ja ummanin sauvan poiipinta-ala on A. Määritä sauvan 1 jännits XY ) appaleoordinaatiston I J ) annassa. Miä on sauvan 1 jännitsen esits iinteän oordinaatiston i j ) annassa? Nivelsauva antaa vain aselinsa suuntaisia voimia. Rataistaan alusi sauvavoimat statiian einoja ättäen. Tässä riittää tarastella voiman uormittaman nivelen voimatasapainoa. Vapaaappaleuvion avulla saadaan Y 1 X α α < N1cos Ncos < 0 < N1sin Nsin < 0 N 1 < N <. sin N1 N Voiman ja vastavoiman lain muaan sauvaan 1 vaiuttaa htä suuri mutta vastaaissuuntainen voima N < N1 < / sin sauvasta ulospäin). Kosa etumeri on negatiivinen sauvavoima on negatiivinen ja siis puristusta. Jännits on voima jaettuna pinta-alalla. Kappaleoordinaatiston nollasta eroava omponentti muut omponentit ovat nollia) ρ XX < Asin T I ρxx ρxy ρxz I σ ρ J ρyx ρyy ρ < YZ J < II. Asin K ρzx ρzy ρ ZZ K Jännittensori tunnetaan tässä appaleoordinaatiston annassa. Kiinteän oordinaatiston esits saadaan lausumalla appaleoordinaatiston antavetorit iinteän oordinaatiston antavetoreiden avulla ja sijoittamalla jännitstensorin appaleoordinaatiston esitseen. Kuvan perusteella I cos sin 0 J sin cos 0 < j I < i cos jsin. K 0 0 1 Sijoitetaan appeleoordinaatiston esitseen T cos cot cos 0 σ ρ i cos jsin ) i cos jsin ) j cos sin 0 < < j Asin A 0 0 0. Tai ρ < cos cot ρ < sin ja ρ < ρ < cos. A A A

3ρ Kappalealioon vaiuttaa uvan muaiset jännitsomponentit. Esitä jännitstensori ρ σ ierretn ) oordinaatiston annassa un π < ο /4. Määritä mös suurin ja pienin normaalijännits seä niihin liittvät suunnat. Y π X ρ Kuvasta voidaan päätellä jännitstensorin omponentit appaleoordinaatiston annassa. Komponentin ensimmäinen indesi viittaa pinnan uloisen normaalin suuntaan ja toinen tration omponentin suuntaan. Siis T T I ρxx ρxy ρxz I I 0 ρ 0 I T σ I 0 ρ I ρ J ρyx ρyy ρ YZ J J ρ 3ρ 0 < < J < J ρ 3ρ. J K ρzx ρzy ρ ZZ K K 0 0 0 K Jännittensori tunnetaan tässä siis appaleoordinaatistossa. Kiinteän oordinaatiston esits saadaan lausumalla appaleoordinaatiston antavetorit iinteän oordinaatiston antavetoreiden avulla ja sijoittamalla jännitstensorin appaleoordinaatiston esitseen. Kuvan perusteella cosπ sinπ I < j sinπ cosπ J I cosπ sinπ < J sinπ cosπ. j Sijoitetaan matriisitulon transponointisääntö T T T [ a][ b]) < [ b] [ a] ) π < ο /4 T T σ 1 1 1 0 ρ 1 1 1 ρ 1 3 ρ < j 1 1 < ρ 3ρ 1 1 j j 3 7. j Suurin ja pienin normaalijännits seä niihin liittvät suunnat saadaan jännitsen omponenttimatriisin ominaisarvotehtävän rataisuna. Ominaisarvot ovat samat ummassain oordinaatistossa mutta suunnat eivät. Tarastellaan vaia appaleoordinaatiston omponenttimatriisia. Alusi ominaisarvot 0 κ ρ det < 0 κ)3 ρ κ) ρ < 0 ρ 3ρ κ κ {4 ρ ρ}. Sitten ominaissuunnat κ < ρ : 1 4 0 4ρ ρ n 4ρ ρ n 0 ρ 3ρ 4ρ n < < ρ ρ n n 1 n < κ < ρ : 0 ρ ρ n ρ ρ n 0 ρ 3ρ ρ n < < ρ 4ρ n n n <. 1

Jännitsen appaleoordinaatiston esitsen ominaisarvohajotelma [ ρ] < [ n][ κ][ n] T T 1 σ I 0 ρ I I 1 4ρ 0 1 I ρ < < J ρ 3ρ J J 1 0 ρ 1. J 1

Kaapelin tasaisen venmän ABC pituus on L. Kuorma P aapelin päässä aiheuttaa δ P. Miä on uorman P aiheuttama aapelin pituuden muutos? Todellisuudessa mös aapelin massa on otettava huomioon. Oletetaan että aapelin oman painon aiheuttama venmä mielivaltaisessa pisteessä B on verrannollinen pisteen B alapuolelle jäävän aapelin pituuteen. Jos pituuden muutos uorman P ja oman massan vaiutusesta on pisteessä A? Χ L miä on venmä aapelin läpäässä A B C P L g Venmä aapelin suunnassa on siirtmän derivaatta du L L du δ < δ d < d < u L) u0) <ΧL d 0 0 d. Jos vennä on vaio aapelin pituuden muutosesi tulee Χ L < δ L. P P Venmä pisteessä B etäisdellä ripustuspisteestä on verrannollinen alapuolella olevan osan pituuteen eli δ g ) < L ) jossa on verrannollisuuserroin. Tiedetään että voiman ja oman painon aiheuttama pituuden muutos 1 Χ L <ΧL Χ L < L L d < L L L P g δp ) δ 0 p Χ LδpL <. L Voiman ja oman painon aiheuttama venmä pisteessä A Χ L δpl ΧL δ < δp δg0) < δp L 0) < δp < δp. L L

Määritä lineaarinen venmä un appaleen siirtmän u< ui uj u < u < ) ja u < 0. Kerroin on vaio. u omponentit ovat Lineaarinen venmä on siirtmän gradientin smmetrinen osa. Komponenttimatriisi on tällöin smmetrinen u 1 u u 1 u ) u ) T T δ δ δ i 1 u u u 1 u u δ j δ ) < δ δ j < j ) j. δ δ δ 1 u 1 u u u ) u ) Diagonaalialiot uvaavat ainealion pituusmuutosia suhteellista venmää oordinaattiaselien suunnissa). Loput alioista uvaavat ainealion ulmamuutosia. Siirtmäomponentit ovat u < u < ) ja u < 0. Venmät saadaan derivoimalla T T i δ δ δ 0 σ δ j δ δ δ j j 1 < < j δ 0 1 0. δ δ

Tarastellaan virtausta jona nopeusomponentit ovat v < 3 ) v < ja v < ) on vaio). Määritä virtausen pörteiss muodonmuutosnopeus ja sen esits ominaisarvohajotelman avulla. Nesteen inematiiassa täreitä suureita ovat mm. virtausnopeus vt ) ja nestealion muodonmuotosnopeus iinteälle aineelle suureet olivat siirtmä ja muodonmuutos). Kehitetään nestealion nopeus Talorin sarjasi paian suhteen tietllä ajanhetellä) ja jaetaan nopeuden gradientti smmetriseen ja antismmetriseen osaan: 1 1 v < v0 v < v0 { [ v v)] c [ v v)]} c < v0 ϖ d σ. Ainealio oletetaan pienesi jolloin suhteellinen paiavetori < r r 0 on mös pieni ja sarjan asi ensimmäistä termiä uvaavat nopeutta ainealiossa riittävän tarasti. Edellä on ätett antismmetrisen tensorin a σ assosioidun vetorin a σ σ äsitettä: Jos a < ac löt a s.e. σ b a < a b! b. Antismmetrisellä toisen ertaluvun tensorilla a σ on olme riippumatonta omponenttia jota ovat vetorin a omponentit ja ääntäen T 0 a a σ a < j a 0 a j a a 0 a< ai a j a. ja Lopullinen muoto osoittaa että nestealion liie oostuu translaatiosta v 0 pörteisdestä ϖ nestealion ulmanopeus) ja muodonmuutosnopeudesta d σ. Pörteisden ja muodonmuutosnopeuden omponenttiesitset ovat 1 v v 1 0 v ) v ) T i σ 1 v v 1 v v ϖ j ) 0 < ) j 1 v 1 v v v ) ) 0 1 v v ) 1 v v ϖ < ) j 1 v v ) T v 1 v v 1 v ) v ) T i σ 1 v v v 1 v v d j ) < ) j. 1 v 1 v v v ) v ) Annetun virtausnopeuden omponentit olivat v < 3 ) v jolloin pörteiss ja muodomuutosnopeus < ja v < )

T 0 ϖ < 5 j 0 ja T 0 1 σ d j 0 1 0 < j 1 0. Muodonmuutosnopeuden ominaisarvot ja suunnat saadaan omponenttimatriisin ominaisarvoina ja suuntina. Rataistaan ensin ominaisarvot κ 0 det 0 κ 0 < κ)3 4 κ κ ) < 0 0 κ κ { 3} Sitten vastaavat suunnat κ 1 < : κ < : κ 3 < 3: 1 0 1 n 0 1 1 0 n < 0 1 0 1 n 1 0 1 n 0 1 1 0 n < 0 1 0 1 n 3 0 1 n 0 1 3 0 n < 0 1 0 3 n n 0 { n} 1 < n < 1 n 0 n 1 { n} < n < 0 n 1 n 1 { n} 3 < n < 0. n 1 1 Ominaisarvohajotelmasi [ d] < [ n][ κ][ n] tulee 1 0 1 1 0 0 0 1 1 0 1 1 0 0 0 0 1 [ d] < 1 0 0 0 0 1 0 0 1 0 0 0 0 1 0 1 < 0 1 1 0 0 3 0 1 1 0 1 1 0 0 3 1 0 1 T 0 1 1 0 0 0 0 σ 1 d j 1 0 0 0 0 1 0 1 < j 0 1 1 0 0 3 1 0 1.