Uuden Oulun Maankäytön toteuttamisohjelma 2012-2016 20.6.2011
UUDEN OULUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA (MATO) 2012 2016 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 1. OHJELMAN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1. VISIO JA STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT... 2 1.2. UUDEN OULUN YHDISTYMISSOPIMUS... 3 1.3. UUDEN OULUN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ... 3 1.4. YLEISKAAVAT UUDEN OULUN ALUEELLA... 3 2. ASUNTOTUOTANTO... 8 2.1. ASUNTOTUOTANNON KEHITYS KUNNITTAIN 2007 2011... 8 2.2. ASUNTOMARKKINAT... 9 2.3. UUDEN OULUN ASUNTO-OHJELMA 2012-2016... 9 3. LOMAKIINTEISTÖT... 15 3.1. VIRPINIEMI... 15 3.2. KOITELI... 15 3.3. VARJAKKA... 15 4. TYÖPAIKKA-ALUEET... 16 4.1. YKSITYISET TYÖPAIKKA- JA PALVELUINVESTOINNIT 2007 2011... 16 4.2. TYÖPAIKKA-ALUEIDEN VARAUMA JA TOTEUTUS... 16 5. VÄESTÖKEHITYS... 19 5.1. UUDEN OULUN VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖRAKENTEEN MUUTOKSET... 19 6. ASUNTOTUOTANNON VAIKUTUS KUNNALLISIIN PALVELUVERKKOIHIN... 20 7. ASEMAKAAVOITUS JA KUNNALLISTEKNIIKKA... 21 7.1. KAUPUNKISUUNNITTELUPROSESSI... 21 7.2. UUDEN OULUN ASEMAKAAVOITUS 2012-2016... 21 7.3. KUNNALLISTEKNIIKKA... 26 8. TOTEUTTAMISOHJELMIEN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET... 27 LIITTEET VÄESTÖSUUNNITE UUDEN OULUN SUURALUEJAKO
Johdanto Kaupunginjohtaja Matti Pennanen asetti 8.12.2010 MATO -työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelma vuosille 2012 2016. Toimeksianto oli määritelty seuraavasti: Työryhmän tehtävänä on laatia maankäytön tavoitteet, mitoitus ja toteuttamisohjelma 2012 2016. Tarkastelualueena on uuden Oulun alue ja teemana uuden Oulun kokonaisasuntotuotanto viidelle vuodelle. Työ sisältää osa-alueet: Asuntotuotanto, työpaikkarakentaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen sekä niihin liittyvän kaavoituksen ohjelmointi. Työhön sisältyy asuntotuotantotavoitteiden mukaisesti tehty väestöennuste uudelle Oululle. Asuntotuotannon mitoituksessa ja sijoituksessa otetaan huomioon vaikutukset lähipalveluihin. Palveluverkoista tehdään erillinen kokonaissuunnitelma MATOn valmistuttua. Työryhmän kokoonpano oli seuraava: Jouni Kurttila puheenjohtaja, suunnittelupäällikkö, Oulu Veikko Lehtinen, tontti-insinööri, Oulu Jukka Kokkinen, asuntotoimenpäällikkö, Oulu Anne Olsbo, asemakaava-arkkitehti, Oulu Tapio Siikaluoma, suunnittelupäällikkö, tekninen keskus, Oulu Kimmo Väisänen, suunnittelija, Oulu Jouko Leskinen, tekninen johtaja, Oulunsalo Markku Uusimaa, kaavoituspäällikkö, Haukipudas Ritva Kuusisto, (kaavoitusarkkitehti, Kiiminki 11.2.2011 saakka), kaavoitusjohtaja, Haukipudas (12.2.2011 alkaen) Petteri Hankivuo, yhdyskuntajohtaja, Kiiminki (12.2.2011 alkaen) Alisa Forsander, kunnaninsinööri, Yli-Ii Sini Piipponen sihteeri, suunnittelija, Oulu Ritva Kuusiston siirryttyä Haukiputaan kunnan palvelukseen, on hänen sijallaan Kiimingin edustajana ollut yhdyskuntajohtaja Petteri Hankivuo. Lisäksi työryhmän työhön ovat osallistuneet ympäristönsuojelusuunnittelija Marketta Karhu, seutusuunnittelija Anne Leskinen, yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen ja yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala. Mato työryhmä järjesti tiedotus- ja keskustelutilaisuuden 7.4.2011 Oulun seudun rakennusliikkeiden, rakennuttajien ja vuokarataloyhtiöiden kanssa. Huhtikuussa 20.4.2011 pidettiin kaupungintalolla uuden Oulun yhdistymishallituksen, elinvoimaisuustoimikunnan ja kuntien edustajien yhteinen MATO - seminaari. Toukokuussa 5.5.2011 MATO - työryhmä piti ideapalaverin Business Oulun ja elinkeinotoimen edustajien kanssa työpaikka-alueiden kehittämisestä ja profiloinnista. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman tulokset otetaan huomioon Oulun seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa. 1. Ohjelman lähtökohdat 1.1. Visio ja strategiset päämäärät Maankäytön toteuttamisohjelman yleiset lähtökohdat pohjautuvat uuden Oulun visioon ja strategiaan, uuden Oulun alueelle tehtyihin yleiskaavoihin ja erityisesti yhdistymissopimukseen. Uuden Oulun visio: Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan vahva sekä alueeltaan moni-ilmeinen, viihtyisä ja houkutteleva kestävän kehityksen verkostokaupunki. MATO tukee näitä tavoitteita tarjoamalla kysyntää vastaavasti rakentamismahdollisuuksia työpaikkainvestoinneille ja asuntotuotannolle. Kohtuuhintaiset omistus- ja vuokra-asunnot sekä tehokas omakotitalotuotanto ovat uuden Oulun kilpailuvaltteja muihin valtakunnan kasvukeskuksiin verrattuna. Kerrostalotuotannossa keskitytään täydennysrakentamiseen, mikä tukee kestävän kehityksen periaatteita. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman periaatteita ovat: Kerrostalotuotantopainotteisuus säilyy nykyisen Oulun alueella, mutta pientalorakentaminen on suhteellisesti voimak- 2
kaampaa muiden liittyvien kuntien alueilla. Pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen asuntotuotanto edellyttää aluevarauksia yleiskaavoissa, valmiita asemakaavoja alkuvuosille ja systemaattista maanhankintaa. Yhdyskuntarakennetta eheyttävää täydennysrakentamista suositaan. Asuntorakentamisessa pyritään jatkuvuuteen ja uuden Oulun alueella tasapuoliseen alueiden kehittämiseen. Mitoituksen lähtökohtana on ollut nykyisen Oulun asuntotuotannon määrätavoite lisättynä liittyvien kuntien tuotannolla niiden asukaslukujen suhteessa. Maankäytön toteuttamisohjelma on uudessa Oulussa keskeinen operatiivinen suunnittelutyökalu, jolla kaavoitus, maanhankinta, rakennustuotanto sekä taloussuunnitelma sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. MATO päivitetään kahden vuoden välein. MATO 2012 2016 käsitellään elinvoimaisuustoimikunnassa ja päätetään yhdistymishallituksessa. Seuraavat Maankäytön toteuttamisohjelmat hyväksytään uuden Oulun kaupunginvaltuustossa. Kuvassa 1 on esitetty kaaviona suunnitelmien yhteen kietoutuminen. 1.2. Uuden Oulun yhdistymissopimus Uuden Oulun kunnanvaltuustojen hyväksymässä yhdistymissopimuksessa on linjattu asuntotuotannon reunaehdot seuraavasti: Kaikkien yhdistyvien kuntien alueiden elinvoiman säilymistä tuetaan. Oulun seudulla yhteisesti hyväksytyn linjauksen mukaisesti asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Yleiskaavoissa asumiseen osoitettujen alueiden ulkopuolelle rakennettaessa huolehditaan siitä, että rakentaminen sopeutuu maisemaan eikä siitä aiheudu ympäristöhaittaa, yhdyskuntarakenteen haitallista hajautumista tai kohtuuttomia kustannuksia pitkälläkään aikavälillä. Uuden kunnan alueella on sekä kaupunkimaisen asumisen alueita että maaseutumaisen ympäristön asuinalueita, joille voidaan sijoittaa väljiä pientalotontteja maaseudulle ominaista elämäntyyliä arvostavien tarpeisiin. Maankäytön toteuttamisohjelmaa laadittaessa on noudatettu näitä periaatteita. 1.3. Uuden Oulun suunnittelujärjestelmä Kuva 1. Uuden Oulun suunnittelujärjestelmä Uuden Oulun palveluverkkosuunnittelu käynnistyy syksyllä 2011. Hankesuunnittelussa sovelletaan Oulun kaupungin erillisinvestointien hankeohjetta. Hankesuunnitelmaa edeltää aina tarveselvitys, joka voi johtaa hankepäätökseen kunnanhallituksessa. Hankesuunnitelma käsitellään kunnanvaltuustossa, jolloin syntyy investointipäätös. Tämän jälkeen hanke voidaan ottaa taloussuunnitelmaan, jos sille voidaan osoittaa rahoitus. 1.4. Yleiskaavat uuden Oulun alueella Uuden Oulun kunnissa on sitovuustasoltaan erilaisia yleiskaavoja, joiden oikeusvaikutukset riippuvat kaavan laatimisajankohdasta ja -tarkkuudesta sekä kaavan hyväksyjästä/ vahvistajasta. 3
Oikeusvaikutteisia yleiskaavoja, jotka sitovat myös viranomaisia, ovat vuoden 2000 jälkeen laaditut kunnanvaltuustojen hyväksymät yleiskaavat sekä sitä ennen laaditut ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön vahvistamat yleiskaavat. Näissä yleiskaavoissa voi olla määräys, että suoraan niiden perusteella voidaan myöntää rakennuslupia. Ohjeellisia yleiskaavoja ovat ennen vuotta 2000 laaditut kunnanvaltuustojen hyväksymät yleiskaavat. Suoraan niiden perusteella ei voida myöntää rakennuslupia. Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava on ympäristöministeriön vahvistama oikeusvaikutteinen kaava. 1.4.1 Oulun seudun kuntien yhteinen yleiskaava 2020 Uuden Oulun kunnista Oulun, Haukiputaan, Oulunsalon ja Kiimingin alueilla on osittain voimassa vuosina 2005 ja 2007 vahvistettu seudun kymmenen kunnan yhteinen yleiskaava. Sillä ohjataan seudun yhdyskuntarakennetta, keskusverkkoa ja liikenneverkkoa sekä merkittävien seudullisen hankkeiden sijaintia. Lisäksi sillä turvataan suojelu- ja virkistysalueiden sekä luonnon- ja kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta arvokkaiden alueiden säilyttäminen. Kuntien laatimat tarkemmat yleiskaavat ovat korvanneet yhteisen yleiskaavan monilla alueilla, etenkin taajamissa. Yleiskaavan tarkistamistarve on yhteisesti todettu. Uuden Oulun yleiskaava, jonka käynnistämisestä kunnat päättivät helmimaaliskuussa 2011, tulee omalta alueeltaan korvaamaan seudun yleiskaavan. 1.4.2. Oulun yleiskaavoitustilanne Oulussa yleiskaavat ohjaavat kaupunkirakennetta ja ovat pinta-alaltaan laajoja, pieniä osayleiskaavoja ei yleensä laadita. Oulun kaupungin alueella on voimassa viisi oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joista yksi entisen Ylikiimingin alueella. Yleiskaavat kattavat kokonaan entisen Oulun kaupungin alueen, entisen Ylikiimingin kunnan alue on pääosin yleiskaavoittamatonta. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: O1 Oulun yleiskaava 2020 (kv 26.1.2004) O2 Oulujokivarren osayleiskaava (kv 21.5.2007) O3 Seudullisen monitoimikeskuksen osayleiskaava (kv 3.10.2007) O4 Sanginjoen osayleiskaava (ympäristöministeriö 23.3.2001) Laadittavana olevat yleiskaavat: O5 Kiiminkijokivarren osayleiskaava (valmistuu 2011) Oulun yleiskaava 2020 ohjaa keskeisen kaupunkialueen kaupunkirakennetta ja keskusverkkoa sekä osoittaa uudet kasvusuunnat. Rakentamiseen tarkoitetut alueet asemakaavoitetaan. Yleiskaavassa on varauduttu noin 150 000 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä, sen alueella asuu noin 85 % kaupungin väestöstä. Oulujokivarren osayleiskaava ohjaa keskeisillä kyläalueilla asemakaavoitusta, reunaalueilla sen perusteella voidaan myöntää suoraan rakennuslupia. Oasyleiskaava on mitoitettu noin 4 000 uudelle asukkaalle, joista 3 000 sijoittuu asemakaavoitettaville alueille. Seudullisen monitoimikeskuksen yleiskaavalla on suunniteltu uusi vapaaajankeskus Kuusamontien varrelle. Keskukseen voidaan kaavan mukaan sijoittaa moottoriurheilua, urheiluammuntaa sekä harrasteilmailua sekä niihin liittyviä oheispalveluja. Moottoriurheilualue korvaa Kaakkurin asutuksen keskelle jäävän Iinatin moottoriradan ja ampumaurheilukeskus mahdollistaa harrasteammunnan siirtämisen pois Hiukkavaaran uuden asuntoalueen läheisyydestä. Harrasteilmailualue korvaa Ahmonsuon pienletokentän ja osan Oulunsalon lentokentän harrasteilmailutoiminnoista. Sanginjoen osayleiskaava ohjaa jokivarren maaseutumaista rakentamista sekä virkistys- ja suojelualueiden kehittämistä. Alueella on sekä vakinaista asutusta että lomaasutusta, rakentamisen määrä erittäin vähäinen. 4
Kiiminkijokivarren osayleiskaavalla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Ylikiimingin Kirkonkylässä, Vesalankylässä ja Rekikylässä, joissa pääosa suuralueen väestöstä asuu. Kirkonkylällä ja Vesalassa rakentaminen tapahtuu asemakaavoituksen pohjalta, reuna-alueilla rakennuslupa voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Yleiskaavassa varaudutaan noin 1 400 uuteen asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. 1.4.3. Haukiputaan yleiskaavoitustilanne Haukiputaan kasvua suunnataan ensisijaisesti Kirkonkylälle kuntakeskusta vahvistaen. Martinniemen yleiskaavalla varaudutaan asemakaavojen uudistamiseen ja kylän elinvoimaisuuden turvaamiseen vetovoimatekijöinä meren rannan ja Kiiminkijokisuiston maisemalliset vahvuudet ja satamapalvelut. Rannikon ja saarten yleiskaavaan perustuen voidaan myöntää suoraan rantojen lomarakentamisluvat. Oikeusvaikutteiset yleiskaavat: H1 Kirkonkylän osayleiskaava 2020 (kv 14.6.2004) H2 Merenrannikon ja saarten osayleiskaava (vahvistettu 2.3.2000) H3 Martinniemen osayleiskaava 2025 (kv 9.6.2008) Kuva 2. Yleiskaavoitustilanne uuden Oulun kunnissa. Numerointi viittaa tekstiin. 5
Ohjeelliset yleiskaavat: Kellon osayleiskaava 2010 (kv 19.12.1992) Virpiniemen osayleiskaava (kv 30.8.1993) Virpiniemi-Isoniemi osayleiskaava (kv 28.12.1984) Parkumäen osayleiskaava (kv 26.6.1989) Parkunmäen kyläkaavalla ohjataan edelleen Halosenniemi-Parkunmäki hajarakentamista mukaan lukien Halosenniemen vanhan sahan kyläraitti. Kellon ja Virpiniemen kaavat ovat paljolti vanhentuneet. Laadittavana olevat yleiskaavat: Kellon osayleiskaavan 2030 Oulun puoleisen 1-vaiheen (H4) kaavatyö eteni luonnosvaiheeseen (kh 23.5.2011) Oulu-Haukipudas yhteiseen tavoitesuunnitelmaan tukeutuen. Tämä liittää Haukiputaan rajavyöhykkeen Oulun kaupunkirakenteeseen varmistaen liikenteen toimivuuden ja yhteisten verkostojen rakentamisen mahdollisuudet. Maakuntakaavassa ja seudun yleiskaavassa osoitettu Alakyläntien jätekeskuksen (H5) osayleiskaavaluonnos eteni viranomaisneuvottelun kannanottojen ja lisäselvitysten jälkeen kahteen sijainniltaan vaihtoehtoiseen kaavaluonnosesitykseen. Yleiskaavaluonnoksen käsittely on kesken. Haukiputaan edustan merituulipuisto (H6) on Pohjolan Voima Oy:n suunnittelema tuulivoimapuisto Haukiputaan edustan merialueella oleville Nimettömän matalan ja Hoikkahiue-Luodeleton vesialueille. Kaavaluonnos oli nähtävillä alkusyksystä 2010. Toteuttamisvaihtoehdon VE 1+ mukaisesta luonnoksesta, jossa esitettiin 138 voimalaitoksen paikat, saatiin runsaasti lausuntoja. Yhteysviranomainen edellytti arviointiselostuksen täydentämistä ja vaikutusten arviointien tarkentamista. Jokikylän osayleiskaavatyön (H7) käynnistämisestä päätti kunnanhallitus 1.11.2010. Osayleiskaava käsittää noin 1030 ha ja sisältää Kiiminkijoen etelä- ja pohjoispuolelle ulottuvan Jokikylän nykyisen asutustihentymän lievealueineen. Kaavoitusohjelman mukainen lähitulevaisuuden laajin ja merkittävin työ, Virpiniemen osayleiskaavan (H8) uudistaminen on käynnistymässä 2012. 1.4.4. Kiimingin yleiskaavoitustilanne Kiimingissä on voimassa yksi oikeusvaikutteinen osayleiskaava, Koitelin osayleiskaava (K1), joka on hyväksytty Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksessa 28.5.1999. Muissa osissa kuntaa rakentamista on pyritty ohjaamaan Oulun seudun yleiskaavan ja ohjeellisten osayleiskaavojen avulla. Ohjeelliset osayleiskaavat kattavat suurimman osan kunnan asutusta alueesta Huttukylää lukuun ottamatta ja ovat seuraavat: Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaava, Kirkonkylä (kv 2.4.1992) Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaava, Jääli Välikylä (kv 2.4.1992) Keskeisten taajama-alueitten osayleiskaavan muutos, Kirkonkylä (kv 16.12.1996) Ylikylän tarkennusalueen osayleiskaava (kv 2.4.1992) Rekikylän osayleiskaava (kv 10.3.1997) Hannuksen-Pitkäahon osayleiskaava (kv 23.2.1998) Alakylän osayleiskaava (kv 7.5.1992) Tirinkylän-Haipuskylän osayleiskaava (kv 5.4.1993). Laadittavana olevat yleiskaavat: Keskeisten taajama-alueiden yleiskaava (K2) käsittää Kirkonkylän ja Jäälin pohjoisosan. Se on strategisluonteinen kaava, jossa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet yleispiirteisellä tasolla. Kaavan tavoitteena on vahvistaa olevaa yhdyskuntarakennetta ja kunnan päätaajamia, Kirkonkylää ja Jääliä, sekä tiivistää muita asumiseen jo käytettyjä alueita. Kaavan käsittely on ehdotusvaiheessa. 6
Huttukylän osayleiskaava (K3) laaditaan oikeusvaikutteisena, rakennuspaikkakohtaisena yleiskaavana. Kaavan tavoitteena on ohjata rakentamista siten, että maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuu ja rakennusluvat on mahdollista myöntää suoraan yleiskaavan perusteella. Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä, mutta kaavasta on laadittu uusi luonnos nähtäville asetettavaksi. Alakylän osayleiskaava (K4) laaditaan oikeusvaikutteisena, rakennuspaikkakohtaisena yleiskaavana. Kaavan tavoitteena on tiivistää yhdyskuntarakennetta yhdyskuntarakenteellisesti edullisilla alueilla ja varmistaa maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavaan liittyen on laadittu rakennusinventointi sekä luonto- ja maisemaselvitys, mutta suunnittelutyötä ei ole aloitettu. 1.4.5. Oulunsalon yleiskaavoitustilanne Oulunsalossa ovat voimassa seuraavat oikeusvaikutteiset yleiskaavat: OS1 Keskeisten alueiden yleiskaava 2030, joka kattaa Oulunsalon keskustan ja Keskipiiri-Varjakka alueet OS2 Karhuojan rakennuspaikkakohtainen osayleiskaava OS3 Hylkykarin rakennuspaikkakohtainen osayleiskaava 1.4.6. Yli-Iin yleiskaavoitustilanne Yli-Iin yleiskaavoitustilanne on hyvä. Iijokija Siuruanjokivarret, joilla on perinteisiä kyläalueita, ovat oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen piirissä. Voimassa olevat yleiskaavat: Y1 Jakkukylän osayleiskaava (kv 26.10.2000) Y2 Karjalankylän osayleiskaava (kv 28.5.2007) Y3 Kierikin osayleiskaava (Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus 31.5.2001) Y4 Siuruanjoen osayleiskaava I (Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 27.4.2000) Y5 Siuruanjoen osayleiskaava II (kv 26.3.2002) Yli-Iin tavoitteena on kehittää aluettaan jokivarsien elävänä kuntana. ja kääntää negatiivinen väestökehitys positiiviseksi. Rakentamisen määrä on ollut 2-8 uutta asuntoa vuosittain 2007-2011. Osayleiskaavoissa on runsaasti rakentamattomia yksityisten omistamia tontteja. Laadittavana olevat yleiskaavat: Kunnanhallitus päätti syyskuussa 2008 käynnistää Salonpään strategisen yleiskaavan 2030 laatimisen (OS4). Sillä pyritään ohjaamaan maaseutumaisen alueen suunnitelmallista kehittämistä. Yleiskaavaehdotus oli nähtävillä maaliskuussa 2011. Akionlahteen rajautuvan Ervastinkylän pohjoisosan osayleiskaavaa tuli vireille marraskuussa 2010. Varjakan osayleiskaavalla (OS5) kehitetään Varjakan saaren ja niemen loma- ja virkistyskäyttöä. Kaavaluonnos oli nähtävillä joulukuussa 2009 ja tavoitteena on asettaa ehdotus nähtäville syksyllä 2011. Oulunsalo laatii yhdessä Hailuodon kanssa Oulunsalon ja Hailuodon väliselle merialueelle osayleiskaavaa (OS6), jolla selvitetään Hailuodon liikenneyhteyden kehittäminen ja tuulivoiman rakentamisedellytykset. 7
2. Asuntotuotanto 2.1. Asuntotuotannon kehitys kunnittain 2007 2011 Kuluneen viisivuotiskauden aikana uuden Oulun kunnissa on rakennettu lähes 1 800 asuntoa vuodessa. 2000-luvun lopun taantuman aiheuttama asuntotuotannon heikkeneminen näkyy etenkin vuoden 2009 asuntorakentamisessa, mutta sen jälkeen on palattu aiempien vuosien tasolle. Noin puolet uuden Oulun asuntorakentamisesta on ollut kerrostalorakentamista ja rivitalo- ja omakotirakentamista noin neljäsosa kumpaakin. Oulun osuus uuden Oulun asuntorakentamisesta on ollut yli 80 prosenttia ja kerrostalotuotanto (AK) on sijoittunut lähes kokonaan Oulun kaupunkiin. Muiden liittyvien kuntien asuntorakentaminen on ollut pääosin omakotirakentamista (AO). Rivi-, ryhmä- ja pienkerrostalorakentamisella (AKR-AP) on kuitenkin merkittävä osa Haukiputaan, Kiimingin ja Oulunsalon kunnissa ja huomattava osa Oulunsalon asuntorakentamisesta on kerrostalotuotantoa. Seuraavassa taulukossa 1 on uuden Oulun asuntotuotannon toteutuma viiden viime vuoden aikana asuntotyypeittäin. Taulukko 1. Toteutunut asuntotuotanto 2007 2011 Asuntotyyppi 2007-2011 yhteensä 2007 2008 2009 2010 2011 AK 3 951 820 1 101 404 743 883 Oulu AKR-AP 1 999 385 368 263 433 550 AO 1 305 205 260 248 266 326 Yhteensä 7 255 1 410 1 729 915 1 442 1 759 AK 38 0 20 0 18 0 Haukipudas AKR-AP 150 47 14 3 16 70 AO 543 63 89 109 153 129 Yhteensä 731 110 123 112 187 199 AK 34 17 17 0 0 0 Kiiminki AKR-AP 157 37 33 25 33 29 AO 345 63 78 40 76 88 Yhteensä 536 117 128 65 109 117 AK 61 16 26 0 0 19 Oulunsalo AKR-AP 64 18 14 0 13 19 AO 212 30 22 32 51 77 Yhteensä 337 64 62 32 64 115 AK 0 0 0 0 0 0 Yli-Ii AKR-AP 0 0 0 0 0 0 AO 22 0 2 6 6 8 Yhteensä 22 0 2 6 6 8 AK 4 084 853 1 164 404 761 902 Yhteensä AKR-AP 2 370 487 429 291 495 668 AO 2 427 361 451 435 552 628 Yhteensä 8 881 1 701 2 044 1 130 1 808 2 198 Kerrostalot, AK = vähintään 3-kerroksiset asuinkerrostalot Rivitalot, AKR-AP = pienkerrostalot, rivitalot, ryhmätalot Omakotitalot, AO = omakotitalot 8
Tuotannon volyymeja kuvaa seuraava prosenttiosuuskaavio. 8 % 6 % 4 % 0,2% 82 % Oulu Haukipudas Kiiminki Oulunsalo Yli-Ii Kuva 3. Asuntorakentamisen kokonaisvolyymi uuden Oulun kunnissa 2007-2011 2.2. Asuntomarkkinat Oulussa omistusasuntojen hinnat ovat kohtuulliset ja niiden markkinat toimivat. Oulun asuntomarkkinoilla on 30 rakennuttajaa ja rakentajaa. Uusi Oulu pyrkii tarjoamaan omistusasuntoja alueittain luontaisen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tavoitteena on myös tarjota mahdollisuuksien mukaan kuntalaisille asuntoja samalla lähialueella eri elämänvaiheiden tarpeiden mukaisina. Koko Oulun seudulla vallitsee voimakas omakotitalotonttikysyntä. Oulussa on tällä hetkellä kohtuuhintaiset vuokra-asuntomarkkinat. Vuokra-asuntoja on vapaana useita satoja. Haasteellisimmat markkinat sijaitsevat kaupungin reunaalueilla. Vuokra-asunnoissa vaihtuvuus on voimakasta. Suuri vaihtuvuus johtuu osittain siitä, että vuokra-asuminen on luonteeltaan tilapäistä, koska omistusasuminen on edullista. Erityistä huomiota kiinnitetään tehostetun palveluasumisen markkinoiden toimivuuteen sekä valtion tuen vaikuttavuuteen yhteiskunnan ja loppukäyttäjän kannalta. Asuntotuotanto sitoo merkittävästi varoja ja reagoi siten talouden yleisiin suhdanteisiin. Tulevaisuudessa esimerkiksi Nokia Oyj:n muutosprosessi sekä ydinvoimalainvestointi saattavat lisätä vuokra-asuntojen kysyntää. 2.3. Uuden Oulun asunto-ohjelma 2012-2016 Asuntotuotannon kokonaistavoite on tämän raportin kohdan 1 linjausten mukaisesti seuraava: Taulukko 2. Asuntotuotannon kokonaistavoite talotyypeittäin 2012 2021 Asuntotyyppi Vuosituotanto 2012-2021 10 v. yhteensä Kerrostalot AK III+ 850 8 500 Rivitalot (AK II, AR, AP) 550 5 500 Omakotitalot (AO) 400 4 000 Yhteensä 1 800 18 000 9
Uuden Oulun keskimääräinen asuntotuotantotavoite vuosille 2012-2016 on siis 1 800 asuntoa vuodessa. Yhteenlaskettu viiden vuoden asuntotuotanto on 9 000 asuntoa. Tästä noin puolet tulee olemaan kerrostaloasuntoja, kolmasosa rivi- ja muita pientaloja ja viidesosa omakotitaloja. Vuosien 2012-2016 kerrostalotuotanto keskittyy Toppilansalmeen ja Alppilaan, Tuiraan, Limingantulliin, Ritaharjuun ja Linnanmaalle sekä Keskustaan. Rivitalotuotantoa toteutuu eniten Hiukkavaarassa, Ritaharjussa, Kaakkurissa, Korvensuoralla, Kellossa, Jäälissä, ja Oulunsalon Niemenrannassa. Omakotitalotuotannon volyymiltään suurimmat alueet ovat Ritaharju, Hiukkavaara, Korvensuora, Haukipudas, Kello, Hieta-aho, Jääli ja Niemenranta. Seuraavissa taulukoissa on esitetty tarkemmin uuden Oulun asunto-ohjelma 2012-2016, jossa on asuntomäärät kaupunginosittain, suuralueittain ja asuntotyypeittäin asuntojen valmistumisvuoden mukaan. Asuntotuotantoalueet on merkitty kartalle kuvassa 4. Taulukko 3. Asunto-ohjelma 2012-2016. Asuntojen uustuotanto valmistumisvuoden mukaan suuralueittain yhteensä, asuntoja kpl/vuosi Suuralue nro Yhteensä 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Suuralue 1 Keskusta 540 115 75 125 115 110 2 Höyhtyä 370 30 130 160 50 0 3 Oulunsuu 0 0 0 0 0 0 4 Kaukovainio 90 20 70 0 0 0 5 Nuottasaari 300 110 50 50 50 40 6 Kaakkuri 1 005 315 275 195 130 90 7 Maikkula 30 30 0 0 0 0 8 Tuira 460 0 90 90 140 140 9 Puolivälinkangas 0 0 0 0 0 0 10 Koskela 1 145 280 240 210 225 190 11 Pateniemi 0 0 0 0 0 0 12 Kaijonharju 1 595 405 375 240 295 280 13 Myllyoja 110 30 30 50 0 0 14 Sanginsuu 0 0 0 0 0 0 15 Korvensuora 565 30 15 165 185 170 16 Ylikiiminki 50 10 10 10 10 10 17 Hiukkavaara 1 270 0 150 240 360 520 Kello 129 14 25 27 39 24 Haukipudas 282 63 66 40 58 55 Jääli 197 54 40 40 34 29 Kiiminki 160 20 32 32 36 40 Oulunsalo 400 80 80 80 80 80 Yli-Ii 65 13 13 13 13 13 Vuonna 2012-2016 2012 2013 2014 2015 2016 Oulu 7 530 1 375 1 510 1 535 1 560 1 550 Haukipudas 411 77 91 67 97 79 Kiiminki 357 74 72 72 70 69 Oulunsalo 400 80 80 80 80 80 Yli-Ii 65 13 13 13 13 13 Kaikki yhteensä 8 803 1 639 1 741 1 787 1 845 1 791 10
Taulukko 4. Asunto-ohjelma 2012-2016. Kerrostalojen (AK) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa 2012-2016 Nro Nimi (Kapasiteetti) yhteensä 2012 2013 2014 2015 2016 1 Pokkinen; Ydinkeskusta (600) 220 40 50 50 40 40 3 Vanhatulli; Etu-Lyötty (25) 25 25 6 Myllytulli; Lasaretinväylä (170) 170 25 25 25 25 70 11 Intiö; Siltavahti (75) 75 50 25 12 Raksila; Välkkylä (50) 50 50 KESKUSTA YHTEENSÄ 540 115 75 125 115 110 13 Karjasilta; Takalyötty (120) 120 60 60 15 Höyhtyä; Hanhitie (150) 150 50 50 50 HÖYHTYÄ YHTEENSÄ 270 0 110 110 50 0 21 Hiironen; Tahkokangas (70) 70 20 50 KAUKOVAINIO YHTEENSÄ 70 20 50 0 0 0 9 Limingantulli (1 080) 300 110 50 50 50 40 NUOTTASAARI YHTEENSÄ 300 110 50 50 50 40 27 Kaakkuri; keskus ja Kiviharju (260) 140 60 40 40 28 Metsokangas I; Herrala (500) 200 40 60 50 50 KAAKKURI YHTEENSÄ 340 60 80 100 50 50 24 Maikkula; Maikkulanraitti (30) 30 30 MAIKKULA YHTEENSÄ 30 30 0 0 0 0 52 Tuira (1 180) 380 90 90 100 100 56 Toppilansaari (630) 80 40 40 TUIRA YHTEENSÄ 460 0 90 90 140 140 57 Toppilansalmi (2 610) 835 180 150 170 185 150 58 Alppila (430) 310 100 90 40 40 40 KOSKELA YHTEENSÄ 1 145 280 240 210 225 190 75 Rajakylä; Hellinniitty (40) 40 20 20 PATENIEMI YHTEENSÄ 40 20 0 20 0 0 78 Linnanmaa; Kauppalinnankatu (400) 160 70 90 79 Ritaharjun keskus (300) 300 95 85 50 30 40 79 Kuivasranta (45) 45 45 KAIJONHARJU YHTEENSÄ 505 95 85 50 145 130 65 Laanila (30) 30 30 67 Hintta; Hintanmutka (50) 50 50 MYLLYOJA YHTEENSÄ 80 0 30 50 0 0 86 Korvensuora; Kiulukangas (50) 50 50 KORVENSUORA YHTEENSÄ 50 0 0 50 0 0 48 Vanha Hiukkavaara (100) 30 30 71 Hiukkavaaran keskus (2 100) 180 65 115 HIUKKAVAARA YHTEENSÄ 210 0 0 0 65 145 Haukiputaan keskusta 95 30 25 10 20 10 HAUKIPUDAS YHTEENSÄ 95 30 25 10 20 10 Hieta-aho 10 10 KIIMINKI YHTEENSÄ 10 0 0 0 0 10 Kortteli 198 ja Kortteli 200 (78) 50 10 10 10 10 10 OULUNSALO YHTEENSÄ 50 10 10 10 10 10 AK YHTEENSÄ 4 195 770 845 875 870 835 11
Taulukko 5. Asunto-ohjelma 2012-2016. Rivitalojen (AKR-AP) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa 2012-2016 Nro Nimi (Kapasiteetti) yhteensä 2012 2013 2014 2015 2016 13 Karjasilta; Takalyötty (50) 50 30 20 15 Höyhtyä; Hanhitie, Haasiokatu (50) 50 50 HÖYHTYÄ YHTEENSÄ 100 30 20 50 0 0 21 Hiironen, Tahkokangas (20) 20 20 KAUKOVAINIO YHTEENSÄ 20 0 20 0 0 0 27 Kaakkuri; keskus ja Kiviharju (260) 220 60 40 40 40 40 28 Metsokangas I; Metsola (75) 75 55 20 28 Metsokangas I; Mäkimetsola (15) 15 15 28 Metsokangas I; Herrala (20) 20 20 28 Metsokangas II; Savotta (150) 150 30 70 10 40 28 Metsokangas II; Neitsytkorpi (5) 5 5 28 Metsokangas II; Pirttilä (55) 55 10 20 25 KAAKKURI YHTEENSÄ 540 175 150 95 80 40 79 Ritaharjun keskus (470) 470 120 125 115 60 50 79 Pohjois-Ritaharju (230) 165 40 30 30 35 30 KAIJONHARJU YHTEENSÄ 635 160 155 145 95 80 70 Kirkkokangas; Nykäsenranta (20) 20 20 MYLLYOJA YHTEENSÄ 20 20 0 0 0 0 86 Korvensuora; Kiulukangas (300) 195 50 70 75 87 Korvenkylä (150) 65 30 35 90 Talvikangas (55) 45 30 15 KORVENSUORA YHTEENSÄ 305 30 15 50 100 110 47 Kivikkokangas 1 (805) 420 90 110 120 100 48 Vanha Hiukkavaara (1 180) 50 50 71 Hiukkavaaran keskus (1 300) 185 75 110 HIUKKAVAARA YHTEENSÄ 655 0 90 110 195 260 Kellon keskusta 28 10 8 10 Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä 48 8 15 15 10 KELLO YHTEENSÄ 76 10 16 15 25 10 Asemakylä-Sipilä 13 8 5 Holma-Haapajärvi I 48 8 10 10 20 Haapakangas 3 16 8 8 HAUKIPUDAS YHTEENSÄ 77 8 16 10 18 25 Kemira 20 15 5 Laivakangas 85 15 15 20 20 15 JÄÄLI YHTEENSÄ 105 30 20 20 20 15 Hieta-aho 46 12 12 12 10 KIIMINKI YHTEENSÄ 46 0 12 12 12 10 Niemenranta III (80) 40 40 Niemenranta IV (164) 80 40 40 Niemenranta V 80 40 40 OULUNSALO YHTEENSÄ 200 40 40 40 40 40 Yli-Iin kaava-alueet 25 5 5 5 5 5 YLI-II YHTEENSÄ 25 5 5 5 5 5 AKR-AP YHTEENSÄ 2 804 508 559 552 590 595 12
Taulukko 6. Asunto-ohjelma 2012-2016. Omakotitalojen (AO) uustuotanto valmistumisvuoden mukaan alueittain, asuntoja kpl/vuosi Kaupunginosa 2012-2016 Nro Nimi (Kapasiteetti) yhteensä 2012 2013 2014 2015 2016 28 Metsokangas II (125) 125 80 45 KAAKKURI YHTEENSÄ 125 80 45 0 0 0 79 Ritaharjun keskus (125) 125 70 55 79 Pohjois-Ritaharju I (160) 160 80 80 79 Pohjois-Ritaharju II (100) 100 45 55 79 Pohjois-Ritaharju III (125) 30 30 79 Pohjois-Ritaharju IV (175) 40 40 KAIJONHARJU YHTEENSÄ 455 150 135 45 55 70 70 Kirkkokangas; Nykäsenranta (20) 10 10 MYLLYOJA YHTEENSÄ 10 10 0 0 0 0 86 Korvensuora; Kiulukangas (150) 110 65 45 87 Korvenkylä (250) 100 40 60 KORVENSUORA YHTEENSÄ 210 0 0 65 85 60 40 Ylikiiminki; Murtomaa (70) 25 5 5 5 5 5 41 Vesala (50) 25 5 5 5 5 5 YLIKIIMINKI YHTEENSÄ 50 10 10 10 10 10 47 Kivikkokangas 1 (100) 100 60 40 47 Kivikkokangas 2 (165) 165 90 60 15 48 Vanha Hiukkavaara (170) 30 30 71 Hiukkavaaran keskus (160) 110 40 70 HIUKKAVAARA YHTEENSÄ 405 0 60 130 100 115 Kellon keskusta 14 2 2 2 4 4 Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä 39 2 7 10 10 10 KELLO YHTEENSÄ 53 4 9 12 14 14 Vahtola 25 5 5 5 5 5 Asemakylä-Sipilä 10 5 5 Holma-Haapajärvi I 30 5 5 10 10 Haapakangas 3 45 20 15 10 HAUKIPUDAS YHTEENSÄ 110 25 25 20 20 20 Vesalanmäki, Takkulantie 26 4 3 3 8 8 Sopimuskaavat 54 20 17 17 Kortekangas 12 6 6 JÄÄLI YHTEENSÄ 92 24 20 20 14 14 Hakomäki 10 10 Kirkonniemi 4 4 Kirkonkylä, sopimuskaavat 20 6 5 5 4 Hieta-aho 70 15 15 20 20 KIIMINKI YHTEENSÄ 104 20 20 20 24 20 Niemenranta III (72) 30 30 Niemenranta IV (58) 60 30 30 Niemenranta V (60) 60 30 30 OULUNSALO YHTEENSÄ 150 30 30 30 30 30 Yli-Iin kaava-alueet 40 8 8 8 8 8 YLI-II YHTEENSÄ 40 8 8 8 8 8 AO YHTEENSÄ 1 804 361 362 360 360 361 Kapasiteetti oheisissa taulukoissa tarkoittaa asemakaavoissa tai yleiskaavojen ja kaavarunkojen perusteella arvioituja jäljellä olevia rakentamattomia asuntotuotantomahdollisuuksia. Taulukoissa ja kartoissa esiteltyjen pientalojen lisäksi rakennetaan muilla alueilla vuosittain 40-100 pientaloa. Ne sijoittuvat seuraavasti: vanhojen rakennettujen asemakaavaalueiden tyhjät tontit ja purkutontit jaettujen tonttien täydennysrakentaminen yleiskaavoissa osoitetut rakennuspaikat hajarakennusalueiden tilat ja määräalat yhdistymissopimuksen linjauksen mukaisesti 13
Maankäytön toteuttamisohjelma Uuden Oulun asuntotuotanto 2012-2016 Kuva 4 MERKINTÖJEN SELITYS: Rakentuva alue Asunnot Yli-Ii AO 40 AKR, AP 25 Lomakiinteistöt AO AKR, AP AK RA,RM Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Lomakiinteistöt 210 Asuntojen lukumäärä Toppilansaari AK 80 Toppilansalmi AK 835 Alppila AK 310 Tuira yhteensä AK 380 Laanila AK 30 Hintanmutka AK 50 Vahtola AO 25 Holma-Haapajärvi I AO 30 AKR, AP 48 Haukiputaan keskusta AK 95 Haapakangas 3 AO 45 AKR, AP 16 Asemakylä - Sipilä AO 10 AKR, AP 13 Ydinkeskusta AK 220 Lasaretinväylä AK 170 Etu-Lyötty AK 25 Limingantulli AK 300 0 1km Siltavahti AK 75 Välkkylä AK 50 Takalyötty AK 120 Haasiokatu AKR, AP 50 Hanhitie AKR, AP 50 AK 150 Kellonlahti RA 40 RM 25 Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä AO 39 AKR, AP 48 Varjakka I RA 210 Niemenranta IV AO 60 AKR, AP 80 Niemenranta III AO 30 AKR, AP 40 Niemenranta V AO 60 AKR, AP 80 Kellon keskusta AO 14 AKR, AP 28 Hellinniitty AK 40 Kortteli 198 AK 20 Kortteli 200 AK 30 Kauppalinnankatu AK 160 Tahkokangas AKR, AP 20 AK 70 Pohjois-Ritaharju AO 330 AKR, AP 165 Ritaharjun keskus AO 125 AKR, AP 470 AK 300 Kuivasranta AK 45 Metsokangas I AKR, AP 200 AK 80 Kiulukangas AO 110 AKR, AP 150 AK 50 Nykäsenranta AO 10 AKR, AP 20 Aarnonkuja Vesalanmäki AO 14 Maikkulanraitti AK 30 Kaakkurin keskus Kiviharju AKR, AP 220 AK 140 Metsokangas II AO 125 AKR, AP 210 Jääli, sopimuskaavat AO 54 Talvikangas AKR, AP 45 Takkulantie AO 12 Kirkonniemi AO 4 Hakomäki AO 10 Kortekangas AO 12 Kemira AKR, AP 20 Laivakangas AKR, AP 85 Korvenkylä AO 100 AKR, AP 65 Vanha Hiukkavaara AO 30 AKR, AP 50 AK 30 Hiukkavaaran keskus AO 110 AKR, AP 185 AK 180 Kivikkokangas 1 ja 2 AO 265 AKR, AP 420 Kirkonkylä, sopimuskaavat AO 20 Hieta-aho AO 70 AKR, AP 46 AK 10 Ruusulaakso RM 67 Vesala AO 25 Murtomaa AO 25 0 5 km Oulun kaupunki, KEHA, 17.6.2011 SP/PN
3. Lomakiinteistöt Lomakiinteistöt muodostuvat uuden Oulun kunnissa pääsääntöisesti perinteisestä yksityisestä kesämökkiasutuksesta, joka on syntynyt vuosikymmenten kuluessa ilman kaavallista ohjausta. Kuva 4 Kunnissa on myöhemmin laadittu jokivarsille osayleiskaavoja, joilla on luotu mahdollisuudet yksityiseen lomarakentamiseen mm. Kiiminkijoen, Ii-joen ja Siuruanjoen varteen. Haukiputaalle on laadittu laaja merenrannikon osayleiskaava. Uuden loma-asutuksen laajamittaisempi suunnittelu ja rakentamisen ohjaaminen on nyt kuitenkin nähty tarpeelliseksi jollakin houkuttelevimmilla ranta- ja vapaa-ajan alueilla kuten Haukiputaan Virpiniemessä, Kiimingin Koitelissa ja Oulunsalon Varjakassa. 3.1. Virpiniemi Lomakiinteistöt sijaitsevat Virpiniemen asemakaavan mukaisella Kellonlahden alueella Virpiniementien, golfkentän ja eläinurheilukeskuksen välimaastossa. Kaava-alueen pinta-ala on n. 44 ha. Lomarakennusalue koostuu kolmesta eriluonteisesta tontinluovutusalueesta Griini, Hiitti ja Metsä -alueista. Kellonlahden alueella on yhteensä 85 tonttia, joista suurin osa tavanomaisia lomaasuntotontteja. Pieni osa on yhtiömuotoiseen rakentamiseen tarkoitettuja tontteja sekä eläinurheilua ja muita vapaa-ajan harrastustoimintoja tukevia tontteja. Lisäksi alueella on yksi matkailua palvelevien rakennusten korttelialue. Tavanomaisten RA -tonttien keskimääräinen pinta-ala on n. 1 300 m² ja lomarakennusten rakennusoikeus noin 195 k-m². Alue on suunniteltu toteutettavaksi vaiheittain vuosina 2009 2013. Vapaa-ajan huoneistoja rakentunee alueelle noin 120 150 kpl. Tontinluovutus käynnistettiin Griini ja Hiitti alueilla marraskuussa 2008 ja ensimmäiset loma-asunnot valmistuivat seuraavana kesänä. Kellonlahden viimeisen toteutusvaiheen eli Metsä -alueen tontit ovat parhaillaan varattavissa. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on käynnistynyt ja tonteille pääsee rakentamaan kesäkuun 2011 alussa. 3.2. Koiteli Koiteli on 67 lomakiinteistön ryhmäpuutarha-alue. Ruusulaakso sijoittuu Koitelinkosken pohjoispuolelle. Ruusulaakson ryhmäpuutarha-alueen rakennusoikeus on noin 4 300 k- m² ja kuhunkin vapaa-ajan kiinteistöön kuuluu noin 400 m² puutarhapalsta. 3.3. Varjakka Varjakkaan on laadittu osayleiskaava ja suunnittelu jatkuu loppuvuodesta asemakaavoituksella. Alueelle syntyy noin 210 lomaasuntopaikkaa. Alue on tarkoitettu sekä omatoimiseen rakentamiseen että korkeatasoisten vuokralomamökkien rakentamiseen. Taulukko 7. Keskeisimpien lomakiinteistöalueiden kapasiteetti Kapasiteetti as. Luovutettu/ valmiina Jäljellä Virpiniemi; Kellonlahti 150 34 116 Koiteli; Ruusulaakso 67-67 Varjakka 210-210 15
4. Työpaikka-alueet 4.1. Yksityiset työpaikka- ja palveluinvestoinnit 2007 2011 Kerrosalaltaan merkittävimmät investoinnit yritystonteilla Oulussa vuosina 2007 2011 olivat: Itella Oyj:n postikeskus Takalaanilassa, Kaakkurinkulman kauppakeskus sekä Bauhaus, Ritaharjun huonekalukeskittymä (mm. Maskun Kalustetalo), hotelli ja elokuvakorttelin osan toteutuminen ydinkeskustassa sekä Kiviharjunlenkin liiketontit Oulussa on vuosina 2007 2011 valmistunut yritystonteille rakennuksia yhteensä 225 000 k-m 2. Kuvassa 5 on esitetty näiden rakennusten yhteenlaskettu kerrosala käyttötarkoituksittain. 4.2. Työpaikka-alueiden varauma ja toteutus Uusi Oulu mahdollistaa työpaikkojen syntymisen koko uuden Oulun alueella luovuttamalla tontteja elinkeinoelämän erilaisiin tarpeisiin. Oulun alueella on vapaita työpaikkatontteja 145 kpl. Edellä mainituista tonteista liike- ja toimistotontteja on 49 kpl, teollisuustontteja 80 kpl, palvelutontteja 15 kpl ja huoltoasematontteja 1 kpl. 145 tonttia vastaa noin kuuden vuoden luovutusmäärää. Vapaiden työpaikkatonttien yhteispinta-ala on noin 98,1 ha ja niille on osoitettu rakennusoikeutta noin 463 000 k-m 2. Tällä hetkellä vapaita liike- ja toimistotontteja on 49 kpl, joista 10 sijaitsee Ritaharjussa, 9 Perävainiolla Idealinjan varrella sekä Takalaanilassa ja Metsokankaalla molemmissa 6. 3 219 2 % 2 674 1 % 270 0 % 22 014,5 11 % 17 100 9 % Myymälähallit Liike- ja tavaratalot, kauppak. Myymälärakennukset Hotellit, motellit, matkustajak. 10 995 5 % Ravintolat, ruokalat ja baarit 9 065 5 % Toimistorakennukset Kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennukset Teollisuushallit Teollisuus- ja pienteoll.talot 18 511 9 % Muut teollisuuden tuotantorak. 24 159 12 % 18 725 9 % 63 531 31 % Teollisuusvarastot Kauppavarastot 110 0 % 12 880 6 % Muut varastorakennukset Kuva 5. Vuosina 2007 2011 Oulussa valmistuneiden työpaikkarakennusten kerrosalat yhteensä käyttötarkoituksen mukaan 16
Maankäytön toteuttamisohjelma Uuden Oulun työpaikka-alueet 2012-2016 Kuva 6 MERKINTÖJEN SELITYS: P K TP T Palvelujen alue Kaupan alue Työpaikka-alue Teollisuuden alue Keskusta-alue ak yk kr Asemakaavoitettu alue Yleiskaavan varaus Kaavarunko Asemakylä ak 68 650 kem2 Annalankangas ak 6 400 kem2 + 25 000 kem2 Haukiharju yk 30 ha Holstinmäki ak 47 850 kem2 + 5 ha Honkimaa - Hakomäki ak 36 000 kem2 Kellonväylä yk-luonnos 36 ha Ritaportti yk 100 000 kem2 yk 24 ha Ritaharju ak 39 000 kem2 Yrityspuisto I ak 124 000 kem2 Linnanmaa ak 70 000 kem2 Toppilansalmi ak 17 000 kem2 Keskusta ak 46 000 kem2 Takalaanila ak 175 000 kem2 Kasarmi ak 33 700 kem2 Raksila ak 50 000 kem2 Rusko, Ruskonselkä yk/ak 350 000 kem2 Hiukkavaara kr n. 134 000 kem2 Ahmasjärven yrityspuisto ak 19 000 kem2 Talotehdas yk n. 5,6 ha Ukonkangas ak n. 7,5 ha Nuottasaari Kontinkangas, Peltola ak 245 000 kem2 Kaukovainio ak 150 000 kem2 ak 20 000 kem2 Limingantulli, Äimärautio ak 31 100 kem2 Nuottamiehentie ak + yk 10 400 kem2 Perävainio Oulunportti Tetrilä ak 220 000 kem2 ak 12 200 kem2 Kaakkurin keskus ak 17 000 kem2 Metsokankaan yrityskylä ak 50 000 kem2 Lentokenttäkaupunki Inspiria ak 111 000 kem2 Yrityspuisto Orion ak + yk 20 160 kem2 0 5 km Oulun kaupunki, KEHA, 17.6.2011 PK/PN
Teollisuustontit sijaitsevat pääasiassa Ruskossa, Ruskonselässä ja Takalaanilassa. Rusko ja Ruskonselkä ovat alueina perinteisen, tuotannollisen yritystoiminnan alueita. Takalaanilan Vercco alue tarjoaa tontteja logistiikka- ja toimistorakentamiseen verkkoliiketoimintaan suuntautuneille yrityksille. Toteutumattomat palvelurakennusten tontit sijaitsevat pääosin Metsokankaalla ja Ritaharjussa sekä muilla uusilla alueilla tai muutosalueilla. Perinteisten työpaikkatonttien lisäksi Oulu tarjoaa keskimääräistä omakotitonttia suurempia tontteja, joille voi asunnon yhteyteen toteuttaa pienimuotoisia yritystiloja.mikäli kysytynlaista tonttia ei ole tarjolla, voidaan hankekaavana räätälöidä tontti yrityksen lähtökohtiin sopiviksi. Haukiputaalla on vapaita työpaikkatontteja 68 kpl, joista liike- ja toimistotontteja on 16 kpl, teollisuustontteja 47 kpl ja palvelutontteja 5 kpl. Työpaikkatonttien yhteispinta-ala on noin 41,7 ha ja niille osoitettu rakennusoikeus noin 136 000 k-m 2. Vapaat liike- ja toimistotontit sijaitsevat Asemakylän Kaakkurinkankaalla (11 kpl), Holstinmäellä (10 kpl) sekä Annalankankaalla (1 kpl). Teollisuus- ja yritystonttien kysyntään vastataan pääasiassa Holstinmäen teollisuusalueen tonttireservillä. Holstinmäellä on tällä hetkellä vapaana 36 tonttia. Lisäksi Kaakkurinkankaalla on reservissä 10 tonttia ja Annalankankaalla 1 tontti. Palvelurakentamiseen Haukipudas tarjoaa tontteja Holma - Haapajärven ja Haapakankaan asemakaava-alueilta sekä Kaakkurinkankaalta. Oulunsalossa uuden Oulun kannalta tärkein työpaikka-alue on Lentokenttäkaupunki Inspiria, jossa on rakennusoikeutta kaikkiaan 111 000 k-m 2. Alue on suunniteltu yrityksille, joiden toiminta tukeutuu lentokenttään ja lentoliikenteeseen. Alueella on varaus myös lentologistiikka-alueelle. Toinen Oulunsalon suuralueen kannalta tärkeä alue on keskusta, jossa on vapaata rakennusoikeutta 12 200 k-m 2. Oulunsalon osalta on tärkeää keskittää suuralueen palvelut keskusta-alueelle ja turvata näin keskustan kehittyminen. Tämä koskee erityisesti päivittäistavarakauppaa. Kunnalla on lisäksi kaksi muuta yritysaluetta: Nuottamiehentie, joka on vielä profiloimatta sekä Yrityspuisto Orion Lentokentäntien ja Kempeleentien risteyksessä. Matkailuelinkeinojen alueena on syytä huomioida Varjakan alue, joka on uuden Oulun alueella ehkä suurimman kehittämispotentiaalin omaava alue. Alue mahdollistaa monipuolisten matkailuelinkeinojen kehittämisen. Kiimingin alueella on vapaana 64 työpaikkatonttia, joiden pinta-ala on yhteensä noin 41 ha:a ja rakennusoikeus noin 160 000 k-m 2. Tonteista 17 kpl on tarkoitettu liike- ja toimistorakennuksille. Näistä 15 sijaitsee Välikylän Yrityspuistossa kahden sijoittuessa Kirkonkylän keskustaan. Yrityspuiston tonteilla on yhteensä noin 80 000 k-m 2 rakennusoikeutta. Teollisuusrakennuksille tarkoitettuja tontteja on kaavoitettu yhteensä 42 kpl ja ne sijoittuvat Yrityspuistoon ja Kirkonkylällä sijaitsevalle Honkimaan teollisuusalueelle. Teollisuusrakentamiselle tarkoitettua rakennusoikeutta on yhteensä noin 57 000 k-m 2. Palvelurakennuksille on varattu yksi tontti Yrityspuistosta (rakennusoikeus 3 000 k-m 2 ) ja neljä Kirkonkylältä eli Hakomäestä ja keskustasta (rakennusoikeus yhteensä 14 000 k-m 2 ). Lisäksi Kiimingin Kirkonkylällä Hakomäessä on kolme tonttia, joille voi yritystilojen lisäksi rakentaa asuinomakotitalon. Kuva 6 Taulukko 8. Työpaikkarakentamisen tonttireservi Oulussa, Haukiputaalla ja Kiimingissä yhteensä käyttötarkoituksen mukaan Käyttötarkoitus Tontteja (kpl) Pinta-ala (ha) Rakennusoikeus (1000 k-m2) Liike- ja toimistorakennusten korttelialue 82 70 322 Teollisuusrakennusten korttelialue 169 97 391 Palvelurakennusten korttelialue 25 14 46 Yhteensä 276 181 759 18
5. Väestökehitys 5.1. Uuden Oulun väestökehitys ja väestörakenteen muutokset Uuden Oulun kuntien yhteenlaskettu väkiluku oli vuodenvaihteessa 2010/2011 185 419 henkeä. Väestönkasvu vuonna 2010 oli lähes 2 900 asukasta (1,6 %). Alueen väkiluvun kasvun taustalla on perinteisesti ollut erityisesti korkea ja tasaisena pysyvä luonnollinen väestölisäys. Muuttoliikkeen vaihtelut ovat vuosien välillä suuria, mutta maahanmuutto huomioiden myös nettomuutto on ollut positiivista koko 2000 -luvun. Väestönkasvu jatkunee tulevinakin vuosina. Alueen väestörakenteelle on leimallista sen nuoruus. Lasten ja nuorten määrä on suuri ja vastaavasti Yli-Iitä lukuun ottamatta vanhempien ikäluokkien osuudet ovat koko maan tasoa matalammat. Alle kouluikäisten lasten määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti ja kasvu jatkuu korkean syntyvyyden ja alueen vetovoiman seurauksena todennäköisesti tulevinakin vuosina. Suurten ikäluokkien ikääntyminen näkyy myös vanhempien ikäluokkien aiempaa voimakkaampana kasvuna. Kuva 9. Uuden Oulun alueen kuntien väestön ikärakenne 31.12.2010 Kuva 7. Uuden Oulun alueen väestökehitys ikäluokittain Kuva 8. Uuden Oulun luonnollinen väestönlisäys ja nettomuutto Raportin liitteenä on uuden Oulun suuraluejaon mukainen väestösuunnite. Luvut on valmisteltu yhdessä Maankäytön toteuttamistyöryhmässä tehdyn asuntotuotantoohjelman sekä kunkin suuralueen väestörakenteen pohjalta. Asuntotuotantoa ohjataan jatkossakin ensisijaisesti uuden kunnan asemakaava-alueille ja toissijaisesti yleiskaavan osoittamille kyläalueille. Väestösuunnitteeseen liittyy monia epävarmuustekijöitä, joista merkittävimpiä ovat asuntotuotannon ajoittumiseen, tuotannon määriin ja talotyyppijakaumaan liittyvät mahdolliset muutokset. Vuosittaiset ohjelmoidut tuotantomäärät eivät juuri koskaan toteudu sellaisenaan koko ennustejaksolle. Myöskään vanhojen alueiden väestökehityksen ennustamisessa ei ole aina mahdollista ennakoida kaikkia ennustekauden aikana tapahtuvia muutoksia. Epävarmuus kasvaa mentäessä yhä kauemmas tulevaisuuteen yhä pienemmille alueille ja yhä tarkempiin väestöryhmiin. 19
6. Asuntotuotannon vaikutus kunnallisiin palveluverkkoihin Uuden Oulun suunnittelujärjestelmän mukaan palveluverkoista tehdään erillinen suunnitelma vuorovuosina Maankäytön toteuttamisohjelman (MATO) kanssa. Uusi palveluverkkosuunnitelma käynnistetään syksyllä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 aikana. Tämän MATO:n yhteydessä on tehty uuden Oulun väestöennuste vuosille 2016 ja 2021 sekä arvioitu toimeksiannon mukaisesti asuntotuotanto-ohjelman vaikutus lähipalveluihin. Maankäytön toteuttamisohjelma johtaa seuraaviin palveluinvestointeihin: Metsokankaan päiväkoti, 2011 2012 (3,6 M ) Niemenrannan alakoulu ja päiväkoti Oulunsalossa, 2011 2012 (10,6 M ) Kivikkokankaan päiväkoti Hiukkavaarassa 2013-2014 (4 M ) Hiukkavaaran keskuksen monitoimitalo 2015-2017 (15 M ) Uuden Oulun taloussuunnitelmissa on useita peruskorjausinvestointeja tai purettavien palvelukiinteistöjen korvausinvestointeja, joista merkittävimmät ovat: Kastellin monitoimitalo, 2012-2014 (42 M ) Länsituulen lukio ja päiväkoti sekä Haukiputaan kirkonkylän alakoulu, 2011-2013 (elinkaarihanke, 33 M ). Tästä hankkeesta noin puolet päiväkodista ja kolmannes alakoulusta on uudisrakentamiseen verrattavaa laajennusta. Myllytullin koulun uuden osan peruskorjaus 2012 2013 (4,4 M ) Haukiputaan kirkonkylän yläkoulun uudisrakennus, 2012 2013 (5,7 M ) Kiiminkijoen koulun muutostyöt ja päiväkoti, 2012 2013 (5,4 M ) Tarve- tai hankesuunnitelmavaiheessa olevia palveluinvestointeja ovat lisäksi: Niemenrannan yläkoulu, 2013-2015 (10 M ) Kiviniemen päiväkodin laajennus, 2013 2014 (2,4 M ) Investoinnit 2012 2014 käsitellään syksyllä 2011 yhdistymishallituksessa ja kunnanvaltuustoissa. Seuraava taloussuunnitelma 2013 2015 päätetään uuden Oulun valtuustossa joulukuussa 2012. 20
7. Asemakaavoitus ja kunnallistekniikka 7.1. Kaupunkisuunnitteluprosessi Kuva 10. Uuden Oulun kaupunkisuunnitteluprosessin vaiheet Rakentamisen edellytykset luodaan kaupunkisuunnitteluprosessilla. Suunnittelu ja rakentaminen asemakaavoituksen käynnistämisestä asunnon valmistumiseen vie keskimäärin neljä vuotta. 7.2. Uuden Oulun asemakaavoitus 2012-2016 7.2.1. Asuntoalueet Asemakaavoituksella luodaan edellytyksiä asuntorakentamiselle täydentämällä olevaa yhdyskuntarakennetta sekä laajentamalla kaupunkirakennetta yleiskaavojen mukaisille uusille alueille. Valmistuneet sekä suunnittelukaudella laadittavat asemakaavat mahdollistavat noin 1 400 kerros- pienkerrostaloasunnon tai rivitaloasunnon sekä noin 360 omakotiasunnon valmistumisen vuosittain 2012-2016 uuden Oulun alueella. Kartalla esitettyyn tavoitteelliseen kaavoitusohjelmaan on sisällytetty Oulun, Kiimingin, Haukiputaan, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnissa 2010-2011 laaditut kaavoitusohjelmat ohjeellisine aikatauluineen. Oulun kaupungin ja Haukiputaan osalta karttaesitys kattaa vain keskeisimmät kaavoitettavat alueet. Oulun Hiukkavaaran kaavarungossa on alueelle esitetty noin 20 000 asukasta, noin 9 800 asuntoa ja 1 800 työpaikkaa sekä aluekeskustatason palvelut. Hiukkavaaran asemakaavoitus tehdään useassa vaiheessa. Hiukkavaaran ensimmäiselle osa-alueelle, Kivikkokankaalle on suunniteltu pientalovaltainen asuntoalue 1 175 asunnolle. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen alkaa vuoden 2011 lopulla. Kiulukankaan asemakaava valmistuu vuoden 2012 alussa. Hiukkavaaran kolmannen osa-alueen, Hiukkavaaran keskuksen, asemakaavatyö on käynnistynyt vuoden 2011 alussa ja sinne tullaan osoittamaan pientalovaltainen alue 3 600 asunnolle ja aluekeskustatason palvelut. Hiukkavaaran neljännen osa-alueen asemakaavoitus käynnistynee vuonna 2012. Kuva 11 21
Kuva 11 Maankäytön toteuttamisohjelma Uuden Oulun tavoitteellinen kaavoitusohjelma 2012-2016 MERKINTÖJEN SELITYS: 2011-2014 Asuntoalueet Kaavan valmistumisvuosi Lomakiinteistöt Työpaikka- / palvelualueet Asemakylä, Sipilä 2013-2014 Kirkonkylä keskusta 2012-2013 Haapakangas Annalankangas Kiviniemi Hätälä 2012-2013 Kellon keskusta 2012-2015 Ritaportti Haukiharju Kellonväylä Heikinharju 2012-2014 Vesalanmäki 2011 - Hakomäki 2012-2013 Kirkonniemi 2011-2012 Raatinharju Purontie Korttelit 230 ja 231 Hieta-aho 2011-2014 Kortekangas 2011-2013 Urheilualue 2011-2012 Jäälinjärven eteläranta Laukkukangas Takkulantie Siira Varjakka I Niemenranta IV 2010-2011 Niemenranta V 2011-2012 Ranta-Toppila 2011-2013 Varikko 2012-2014 Keskusta Höyhtyä 2011-2016 Karhuojanranta Lassilanranta Salonranta Välivainio 2013-2016 Kaukovainio 2011-2016 Rusko Kiulukangas 2010-2012 Vanha Hiukkavaara 2012-2014 Saarela 2011-2014 Madekoski 2011-2014 Hiukkavaaran keskus 2010-2013 Mustikkakangas 2015-2017 Vesala 2013 - Yrityspuisto Orion 0 5 km Oulun kaupunki, KEHA, 20.6.2011 SP/PN
Korvenkylän Välikylän tavoitesuunnitelman pohjalta käynnistetty Korvenkylän asemakaavoitus aloitettiin Korvenkylän keskeisistä alueista Kuusamontien kaakkoispuolella. Seuraavana vaiheena asemakaavoitetaan Heikinharjun alue, jonka suunnittelu aloitetaan 2012. Oulujokivarren osayleiskaavassa asemakaavoitettavaksi suunniteltujen alueiden kaavoittaminen tehdään osa-alueittain. Madekosken alueen asemakaavan on tarkoitus valmistua 2014. Vesalan ja Ylikiimingin kaupunginosissa tonttivaranto on riittävä suunnittelujaksolla 2012-2016 Murtomaan kaavoituksen valmistuttua. Uusia kerrostaloalueita on Oulussa viime vuosina asemakaavoitettu maankäytön muutosalueille, mm. teollisuudelta vapautuneille alueille. Oulun täydennysrakentamisesta on laadittu yleiskaavoituksen perusselvitys, jossa keskeisten asemakaava-alueiden täydentämismahdollisuuksia on alustavasti tutkittu. Täydennysrakentamisen suunnittelu on käynnissä mm. Kaukovainion kaupunginosassa ja Höyhtyällä. Ranta-Toppilan asemakaavoitus on käynnistynyt 2011. Oulunsalossa asemakaavoitus keskittyy Hailuodontien tuntumaan. Niemenrannassa meren tuntumassa sijaitsevan IV-alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuonna 2013 ja asemakaavoitus jatkuu Niemenranta V -alueella koulun läheisyydessä. Varjakan loma-asuntoalueen asemakaavoitus alkaa vuonna 2011. Karhuojanrannan, Lassilanrannan ja Salonrannan alueet muodostavat suuren, yhtenäisen, vielä vapaana olevan merenrantaalueen Oulunsalon suuralueella keskellä yhdyskuntarakennetta. Näiden alueiden suunnittelu yhtenä kokonaisuutena osana uuden Oulun merellisyyttä on tärkeää. Alue avaa aivan uuden mahdollisuuden etsiä esimerkiksi ideakilpailun kautta merellisen moninaiskäyttöisyyden ja asumisen yhdistämistä uudessa Oulussa. Suunnittelu voi käynnistyä suunnittelujakson lopulla. Kiimingin asuntotuotannon pääpaino on perinteisesti ollut pientalotuotannossa ja tämä suuntaus jatkuu myös suunnittelukaudella 2012-2016. Asuntorakentamisella täydennetään ja laajennetaan yhdyskuntarakennetta tasapainoisesti ja palvelutarjonnan kannalta kestävästi sekä Välikylässä, Jäälissä että Kirkonkylällä. Välikylän asuntotuotannon määräksi on arvioitu 80 asuntoa, jotka ovat omakotitaloja. Asunnot sijoittuvat Välikylässä Takkulantien alueelle jonka asemakaavoitus on jo käynnistynyt sekä Vesalanmäen alueelle. Jäälinjärven pohjoispuolella sijaitsevan Kortekankaan alueen asemakaavoituksen on määrä alkaa vuonna 2011 ja alueen rakentamisen vuonna 2015. Kiimingin kirkonkylän asuntorakentamisen kannalta tärkein alue suunnittelukaudella on Hieta-aho, jonka kaavoitus on käynnistymässä ja jonka rakentaminen on tavoitteena aloittaa vuonna 2013. Alueen sijainti keskustan välittömässä läheisyydessä tarjoaa mahdollisuuden osoittaa aluevarauksia palveluille ja tiiviille keskusta-asumiselle. Lyhyet etäisyydet kouluihin, päiväkoteihin ja kaupallisiin palveluihin mahdollistavat palvelurakennetta vahvistavan ja yhdyskuntarakennetta kestävällä tavalla täydentävän omakotiasutuksen lisäämisen. Haukiputaan kasvutavoitteiden mukaisen riittävän pientalotonttitarjonnan edellyttämien uusien asemakaavojen painopisteenä on Kirkonkylän alue. Martinniemen ja Kellon suunnilla asemakaavoitus täydentää ja tiivistää kuntarakennetta nykyiseen palveluverkkoon ja ympäristörakentamiseen tukeutuen. Haukiputaan kirkonkylän länsipuolen uusi vaiheittain kaavoitettava Holma-Haapajärvi alue laajentaa asutusta hallitusti kuntakeskuksen palveluihin tukeutuen. Kellon suunnan kasvuun vastataan ensisijaisesti Kiviniemen Hätälä-Vehkaperä asemakaavoituksella, tavoitteena on n. 165 asuntoa ja 400 asukasta. Asemakylän asutusta suunnittelukauden lopulla laajentava Sipilän alue käsittäisi 70 uutta asuntoa ja n. 200 asukasta. Yli-Iin Kirkonkylään laaditaan asemakaavan muutos- ja laajennussuunnitelmaa. Asemakaavassa osoitetaan reilun kokoisia tontteja pääosin omakotirakentamiseen. Alueelle osoitetaan 21 omakotitonttia, kolme rivitalotonttia ja kortteli lämpökeskukselle. Yksi rivitalotonteista turvaa erityisryhmien raken- 23