Kylvö suoraan vai suojaan? Uusilla perustamistavoilla sopeudutaan muuttuviin tuotanto-oloihin Hannu Känkänen ja Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
Pelloille tarvitaan uusia kasveja ja menetelmiä Apua kasveista Meillä ja maailmalla: Viljely yksipuolistunut Kasvukunto heikentynyt Kumina on viljatilan muista kasveista monin tavoin poikkeava tuotantokasvi Paine lisääntyy: Ilmastonmuutos Roudan puute, märkyys Peltojen muokkaamisen vähentäminen, suorakylvö ja menetelmistä Kahden tai usean lajin sekaviljely
Kumina poikkeaa viljasta Kaksivuotinen kasvi, monivuotinen kasvusto Roteva juuristo, vahva paalujuuri Eri kasvintuhoojat, tehokas este viljan taudeille ja tuholaisille 11.8.2011 29.6.2012 17.5.2013
Uudet kylvötavat avuksi, sopiiko kumina niihin? Suorakylvöä 1/5 viljatilojen pinta-alasta Kumina ja kyntämättömyys? Pieni siemen mutta vahva kasvi vastaa haasteeseen. Voimakkaat juuret jättävät kanavia, joita ei rikota.
Uudet kylvötavat avuksi, sopiiko kumina niihin? Sekaviljelystä etsitään hyötyjä Kuminan perustaminen suojakasvin kanssa? esimerkkejä sekaviljelystä Kuminan perustamisvuonna satoa suojakasvista. Kasvutekijät tehokkaammin käyttöön? K. Raiskio, MTT RaHa -hanke H. Känkänen, MTT H. Känkänen, MTT
Kylvötiheyskoe muokatussa ja muokkaamattomassa maassa Suorakylvöä verrattiin kynnetyn maan kylvöön 5, 10, 15, 20, 25 ja 30 kg/ha itävää siementä (Record, 56 %) Kylvöjen ajoitus v. 2011 onnistui, maa murenevaa. Melko jäykkää hiuesavea. Suorakylvön siirtymävaihe jo ohi. Esikasvi kevätvehnä, olki tasaisesti levittynyt.
Suorakylvö tarvitsi 2 3 x siementä samaan kasvitiheyteen kpl/m 2 600 500 400 300 200 100 0 5 10 15 20 25 30 5 10 15 20 25 30 Suorakylvö Muokattu maa 8.7.2011 7.5.2012 17.9.2012 15.5.2013 Siemen, kg/ha
Miksi muokkaamaton taimettui vähemmän? Ilmiö on tuttu muista kasveista, mutta lievempänä. Pieni siemen ja savimaa vaativa yhdistelmä Rypsin ja camelinan taimettuminen vähentynyt lähes 50 % (useita kokeita) Sää? Alussa kosteaa ja koleaa, taimettuminen kesti pitkään. Sen jälkeen pari viikkoa kuivaa ja kuumaa: osa itäneistä kuivettui? Suorakylvetty kumina keväällä 2012 Muokatun maan kumina keväällä 2012
Suorakylvettynäkin silti täysiä kasvustoja Kuminaa 1. satovuoden keväänä Muokatun maan kylvö Suorakylvö
Sato samaa luokkaa eri kylvötavoilla 2500 kg/ha 2000 1500 1000 Kahden kesän siemensato yhteensä Suorakylvö Muokattu maa Optimaalinen siemenmäärä oli suorakylvössä suurempi 500 0 5 10 15 20 25 30 kylvösiemenmäärä, kg/ha 28.03.2014 11
kg/ha 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Ensimmäinen satovuosi oli ratkaiseva Kesän 2012 suurimmat siemensadot 180 10 240 15 110 20 130 25 Optimaalinen kasvitiheys oli suorakylvössä pienempi Suorakylvö Muokattu maa kasvutiheys, kpl/m 2 kesällä 2012 kylvösiemenen määrä, kg/ha 28.03.201 12
Kuminan kylvö suojakasvien alle Ohra, k-vehnä, herne, härkäpapu, öljypellava Suojakasvit normaalilla rivivälillä (12,5 cm) TAI 4 vannasta kymmenestä tukittuna eri tavoin (kuva) Kumina ristiin suojakasviin nähden, normaali siemenmäärä Palkokasvien kanssa samaan aikaan Muiden kasvien kasvustoon kesäkuussa Taimettui aluskasvina yhtä hyvin kuin puhtaana
Kuminan siemensato, kun suojakasvina ollut kevätvehnä kylvettiin A = ei lainkaan; B = joka riviin; C = joka toiseen riviin; D = 2 4 rinnakkaista riviä jätettiin kylvämättä kg/ha 2000 1500 1000 500 Vehnän siemenmäärä normaalista 100 % 60 % 60 % 2.Sato 1.Sato 0 A B C D 28.03.201 14
Kuminan siemensato, kun suojakasvina ollut pellava kylvettiin A = ei lainkaan; B = joka riviin; C = joka toiseen riviin; D = 2 4 rinnakkaista riviä jätettiin kylvämättä kg/ha 2000 1500 Pellavan siemenmäärä normaalista 100 % 60 % 60 % 1000 500 2.Sato 1.Sato 0 A B C D 28.03.201 15
Kumina kukki kaistoina, kun se oli perustettu normaalia harvemmin rivein kylvetyn pellavan alle. 28.03.201 16
Siemensadot (kg/ha), kun suojakasvina ollut herne kylvettiin A = ei lainkaan; B = joka riviin; C = joka toiseen riviin; D = 2 4 rinnakkaista riviä jätettiin kylvämättä 2500 2000 1500 1000 500 0 Kuminan sato Herneen siemenmäärä normaalista 100 % 60 % 60 % A B C D 2.sato 1.sato 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Herneen sato B C D 28.03.201 17
Siemensadot (kg/ha), kun suojakasvina ollut härkäpapu kylvettiin A = ei lainkaan; B = joka riviin; C = joka toiseen riviin; D = 2 4 rinnakkaista riviä jätettiin kylvämättä Kuminan sato Härkäpavun sato 2000 1500 1000 500 0 Härkäpavun siemenmäärä normaalista 100 % 60 % 60 % A B C D 2.sato 1.sato 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 B C D 28.03.201 18
Kumina kukki tasaisesti, kun se oli perustettu herneen tai härkäpavun alle. 28.03.201 19
Siemensadot (kg/ha), kun suojakasvina ollut ohra kylvettiin A = ei lainkaan; B = joka riviin; C = joka toiseen riviin; D = 2 4 rinnakkaista riviä jätettiin kylvämättä Kuminan sato Ohran sato 2000 1500 1000 Ohran siemenmäärä normaalista 100 % 60 % 60 % 6000 5000 4000 3000 500 2.Sato 1.Sato 2000 1000 0 A B C D 0 B C D 28.03.201 20
Johtopäätöksiä suorakylvöstä Suorakylvö vaatii enemmän kylvösiementä Savimaalla jopa kaksinkertaisesti Kevyemmillä mailla lisäystarve lienee pienempi Taimettuminen on parhainta, kun Maa murustuu hyvin eikä olkikatetta ole liiaksi Sää taimettumisen aikana lämmin, sadetta maltillisesti Kumina kasvaa hyvin ja täyttää saamaansa kasvutilaa Kumina sopii suorakylvöön, ja on hyvä lisä muokkaamattoman maan viljelykiertoon. 28.03.201 21
Johtopäätöksiä suojakasvin alle kylvöstä Ohra, herne ja härkäpapu voivat sopia suojakasveiksi Korjuu mielellään elokuussa, ellei jo aiemmin Suojakasvin sato pienenee, jos siementä vähennetään Suojakasvin siemenen vähennys ei lisännyt kuminan satoa Kuminasta jopa sama sato kuin puhtaana (koe: ohran alla) Sadon jakautuminen eri vuosille voi muuttua suuresti Kuminan siemenmäärää ei tarvitse lisätä Sadottoman vuoden välttäminen on mahdollista, kun kumina perustetaan suojakasviin. 28.03.201 22
Suoraan tai suojaan; vaihtoehtoiset kuminan perustamistavat ovat mahdollisia. Kiitos! 28.03.201 23