Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Transkriptio

1 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

2 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta Rypsi ja rapsi ovat vaativia erikoiskasveja joita ei voida viljellä vasemmalla kädellä Öljykasvien viljely vaatii pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta Öljykasvien viljely alkaa hyvällä suunnitelmalla Öljykasvien viljely alkaa jo edeltäneiden kasvien kasvinsuojelusta - esim. ongelmarikat ohdake,valvatti ja juolavehnä kannattaa putsata pois edeltävien vuosien viljasta - paljon edullisempaa ja tehokkaampaa!

3 Öljykasvien viljely alkaa hyvällä suunnitelmalla jossa huomioidaan viljelykierto, kasvupaikka ja lohkojen muut ominaisuudet Maan Ph- vaatimus mielellään yli 6,5 Maalaji ja multavuus- hyviä maita ovat esim. multavat aitosavet ja hikevät, multavat hietamaat joissa maan rakenne ja ojitus ovat kunnossa öljykasvit ovat arkoja maan tiivistymisille vaikka ne itsessään kyllä parantavat maan rakennetta. Kasvupaikaksi valitaan aurinkoinen, nopeasti lämpenevä lohko(tämä vaatimus varsinkin rapsille jolla on n.14 p pidempi kasvuaika kuin rypsillä), jotta se ehtii ajoissa tuleentua Rypsille ja rapsille suositellaan vähintään 3-5 vuoden kiertoa jotta vältytään pahimmilta viljelykiertoon liittyvistä taudeista kuten pahkahomeelta ja möhöjuurelta.

4 Vijelyteknisesti rypsi ja rapsi eroavat hieman toisistaan Rapsi itää jo maan lämpötilan ollessa +3 C ja rypsi taas +6 C, mutta vasta + 10 C itäminen ja taimettuminen on nopeaa Joten rapsi voidaan kylvää melko aikaisin jotta se ehtii valmistua ajallaan. Suorakylvötekniikka vaatii sitten jo enemmän jäitä hattuun varsinkin rypsillä, jotta ei kylvetä liian märkään ja kylmään maahan

5 Tavanomaisessa muokkaus aloitetaan huolellisella ja tasaisella kynnöllä jossa pakkerin käyttö olisi suositeltavaa Jos olosuhteet antavat myöten, voidaan jonkinlainen tasaus tehdä jo syksyllä tai aikaisin keväällä roudan päältä, kunhan pinta on kuiva (vaikkakin osittain jäässä) Muussa tapauksessa pellon pinta äestetään mahdollisimman aikaisin jotta saadaan kevätkosteus pysymään maassa ja rikkasiemenet itämään

6 Suorakylvössä hyödynnetään luomussa käytettyä viljelyteknistä rikkatorjuntaa Suositeltavaa olisi herättää mahdollisimman paljon siemenrikkoja itämään ennen kylvöä rikkomalla pintaa kevyesti esim. pitkäpiikkisellä rikkaäkeellä Sopiva kylvöajankohta on, kun pienet rikkasiemenet ovat itäneet. Nämä ruiskutetaan pois joko ennen kylvöä tai viikon sisällä kylvön jälkeen ½ annos glyfosaatilla( esim. 1,5-2 l/ha+ kiinnitettä) Jos lohkolla tässä vaiheessa jo esiintyy juolavehnää niin annosta pitää mielellään nostaa (resistenssiriski)

7 Kylvö tehdään molemmissa tapauksissa matalaan 2-4 cm:iin varmistaen, että siemen tulee kosteaan osaan maakerrosta Siemenmäärä on molemmissa tekniikoissa Rypsille 6-8 kg/ha ja Rapsille 8-10 kg/ha Kuivissa oloissa hieman korkeampi ja muokatussa maassa joudutaan ehkä muokkaamaan hieman syvempään, minkä jälkeen olisi hyvä jyrätä pelto ennen kylvöä - sama pätee myös kevyemmillä mailla jossa siemen helposti menee liian syvään. Kylvön jälkeen jyräämisellä on oma riskinsä kuorettumiselle Kuorta kannattaa aina rikkoa heti toteamisen jälkeen Suorakylvössä kuorettumista esiintyy harvemmin, mutta se rikotaan helposti kylvämällä pieni määrä siementä uudelleen

8 Jos taimettuminen hidastuu alkukevään kylmyydestä, on varsin tärkeätä seurata kirppatilannetta päivittäin ja tarpeen mukaan torjua jollain pyretroidilla. Viileissä oloissa varsinkin suorakylvetyllä lohkolla kirpat voivat ehtiä syödä taimen ennen kuin se on ehtinyt pintaan -silloin ei välttämättä peittaus enää toimi eikä torjuntakynnys päde!

9 Rikkatorjuntaan on nyt tulossa parempia keinoja, joita edellä on mainittu. HUOM. torjunnassa on huomioitava ruiskun puhtaus ja pesu, koska todella pienet määrät väärää ainetta voivat tuhota koko kasvuston tai ainakin vioittaa kukintoja ja sen kautta vähentää satoa!

10 Rapsikuoriaisten tekemät vauriot ovat suurimmillaan aikaisessa nuppuvaihessa Nuput eivät vielä ole näkyvillä vaan ne joudutaan kaivamaan ruusukkeesta esille jotta torjuntatarve voidaan todeta ( kontallaan ) Hyvällä menestyksellä voidaan tehostaa tuhohyönteisseurantaa ja torjuntaa kylvämällä rapsipellon ympärille ns. kerääjäkasvivyöhyke; rypsillä yksi ruiskutusleveys, mikä on tuholaisille maittavampaa ja houkuttelevampaa. Rapsikuoriaisen torjunta on kannattavimmillaan juuri tässä aikaisessa vaiheessa

11 Kukinta-aika määrää aika pitkälle sadonmuodostuksen Helteellä kukinta jää helposti lyhyeksi, jos vettä vielä on rajallisesti Ruiskuttamalla ennen kukintaa lehtilannosta, joka sisältää typpeä, voidaan jonkun verran pidentää kukintaa. Pahkahometorjunta tehdään kun sadantaa on tullut 30mm ennen kukintaa ja tai kasvusto on ylitiheää ja luvassa on runsaita sadekuuroja Itse torjunta tehdään täyden kukinnan aikaan siihen hyväksytyillä aineilla

12 Puinti voidaan aloittaa kun siementen kosteus on alle 20% Kuivatus tehdään varoen alemmalla lämmönsäädöllä (pienempi suutin), koska ilmamäärää joudutaan vähentämään paljon viljankuivatukseen verrattuna.

13 Syysrypsin tai syysrapsin viljely Kylvetään aikaisin (heinäkuun lopulla tai elokuun ensimmäisellä viikolla) Kylvetään joko kesannon tai nurmen jälkeen Viljelyopastusta