Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Transkriptio

1 Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet koulutus Mustiala, Hannu Känkänen, Luke Kerääjäkasvi huolehtii pellosta ja ympäristöstä Muokkaamattomuus vähentää eroosiota Menetelmä ei sovi kaikille Pelto pitkään ilman elävää kasvustoa Pelto voi olla syksyllä myös vihreä Kasvimassaa, juuria, elävyyttä, ravinteiden keruuta (Meta-analyysi: heinäkasvit kerääjinä vähentävät N huuhtoutumisen puoleen) Härkäpavun alla kasvanutta italianraiheinää Muokkauskin voi olla perusteltua Kerääjäkasvi kuivaa maata ja auttaa siirtämään muokkausta myöhäisemmäksi 1

2 Alus- ja kerääjäkasvit voidaan sovittaa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita estäen huuhtoutumista Kylvö aluskasviksi tai tuotantokasvin jälkeen 2016: Jälkimmäisestä tukea vain puutarhakasvien jälkeen Aluskasvi Jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun jälkeen ProAgria, R. Tolppa Molemmat ovat peitekasveja Peittävät pellon pintaa, kun viljelykasvi ei peitä 3 Viime kesänä n ha alus- ja kerääjäkasveilla Kylväminen aluskasviksi on viljatilan realistinen vaihtoehto Hyvä aluskasvi kilpailee viljaa vastaan vähän, ja kasvaa voimakkaasti vasta puinnin jälkeen. Apiloita, sitovat typpeä ilmasta N-hyöty seuraavalle kasville kg/ha Heiniä, keräävät typpeä maasta N-hyöty toteutuu vuosien kuluessa 2

3 Tavoitteena syksyinen kattava kasvusto Huippusaavutus Hyvin koko lohkolla Riittävä tämäkin RaHa hanke RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi Kasvu vaihtelee olojen vaihdellessa Ravinneresurssi Ravinneresurssi Kerääjä voi olla vaatimaton, kun vilja on kasvanut hyvin Kerääjäkasvi voi rehevöityä, jos vilja kasvaa huonosti Ohra kärsi märästä, aluskasvi nautti tilasta LUKEKAS-koe, Jokioinen 2015 Persianapila kukki tähkien tasalla Hyvä kerääjäkasvusto pellon huonorakenteisissa kohdissa on hyvä asia. Siellä missä vilja on kasvanut hyvin, saa kerääjä olla vaatimatonkin? 6 HK 3

4 Joskus aluskasvi voi kasvaa hyvänkin viljan yli Italianraiheinä kasvatti tähkän, vaikka oletus oli, ettei se sitä tee. Tarvittaisiin aluskasvien lajikekokeita. Meroa-lajike tähkällä Ravinneresurssi-hanke 7 Hannu Känkänen Aluskasvien muita hyötyjä ja haasteita Miinusta Torjunta-aineiden valikoima pienenee Rikkakasvit Plussaa Aineita löytyy eri tilanteisiin Aluskasvit estävät rikkakasveja (luomu) Kasvusto kosteampi Pää- ja aluskasvilla voi olla yhteisiä tauteja Taudit Fyysinen este leviämiselle Riski yleensä pieni, mutta osin tutkimatta. Voi hidastaa puintia Kuivuminen voi hidastua Korjuu Kuivempi maa Parempi kantavuus 8 Hannu Känkänen 4

5 Tiheähköön kasvustoon kannattaa pyrkiä Tiheä juuristo koko syksyksi Koko pellon kattava kasvusto Ravinteet kiertävät pellossa, joutumatta vesiin. Maa kuohkeammaksi Pellon kasvukunto säilyy, tuottavuus jopa paranee. timotei pelkkä vilja italianraiheinä 9 HK Kylvön tärkeimmät: huolellisuus, maan kosteus, multaus Aikainen perustaminen tuottaa parhaan aluskasvin Luotettava ja helppo: piensiemenlaatikosta Kevyt multaus auttaa paljon Muita vaihtoehtoja: -Vantaiden kautta heti viljan jälkeen: varma, lisätyötä, ei liian syvälle! -Hajakylvö pian viljan jälkeen: epävarmempi, etenkin jos ei mullata -Hajakylvö orasvaiheessa: epävarmuus ja viljan kilpailu lisääntyvät -Rikkakasviäestykseen liittäminen voi olla järkevää: multaus auttaa -(Rikkakasviruiskutuksen yhteydessä): siemenen itäminen voi estyä! Kerääjäkasvin siementä ei kannata sekoittaa viljan siemenien sekaan kylvölaatikkoon! 5

6 Ravinneresurssi -hanke Uusia mahdollisuuksia alettiin selvittää 2015 (HAMK, Luke) Voisiko syyskasvuston korjata ja hyödyntää rehuna tai biokaasun raaka-aineena? -Ohra -7 kerääjäkasvivaihtoehtoa -Viljatila: 70 N väkilannoitteena -Karjatila: 40 N + 45 N (liuk.) lannassa 11 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien kuiva-ainesato (kg/ha) lokakuun 2015 alussa Italianraiheinä 20 kg/ha Italianraiheinä 7 kg/ha Monivuotisten heinien seos Puna-apila Italianr. ja puna-apila Italianr. ja puna-apila, ohra kokoviljaksi -Kuiva-ainesadosta yleensä yli puolet oli ohran olkea -Rehun laatua ja biokaasun tuottoa analysoidaan Kuvat Katariina Manni 12 Hannu Känkänen 6

7 ei aluskas ei aluskas italrai 7 italrai 7 italrai 20 italrai 20 mv nurm mv nurm (öljyr) (öljyr) pu-ap itr pu-ap itr pu-ap (ör) pu-ap (ör) ei aluskas ei aluskas italrai 7 italrai 7 italrai 20 italrai 20 mv nurm mv nurm (öljyr) (öljyr) pu-ap itr pu-ap itr pu-ap (ör) pu-ap (ör) valkap valkap Ohran jyväsato kg/ha, Ravinneresurssi Karjatila 1990-luvun kokeissa: IR siemen Ohra kg/ha Siemensuositus 5 15 kg/ha Viljatila Jyvien valkuaispitoisuus, %, Ravinneresurssi 2015 Elmeri-ohra 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Karjatila Viljatila 14 Hannu Känkänen 7

8 Puinnin jälkeen kylvöä ei ilmeisesti tueta 2016 Se olisi hyvä vaihtoehto aluskasveille, jos kylvö elokuun alussa Öljyretikan kylvö Taimettui hyvin Kasvuaika loppui kesken Ravinneresurssi 2015 Elokuun alussa kylvettyä öljyretikkaa Muokkausretiisin paalujuuria Huom: kylvetty kesäkuussa, kuva kesän 2012 lopulta 15 Hannu Känkänen Aluskasvi Siemenmäärät aluskasvien sisäänajossa suositeltuja määriä ennen kesää 2015 kg/ha Valkoapila 2-6 Puna-apila ja muut apilat 4-10 Nurmimailanen Timotei 5-10 Muut monivuotiset heinät 8-15 Italianraiheinä 5-15 Timotei + italianraiheinä Timotei + puna-apila a) Italianraiheinä + apila a) a) Heinävaltainen, jos halutaan kerätä paljon typpeä maasta. Apilavaltainen, jos halutaan hyvä typpilannoitusvaikutus. Alimmat siemenmäärät edellyttävät hyviä oloja ja kokemusta. Siementä kg/ha, Uusimaa 2015* % 43 % 10 % 24 % 1) 36 % 20 % 20 % 17 % 2) 25 % 13 % 46 % 5 % 38 % 25 % 32 % 1) Puna-apila 2) Muu nurmiheinä kuin italianraiheinä Seoksia käytettiin varsin vähän *Kysely kerääjäkasveja viljelleille Uudellamaalla 8

9 Tietoa kerääjäkasvimenetelmistä Ravinteiden hallinta (RaHa) hankkeen nettisivut Tieto tuottamaan 141: Viljelykiertojen monipuolistaminen Kiitos! Kuva LUKEKAS luomukokeesta (nurmimailanen, valkoapila ja valkomesikkä aluskasveina) 17 Hannu Känkänen 9